Tervehdys
Olen jo jonkin aikaa tuskaillut tämän ongelman kanssa mutta nyt täytyy pyytä apua viisaammilta.
Potilaana 6,5x55-kaliiperinen JJ-90. Kyseessä ei ole erikoismitoissa oleva pesä vaan tekijän mukaan se on tehty cip-mitoissa olevalla kalvaimella, tosin sieltä mittojen tiukemmasta päästä.
Kokeillessani supistettua (riippumatta siitä onko hylsylle tehty kaula- vai täyssupistus) hylsyä pesään, lukon kampi menee muutaman millin nahkeasti kiinnipäin ja jämähtää siihen. Istuu piukassa, avaaminen täytyy tehdä kapulalla. Hylsyyn jäävistä jäljistä päätellen takertumiskohta on hylsyn peräpäässä ~millin kantauran yläpuolella (alue johon supistusholkki ei normaalisti näyttäisi ylettyvän).
Tehdaspatruunoilla ongelmaa ei ole. Mutta yhdenkin kerran ammutuista hylsyistä ainoastaan vain ~10% suostuu menemään kiltisti pesään (ja tulemaan ulos) supistuksen jälkeen, eli mistään hasardilatauksilla pullahtaneista hylsyistä ei ole kyse. Eroa ei juurikaan ole sillä onko hylsyt ammuttu tällä aseella vai muulla.
Käytössä ollut tähän asti Lapuan ja Norman hylsyjä. Latausvälineinä käytössä RCBS:n hylsynpidin, täyssupistusholkki ("perussarjaa", ei competition tai gold metal-sarjaa). Prässinä on rcbs:n rock chucker. Supistettaessa holkki koskettaa hylsynpitimeen asti eli vajaaliikkeestä tai prässin notkumisesta ei ole kyse.
Siltä varalta että ko. supistusholkki olisi ns. mätä omena, hommasin kokeeksi myös Reddingin hylsynpitimen ja saman valmistajan full-length body die:n, tällaisen:
http://www.sinclairintl.com/.aspx/sid=67481/sku/Redding_Body_Die__6_5_x_55_Swedish
Ei apuja :cry:
Otin aikanaan yhteyttä myös valmistajaan jolta sain neuvoksi ottaa supistusholkin päästä tai hylsynpitimestä siivu pois. Tuntuisi loogiselta ratkaisulta. Näin tehtiin, hylsynpitimestä on nyt otettu jo vajaa milli siten että sen kanssa "pohjaan asti" supistaessa tekee pahaa ruhjoa hartioita taaksepäin. Tämä ei kuitenkaan ole auttanut.
Latausproseduuri menee tällä hetkellä näin:
-täyssupistus
-kokeillaan pesään -> 90% ei mahdu
-täyssupistus "body die:llä" ja tuolla madalletulla hylsynpitimellä
-kokeillaan pesään -> 90% ei mahdu
-kourallisesta hylsyjä jää saaliiksi vain pari hylsyä jonka voi käyttää JJ-90:ssä, loput saavat tuomion mennä perinnekiväärin M/96 hylsyiksi :(
Vaikkakin perinneaseammunta on mukavaa, soisi hylsyjä (ja patruunoita) riittävän myös kiikarikivääriinkin.
Mitä tässä on vielä tehtävissä? Kohtuu persiistä omistaa ase johon ei pysty tekemään patruunoita :doh:
Kuulostaa vähän siltä että joudut joko hankkimaan custom holkin (esim. hornadyn custom pajasta) tai sitten pesittämään piipun uudelleen.
Siinä määrin monta Jalosen sekoilemaan pesitystä on täälläkin foorumilla käsitelty, että voitanee todeta että mies osaa tehdä lukkoja ja laukaisukoneistoja, mutta pesitykset ja lippaat on sitten vähän tuurin kauppaa. Kun vauhdilla tehdään tiukkoja pesiä niin sitä saa mitä tilaa.
-Yhdessä tai useammassa klotaa lipas
-Useammassa Jalosessa on ollut ilmeisesti väärin mitoitettu sulkuväli
-Useammassa JJ-90:ssa paukut sukeltaa lippaaseen.
Itse tekisin näin.
- Jos piipun profiili sallii niin vie ase eri sepälle ja patruunapesä huis hittoon katkaisemalla kokonaan pois.
- Uusi piipun kierteytys
- Uuden pesän kalvaminen täysin normaalilla CIP kalvaimella. (ei mitään tiukkoja kuin...)
- Uusittu piippu kiinni.
Jos piippu on hoikka, niin voihan sitä uudelleen pesitystä koittaa.
----->Lasku Jaloselle
Lainaus käyttäjältä: er
...niin vie ase eri sepälle...
----->Lasku Jaloselle
Ei se nyt ihan noinkaan mene.
Laskunhan voi tosiaan lähettää, mutta ei siitä J:lle mitään maksuvelvollisuutta synny.
Periaattesahan Jalonen on itse velvollinen hoitamaan homman, jos ei muun niin oman maineen takia. Jos teettää jollakulla muulla ja lähettää laskun perään on viesti selvä--->Luotto työhön on mennyt. Ei Jalonen korvausvelvollinen ole, mutta nähdäkseni korjausvelvollinen kylläkin. Itse en jaksaisi tapella muutamasta satasesta vaan jättäisin oman vastalauseeni pöytään. Kukin ratkoo tavallaan.
Silti ennekuin mitään tehdään niin käyttäisin aseen Riihimäellä.
Lainaus käyttäjältä: er
Silti ennekuin mitään tehdään niin...
Soittaisin työn tehneelle sepälle?
Ja keskustelisin hänen kanssa asiasta.
Aseessa pitäisi jo olla Riihimäen leimat. En ymmärrä mitä uusi kierros Riksussa ketään hyödyttäisi.
Kyllähän se on selvä asia, että Jalonen on korjaus-/korvausvelvollinen asiassa. Jos Jalonen ei asialle korvaansa lotkauta, niin ei muuta kuin kuluttaja-asiamiehen pakeille. Ei ne "kaikkea voi sattua" kommentit riitä....jos sattuu, niin korjaa myös.
Kyllä cip-pesään pitäisi cip-paukut mennä vaikka pesä olisikin CIPn alapäässä ja varsinkin jos supistusholkkeja on jo viritetty. Helpoimmalla pääse kun katkaisee vähän pois ja tekee uuden pesän. Vanhaa ei kannata korjata kuten toisessta ketjussa oli puhe.
Lainaus käyttäjältä: SO
Kyllä cip-pesään pitäisi cip-paukut mennä vaikka pesä olisikin CIPn alapäässä ja varsinkin jos supistusholkkeja on jo viritetty. Helpoimmalla pääse kun katkaisee vähän pois ja tekee uuden pesän. Vanhaa ei kannata korjata kuten toisessta ketjussa oli puhe.
Missäs ketjussa se olikaan? Voisin lukaista läpi.
hirtavepo
Jos Jalonen on tehnyt sulle pesän aseeseen, niin soitat ensin hänelle ja keskustelet asian läpi hänen kanssaan.
Lähtökohta on se, että kyllä CIP tiukkaankin patruunapesään kokosupistettu, samassa aseessa aiemmin ammuttu hylsy pitää saada sopimaan.
Voisiko hylsyn perän turpoaminen johtua liian pitkästä sulkuvälistä? Onko aseessa Riihimäen leimat? Jos on niin sitten sulkuvälin pitäisi olla kyllä kohdallaan. Lähtökohtaisesti kyllä normipaineilla ammuttu tehdaspatruunan hylsyn pitää mennä ko patruuna pesään uudelleen, joskin voi olla että vaatii snadia voimaa kampea alas painettaessa (hartia voi alkaa ottaa jämptisti vastaan).
SAkolla TRG:n pesät ainakin aikanaan "tollottiin" kalvaimen jäljiltä hieman väljiksi perästä. Tässä nähdäkseni sekin voisi olla se järkevin ratkaisu. Tollotaan sen verran että holkillasi supistetut hylsyt alkavat mennä nätisti pesään. ==> Ase takaisin sepälle, mukaan laitat aseella ammuttuja supistamattomia, kaulasupistettuja sekä koko supistettuja hylsyjä. Seppä saa sitten tarkistaa missä mättää ja jos päädytte tolloamiseen niin ko hylsyillä on hyvä sovittaa välillä missä mennään.
MSa
Kiitos hyvistä vastauksista.
Näyttäisi siltä että "kotikonstit" on jo käyty läpi ja seuraavaksi ruvetaan laittamaan pesää uusiksi tavalla tai toisella. Piippu ei ole profiililtaan ohut joten sille lienee vielä jotain tehtävissä.
Korostan että tässä ei olla valmistajan kanssa vielä mitenkään hihoja poltettu tms. -> otan sinne suuntaan yhteyttä ja katsotaan mitä keksitään.
Eiköhän tämä tästä :)
Kai sitä täytyy uhrautua kun kukaan ei ole maininnut: millin verran kantauran yläpuolelta hylsy on vielä umpitavaraa. Supistusholkki ei ihan tarkoituksella koske tähän osaan. Yleisempi ongelma, jota sillä supistusholkin lyhentämisellä ratkaistaan, on supistusholkin "horous" tämän umpiosan yläpuolelta.
Myös tilanne jossa CIP-maksimipatruuna ei mene CIP-minimipesään on normaali ainakin osalla kaliipereista (ml. 6.5x55). Jos ei usko niin lukee poliisihallituksen sivuilta CIP-piirtelyitä (Ampuma-asevalvonta - Asetarkastus - Tekniset standardit - Mittapiirustukset 02 - TABIcal.pdf). Ottaa tosin kiinni pituudesta eikä paksuudesta, jota tässä on syyksi uumoiltu.
Hirtavepo: tussaa muutamia patruunoita ja hylsyjä, ja koita sillä päästä kartalle onko nimenomaan ja ainoastaan hylsyn peräosa se josta ahdistaa. Voit tönäriä tai vaikka pientä miinusmeisseliä (lattapää) käyttäen koittaa päätellä onko tämä kohta umpimessingin alueella. Jos käytössä on mikrometri, mittaa puolenkymmentä hylsyä kannan kohdalta ennen ja jälkeen ampumisen. Tavallisella mikrometrillä täytyy mitata kantauran alapuolista osaa ja luottaa että hylsynkannan umpimessinki kompressoituu ja leviää samalla tapaa joka paikasta. Kapeammilla kärjillä olevalla mikrometrillä (blade mic, en nyt keksi mikä se on suomeksi) voit mitata myös kantauran yläpuolelta.
Jos hylsy leviää tuosta umpimessingin kohdalta ampuessa, paineet ovat lähtökohtaisesti liian suuret. En nyt varmaksi tiedä saako yksittäisen satkun levitä vai ei ja löytyykö poikkeuksia (en ole ko. metodia painetasojen kartoittamiseen käyttänyt). Ja kun paineista puhutaan, ei tehdaspaukkuja pidä käyttää verrokkina. Esim. useissa RWS-metsästyspatruunoissa on ylikovat paineet, ja hylsyt käyttökelvottomia (nallitasku venähtää ekalla laukauksella). Ja löytyyhän näitä (tosi)tarinoita useammastakin laatuvalmistajana pidetystä tahosta (en nyt tällä viittaa siihen ovatko laatuvalmistajia vai eivät, vaan mielikuvaan "kyllähän valmistajan X tavara on viimeisen päälle" jne.)
Jos tehdaspatruunoilla ongelmaa ei ole, voi olla turha vaatia sepältä mitään ellei erikseen ole muuta pesästä sovittu. Jos oikein ymmärsin, ongelma ilmenee (täys)supistuksen jälkeen. Siis tehdaspatruunan hylsy tulee ammuttuna nätisti ulos pesästä? Meneekö sama hylsy helposti pesään supistamatta?
Jos näin on, etsisin syytä supistusholkista. Jos holkki on pitempi mutta kapeampi kuin pesä, menee ylimääräinen messinki supistettaessa pituuteen, eli sulkuväli pitenee ja ahistaa hartiasta.
Tarkennuksena vielä että nuo alussa kuvaamani hylsyyn jäävät jäljet on tehty nimenomaan tussaamalla. Eli hylsy mustaksi, pesään jumiin ja katsotaan mistä kohtaa tussaus lähtenyt pois. Tässä tapauksessa se on juuri siitä hylsyn peräosasta. Liiallinen pituus ei mielestäni tässä tule kyseeseen, sillä modatulla hylsynpitimellä kun loppuun asti painaa alkaa hartiat olla jo silminnähdenkin takana. Hylsyjen trimmaus on myös tehty supistuksen jälkeen nimellispituuteen.
Aseella on ammuttu tehdaspatruunoita, sekä itseladattuja joista osa on lopulta ollut hiukan taulukkomaksimin yli mutta osa myös minimi- ja maksimilatauksen välissä. Lopputulos näyttäisi kaikissa edellämainituissa olevan sama: joko ei supistuksen jälkeen mene pesään lainkaan tai sitten menee mutta hyvin nihkeästi.
Tuli tuossa mieleen vielä semmoinen että pesä voi olla myös soikea tai baanaanin mallinen. Silloin hylsyt eivät välttämättä supistuksessakaan oikea / pyöristy peräosaltaan. Olivatko jäljet hylsyn peräosassa tasaiset koko rungon ympäri?
Sinulla on ns.
Tiukka "pesä" joten hommaappa vaikkapa nämä halvat vempaimet ongelman hoitoon.
Sinulla on niin tiukka pesä pyssyssäsi, jotta jo kerran ammutut hylsyt ottaa muottia ammutuista.
Elikkä ihan v..n halvalla pääset näillä vekottimilla.
http://www.riistamaa.fi/cat/product_details.php?p=670
ja
http://www.riistamaa.fi/cat/product_details.php?p=668
PS:muista valita oikean caliberin pelit :wink:
Korjatkaa te viisammat jo olen väärässä tässä suhteessa.
Mutta mikä muu voi olla per..lään kuin tuo tiukka pe..e :D
Jos kerta ampuu normaalisti ensimmäisen tehdas patruunan,mutta kerran ladattu on kuin venäläinen h...a,niin ei kai tuossa ole montaa vaihtoehtoa :o
voi myös onnistua yksinkertaisuudessaan reddigs type s pushing SMALL base holkilla.
Oletko hirtavepo saanut aseesi ongelman ratkaistua ja mitä asialle tehtiin?
Mulla on omassa JJ-90:ssä (svedumauseri) ollut vähän samoja ongelmia. Mun tapauksessa supistusholkit ei supista hylsyä tarpeeksi heti hylsyn hartian alapuolelta. Hylsyt kyllä pesittyvät, mutta hieman ahdistusta tuntuu lukonkammessa. Olen kokeillut RCBS:n A-sarjan kokosupistusholkkia, Redding Body Die- kokosupistusholkkia ja Redding Type S -kokosupistusholkkia. Kaikilla jää em. kohta hylsystä läpimitaltaan vähän liian suureksi.
Reddingillä ei näyttäisi olevan Small Base holkkia tähän kaliiperiin.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Tuli tuossa mieleen vielä semmoinen että pesä voi olla myös soikea tai baanaanin mallinen.
Ohhoh...
Miten ihmeessä kaarevan/soikean muodon voisi tehdä pesäkalvaimella ja sorvilla? Mulla loppuu mielikuvitus.