Tuli teetettyä tikkaan .308 match pesitys. Muuten ok, mutta nyt hylsyn hartiaosaan jää koneistusjälki. Ei ilmeisesti kuuluisi olla näin. Onko kukaan muu törmännyt vastaavaan ilmiöön? Pesä varmaan ajettu urakkavauhdilla.
Luulisi tuon vaikuttavan jollakintavalla hylsyjen kestoon uudelleen ladattaessa.
Kannattaa puhua pesittäjän kanssa. Mielestäni ei kuulu asiaan mutta en tiedä mikä oli alkuperäinen tilaus.
Minulla ilmeisesti sama homma. Epäilin aluksi supistusholkkia koska urat tulevat näkyviin vasta kokosupistuksen jälkeen. Jälkiä ei tule kuitenkaan supistuksessa uusiin ampumattomiin hylsyihin vaan ainoastaan ammuttuihin. Ja supistusaste on todella alhainen vain pari kolme satkua hartiasta että syy ei pitäisi olla siinäkään. Uskon että supistuksessa hylsyn pinta kiillottuu ja se saa pesässä syntyneet urat paremmin esiin, varma ei toki voi olla. Harmi sinänsä kun pyysin erikseen pesän kiillotusta sepältä.
Varmint al sivustolta löytyy laskentatuloksia patruunapesän ja hylsyn välisen kitkan vaikutuksesta. Muistaakseni tulokset menivät jotakuinkin niin että jos kitka on alhainen niin hylsyn kestoikä oli pidempi kunhan ei menty liian alhaiselle kitkan tasolle joka käytännössä tarkoittaisi voitelua. Niin hyvin kiillotettu pesä kuin mahdollista mutta ilman voitelua näytti ilmeisesti antavan parhaat tulokset. Lukekaa juttu kokonaan jos kiinnostaa.
Missä se jälki muuten näkyy tarkkaanottaen?
Hylsyn hartiasta alaspäin rungossa noin 10 mm matkalla eli koko sillä alueella jota kokosupistusholkki supistaa. Holkki ja pesä ovat niin lähelle samoissa mitoissa että holkki ei supista hylsyä rungon alapäästä ollenkaan. Urat ovat tasaisen pyöreitä hylsyn ympäri asti joka viittaa sorvissa tulleeseen vikaan.
Tässä on kuva tuolla .308match pesällä ammutun hylsyn kaulaosasta.

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://lh5.ggpht.com/_kQigLFY9zok/TBkZrFqjrSI/AAAAAAAAAUo/As1GK53Gjew/k1.jpg%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://lh5.ggpht.com/_kQigLFY9zok/TBkZr%20...%20jew/k1.jpg%22%3Ehttp://lh5.ggpht.com/_kQigLFY9zok/TBkZrFqjrSI/AAAAAAAAAUo/As1GK53Gjew/k1.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Tekisittekö yleishyödyllisen teon ja paljastaisit kuka pesityksen teki? Siis sekä mysteryman että Jukka.
En ota asiaa esille yleisellä foorumilla koska en ole vielä pystynyt 100 % varmistamaan että syy on pesässä. Toisaalta olen muuten tyytyväinen työnlaatuun joten nimen mainitseminen antaisi hieman yksipuolisen kuvan kyseisen sepän toimista. Jos haluaa tietää niin minulta voi kysyä YV:llä
On muuten minun hylsyn rungossa melkolailla vastaavan näköistä tuo uritus kuin kuvassa. Hartian osalla uria minulla sensijaan ei ole.
Samaa vikaa täälläkin, alussa pesityksen jälkeen hylsyt oli jopa tiukkaa ejektoida pesästä ihan normilatingeilla. Jälki oli koko hylsyn alueella, ikään kuin kierre n. 3mm nousulla. Sittemmin jäljet on hiukan tasoittuneet ja tilalle on tullut ihmeellinen rengas pesän suulle, 2-3 milliä siitä mistä pesä alkaa. Tästä on jo sen verran haittaa että hiukankaan kovemmilla latauksilla pitää kammesta kiskoa ihan kaksin käsin että saa hylsyn pihalle. Jotenkin kummallisesti pesä on siinä suulla ikään kuin suora, ei kartio kuten voisi olettaa...
Just uusia hylsyjä otin käyttöön ja supistuksen jälkeen oli havaittavissa kummallisia renkaita edelleen...
Seppä meinas että kaikkea voi sattua ja hoonais pesän uusiksi samaan jo maksettuun rahaan mutta itse ajattelin jos käyttäis ihan kalvainta ja tarkistaa muutenkin samalla sulkuvälit..
olisiko käynyt niin, että pesät on kalvettu ns maamiesseuran kalwaimella? Eli kustannussäästöjä on haettu tai ei osattu kalvainta kunnossa.
Kustannuksissa kun oikein säästää ja aikansa terottaa vanhaa kalvainta niin pesätkin tulee sitten sen mukaisiksi. Naarmuja voi tulla myös jos "vanhaan pesään" työnnetään uutta "kalvainta" kun ne ei istu kunnolla keskenään. Mulla ainakin oli hinttimauserissa Mäkisen tekemässä "tiukassa" (ja ylikin) pesässä vastaavia ominaisuuksia. Uudetkaan hylsyt ei ejaktoitunut kun pesä oli huonolla kalvaimella tehty "tiukaksi" vaikka sulkuväli olikin maksimissa.
Tämä tuli teetettyä "vanhaan pesään". Ei se alkuperäinenkään pesä mikään paras mahdollinen ollut. En tiedä voiko yleisellä foorumilla paljastaa kyseistä tekijää.
No mulla ainakin on ihan neitseelliseen piippuun tehty pesä. Seppä kaikkien tuntema....monetko 300WSM kalvaimet suomesta löytyy?
EDIT: Tuli tuossa mieleen että kait sitä sitä voi mainita sepän nimen niin hyvässä kuin pahassa??? Monet ovat kehuneet seppien onnistuneita tekemisiä, miksei myös niitä epäonnistuneita. Vähän ketjuja lukemalla selviää esim että pesityksen minulle teki Jalonen. Muuten hyvää jälkeä mutta pesässä on jotain pientä joka pitäisi manata pois...Jyrin sanoin, kaikkea voi sattua... :oops:
Kehua voi aina siitä tuskin kukaan suuttuu. Moitteiden kanssa sen sijaan kannattaa olla varovainen. Kannattaa varautua perustelemaan syytöksensä hyvin ja tarvittaessa esittämään todistusaineistoa. Muutenkin jos nimen kanssa aletaan yleisesti puhumaan negatiiviseen sävyyn työnlaadusta niin olisi syytä antaa tekijälle ensin mahdollisuus korjata tilanne.
Ase saatu -> hylsyissä kummaa jälkeä -> soitto sepälle -> seppä sanoo että laita ase takaisin niin tarkistetaan
Näin kai sen pitäisi mennä?
"Urien" kuvaukset ja joltain osin kuvakin näyttää hiukan samalta kuin eräässä omassa pesityksessä. Jätettiin tarkoituksella pesä kiillottamatta, ja aluksi hylsyn alaosassa esiintyi poikittaista kuviota (renkaita) joka tuli paremmin esiin täyssupistuksessa. Kaveri huvikseen kokeili pinnankarkeusmittausta eikä mitään eroa muihin hylsyihin saatu (siis sellaista eroa, jonka perusteella ko. jäljellä varustetut hylsyt olisi voinut tunnistaa). Jäljet on tainneet vähitellen häipyä, mutten ole uusia hylsyjä ottanut kiertoon lähiaikoina joten varmaksi ei osaa sanoa.
Jos pitäisi valita kiillotetaanko pesä vai supistusholkki, valitsisin ainakin pulttilukkoaseessa holkin. Suorahylsyisissä itselataavissa (esim. Grendel) ehkä pesä. Mutta holkkien (ja esim. laajennuskaran) kiillotus kyllä kannattaa, kunhan sen voi tehdä keskeisyyttä vaarantamatta.
Pesän karheudesta ei kauheasti ole haittaa käytännössä, jos se on vain linjassa piipunreikään nähden.
Pari ajatusta mitä tulee mieleen:
Hylsy takertuu hetkellisesti pesään paremmin kiinni-->rasittaa vähemmän lukkoa. ( tiedot öljytyistä hylsyistä, rullasulkuiset ).
Peilipintojen takertuminen toisiinsa, en ole ihan varma onnistuisiko aseessa mutta esim. mittapalat voivat olla todella tiukasti kiinni keskenään.
On totta että pesän ja hylsyn välisen kitkan ollessa suurempi lukko rasittuu vähemmän. Lukko on kuitenkin aseen suunnittelussa lähtökohtaisesti se osa jonka on tarkoitus kantaa koko aksiaalisuuntainen kuormitus. Kaikki lukolta poistettu kuormitus menee johonkin muualle. Aseessa tämä alue on patruunapesien seinämät (kuorma siirtyy leikkausvoimana kitkan välityksellä). Valitettavasti miinuspuolena on se että hylsyn runko-osa joutuu olemaan välikappaleena leikkausvoiman siirrossa. Näin ollen hylsyn kuormitus kasvaa enemmän siltä alueelta josta se on heikompi. Tästä seuraa hylsyjen lyhentynyt kestoikä.