Lämärämiehille hyviä uutisia. Juuri oli toisessa ketjussa puhetta että 338:ssa luotien bc:issä on toivomisenvaraa. Bergerillä ovat huomanneet tämän. Berger on julkaissut 338 kaliiperiin kokonaan uudentyyppisen hybridiluodin. Etuna on mainoksen mukaan se että luoti ei pitäisi olla latauspituuden suhteen niin ronkeli kuin muut VLD tyypin luodit. Sen sijaan BC:n mainostetaan olevan 14 % parempi kuin muiden valmistajien 300 gr. luotien. Käytännössä tämä tuo reippaan 200 metriä lisää yliäänistä lentomatkaa, noin 10 % vähemmän tuulenvientiä ja 1,5 metriä vähemmän putoamaa 1,5 kilsaan. Luodin pitäisi vakautua kaikissa olosuhteissa vielä 10" nousulla. Tuon luodin esittelyn jälkeen melkein harmittaa etten itse omista lämäriä :D
Tässä koko juttu aiheesta:
http://bulletin.accurateshooter.com/2010/05/berger-bullets-releases-new-338-hybrid-dual-ogive-bullet/
>900 m/s bc 0.950...
itsekin virkaheittona markkinamiehenä odottaisin ennen kun saan ko luotia omaan aseeseen ja kokeilisin. Tuppaa olemaan noi valmistajien antamat tiedot hmmmmm... optimistisia. 300gr luodin lähettäminen yli 900m/s ei onnistu ihan noin vaan lämärillä. Mutta jos tiedot pitää paikkansa niin hieno kuula kaiken kaikkiaan.
Bergerin mittaukset ovat olleet melko luotettavia sen jälkeen kun Litz alkoi mittaamaan kaikkien luotien BC:t. Pääsääntöisesti prosentin sisällä todellisesta mutta joissakin tapauksissa mittausvirhe on ollut jopa 3 %.
Luotien BC-mittauksista sen verran että ne pätevät varmasti vain ammuttujen&mitattujen luotien osalta. Valmistustoleranssit elää joten 1:1 tuloksia omalla aseella ei luultavasti saa. Vaikka kaikki tehtäisiin taiteen sääntöjen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Luotien BC-mittauksista sen verran että ne pätevät varmasti vain ammuttujen&mitattujen luotien osalta. Valmistustoleranssit elää joten 1:1 tuloksia omalla aseella ei luultavasti saa. Vaikka kaikki tehtäisiin taiteen sääntöjen mukaan.
Eri mieltä tästä. Valmistustoleranssit paremmilla tehtailla ovat sitä luokkaa että BC:t pätevät valmistuserien välillä selvästi alle prosentin tarkkuudella. Suurin vaihelu on reikäpääluodeissa kärjen halkaisijassa. Valmistusteknisistä syistä tähän jää pieniä heittoja eri eriin mutta mitä pienempi tuo kärki on niin sitä pienempi vaikutus vaihteluilla on. Kärjen vaihteluiden osalta BCssä puhutaan esim bergerin luodeissa prosentin kymmenyksistä. Luodin pinnanlaatu muovautuu hiukan piippukohtaisesti rihlankosketuspinnan osalta mutta ilmesesti nopeasti pyörivässä kappaleessa tämän ilmiön vaikutus on merkityksetön eikä siis edes mitattavissa saati akateemisesti laskettavissa. Sama asia on sovellettavissa myös luodin pinnoituksen puolelle. Sitten vielä pyörimisnopeuden eli rihlannousun vaikutus bchen joka vaikuttaa lähinnä kulmiin kuinka paljon luodin kärjen suunta poikkeaa lentoradan suunnasta lennon aikana. Jos 6 DOF laskennassa oletetaan suurimmat mahdolliset poikkeamat ja pitkä kaari niin keskiarvo-bc voi huonoimmillaan erota jotain pari prosentin kymmenystä jyrkällä ja loivalla rihlauksella. Eli summa summarum tästä. Jos jostakin valmistuserästä napattu luoti on mitattu onnistuneesti niin oikeelliset mittaustulokset pitävät paikkansa kaikissa aseissa ja missä tahansa saman luodin valmistuserässä 1 % tarkkuudella mutta todellisuudessa yleensä vielä tarkemmin.
Tästä on ollut ennenkin puhetta mutta kaikki sitä eivät vieläkään tahdo uskoa että nykyään bc mittaukset ovat niin hyviä että lentoratalaskennan virheet tulevat aivan muualta. Esim lähtönopeudesta jonka tarkka luotettava mittaaminen on ainakin itselläni tällä hetkellä suurin puute.
Mistä tahansa valmistuserästä on aika kova lupaus. Rihlauksissakin on eroja. Esim 308-piipussa nousu vaihtelee 9"-13" ja rihlojen määrä 2, 3, 4, 5, tai 6. Rihlaus polygonaali, 5R tai tavanomainen palkkirihlaus.
Jos kaikkien piippu&rihlauskombojen BC-vaihtelut jäisivät edes saman luotierän kohdalla alle prosentin kymmenyksen haarukkaan niin sehän olisi hienoa. En vaan oikein usko siihen.
Joo eipä sitä mitään varmaa tietenkään mistään pysty lupaamaan. Ainahan tulee sekundaa jne... Mutta mittauksiin on joka tapauksessa luotettava koska bcn suhteen ei tarkempia tuloksia ole omilla resursseilla mahdollista saada aikaan.
Eikös nuo prosentin kymmenykset ole juuri niitä akateemisia. Harvassa laskurissa voi edes syöttää bc:tä kolmea desimaalia tarkemmin vaikka tarkempi arvo olisikin tiedossa. Eli jää helposti viimeiset kymmenykset hyödyntämättä. Alle prosentin tarkkuus on loistava ja virhe sen suhteen jää jo melko pieneksi moniin muihin virheisiin nähden. Monissa kaliipereissa tuo prosentti bcssä vastaa noin 0,1 milliradiaania kilometriin.
Jenkeissä on päästy testailemaan.
Cal. .338 LM AI
Piippu 32"
Ruuti 104gr Retumbo
Vauhtia 3066 FPS ~ 920 m/s nopeushajontaa 10 FPS
//http://www.snipershide.com/forum/ubbthreads.php?ubb=showflat&Number=1843952#Post1843952
mikäli ymmärsin oikein niin tossa oli joku improved 338 hylsy. Sisätilavuus oli isompi. Toisaalta omat empiiriset kokemukset 338LM ja 300gr luotien lataamisesta on osoittanut, että ei se hylsyn sisätilavuus ole ongelma vaan paine. Kyllä ton 920m/s vauhdit saa mutta miksi sitä pitää kiisuttaa niin kovaa?
Lainaus käyttäjältä: mika
mikäli ymmärsin oikein niin tossa oli joku improved 338 hylsy. Sisätilavuus oli isompi. Toisaalta omat empiiriset kokemukset 338LM ja 300gr luotien lataamisesta on osoittanut, että ei se hylsyn sisätilavuus ole ongelma vaan paine. Kyllä ton 920m/s vauhdit saa mutta miksi sitä pitää kiisuttaa niin kovaa?
Eikös paineella ja kannun tilavuudella ole aika suuri yhteys... Isommassa kannussa voidaan käyttää hitaampaa ruutia ja lähtöjä saa lisää samoilla paineilla ellei piipun mitta lopu pahasti kesken mutta yleensä näin ei käy. Itse ainakin haluan mennä niin kovaa kuin mahdollista ulkoballististen etujen takia. Yläpäässä tulee vastaan paineet. Käynnin ja lähtönopeuden väliltä valitsen aina paremman käynnin vaikka lähtönopeudesta joutuisi vähän tinkimään.
no kukin tietysti tyylillään. Kyllä siinne 300gr luodin taakse on saanut riittävästi (hidasta)ruutia taakse, että paineet tulee vastaan. En tunne Retumbo ruutia yhtään ja N570 on hitain mitä itse olen käyttänyt. Ko ruutia ei tarvii laittaa edes lähellekään täyteen, että tulee paineet vastaan. Käytössä 800mm pitkä piippu joka lienee imperiaalisilla mitoilla n. +31". Jossain 93 gr jälkeen alkaa nopeus pysymään vakiona ja tulipallo piipun suulla kasvaa. Täyttöaste hysyssä jotain 95%.
En näe kovinkaan paljon merkitystä sillä, että revitään irti se viimeinen 5m/s irti ja kerätään kasa ongelmia kuten piipun nopeampi kuluminen, kuparointi sekä kasvanut rekyyli. Puhumattakaan siitä, että 800mm pitkä piippu alkaa olla normikiväärissä melkosen pitkä kanki. Ampuminen tulee suorittaa ainoastaan makuulta, kun voimat ei riitä....
Itsellä ei ole noista isoista kannuista kokemusta mutta kummalta tuntuu että noilla spekseillä vauhdin tulo loppuisi 93 grainiin. Quickloadinkaan mielestä tuossa ei pitäisi vielä olla mikään raja. Paineet näyttävät olevan siinä jo melko korkealla CIP mitoilla mutta kyllä vauhtia tulee kun ruutia lisää. Ja paineiden nosto pitäisi parantaa paloprosessia entisestään... Suupaineet toki kasvavat ja siten palamaton saattaa vielä paremmin leimahtaa piipun suulla, joka voisi selittää suuliekkiä. Voihan tuo hyvinkin olla että quickload ei osaa ennustaa isojen kannujen paloprosessia jos ruutia lähtee luodin perään runsaasti. Olisi mielenkiintoinen nähdä moinen ihan käytännössä.
Quickloadin mukaan retumbolla voisi olla odotettavissa semmoinen 25 m/s lisää lähtöjä samoilla paineilla sinun aseessa. Jos hylsyn kokoa kasvatetaan hiukan niin 900 m/s voisi olla saavutettavissa mutta 920 on jo melko lujassa 800 mm piipulla.
QLstä sen verran, että pitää olla melko tarkasti mitattu piipun sisämitat ja hylsyn tilavuus ennenkun siltä voidaan odottaa tarkkuutta laskennassa. Es mes QL oletuksilla maksimipaineet tulee vastaan 79gr latauksella jolla on vauhtia 850m/s. Että tällästä. Sen vuoksi teoria on hyvä juttu mutta käytäntö on käytäntö. Isä Aurinkoisen sanoilla:
"Pumagi pumaga, a praktika jest praktika"
Lainaus käyttäjältä: mika
QLstä sen verran, että pitää olla melko tarkasti mitattu piipun sisämitat ja hylsyn tilavuus ennenkun siltä voidaan odottaa tarkkuutta laskennassa. Es mes QL oletuksilla maksimipaineet tulee vastaan 79gr latauksella jolla on vauhtia 850m/s. Että tällästä. Sen vuoksi teoria on hyvä juttu mutta käytäntö on käytäntö. Isä Aurinkoisen sanoilla:
"Pumagi pumaga, a praktika jest praktika"
Osaksi totta osaksi ei. Piipun sisämitoilla ei ole kovin suurta vaikutusta koska vaihtelu niissä on melko pientä. Defaultilla pääsee pitkälle. Hylsyn tilavuus on huomattavasti tärkeämpi... Minun quickloadissa ei default asetuksillakaan olla 79 gr:ssa vielä lähelläkään maksia. Täsmää itseasiassa melko hyvin netistä löytyviin käyttäjien ilmoittamiin mittauksiin. Sitten kun vielä arvaa laittaa hylsytilavuutta summassa noin 5 - 10 % lisää ainakin jos kaulasupistaa hylsyt niin useimmiten ollaan kohtuullisen lähellä... Mutta tällä ei toki ole mitään tekemistä sen kanssa että miksi lähtönopeuden kasvaminen yhtäkkiä lakkaisi vaikka ruutiannosta kasvatetaan. :shock:
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Osaksi totta osaksi ei. Piipun sisämitoilla ei ole kovin suurta vaikutusta koska vaihtelu niissä on melko pientä. Defaultilla pääsee pitkälle. Hylsyn tilavuus on huomattavasti tärkeämpi... Minun quickloadissa ei default asetuksillakaan olla 79 gr:ssa vielä lähelläkään maksia. Täsmää itseasiassa melko hyvin netistä löytyviin käyttäjien ilmoittamiin mittauksiin. Sitten kun vielä arvaa laittaa hylsytilavuutta summassa noin 5 - 10 % lisää ainakin jos kaulasupistaa hylsyt niin useimmiten ollaan kohtuullisen lähellä.
QL on oivallinen apuväline kun vaan sen rajoitukset ja puutteet sisäistää.
Parhaimmillaan, laskenta antaa hyvin lähelle totuutta olevia tuloksia -mutta pahimmillaan ollaan metsässä sekä lähtönopeuksien että paineiden suhteen- ja koskaan ei voi etukäteen varmaksi tietää ali -vai yliarvioiko QL paineet.
Ainakin yhden varman tapauksen tiedän jossa 300WM lataus oli pahasti ylipaineinen vaikka QL väitti sitä turvalliseksi.
Eli sinä mielessä, QL:stä ei oikeastaan kannata edes puolitosissaan puhua minkäänlaisena verrokkina suhteessa todellisiin ammuttuihin testeihin. Laskenta on laskentaa. Milli päässä on metri jaloissa. Jne.
Näppärä työkalu se silti on moneen asiaan, esimerkiksi lähtönopeuden säätämiseen kohdalleen kun vaan ensin on todettu oman latauksen todelliset lähtönopeudet. Tämä vaatii käytännössä aina parametrien hieromista.
Ei se 338 Hybridiluoti nyt sitten ollutkaan aivan NIIN hyvä kuin ensin kerrottiin: http://02b0516.netsolhost.com/blog1/?p=133 G7 on enää VAIN .419 ja G1 vain .818 :-) Vertailun vuoksi 250 Scenarin G7 on luokkaa .320-.323
Uutena haasteena on tullut luodin kärjen painuminen kasaan isojen hylsyjen ja kiihtyvyyksien yhteydessä. Kuulemma 338 LM:llä näin ei yleensä tapahdu mutta 338 LM AI:llä ja 338 Edegellä täysteholatauksilla näin tapahtuu lähes varmasti. Tuotekehitys kehittää luodista vahvempaa mutta vakio 338LM:lle se riittää jo nytkin.
Hatunnoston arvoista mielestäni on se, että tämän tiedon voi lukea Bergerin sivuilta (linkki on siellä) eikä mistään yleisiltä keskustelupalstoilta huhuina ja väittelyinä.
Seuraavaksi onkin sitten tulossa 7mm Hybridiluoti painoluokassa 175 greiniä jonka pitäisi olla vähemmän ronkeli latauspituuksien ja luodin hyppäyksien kanssa kuin 7mm 180 VLD. Tarkoitettu heille joilla on ylimenokartio poltettu ylipitkäksi ja rihlakosketus ei ole enää asialistalla.
Hiukan syö luottamusta noista bryan litzin bc-mittauksista. Taisipa olla jo toinen ellei kolmas kerta kun mittaus on todistettavasti epäonnistunut. Ihmettelin hiukan jo silloin kun luin että mittauksien yhteydessä lähtönopeudet mitataan CED M2 mittarilla. Toivottavasti joku nyt viimestään lainaa bryanille lapiota jotta hän saa kaivettua montun cedille ettei enää mene mittaukset mönkään.
MOT! :shock: :?
Virheet voi välttää vain jos ei tee mitään.
Bergerin kannattaisi tilata Oehlerilta kunnon Industry Grade -vehkeet eikä leikkiä millään muutaman satasen leluilla.
Onko kellaan vielä oikeita kokemuksia? Luotia näyttä olevan unlimitedammolla hyllyssä.
Nyt on tullut päivitystä hypridiin:
http://bergerbullets.com/
http://02b0516.netsolhost.com/blog1/?p=224
Lainaa
July 30, 2011
NEW 338 and Heavy 30 cal Tactical Bullets
Filed under: Announcements — mgallagher @ 7:50 pm
For several years, we've been asked a few questions over and over again on nearly a daily basis. Two of those questions are, "When will Berger make a 338 cal bullet that I can shoot as fast as I want?" and "When will Berger make a heavier 30 cal bullet?" (until now 210 grain was out heaviest option).
Even though we have wanted to make these bullets for as long as shooters have been asking for them, we had been unable to make them because our machines did not have the stroke length capacity to make bullets this long. Fortunately, we were successful in custom building our latest generation, bullet making machine. This new machine gives us the ability to make bullets all the way up to 50 cal. (Before you start asking for 50 cal, I will say we are working on it but don't expect to see this bullet until next year at the earliest.)
When the machine was completed, we used it to make bullets that were known performers because we wanted to prove that it was capable of holding the same dimensional tolerances as our other machines. We were thrilled to learn that it does this very well. So the next step was to get tooling and materials for these heavier bullets. This is no small or inexpensive endeavor. It is also common that when you are committed to top performance, things don't always work out as planned.
After a rocky introduction of the Gen I, 338 cal 300 gr Hybrid Target, we went back to the "lab". When we resolved the velocity sensitive issues with the Gen I, 338 cal bullets, we learned how to make bullets for our Tactical line that could handle the abuse of active duty applications. Even though these particular bullets can be shot in any case (for which they are appropriately sized for and safely loaded), they were specifically designed for the war fighter and law enforcement tactical shooters. Bryan Litz optimized these bullets for use in the 338 Lapua Mag and the 300 Win Mag. This allows them to be loaded to fit in the magazines of common tactical rifles using these cases, while at the same time providing the greatest ballistic performance available.
The great news is that in our continuing collaboration between Berger's ballistician Bryan Litz and our ability to bring his designs to life, we have produced bullets that have the highest BC in their class (for now). I know that some shooters will say that BC isn't everything and I understand their point. However, when this high BC design which is purposefully set up to be easy to tune (Hybrid) is combined with our J4 jackets and precision manufacturing process, you not only get a bullet that retains more velocity (shoots flatter and is less effected by the wind) better than any other bullet, you also get the ability to hit where you expect it to (precision) consistently. In the end, you have two bullets with the highest potential for accuracy at all ranges than any other bullets on the planet (in their respective calibers).
After many years of being asked, "When will the 338 cal and heavier 30 cal bullets going to be available from Berger?", it is my pleasure to be able to provide the answer that we have been working hard towards for a long time. The answer to that question is, "Now!" Introducing for your enjoyment, the NEW Berger 338 cal 300 gr Hybrid OTM Tactical and the NEW Berger 30 cal 230 gr Hybrid OTM Tactical. Both of these bullets are in stock and available now for a test drive in your 30 cal and 338 cal rifles.
Regards,
Eric Stecker
Executive Vice President
Berger Bullets
Joo ja samalla saatiin ihan hyvä 30 cal luoti. Muotokerroin jäi vielä hiukan huonoksi siihen nähden mitä odotin mutta ihan parhaasta päästä mitä 30 kaliiperiin on tarjolla.