Yksinkertainen (tyhmä?) kysymys: Kun 10g Nosler Custom Competition lähtee .308win Tikan 20" piipusta 840m/s -5 pakkasessa, niin paljonko samalla latauksella on vauhtia +20 asteessa? Hylsy Lapua kaulasupistettu, ruutina 3,00g VV N140 ja latauspituus 72mm. PCB ei tätä osannut kertoa. Tai sitten en vaan osannut sitä oikein kysyä.. :oops:
-J-
melko yksilöllistä tuo taitaa olla. Mutta oman kokemuksen mukaan N140 ruudilla muutos on luokkaa 0,9m/s/aste
PCB on pelkkä ulkoballistiikkaohjelma, joten siltä et vastausta kysymykseesi saa vaikka miten asettelet kysymyksen... :wink:
QuickLoad antoi arvot 778 m/s / -5 ast. ja 796 m/s / +20 ast. antamillasi arvoilla. Eli muutos n. 0,72 m/s / aste.
Kuten näkyy, voi QL:n antamat arvot poiketa paljonkin todellisuudesta, vaikka se joskus arvaa hämmästyttävän lähellekin.
Quickloadissa ei ole ruutikohtaista lämpötilakompensaatiota vaan ohjelma käyttää samaa lineaarista lämpötilariippuvuutta kaikille ruudeille. En siis suosittele käyttämään quickloadissa koko funktiota ainakaan ruutikohtaisen lämpötilakertoimen määrittämiseen.
Lämpötilariippuvuus on osittain ruudille ominainen mutta se riippuu varmasti myös muista tekijöistä. Hodgdon on määrittänyt N140 ruudille lämpötilakertoimeksi 22-250 kaliiperissa 0,35 m/s * celsius aste. Tein itse samalle ruudille kokeita niin että aseen lämpötila pidettiin vakiona ja panoksia jäähdytettiin. Päädyin tässä kokeessa muutaman prosentin tarkkuudella samaan arvoon kuin hodgdonin tehdas. Esimerkiksi nallin vaihtaminen saattaa muuttaa tulosta, joten jos haluaa olla varma niin mittaukset kannattaa pyrkiä tekemään itse omalle aseelle / lataukselle. Laiskan miehen versiona suosittelen kuitenkin käyttämään tuota hodgdonin ilmoittamaa arvoa. Noin periaatteessa voidaan vielä sanoa että jos lämpötilakertoimesta ei ole varmaa tietoa ja haluaa jonkin arvon kompensaatioon laittaa niin ei kannata valita kovin suurta lukua. Tämä siksi että silloin todennäköisyys siihen kasvaa että tulee kompensoitua liikaa ja koko homma kääntyy itseään vastaan.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Oikein jos käyttää Hogdonin ko. ruutia. 95% jälleenlataajista Suomessa käyttänee Vihtavuoren (sylinteriruuteja), joilla on tunnetusti suurehko lämpötilariippuvuus.
Esim N150 kolmessa eri aseessa, parissa kaliperissa, ja useilla latauksilla ja mittauksilla antanut lämpötilariippuvuudeksi luokkaa 0.7-0.9m/s / C.
http://www.hodgdon.com/smokeless/extreme/page2.php#top
Jos näistä pylväsdiagrammeista on kyse, niin onhan tuossa saatu N140:lle 308 Winissä lt-riippuvuus 0,22 m/s / C-aste.....niin millä perusteeella sitten pitäsi valita juuri tuo 0,35 m/s / C-aste :think:
kovin pieneltä se kuulostaa 0,2m/s/c-aste. Empiiriset testit puoltaa kyllä suurempaa nousua.
Joo, ihmettelin vaan ylipäätään että jos Hodgdon on testannut lämpötilariippuvuutta eri kaliipereilla niin miksi sitten ottaa 22-250:lle saatu riippuvuus 308:lle vaikka diagrammeista löytyy sille 308:lle omansa :?: :?:
Lainaus käyttäjältä: Poikma
Joo se 308:n arvo on oletettavasti tässä tapauksessa paremmin verrannollinen kysyjän kalustoon. Pikaisesti kun noita vilaisin niin se ei vain sattunut silmään. Tässä ei Poikma ollut mistään sen mystisemmästä kysymys :) . Sinänsä kaliiperi kyllä on olennainen tieto lämpötilariippuvuuden suhteen koska lämpötilariippuvuus on enemmänkin suhteellinen kuin absoluuttinen. Tämä tarkoittaa siis sitä että lämpötilariippuvuudelle paremmin soveltuva laskentatapa on suhteuttaa se lähtönopeuteen. Tällä laskentatavalla hodgdonin mittauksissa saamat molemmat lämpötilariippuvuudet ovat melko lähellä toisiaan (n. 15 % heitto). Tämä siksi että 308ssa lähtönopeus on ollut 810 paikkeilla ja 22-250 kaliiperissa päälle 1110 m/s.
Sitten on monia muitakin tapoja karkeasti arvioida miten jossakin mittauksessa saatu lämpötilaruuppuvuus on muunnettavissa omalle aseelle / lataukselle sopivaksi. Ei kuitenkaan niistä nyt sen enempää. Itse testaaminen on hyvä keino mutta luotettavien tulosten saaminen ei ole helppoa. Kukin käyttäköön sitä arvoa millä uskoo pääsevänsä parhaaseen lopputulokseen.
Voi olla itsestäänselvää mutta säätäkää taulukoita laskiessanne myös ilman lämpötila koska ilman tiheys muuttuu samalla.
Nyt tuli taas vastaan matskua joka pistää koko keskustelun uusiksi. Vihtavuoren Reloadinh Manual Third Edition vuodelta 2000 kertoo lämpötilan ja nallin yhteisvaikutuksista sivulla 66.
Patruuna 30-06, ruuti N150 3,30 gramma, luoti 11,7 grammainen SP.
Lähtönopeudet
Nalli A
+20C: 788 m/s
-20C: 774
Nalli B
+20C: 784 m/s
-20C: 773
Nalli C
+20C: 786 m/s
-20C: 777
Nalli D
+20C: 786 m/s
-20C: 776
Nalli E
+20C: 787 m/s
-20C: 772
Nalli F
+20C: 786 m/s
-20C: 776
Nopeusero 40 asteen eroilla 9-15m/s. Eli 0,225 m/s/aste minimissään ja maksimissaan 0,375m/s/c. Mutuvakiona 0,25 m/s voisi olla lähellä jos ei tarkempia mittauksia ole.
Toinen testi .222 Remingtoninilla, N120 1,25 grammaa, luotina 3,2 grammainen FMJ
Nalli A
+20C: 921 m/s
-20C: 870
Nalli B
+20C: 912 m/s
-20C: 893
Nalli C
+20C: 912 m/s
-20C: 896
Nalli D
+20C: 903 m/s
-20C: 866
Nalli E
+20C: 905 m/s
-20C: 894
Nopeusvaihtelu 40 asteen lämpötilaerolla 11-51m/s eli 0,275m/s/c alimmillaan ja enimmillään 1,275m/s/c Tässä alkaa mutuarvoilla pelaamisen kannalta olemaan liikaa hajontaa. Pakko mitata eri lämpötiloissa.
Nallien merkkejä ei mainittu.
Taitaapi olla niin että ilman mittauksia omassa aseessa samalla latauksella ollaan edelleen aika lailla tuurin varassa miten se nopeus lämpötilan funktiona vaihtelee. Omassa aseessa voi pakkasella syttyminen olla heikompaa esm. likaisen nallipiikinja jämähtäneidne rasvojen vuoksi vaikka naapurin aseessa samat partruunat käyttäytyisivät ennustettavammin. Lisäksi piipun/patruunapesän sisämitat voivat -20C olla aavistuksen ahtaammat kuin +20C. Tämä siis ensimmäiselle laukaukselle. Seuraaville laukauksille tilanne vielä muuttuu kun piippu ja erityisesti patruunapesä alkaa lämpiämään.
Ansiokas huomio HJu! Hyvää tietoa.
Vaikkakin omat N150 kokemukset .30-06 ja .308W kalipereissa kolmesta aseesta ovat varsin eriävät Vihtavuoren kokeiluihin nähden. Edelleen näkemykseni mukaan lämpötilariippuvuus ko. yhdistelmissä on lähempänä 1m/s / C kuin 0.5m/s / C.
==> Oikotietä onneen ei ole. Pitää siis testata omassa asesssa, patruunalla jne.
Olipa yllättävää että N120 oli ollut tuossa testissä keskimäärin noin paljon lämpötilariippuvaisempi kuin N150. Johtuneeko alhaisesta hylsyn täyttöasteesta N120 kohdalla, sekä siitä että N120 ruuti on pinnoitettu palonopeuden hidastamiseksi. Tällaista tietoa ainakin itse olen saanut.
6,5-284, 9g moly-Scenar, N560 55,5 gr, lat.pit 80,7mm, CCI LR
- +15 C kelissä lähtönopeus n. 900 m/s
- -5 C kelissä lähtönopeus n. 895 m/s
- mittaukset CED M2llä (+valot) , patruunat samaa tekoerää, samalla ruuti-, nalli- ja ruutierällä.
Eli tuosta lämpötilariippuvuus vain n. 0,25 m/s / C-aste......kuulostaa pienehköltä????
Tuolla lämpötila-alueella hodgdon näyttää päätyneen N560:lle suurinpiirtein samaan tulokseen. Tuota voinee pitää jo melko hyvänä lähtökohtana kun kaksi testiä antaa saman tuloksen.
Omat havainnot ovat myös sen suuntaisia, että nopeusvaihtelu on reilusti pienempää kuin n. 1m/s per °.
Onkos kukaan labrannut sitä, miten nalli ja hylsyn muoto vaikuttaa palonopeuden ja ruudin lämpötilan korrelaatioon? Siis pitkä hylsy ja heikko nalli vs lyhyt ja paksu hylsy sekä tehokas nalli. Ruudin palonopeuteen kun vaikuttaa myös palopinnan pinta-ala suhteessa tilavuuteen.
kannattaa huomata että vihtavuoren testissä ainoastaan ruuti (patruunat) on jäähdytetty, ei asetta.
Toisekseen, 'kotitestausta' hankaloittaa mittarin pitäminen lämpimänä, ainakin ProCronon ja muistaakseni nykyisen chronynkin manuaali sanoo miinusasteuden olevan sallitun käyttölämpötilan ulkopuolella.
Chronyä en ole kokeillut, mutta ensinmainitussa alkoi heittoa esiintyä enenevissä määrin nollaa lähestyttäessä.
Pienoiskiväärille sain lapuan midas+ panoksella 18 asteessa 322 m/s ja -8 asteessa 314,4 m/s. Sekä ase että patruunat olivat tasaantuneet mittauslämpötilaan. Valitettavasti mittaukset eri päiviltä koska valo loppui kesken toisella kertaa. Täytyy vielä jossain vaiheessa yrittää saada mitattua nuo eri lämpötilat mahdollisimman peräjälkeen samasta paikasta ja samoissa valo-olosuhteissa sekä nopeusmittarin lämpötilan ollessa sama. Mittarina chrony. Noilla mittaustuloksilla lämpötilariippuvuus 0,29 m/(s*C).
Vanhan aiheen nostoa kun pitkästä aikaa tuli ladattua swedua. Koska edellisestä kerrasta oli jo tovi, oli vanhempaa ruutia ja verrokiksi uusi purkki vastaavaa 100-sarjan ruutia. Tällä kertaa oli ajatuksena kokeilla lämpötilan vaikutusta ja tulokset oli avartavia.
Ote VV:n latausoppaasta 2002
Lainaa
Ruudin kosteusvaihtelu muuttaa ruudin palonopeutta ja siten patruunan painetta ja lähtönopeutta. Valmistajat pitävät jälleenlataukseen tarkoitetut ruudin kosteuden yleensä n. 0.5 % - 1 % tasolla. Ruudin kosteuden vaikutusta testattiin kuivaamalla ruutipanosta, kunnes sen paino putosi n. 0.5 %. Muutama patruuna ladattiin kuivatulla ruudilla ja ammuttiin paineaseesta. Testipatruunoiden ja "tavallisten" patruunoiden lähtönopeutta verrattiin keskenään. Ruutipanos ja luoti olivat luonnollisesti samat kummassakin patruunaerässä. Huomattiin, että ruudin kuivaaminen nosti patruunan paineen 320MPa:sta 355 MPa:iin. Lähtönopeus kasvoi 770 m/s:ta 790 m/s:iin.
Edellä esitetty oikeuttaa ehdottamaan, vanhan sanonnan "Säilytä ruutisi kuivana" jättämistä muistojen yöhön! Sanotaan sen sijaan tänä savuttoman, syövyttämättömän ja puhtaasti palavan ruudin aikakautena vaikkapa "Säilytä ruutisi kuivassa ja viileässä paikassa huolellisesti suljetussa alkuperäispakkauksessaan".
Vanhan purkin ruudilla, omissa latauksissa lähtönopeus oli ka 13 m/s suurempi kuin uuden purkin ruudilla. Kun patruunat lämmitti +8C -> +45C, ei vanhan purkin ruudilla tapahtunut mitattavissa olevaa lähtönopeuden muutosta. Sen sijaan uudella purkilla, nopeus nousi tuttuun tapaan 0,6m/s per 1C. Tämän pienen otoksen perusteella, oletan että vanhan purkin ruudin kosteus oli pienempi kuin uuden johtuen ilmeisimmin säilytyksestä. Aiheuttaako se myös muutoksen tämän latauksen lämpötilariippuvuuteen, se täytyy kokeilla vielä uudestaan ja laajemmalla otannalla. Jos kosteus on valmiiksi pieni, lämmittäminen ei enää muuta palonopeutta oleellisesti ja mitä tapahtuu kun mennään pakkasen puolelle?
On myös mahdollista että tulos on virheellinen johtuen mittaajan silmän hitaudesta. Mutta mielenkiintoinen havainto kuitenkin.