Tervehdys,
Tuli tehtyä hävyttömän "kallis" investointi hyvään tähtäimeen :oops: ja kun olen kuitenkin aloitteleva alan harrastaja haluaisin oppia tähtäimen kaikki "niksit" mitkä vain on mahdolliset tällä rajatulla aivokapasiitilla...
Eli missä päin liikkuu ko. laitteita käsitteleviä ammattilaisia eli haluaisin tietää löytyykö "kohtalo tovereita" täältä Tampereelta, vai onko syytä lähteä rannikoseuduille oppiin..
Terve,
Kiikaritähtäimissä ei oikeastaan ole hirveästi niksejä ja käyttökin on suoraviivaista... Kaikki muu ase-ampuja-tähtäinkokonaisuuden toimintaan käytännössä vaikuttavien niksien opettelu on pidempi prosessi. Jos olet TA-hommista kiinnostunut, niin kannattaa hakeutua kurssille tai jos on lukupäätä, niin opetella ainakin teoriat itse alan opuksista ensihätään.
1. Asenna tähätin laadukkailla jaloilla, suositus Sakon optilock.
- jos et ole ennen tehnyt, anna kokeneemman tehdä asennus
2. Okulaaripään (ohuempi) säätö. Säädä siten, että kun silmä rentona katsot esim 300m päässä olevaa maalia näkyy maali ja ristikko kummatkin kirkkaana, ilman silmän sahaamista. Siis silmä rennoksi ja kuva & ristikko kirkkaaksi. Tämä tehdään pääsääntöisesti kerran.
3. Kohdista ase haluamallesi etäisyydelle haluamallasi patruunalla. Nolla säätötornien asteikot.
4. Ammuttaessa säädä tähtäin parallaksivapaaksi ao tornista aina etäisyyden mukaan. Kun säätö on oikea, niin "kiväärin ollessa paikallaan ja silmää liikuttaessa laidasta laitaan ei ristikko vaella taulussa".
5. Valoristikkoa voit säätää vastaavasti mieltymyksiesi mukaan omasta tornista parhaan tähtäysmielikuvan saamiseksi.
MSA
Kiitos :D
Tiedätkö ko. ristikosta muita mittoja, kuin oli siinä pienessä opuksessa ?
Nyt sitten vain odotella kevään saapumista, niin pääsee kohdistamaan.
En tiedä mitä manuaalissasi on, mutta Zeissin Abs #63 speksin mukaiset mitat ovat
@12x zuurennoksella / 100m
- hiusristikon viivanpaksuus 0,5cm
- pallon halkaisija ulkoraunasta ulkoreunaan 2,5cm
- pallojen väli 10cm
- reunoilla olevien paksujen laatikoiden leveys/korkeus viivan ulkoreunasta ulkoreunaan 7cm
- reunoilla olevien laatikoiden väli = hiusristikkoalueen leveys 100cm
Stadia-etäisyysasteikko on kalibroitu 100cm kokoiselle kohteelle 12x zoomilla.
MSa
Hei...
Teit ehkä kalliin mutta hyvän investoinnin.
Itselläni on sama kiikari ( mil-dot ristikolla ).Ja voin sanoa että hyvä kyllä on. Zeiss on Zeis . Mutta täällä on kerrottu että Euroopasta saa kyseisen tähtäimen halvemmalla.. Se ehkä pitääkin paikkansa että saa halvemmalla mutta syykin on selvillä Nämä "Halvemmat" Zeissit tehdään linsenssillä muualla kuin Saksassa ja tästä syystä hinnat ovat halvemmat.
Aitoja Zeiss tähtäimiä ovat Victory sarjan tähtäimet ( Saksassa koottu ) MC merkinnällä ja muilla varustetut ovat n.s. "lisenssi kiikareita" ( Eli Puolassa tai Unkarissa koottuja )...toki Zeiss:eja ovat...
Ammatti taitoinen kokoaminenkin on osa Zeiss kiikareiden hyvää mainetta.
Ja vielä kun muistaa tämän nyrkkisäännön että halvalla ei hyvää saa niin voit olla huoletta kukaan ei ainakaan arvostele kiikarisi huonoutta tai kalleutta..
P.S Jos joku epäilee niin voin antaa enemmän tietoa henkilöstä jolta itse kysyin samaa asiaa..
Mulla on kanssa toi samainen putki, suomesta ostettu -ja kallis :oops: .. Zeiss:n optiikka ja valaistu mildot -ristikko on kyllä hyvät syyshämärillä peurakytiksellä. Uteliaisuudesta kysyn, että mistä kohtaa putkea noi valmistusmerkinnät löytyy?
Vastaus : Okulääriosassa ( kiikarin etuosa ) .. merkintä Diavari V , Ja tämä V = Victory sarjaa.
Jos muita kirjaimia / kirjain yhdistelmiä esiintyy..on oletettavaa että kiikari on tuotettu muualla kuin Saksassa..
Eli jos kiikarissasi on merkintä : - Diavari V 6-24x56 T* Olet Saksassa kootun Zeissin onnelinen omistaja...
Näistä "lisenssi"asioista voit myös tiedustella Zeiss kiikareita myyvistä liikkeistä . Otin itsekkin näistä asioista selvän ennekuin ostin tämän kyseisen kiikarin.
Vuosia sitten Smith & Wesson mag 44 revolvereita myytiin aitoina "jenkki" rautoina , mutta tarkasteltuani koestus leimoja tuli vastaan belgian merkintä , Ja selvisi että kyseistä asetta valmistetaankin lisenssillä belgiassa , mutta asiakasta veloitetaan us.dollarin kurssin mukaan , eli rahasta on tässä kysymys ja työstä ulkomailla halpatyövoimaa on saatavilla paljon , tästä myös oleellisesti työn laatu kärsii...vaikka komponentit olisivatkin hyviä...
Oikaiskaa minua jos olen väärässä....
Smittien osalta olen hiukan eri mieltä mutta saatan olla väärässäkin sillä käsittääkseni Smitit CIP tarkastettiin Belgiassa ja siitä tämä Belgian leimat ovat lähtöisin.
Vastailen tässä.......
Siittä Smitti kaupasta ja linsenssistä seurasi se että ystäväni sai purkaa kaupan , Ja se jo jotain selittää että "vilunkia" oli tehty.. CIP asiasta en osaa minä taas sanoa koska aikaa mainittulla tapahtumalla on jo vuosia.Mutta miksi tätä CIP tarkastusta ei tehty U.S.A:ssa ???.
Näillä leimoilla käsittääkseni osoitetaan että aseen piippu ja tässä tapauksessa rulla + muut osat kestävät aseelle annetut turvallisuus kriiterit.. eli kyseisen leiman omistaja maa vastaa tuotteesta ja sen turvallisuudesta..
Esim : Sakon kivääreissä on Suomen leijonan pää merkkinä että ase on täällä testattu ja tämä maa vastaa mahdollisista materiaali tai muista reklamaatioista....
Mutta eipä poiketa tähän vaan pysytään asiassa nimittäin Zeiss "lisensseistä" oli alunperin minun tarkoitus kertoa..
Minulle luvattiin oman kiikarini myyneestä liikkeestä että jos kiikari ei ole victory(Saksassa koottu ) sarjaa saan vaihtaa tai sitten purkaa kaupan. Eli kyllä tämä asia on tiedossa myös tuotetta myyvissä liikkeissä. että eroa on ...
Ja jos joku on vasta aikomassa ostaa yllä mainitun kiikarin kannattaa ainakin kysyä missä maassa kiikari on kasattu.. Minä ainakin teen näin aina..( Saksassa ja Suomessa ei työn laadusta tingitä ) ....Ja sen myös huomaa...
Silent Killer,
En todellakaan ole Zeiss asiantuntija, joten paremmin asioista ymmärtävät korjannevat jos olen väärässä.
Tietääkseni on olemassa vain tasan yksi Zeissin 6-24x56mm malli. Se on Diavari V 6-24x56 T* tuotekoodilla (valollinen) 521695.
Jos joku on fiksuna hankkinut ko. Zeissinsa jostakin edullisesti, niin hyvä näin! Fiksu ostaja!
Jos Suomessa Zeiss-kauppias perustelee kalliimpaa hintaa sanoen, "juuri tämä Zeiss on varmasti Saksassa kasattu ja siksi se maksaa paljon - sama Euroopasta tuotuna on halvempi sen takia, että se on missäsattuukasattu ja linssit on vielä venäläisistä pullonpohjista tehty", niin on kunkin asiakkaan aivan oma asia uskooko kauppiasta ja kuinka tiedollisesti pätevänä myyjänä ko. kauppiasta pitää...
Toki on mainittava että ei ole suomalaisenkaan kauppiaan vika, jos hän ostaa Zeissinsa maahantuojalta kalliimmalla kuin mitä Tsekkiläinen tsekkiläinen kadunmies ostaa omansa Prahassa.
MSa
P.s. Tällä hetkellä Zeissilla on Diavari V/VM sarjan lisäksi ainakin
Varipoint V/VM, Diavari Z/ZM, Diatal Z/ZM ja Conquest sarjat.
MSa.....
Vielä palaan tähän keskusteluun joka on ihan hyvä.
Tosiaan en minäkään ole mikään "Zeiss" ammatilainen , mutta olen saanut vaan tälläistä informaatiota. Liikkeistä , Jne.. Ja tämä edellämainittu asia on tosiasia.
Minäkään en todellakaan välitä jos joku saa artikkelin halvemmalla , vaan se että näin minua on valistettu .....
Mutta Minä vaadin jos itselleni ostan kalliin kiikarin , Ja tilaan saksalaisen tuotteen , niin sen oltava myös valmistettu Saksassa.
Ja voit olla oikeassa että on tämä yksi ja ainoa 6-24x56mm ... Ja hyvä jos näin on..
Minä maksoin "kalliimman" hinnan ja en sitä sure..
Mutta uskon että sinäkin olet tästä samaa mieltä että Saksassa tehtyjen ja Puolassa tai Unkarissa tehtyjen välillä on se pieni "ero" , Ja jotkut eivät edes tätäkään hyväksy jos sitä ei ole ilmoitettu etukäteen...
Ja uskon että tämäkään"Fiksu ostaja" ei ole hyvillään jos hänen tuotteensa vaikka halvemmalla ostettukin hajoaa sen takia että työnlaatu on ollut puutteellista ...
Skarppina saa olla ,mutta se ei ole pakollista....
Hyvä keskustelu,
Mun näkemys kiteytettynä:
"Jos ostaa Zeissin jonkin tietyn mallin, niin on aivan sama mistä päin maailmaa ja millä hintaa sen ostaa, tuotteen laatu on (ja laatuvalmistajilla on oltava!) sama."
Zeiss on laatuvalmistaja, jolla on maine varjeltavanaan. Jos jotakin Zeissin yhtä ja samaa mallia on kahta tai useampaa "laatuluokkaa" olemassa, niin siinä tapauksessa Zeissia tuskin pidettäisiin laatuvalmistajana.
Se että Zeissilla on eri mallistoja, kuten Z/ZM, V/VM & Conquest sarjat, tarkoittaa sitä että ne voivat olla erilaatuisia keskenään, vaikka putket ulkoisesti olisivatkin saman näköiset. Kyseessä on eri tuotteet.
Esimerkiksi S&B valmistaa SB 8x56 (valaistu) ja SB 8x56 HUN (valaistu) malleja. Putket ovat identtiset, mutta HUN putket ovat kasattu S&B:n tehtaalla Unkarissa. Osat ovat samat poislukien runkoputken kaiverrus. Takuu, laatu ja suorituskyky ovat samat, hintaeroa on noin 250e. Miksi? Siksi että putkia valmistetaan molemmilla tehtailla ja osa kuluttajista haluaa maksaa Saksassa kokoonpannusta putkesta 250e enemmän.
MSa
Eiköhän sitä Diavari V 6-24x56 T* tähtäintä saa Saksasta halvemmalla yksinkertaisesti siitä syystä, että Saksan arvonlisävero on 16%.
Samoin sieltä löytyy liikkeitä myyvät eri volyymiä kuin kotimaiset liikkeet. Näiltä aseliikkeiden myyjiltä tulee välillä sellaista bullshittiä, että oikein hävettää kuunnella. Ihmetyttää ja epäilyttää jos itse tietää tuotteesta enemmän kuin maahantuova liike.
S&W:n revolvereja ei ole valmistettu Euroopassa lisenssillä koskaan. S&W:n laatu kyllä heittelehti 1970 ja 1980-luvuilla kovasti mutta se tapahtui USAn tehtailla.
CIP-tarkastusta ei voida tehdä USAssa koska USA ei ole CIP:n jäsen. USAlla ei siten ole mitään oikeutta tehdä mitään CIP-tarkastuksia. Heillä on vastaava pulju nimeltä SAAMI, joka tosin ei tarkista aseita vaan antaa vain yleisiä suosituksia ja SAAMIn jäseniä sitovia määräyksiä. CIP ja SAAMI tekevät yhteistyötä mutta CIP-maissa ei saa myydä CIP-tarkastamattomia aseita muuta kuin keräilijöille. USAssa tedhyissä aseissa ei ole mitään SAAMI-leimoja mutta tehtaan omia koeponnistusleimoja saattaa olla.
Suomeen tuodut S&W:t tarkastettiin aikoinaan Belgiassa koska Belgia on myös CIP-maa. Niitä ei tarkastettu Suomessa koska tuohon aikaan "Herttoniemen Rysä" eli aseiden tarkastuskeskus oli tunnettu huonosta palvelusta ja hyvin niuhosta tarkastustavasta. Käytännössä jenkkiaseiden tiukat patruunapesät olivat ylivoimaisesti suurin syy jenkkiaseiden hylkäyksiin Suomessa. Niitä piti sitten asesepillä avarruttaa horoiksi että ne Herttoniemessä menisivät läpi. Helpompaa ja halvempaa oli tarkastuttaa ne Belgiassa jossa ne menivät läpi ilman ongelmia ja muutoksia.
Eli toisessa CIP-maassa ne meni läpi ja toisessa ei. Tästä syystä Ultramatic tarkastutti aseensa mielummin Belgiassa kuin Suomessa.
CIP-leima todistaa että ase on läpäissyt CIP-testit hyväksytysti. CIP-testaaja sen enempää kuin CIP-maakaan ei takaa eikä vastaa kuitenkaan yhtään mistään. Eli jos Leijonaleimalla leimattu ja CIP-tarkastettu Sako/Tikka/Jalonen/Lynx räjähtää käsiin niin Suomen valtio tai asetarkastuskeskus ei ole korvausvelvollinen yhtään kenellekään. Suomen Valtio ei vastaa mistään vahingoista. Valmistaja vastaa.
Mainittakoon että Leican laseretäisyysmittarit ja kamerat kasataan Portugalissa ja on kasattu jo 1950-luvulta saakka (kamerat). Laatu on Leicaa. Jos halutaan niin laatutavaraa voidaan valmistaa missä tahansa jos vaan laatukontrollit ja työmetodit ovat kunnossa.
Moi,
Kaikki Zeissin V/VM- ja Z/ZM- sarjat tähtäinkiikarit ja kaikki Hensoldt tähtäinkiikarit valmistetaan Saksassa Wetzlarissa. Poikkeusta tähän ei ole.
Zeiss Conquestit puolestaan valmistetaan USA:ssa.
Tiettyjä Zeissin tähystyskaukoputkia valmistetaan muuallakin kuin Saksassa, mm. Tsekeissä.
Laadunvalvonta on se oleellinen asia, kuten edellä on jo tuotu esille, ei se missä joku tuote fyysisesti valmistetaan.
Joka tapauksessa Zeissin V/VM- ja Z/ZM- sarjat ja Hensoldtit valmistetaan kaikki samalla tuotantolinjalla Wetzlarissa Saksassa.
Carpe Diem,
MJ
Kiitokset kaikille tässä Zeiss keskutelussa olleille ja tuleville.
Nämä keskustelut avartavat kummasti..Ja keskustelut jatkuu Jos ei tällä niin muilla aiheilla.. Toivon että minä ja muut Zeiss:in käyttäjät saimme aimoannoksen tietoa tästä osa-alueesta...
Tarkkoja laakeja niin kalliimmilla kuin halvemmilakin putkilla.....
Kiito MJ tästä faktasta. Mullakin oli se mielikuva, että kaikki Zeissit ja Hensut tulevat saman linjan päästä ulos... Poislukien Conquest.
Itse asiassa Conquesteista on kuullut paljon hyvää jenkkien kertomana. Kehuvat optiikkaa. Onko kellään omakohtaista kokemusta asiasta... vai kenties "näkevätkö" jenkit ensin Zeissin logon ja sitten alkaa kuvakin kirkastua????
MSA
Lainaus käyttäjältä: MJ
Kaikki Zeissin V/VM- ja Z/ZM- sarjat tähtäinkiikarit ja kaikki Hensoldt tähtäinkiikarit valmistetaan Saksassa Wetzlarissa. Poikkeusta tähän ei ole.
Zeiss Conquestit puolestaan valmistetaan USA:ssa.
Tiettyjä Zeissin tähystyskaukoputkia valmistetaan muuallakin kuin Saksassa, mm. Tsekeissä.
Laadunvalvonta on se oleellinen asia, kuten edellä on jo tuotu esille, ei se missä joku tuote fyysisesti valmistetaan.
Joka tapauksessa Zeissin V/VM- ja Z/ZM- sarjat ja Hensoldtit valmistetaan kaikki samalla tuotantolinjalla Wetzlarissa Saksassa.
Carpe Diem,
MJ
Mielestäni on aika mielenkiintoista, että Belgiassa valmistusta voisi mitenkään pitää S&W:n laatua heikentävänä tekijänä ottaen huomioon, että Belgian aseteollisuus on maailman kuulua (FN) ja ei missään nimessä rinnastettavissa esim. Unkarin vastaavaan - Zekki alkkaakin jo olla sitten hieman toinen asia...
Tosiasia kuitenkin on että USA:n teollisuudessa herättiin laatuajatteluun vasta pakon edessä ja sittenhän sitä laatua on sieltäkin alkanut jälleen saada.
Vieläkö Diavari 6-24x56:sta saa 63 retikkelillä?
Kahlasin Zeissin sivuja läpi, enkä löytänyt tuota retikkelivaihtoehtoa enää mistään.
Wirallisesti zeissi on jättänyt tuon retikkelin käytön jatkossa vain hensun ominaisuudeksi. Eli jos satut jostain löytämään varaston kätköistä 63 retikkelin zeississä niin mahdollisuudet on siinä.
Lainaus käyttäjältä: MSa
Itse asiassa Conquesteista on kuullut paljon hyvää jenkkien kertomana. Kehuvat optiikkaa. Onko kellään omakohtaista kokemusta asiasta... vai kenties "näkevätkö" jenkit ensin Zeissin logon ja sitten alkaa kuvakin kirkastua????
MJ
[/quote]
Mulla oli tuo conquest 4,5-14x50 conquest, ja oli kyllä todella hyväkuvainen putki. Käytännössä testasin vuoronperään ta2000:sta pv:n zeissillä ja omaa 6,5-284:sta tuolla conquestilla, ja osunta oli samaa, eikä minun silmään tullut kuvassa eroa kuin korkeintaan conquestin hyväksi. lasersuojaus? tuossa pv-zeississä teki kuvasta keltaisemman...
Conquest on edelleen "suvussa" käytössä, kun piti siitä luopua "vielä paremman" toivossa :roll: :roll: Nyt alkaa jo olla ikävä...
Lainaus käyttäjältä: puppezed
Kahlasin Zeissin sivuja läpi, enkä löytänyt tuota retikkelivaihtoehtoa enää mistään.
Kesän -09 alussa vielä löytyi valaistua 63 ristikollista briteistä,kun omani sieltä tilasin. Näkyyhän tuo warehuussin sivu vieläkin tuon retikkelin tunnistavan. Lisätiedoissa tosin lukee että --> Illuminated reticles available 40 - 43 - 60; Standard reticles available 4 - 43
sama tarina oli kesän aluussa, pokkana tilasin 63 valolla ja semmoisen toimittivat.
Lainaus käyttäjältä: pasito
Tuli kysyttyä, eikä ole enää 63 retikkelillä olevia skooppeja kaupan. Jääny OWH:n webbisivut päivittämättä. Harmi.
Lainaus käyttäjältä: puppezed
Lainaus käyttäjältä: pasito
Tuli kysyttyä, eikä ole enää 63 retikkelillä olevia skooppeja kaupan. Jääny OWH:n webbisivut päivittämättä. Harmi.
Onko tietoa miksi ei tehdä enää? Itselläni on juuri tuo valaistu 63 ja siksi kiinnostaa..
Lainaus käyttäjältä: hämeen hitain
Olisiko tuossa käynyt kannibaali-ilmiö, eli saman firman kaksi tuotetta (edukkaampi Zeissi vs kalliimpi Hensoldt) olivat täysin samassa segmentissä ja söivät toistensa markkinaosuutta.
Etsiskelin sivuilta parallaksista tarinaa ja satuin törmäämään oheiseen tekstiin:
Lainaus käyttäjältä: MSa
Kiikaritähtäimissä ei oikeastaan ole hirveästi niksejä ja käyttökin on suoraviivaista... Kaikki muu ase-ampuja-tähtäinkokonaisuuden toimintaan käytännössä vaikuttavien niksien opettelu on pidempi prosessi. Jos olet TA-hommista kiinnostunut, niin kannattaa hakeutua kurssille tai jos on lukupäätä, niin opetella ainakin teoriat itse alan opuksista ensihätään.
1. Asenna tähätin laadukkailla jaloilla, suositus Sakon optilock.
- jos et ole ennen tehnyt, anna kokeneemman tehdä asennus
2. Okulaaripään (ohuempi) säätö. Säädä siten, että kun silmä rentona katsot esim 300m päässä olevaa maalia näkyy maali ja ristikko kummatkin kirkkaana, ilman silmän sahaamista. Siis silmä rennoksi ja kuva & ristikko kirkkaaksi. Tämä tehdään pääsääntöisesti kerran.
3. Kohdista ase haluamallesi etäisyydelle haluamallasi patruunalla. Nolla säätötornien asteikot.
4. Ammuttaessa säädä tähtäin parallaksivapaaksi ao tornista aina etäisyyden mukaan. Kun säätö on oikea, niin "kiväärin ollessa paikallaan ja silmää liikuttaessa laidasta laitaan ei ristikko vaella taulussa".
5. Valoristikkoa voit säätää vastaavasti mieltymyksiesi mukaan omasta tornista parhaan tähtäysmielikuvan saamiseksi.
MSA
Teksti sivuaa sekä parallaksia että okulaarin säätöä, joiden keskinäisestä riippuvuudesta kaipaisin asiaan vihkiytyneiltä kommentteja.
Ensimmäinen kysymys koskee kohtaa 2. eli okulaarin säätöä. Itse olen jostain joskus ollut löytävinäni ohjeen, että kyse on säädöstä, jolla ristikko saadaan näkymään terävänä ilman taustakuvaa ja olen sen tehnyt taivasta vasten, jolloin taustakuva (eikä kiikarissa näkyvän kohteen etäisyys) vaikuta tarkasteluun. Tämä yleensä tulee kerralla hoidettua, eikä siihen tarvitse palata. Kun sitten tähtää jotain kohdetta, parallaksisäädöllä on merkitystä, jotta saan kuvan (kohteen) näkymään terävänä ja mielessä on käynyt sen käyttäminen jonkinlaisena etäisyysmittarin korvikkeena, jos mainittu aparaatti on sattunut jäämään matkasta. Tosin kiikariin leimattu asteikko ei aivan tasan tarkkaan näy käyvän yksiin esim ampumaradan mitatulla matkalla, mutta melko lähelle kuitenkin. Ylläolevasta tekstistä saa kuitenkin käsityksen, että parallaksisäädöllä on merkitystä vain siihen, että ristikko ei vaella taulussa silmää putken takana liikutettaessa ja kuvan terävyys matkalle kuin matkalle hoituu tuolla kerran tehtävällä okulaarin säädöllä. Jos näin on, olen ilmeisesti onnistunut tekemään tuon okulaarin säädön väärin ja yritän paikata tehtyä virhettä parallaksisäädöllä? Olenko siis 'pihalla' vai onko todella mahdollista saada tarkka kuva matkalle kuin matkalle pelkällä okulaarin kertasäädöllä? Viimeksi olen askaroinut Zeissin otsikossa mainitun putken parissa.
POM
Kyllä, parallaksisäätö vaikuttaa myös kuvan terävyyteen, eli minkä matkan päässä näkyy terävästi.
Moi,
Täytynee täsmentää / korjata omaa kirjoitusta...
Ensin säädetään kiikarista kuin kiikarista okulaarin dioptriakorjaus ampujalle oikeaksi.
- asetetaan sidefocus / parallaksi "äärettömälle" (jos säätö on olemassa)
- asetetaan max suurennus
- katsotaan harmaapilvistä taivasta / muuta kiintopisteetöntä aluetta rennosti
- säädetään "plussalta" miinukseen päin okulaarista juuri siihen kohtaan että
- ei kannata ylikorjata miinukselle ==> silmä rasittuu
- kun dioptria on kerran asetettu oikein, ei siihen yleensä ole tarvetta kajota
Tämän jälkeen jos kiikarissa on parallaksin säätö sivutornissa, (kutsuvat sitä jenkeissä "side fokukseksi") ==> ko. tornista säädettäään kuva kirkkaaksi ampumaetäisyydelle (ja samalla parallaksi tulee huomioitua). Pientä poikkeamaa saataa esiintyä sen "tarkimman" kuvan ja täydellisen parallaksivapaan asetuksen välillä.
Jos kiikarissa ei ole parallaksin säätöä erikseen, ei tästä tarvitse erikseen huolehtia. Tähtäinkiikarin kuvan pitäisi olla tällöin kirkas kaikille etäisyyksillä ilman että okulaariin pitää kajota.
Parallaksinsäätöpyörästä mainitaan mm. S&B manuaalissa että sitä voi käyttää etäisyyden haarukointiin. Käytännössä menetelmä on epätarkka, mutta kuitenkin hakkaa monen silmämuna-arviotsijan.
IMHO. Hensoldtin useammasta SFP sekä Zeissin 6-24x56mm mallissa olen havainnut että kiikarin kuvan optimoiminen ja parallaksivapauden saavuttaminen on välillä hankalaa. Koko ajan tekee mieli kokeilla vuoron perään parallaksia sekä okulaaria, jos vaikka vielä vähän paransi. Yleensä tämä säätäminen johtaa siihen että kuvan ollessa terävä on parallaksiasetus pidemmällä kuin mitä maali oikesti on... NXS:t olen taas tässä suhteessa havainnut erittäin helpoiksi säätää kohdalleen, käytännössä säätö on mallia "maali piikille ja ruuvaa parallaksia äärettömyydestä alas kunnes kuva juuri tulee teräväksi". Se on siinä.
oma mielipiteeni zeiss tähtäimistä on, että on niissäkin maantai kappaleita.Pari vuotta sitten aattelin laittaa kunnon putken hirvipyssyyn Diavari Victory 2,5-10+50.otin putken hyllystä ja kattoin läpi ja kas kummaa kello yhen suunnassa selevä roska putkessa sanon myyjälle että tilaahan uusi, tämän hintal.putkessa ei roskia saa näkyä.tuli uus ja eka rata reissulla liikuttelin silimää kiikarissa m.100m ja perh... selevää paralaksi virhettä n 5cm.Pitäs olla vapaa kyseis.matkalle?
otin leupparin 2-7+33 sen ja katon läpi niin ei yhtään parallaksia.
Siinä kävikin siten, että löysin vielä yhden skoopin
minkä verran tuli maksamaan ko putki suomeen tuotuna? Miten takuuasiata hoituu?
Ei ole nyt pankkitunnuksia mukana, jotta näkisin tilitiedot ja sitä kautta euromääräisen summan. McAvoyn sivuilta tuon hinnan löytää (eli 1512 GBP). Postikulut vakuutuksen kera 55 GBP. OP:n kurssi euroista punniksi oli ostohetkelllä jotain 0.88-0.89 luokkaa. Takuuasioiden hoitumisesta tiedän lisää sitten kun saan putken rikottua.
Kyselin aikaisemmin että onko heillä tietoa tuon 63 retikkelillä olevan mallin tuotannon päättymisestä, niin vastasivat, että hekin tuollaista kuulivat, mutta vielä niitä putkia on ainakin Britteihin tuotu. Ostohetkellä vein heidän maahantuojansa viimeisen yksilön. Toivotaan että tulee lisää. Lisäksi puhuivat, että ainakin tuon mallin osalta olisi hinnat nousemassa.
Lainaa
Pakko kommentoida hieman omien kokemusten perusteella.
Joskus vuosia sitten tuttavani valitti samaa ilmiötä, jota sitten vertailtiin hirvimetsällä tähtäilemällä liikennemerkin putkea, joka on halkaisijaltaan 60mm.
Ristikko näytti siirtyvän juuri putken paksuuden verran. Ei muuta kuin kiikari Germaaniaan ja parin viikon sisällä takaisin kommentilla, että vikaa ei ollut.
Sama ilmiö oli kuitenkin edelleen havaittavissa, joten ei muuta kuin radalle kiikari todetusti tarkan aseen päällä ja neljä laukausta liikkeelle tähdäten aivan näkäkentän eri reunoilta ja kas kummaa siisti 15mm kasa. Tämä toistettiin useamman kerran ja osumatarkkuuteen ei ilmiöllä vaikutusta ollut.
Samanlaisen siirtymäilmiön saa monissa kiikareissa aikaan painamalla diopteriasäätörengasta sivusuuntaisesti.
Ja ammuttaessa osumat eivät kuitenkaan siirry, vaikka näin voisi kuvitella.
Mielenkiintoista tuo optinen maailma.
Lainaus käyttäjältä: MVe
Lainaa
Pakko kommentoida hieman omien kokemusten perusteella.
Joskus vuosia sitten tuttavani valitti samaa ilmiötä, jota sitten vertailtiin hirvimetsällä tähtäilemällä liikennemerkin putkea, joka on halkaisijaltaan 60mm.
Ristikko näytti siirtyvän juuri putken paksuuden verran. Ei muuta kuin kiikari Germaaniaan ja parin viikon sisällä takaisin kommentilla, että vikaa ei ollut.
Sama ilmiö oli kuitenkin edelleen havaittavissa, joten ei muuta kuin radalle kiikari todetusti tarkan aseen päällä ja neljä laukausta liikkeelle tähdäten aivan näkäkentän eri reunoilta ja kas kummaa siisti 15mm kasa. Tämä toistettiin useamman kerran ja osumatarkkuuteen ei ilmiöllä vaikutusta ollut.
Samanlaisen siirtymäilmiön saa monissa kiikareissa aikaan painamalla diopteriasäätörengasta sivusuuntaisesti.
Ja ammuttaessa osumat eivät kuitenkaan siirry, vaikka näin voisi kuvitella.
Mielenkiintoista tuo optinen maailma.
Tästä voi lähteä kokonaan uusi keskustelu, mutta heitän rikan rokkaan kanssa. Yhtä mieltä MVe:n kanssa siitä että jos ampumalla virhettä ei tule, vaikka näin kiikari+aseyhdistelmää "vääntäessä" tähtäinkuvan perusteella voisi päätellä ==> pitää uskoa iskemiä.
Näitä "dioptriasäätöä painettaessa ristikko liikku"-putkia on tullut joitakin vastaan omissakin tähtäimissä, mutta kaikissa on liikkunut sekä kuva että ristikko saman verran. Ristikon liikkeen vain tuntuu huomaavan helpommin. En ole testannut ampumalla, vaan yksinkertaisella piipun päähän kiinnitettävällä boroskoopilla. Boroskooppi on piipun suuntainen ja kiikarin roplaaminen hyvin tuetulla alustalla ei vaikuta boroskoopin asemaan.
Käsittääkseni suurimmassa osassa tähtäimiä (ainakin niissä joihin olen normaalia enemmän perehtynyt) dioptriasäätöpakka sisältäen linssin on yksinkertaistettuna "suurennuslasi" joka katsoo muun optisen järjestelmän tuottamaa kuvaa 2. kuvatasota. Näin ollen nähdäkseni tällä ei ole mekaanista yhteyttä muuhun kuin runkoputkeen. Jos näin on niin ei mielestäni dioptriapakan painamisen pitäisi voida vaikuttaa osumapisteeseen vaikka siltä "näyttäisi". Boroskooppitutkimusten tulokset tukevat tätä.
Kuten MVe sanoi, varsin mielenkiintoista tämä optiikan maailma. Mitä enemmän miettii, sitä enemmän on asioita joita ei tiedä. :roll:
Morjesta vaan!
Minä olen kans huomannut, että otsikon mukaisessa Zeiss tähtäimessä ristikko liikkuu okulaaria liikuteltaessa.
Benderissä tätä ei huomaa niin selvästi.
Toinen putkista 2. polttotasossa ja toinen 1. :ssä, siinäkö syy?
Sitten baralaksin säätö toimii zeiss:ssä aika tarkasti samassa suhteessa matkan kanssa, kun taas Benderissä joutuu matkaa kiertään huomattavasti yli todellisen matkan.
Baralaksin vaikutus on todella merkittävä, jos kyseessä on ns. kasatyyppinen harjoittelu. Välillä kun säätää kuvan kirkkaaksi ja sen enempää pohtimatta alkaa paukuttelemaan, niin huomaa viimeistää 3. laukauksella, että pieleen meni.
Sitten taas säädellään sitä baralaksia.
Miksi ei voisi kaikki kiikarit olla baralaksi vapaita????
Olikohan tyhmä kysymys :roll:
Mr Fysiikka on päättänyt että optiikka voi olla tarkennettu täydellisesti vain yhdelle etäisyydelle kerrallaan.
Ok!(HJU)
Se vaan sekoitti ajatustani, kun minulla oli aikoinaan Kahlesin putki, enkä muista että siinä olisi ollut baralaksin korjausta.
Samoin kaverillani oli vielä "military-Kahles" ja siitäkin kyseinen hienous puuttui.
Sitten olen tehnyt havaintoja, että kun käyn ampumassa hämärällä ja välillä täysin pimeällä(taskulampulla maalin valaisten), niin ns. 5lks:n kasat ovat melkeimpä paremmat kuin kirkkaalla ammuttaessa. Sama pätee molempia tähtäinputkia. (Bender ja Zeiss)
Tähänkin on ilmeisesti Mr. Fysikka sormensa sotkenut?
Jos tähtäimessä ei ole parallaksisäätöä niin se on yleensä säädetty parallaksivapaaksi 100m matkalla. Parallaksi heittää kaikille muille matkoille. Sotilasputkilla matka voi olla 300m.