( JRu edit: Jaoin säikeen ballistiikkakeskustelusta (//http) ja liitän tähän viestiin kuvan josta tämän otsikon keskustelu syntyi )
Lainaa

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://i299.photobucket.com/albums/mm294/ruistola/22LRballisticschart.jpg%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://i299.photobucket.com/albums/mm29%20...%20schart.jpg%22%3Ehttp://i299.photobucket.com/albums/mm294/ruistola/22LRballisticschart.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Mikä tuo putki on josta piekkarin panoksen perä pilkistää?
Rakentelin joutessani tuon poseerauksen ja oli pakko piruuttaan ujuttaa sorvin tuotos mukaan. Se on pätkä tankoa josta menee parin millin läpireikä ja toisessa päässä on .22lr patruunalle pesä. Painan peukalolla tavallista piekkarinpatruunaa pesään ja tulen toisesta päästä vastaan Bilteman pikkuisella ruuvinvääntimellä jonka 1/4" kuusiokarassa tuommoinen kuvassa näkyvä 2 vai 2,5 mm poranterä. Tanko on mitoitettu niin, että kun terän kantaosa pohjaa niin kärki on pari milliä luodin kärjessä ==> tekee mistä hyvänsä patruunasta "vähän herkemmin laajenevan" . Auttaa terminaaliballistiikkaa kun piekkarilla paras käynti tapahtuu vaihtamalla patruunaa ja ainakin omassa aseessa toimii parhaiten Center-X, joka on umpikärkinen.
Käynti ja ballistiikka on ainakin lähimatkoille riittävän lähellä normaalia Center-X:ää että sillä voisi kuvitella ampuvansa riistaa nyt kun metsästysasetus muuttui 1.1.2010 niin että riistaeläintä saa ampua E0 > 100 J, tähän astihan noilla on puhkottu vain pahvia... :whistle:
JRu näin arvelinkin ja siksi kysyin. Minullakin on ollut vastaava laite rakenteilla. Toistaiseksi olen pyrkinyt toteuttamaan työn sorvissa. Ongelmana siinä on panoksen pitiminen rakentaminen jotta panoksen saa nopeasti helposti ja aina samaan kohtaan kiinni sorviin. Suoraan istukkaan sitä ei voi laittaa. Etuna sorvikiinnityksessä olisi se että reikä tulee varmasti keskellä koska työkappale pyörii.
Tarttuuko tuossa sinun versiossasi luodin vaha pahasti reiän seinämiin?
Pakko myöntää etten ole seurannut vahan tarttumista. Center-X ei ole mikään erityisen rasvainen patruuna ja onpa noita joskus pyyhitty rätilläkin kun on ruvennut kyllästyttämään kenttäkäytössä hiekkaiset patruunat.
En ole myöskään huolehtinut pienistä epäkeskeisyyksistä. Luoti lentää kuitenkin pääasiassa perällään. On ollut ainakin pienellä otannalla 150 metriin vaikea löytää mitattavia eroja käynnissä tai BC:ssä.
Joo mahtaa ne reiät sitten aika hyvin olla keskellä jos ei näy käynnissä. Pienarissa tosin on aika loiva rihlannousu että pienehkö massan epäkeskeisyys ei ole kovin kriittinen. Kiistatta sillä on kuitenkin vaikutusta käyntiin.
Jaksaako panosta pitää hyvin peukalolla rauhassa ettei se ala pyörimään poranterän mukana?
Jos terä puraisee niin saattaa pyrkiä pyörimään, myös vaikuttaa miten vahassa sormet sattuu olemaan. Mutta ajamalla terää vähän edestakas se puree kyllä pehmeään lyijyyn niin että saa pienen kuopan keulalle, ja se yleensä riittää tekemään luodista reikäpäisemmän käytökseltään. Ja kuten sanottu, normaalit Center-X:n kärpäset huomioonottaen ( satunnaisotannalla 10% selvä ero lähtönopeudessa joka näkyy korohajontana ) en ole havainnut käynti- tai koroeroa 150 metriin. Varmasti käynnissä on eroa mutta onko se mitattavissa, pitäisi tehdä isommalla otannalla testiä. Nopean < 10lks testin perusteella ei voinut tehdä mitään päätelmiä, viittaa siihen että jos eroa on niin ei paljon.
Tuosta JRu:n piekkarikortista näkee hyvin miten raakaa peli on 22:lla. 120->130m 0,6 mrad eli liki 8 senttiä koroeroa tietää 5x10 cm maalissa että aika hyvin arvattava etäisyys jos meinaa osua. Kaikilla tunnetusti käy yhtä reikää, kunnes teräslevy 10mm reijällä toisin todisti.
Lainaus käyttäjältä: SO
Tuosta JRu:n piekkarikortista näkee hyvin miten raakaa peli on 22:lla. 120->130m 0,6 mrad eli liki 8 senttiä koroeroa tietää 5x10 cm maalissa että aika hyvin arvattava etäisyys jos meinaa osua. Kaikilla tunnetusti käy yhtä reikää, kunnes teräslevy 10mm reijällä toisin todisti.
Joo piekkarilla ei ole toivoakaan saada varmoja osumia pieniin kohteisiin yli sataan metriin ilman tarkkaa ballistiikkalaskentaa ja hyvää etäisyysmittaria. Reipas tuulenvienti on vielä kiusana että liikoja ei kannata odottaa senkään suhteen.
Tässä vielä toiseen säikeeseen eksynyt viesti. En saanut sitä siirrettyä joten lainasin sen tuohon alle.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Tässä kun kelit vähän lämpenee niin täytyy taas pyöräyttää sorvi käyntiin ja jatkaa projektia. Tavoitteena 40 mm kasa / 5 lks. 150 metriin yhdistettynä reikäpääluodin terminaaliballistiikkaan. Käynti on midas+:lla antanut viitteitä itsestään. Enää täytyy onnistua tekemään luotiin reikä niin jottei se vaikuta osuntaan.
Haasteellinen projekti. Joitakin aliäänisiä reikäpäitä on joita en ole päässyt kokeilemaan, olisko joku Winchester subsonic mistä jenkeillä on hyviä kokemuksia.
Lainaus käyttäjältä: SO
Kaikilla tunnetusti käy yhtä reikää, kunnes teräslevy 10mm reijällä toisin todisti.
On mullakin paras kasa 0,7 MOA 150 metriin ja vielä aika lailla siinä mihin tähtäsinkin, mutta sen verran harvinaista herkkua on että pahvi kyllä on hyllyn päällä odottamassa kehystämistä :D Moni varis on 100 metristä lähtenyt vielä siivillään kun pellolla puhaltava reipas tuuli on ollut kiusana.
Nyt vois moc- kisoihinkin taas lähteä kun on tähtäin mihin voi luottaa ainakin enemmän kuin Bushnelliin. Asekin toimii ja on tarkka. Ainoa mikä hämää on lukon stoppari, kerran olen paikkoa ladatessa nykäissyt koko lukon ulos kehyksestä...
Lainaus käyttäjältä: JRu
Haasteellinen projekti. Joitakin aliäänisiä reikäpäitä on joita en ole päässyt kokeilemaan, olisko joku Winchester subsonic mistä jenkeillä on hyviä kokemuksia.
.
Steven Boelterin The Rifleman's Guide To Rimfire Ammunition kirjassa tehtyjen panostestien mukaan tehdasreikäpäät saa unohtaa. Ainoa vaihtoehto on tehdä itse jostain kilpapatruunasta jos haluaa päästä hyvään käyntiin.
Aiheeseen liittyen:
GunBlast - Paco Kelly's .22 ACU'RZR and NASTINOSE Rimfire Bullet Tool (//http)
GunBlast - Paco Kelly's Improved ACU-RZR and NASTINOSE Rimfire Bullet Tool (//http)
Lainaus käyttäjältä: puppezed
Aiheeseen liittyen:
GunBlast - Paco Kelly's .22 ACU'RZR and NASTINOSE Rimfire Bullet Tool (//http)
GunBlast - Paco Kelly's Improved ACU-RZR and NASTINOSE Rimfire Bullet Tool (//http)
Oletko testannut itse? Mitenköhän luodit mahtavat pysyä tontillaan kun kärjestä aletaan hakkaamaan. Luulisi että painamalla luoti painuu hylsyn sisään.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Oletko testannut itse? Mitenköhän luodit mahtavat pysyä tontillaan kun kärjestä aletaan hakkaamaan. Luulisi että painamalla luoti painuu hylsyn sisään.
Ei mitään hajua värkin toimivuudesta käytännössä.
Laitoin kaverille postia. Jos suostuu lähettämään suomeen onko muita innokkaita tilaajia jotka haluaisivat ottaa samoihin postikuluihin?
Olipa yllätys että joku tuohonkin tarttui. Voidaan taas keskustella siitä mikä on pieni maali. Minusta 5x10 cm ei ole. Jonkun muun mielestä taas on ei siinä mitään. Kaikki on suhteellista. Pointtina kommentissani oli se että etäisyys tulee tietää sadan metrin jälkeen usein jo niin suurella tarkkuudella että se ei ristikosta arvioimalla onnistu ellei maalialueella ole jotain jonka mitan tuntee tarkasti. Mildotilla etäisyyttä arvioitaessa maalin koon prosentuaalinen arviointivirhe johtaa suoraan suhteessa samansuuruiseen etäisyysvirheeseen. Lisänä vielä lukuvirhe mil pisteiden määrässä.
Esimerkki: arvoidaan että maalialueella oleva kohde on korkeudeltaan 300 mm, todellisuudessa se on vain 280 mm. Johtaa noin 7 % etäisyysvirheeseen. Lisäksi tulee lukuvirhettä koska 280 mm kohde ei kuitenkaan osu tasamilleille joten koon joutuu pyöristämään lukijan taidoista riippuen ehkä lähimpään 1/4 milliin. Pahimmillaan lukuvirhettä tulee siis 1/8 mil eli tämänkokoisessa kohteessa reippaaseen sataan metriin noin 4%. yhteensä arviointivirheistä aiheutuu siis yli 10 m riippuen kuinka kaukana yli satasen mennään. Silti voidaan sanoa että lukija oli kokenut koska arviot osuivat näin hyvin kohdalleen. Ja tämä oli sitten vain esimerkki jonka tarkoitus oli havainnollistaa kuinka helposti mildotilla tulee heittoa etäisyyden arvioinnissa. Joku händlaa homman paremmin ja joku huonommin. En jaksa alkaa laskemaan minkä kokoiseen kohteeseen tuon suuruisella etäisyysvirheellä vielä osuisi. Pointtina edelleen se että pienari on kaarituliase ja kauas mentäessä laaserin merkitys korostuu.
Ja ilman muuta mildottiakin pitää käyttää ja reenata. On vain hyvä muistaa että elävään riistaan kaikki on suotavaa tehdä niin hyvin kuin se omien resurssien mukaan on tehtävissä. Tässä yhteydessä tarkoitan että ei ole nössöä kaivaa metsällä etäisyysmittaria esiin vaikka optiikalla arvointi olisikin miehekkäämpi vaihtoehto.
Edit:
Mikä on minusta pieni maali? Joku sitä kuitenkin kysyy. 5 cm halk. ympyrä alkaa olla jo kohtuullisen pieni. Siihen kun osuu niin alkaa olla riittävä tarkkuus esimerkiksi kyyhkyseen joka on nykyään pienarin aliäänisille laillinen riistaeläin. Näin siksi että käynti saisi olla aina hiukan varman puolella jotta jää tilaa muille virheille.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Lainaus käyttäjältä: puppezed
Aiheeseen liittyen:
GunBlast - Paco Kelly's .22 ACU'RZR and NASTINOSE Rimfire Bullet Tool (//http)
GunBlast - Paco Kelly's Improved ACU-RZR and NASTINOSE Rimfire Bullet Tool (//http)
Oletko testannut itse? Mitenköhän luodit mahtavat pysyä tontillaan kun kärjestä aletaan hakkaamaan. Luulisi että painamalla luoti painuu hylsyn sisään.
Hyvin toimii tollanen "hakattava" versio. Riittävästi vaan tilaa nallille, ja napakalla napautuksella tulee valmista yhdellä iskulla eikä tuo luoti mihinkään liiku. Sen verta tiukka niippaus noissa panoksissa on. Omaan tee-se-itse malli tuli tehtyä kahdellaisella männällä, toisessa piikki ja toisessa tasopinta. Pitääpä kaivella kuvatuksia, kun pääsen kotikoneelle....
Aikoinaan eräällä piekkarilla tuli paljonkin ammuttua erilaisia patruunoita, niin eleyn subsonic reikäpää osittautui erittäin tarkaksi. Winsun subsonic reikäpää on erittäin tehokas ( piekkarin luodiksi) vahinkolinnuissa, mutta ainakaan itse en ole saanut sillä sellaista tarkkuutta useammallakaan piekkarilla että yli 100m ampuisi.
Ton näkönen värkki tuli tehtyä aikanaan:

(//%3C/s%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://img535.imageshack.us/img535/8234%20...%20ved001.jpg%22%3Ehttp://img535.imageshack.us/img535/8234/22lrimproved001.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3Ce%3E) (//http)

(//%3C/s%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://img695.imageshack.us/img695/2434%20...%20ved002.jpg%22%3Ehttp://img695.imageshack.us/img695/2434/22lrimproved002.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3Ce%3E) (//http)

(//%3C/s%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://img299.imageshack.us/img299/5020%20...%20ved003.jpg%22%3Ehttp://img299.imageshack.us/img299/5020/22lrimproved003.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3Ce%3E) (//http)
Faktat on pöydässä. Asiavirheitä ovat korkeintaan nuo sinun arvaamasi osumaprosentit. Tai mistä minä tiedän jos olet niin loistava ampuja että sinun ei edes tarvitse tietää etäisyyttä, luodit lentävät siihen mihin katsot aivan kuten illan länkkärissä. Meille muille jotka joutuvat kärsimään 22lr:n kaarevasta lentoradasta, etäisyyden arvioinnin merkitys korostuu pitkälle matkalle niin paljon että silmämääräinen ja optinen arviointi alkaa olla kauempana epävarma keino. Tämä edelleenkin oli kommenttini pointti. Ei suinkaa se, että kuinka monesti sinä millekin matkalle onnistut osumaan maaliin x.
Enkä ollut määritellyt maalin kokoa puhuessani etäisyysmittarista, jos joku niin oli aikaisemmin tehnyt niin en katso siihen olevani mitenkään sidottuna. Jos sinulla on joku pakkomielle tuohon 5 x 10 cm maaliin niin edellisessä postissa esitellyn esimerkin mildot virheessä ohi menisi tuostakin maalista sadan metrin jälkeen.
Niin ja en ole ollut kisoissa. Yhtä hyvin voisin kysyä sinulta että mikä on pienin kasa jonka olet pienarilla ampunut 90 metriin... Tästä asiasta vääntäminen ei palvele kenenkään etua, joten en enää jaksa sitä sen kummemmin puida.
niin...onhan sitä muitakin optisia etäisyysmittausmenetelmiä kun silmämuna. Spotterilla tai kiikaritähtäimellä etäisyyden määrittää melko tarkasti. Tarkka kaveri jopa riitävän tarkasti piekkarille. Uskoisin kommentin kilpailuista tarkoittavan sitä.
Ihan vaan rakentavana neuvona mysteryman. Asiat ei ole niin mustavalkoisia kuin sinä monesti annat ymmärtää. Julistat että asiat ovat noin tai näin ja vedät herneen sieraimeen, jos joku uskaltaa kyseenalaistaa mielipiteesi.
Kaikille on varmaan selvää, että sulla on teoriatietoa vaikka muille jakaa, mutta asioihin on muitakin lähestymistapoja kuin se teoriapohjalta otettu matemaattinen paras ratkaisumalli tms.
Täällä on useita kavereita joilla on käytännön kokemusta ta-touhuista (niin pitkän matkan ammunnasta kuin muustakin aiheeseen liittyvästä) yli vuosikymmeneltä kisojen yms. muodossa. Tuolle kokemukselle kannattaa antaa tietty arvo; siellä "kentällä" ne toimintamallit punnitaan ja aina se teoreettinen "paras" malli ei ole se joka johtaa parhaaseen lopputulokseen. .... :roll:
suomessa järjestetään pari laadukasta ta-kisaa vuosittain ja tukku pienemmällä budjetilla. Näissä pääsee testaamaan teoriaa käytännössä. Ihan vilpittömästi toivotan tervetulleeksi ottamaan osaa.
Lainaus käyttäjältä: Poikma
Ihan vaan rakentavana neuvona mysteryman. Asiat ei ole niin mustavalkoisia kuin sinä monesti annat ymmärtää. Julistat että asiat ovat noin tai näin ja vedät herneen sieraimeen, jos joku uskaltaa kyseenalaistaa mielipiteesi.
Kaikille on varmaan selvää, että sulla on teoriatietoa vaikka muille jakaa, mutta asioihin on muitakin lähestymistapoja kuin se teoriapohjalta otettu matemaattinen paras ratkaisumalli tms.
Täällä on useita kavereita joilla on käytännön kokemusta ta-touhuista (niin pitkän matkan ammunnasta kuin muustakin aiheeseen liittyvästä) yli vuosikymmeneltä kisojen yms. muodossa. Tuolle kokemukselle kannattaa antaa tietty arvo; siellä "kentällä" ne toimintamallit punnitaan ja aina se teoreettinen "paras" malli ei ole se joka johtaa parhaaseen lopputulokseen. .... :roll:
Lainaus käyttäjältä: JPu
Tiedätkö mysterman, että kirjoittamasi perusteella sen päättelin, ettet omaa kokemusta varsinaisesta paineen alla toimimisesta.. Itse olen muutaman kisan voittanut, myös piekkarilla. Kasakisaa en ole ampunut, enkä usko ampuvani. Yleensä maaliin ammutaan vain kerran ja sen pitäisi riittää, joskus pitää paikata nopeasti toisella..
poikman kirjoittamaan lisäisin vielä ajatuksen, että vaikka luulisi teorian olevan kohdallaan, niin jos ei osu ja ei saa teoriaa toiumimaan myös käytännössä, on teoria "väärä" ja vaatii uudelleen määrittelyä.
Ehkä kirjoituksiani tulkitaan turhan pilkuntarkasti, mutta korostan että tarkoitukseni ei ole kenenkään mielipidettä lytätä. Mainittakoon vielä että uskon jotta monella on täällä paljon enemmän kokemusta joissakin asioissa kuin minulla ja arvostan sitä. Kokemusta ei kuitenkaan voi kenellekään täällä foorumilla antaa. Sen sijaan tietoa voi ja olen pyrkinyt sitä jakamaan niillä resursseilla mitä minulla on. Jokainen saa sitten siitä vetää omat johtopäätöksensä, mutta älkää nyt hyvänen aika ampuko viestintuojaa.
Jokohan tässä olisi tarpeeksi offtopiccia vai haluaako joku vielä ilmaista näkemyksensä tähän asiaan. Olisikohan aiheellista siirtää viimeiset postit johonkin bullshit osioon jotta saataisiin pidettyä edes jonkinlainen pesäero suomi24 foorumiin? Kaikella kunnioituksella sitäkin foorumia kohtaan ettei joku taas loukkaannu.
Ilmakoiden Field Target kisoissa ammutaan tiukimmillaan 1" reaktiivisiin maaleihin 55m päähän 16.3J tehoisilla aseilla muusta kuin makuuasennosta. Laserit on kielletty. Ja silti osuu vaikka ulkona ammutaan.
Piekkarin todelliset haasteet kasojen koon ja sijainnin suhteen alkavat vasta 150m tuolla puolen. Tuuli vie luotia kuin litran mittaa ja lähtönopeusvaihtelut näkyy heti korossa. 300m ei meinaa "Lehmännähka" aina riittää jos on tuulista.
Kuitenkin ilman laseriakin pärjää ja 1" maaleihin mittailu on muutenkin arpapeliä kun mittakeila voi olla kymmeniä senttejä sivussa mittarin ristikosta. Eli mistä se matka edes tuli mitattua.
Vähän ohi aiheen mutta liippaa lähelle aihetta. Itsellä on lähellä lintujärvi josta on vuosien saatossa tullut yli parisataa sorsaa ammuttua, suurin osa etäisyydeltä 100-165m. Maalihan on leveyssuunnassa iso, mutta korkeussuunnassa ei ole paljoakaan virheelle mahdollisuutta ( noin 30mm korkeushajonta max ). Kaksi hutia on tullut ammuttua ja huonoin laukaus on ollut takajalkojen takana perseessä. Huonosta laukauksesta huolimatta lintu kuoli noin 30m nousukiitoyrityksen jälkeen! Joskus tuntuu pahalta tähdätä 20-30cm maalin sivuun, mutta osuminen kohteeseen voi vaatia sitä.
Se että joku väittää ettei piekkarilla osu esim 150m kunnolla saa haudata alkuaan. Itse olen ampunut paikallistason 22 kisassa tuolle etäisyydellä ansulla 15mm läjän viidellä laukauksella (tuuria). Niinkuin JPu totesi, haasteet lähinnä alkavat tuon matkan jälkeen.
Lainaus käyttäjältä: MikaS
Vähän ohi aiheen mutta liippaa lähelle aihetta. Itsellä on lähellä lintujärvi josta on vuosien saatossa tullut yli parisataa sorsaa ammuttua, suurin osa etäisyydeltä 100-165m. Maalihan on leveyssuunnassa iso, mutta korkeussuunnassa ei ole paljoakaan virheelle mahdollisuutta ( noin 30mm korkeushajonta max ). Kaksi hutia on tullut ammuttua ja huonoin laukaus on ollut takajalkojen takana perseessä. Huonosta laukauksesta huolimatta lintu kuoli noin 30m nousukiitoyrityksen jälkeen! Joskus tuntuu pahalta tähdätä 20-30cm maalin sivuun, mutta osuminen kohteeseen voi vaatia sitä..
Pakko kysyä että oliko tässä tosiaan kyse 22lr. kaliiperista? Jos oli niin todella kunnioitettava suoritus.
Kyllä. Lisäksi voidaan sanoa että kaikki on syöty mitä on ammuttu. Nykyään kaliiperina on 17hmr, niin ei tarvitse arvioida senkään vertaa.
Jos korkeusvaraa on +/- 15 mm (mainitsemasi 30 mm maali) niin 150 metriin etäisyys täytyy tietää +/- 2 metrin tarkkuudella nopeimmillakin 22 lr patruunoilla. Tässäkin vielä olettaen että muita virheitä ei tule ja ase ampuu korkeussuunnassa huippukasaa. Voitko antaa vinkkiä muille miten onnistut arvioimaan noin hyvin?
Valmiiksi mitatut ja merkityt matkat 10m välein. Onnistuu kohtuullisen helposti kun järvessä ei ole syvyyttä max. kuin metri. Toisaalta täytyy todeta että tuossa on kyllä metsästys aika kaukana.
Sellainen lynkkaus-mieliala tuntuu osin olevan vallalla, että pakko pyytää eräitä keskusteluun osallistuneita muistamaan myös ne kerrat kun ei ollakaan osuttu etäisyydeltä X maaliin jonka koko on Y. Aika kultaa muistot jne.
Mysterymanilla tuntuu olevan arkirealismi (inhorealismi?) kohdallaan.
Samoin täytyy todeta että jos MikaS olisi ampunut maaliin jonka korkeus olisi Aikuisten Oikeasti 30mm (ottaen huomioon ampumaetäisyyksistä annetun mielikuvan) -> ohilaukauksia olisi tullut useampia. Kaikkien kannattaa mennä itseensä ja miettiä monestiko parinsadan laukauksen aikana missaa alle kulmaminuutin maalin edes keskisytytteisellä.
Minun puolesta eraserit voivat siivota keskustelua jos tarvetta ilmenee.
Halusin tuoda omat kokemukseni väittelyyn ilmi, koska piekkarin metsästyskäytöstä on jonkin verran kokemusta. Minun puolesta jokainen saa uskoa tai olla uskomatta näitä juttuja, kehoitan vain tutkimaan asiaa radalla hartaasti erilaisissa olosuhteissa, ennen kuin kokeilee asiaa käytännössä. Tiedossaolevat matkat ja kiikaritähtäin ammutuilla etäisyyskorjauksilla helpottaa asiaa huomattavasti.
Niin, en ole mikään täydellinen ampuja, ENKÄ KIRJOITTANUT KULMAMINUUTISTA MITÄÄN. Tuo 30mm korohajontavaatimus, riittää käytännössä vedessä olevan sorsalinnun varmasti saaliiksi saamiseen. Sivuhajonta saa olla jo huomattavasti suurempi ja sitä käytännössä tulee muuttujista johtuen.
Ai niin, oma pääkäyttössä oleva piekkarini on noin 300g laukaisuvastuksella oleva Ansun 54:n, choaten ultimate sniper tukilla ja 2000 luvun alussa ostetulla "Paskon" super sniper kiikarilla.
NM. Tälläkin viikolla 400 laukausta ampunut.
Onko kukaan verrannut QTU:n kirjastosta löytyvää Tenex50R -tutkadataa ja esim. samoilla lähtönopeuksilla lähteviä Lapuan 2,59 grammaisella luodilla ladattujen patruunoiden lentoratoja ? Eli voiko hyödyntää ja osuuko taulukkoarvoilla jos patruuna on esim. Master M ?
Tarkoittaako tuo tenex50R tenex ultimate EPS panosta? Jos niin voisiko joku QTU:n omistaja laskea vaikka 330 m/s lähtönopeudella putoama-arvot vaikka 10 metrin välein tuolle luodille. Sitten tulokset ja lähtöarvot esille niin pystyn niiden avulla hakemaan bc:n kohdilleen G1-ballistiikkasoftaan... Samalla saataisiin ainakin laskennan tasolla vastauksia tuohon HJu:n kysymykseen.
En tiedä mitä Tenexiä tarkoittavat.
Kokeile G1=.12 tai .13 ei pitäisi olla paljon pielessä.
Lainaus käyttäjältä: HJu
En tiedä mitä Tenexiä tarkoittavat.
Kokeile G1=.12 tai .13 ei pitäisi olla paljon pielessä.
0.13 sain vastaukseksi kun kysyin eleyltä. Se ei varmaan ole kaukana. Olisi ollut mielenkiintoinen verrata sitä tutkadataan. Patruunanvalmistajat tuskin kovin tarkasti määrittävät noita bc:itä.
G1 BCn määritys .22lr:stä on vähän haasteellista koska se muuttuu ali- ja yliäänialueella selvästi. Pehmeä lyijyluoti muuttuu rihlauksen mukaan myös enemmän kuin vaippaluodit.
Taulukolla pääsee lähelle mutta kyllä sitä joutuu asekohtaisesti piekkareissa säätää.
Sen verran taas kirjatietoa että jos otetaan Lapuan ja Eleyn ilmoitukset V0 ja V100 nopeuksista (Elyellä 91m), niin niiden perusteella voidaan hakea G1 tai G7 BC joka antaa oikeita arvoja.
Tenex on korvannut aiemman Tenex EPS:n ja arvot ovat nyt sitten uuden Tenexin arvoja.
Tenex
V0= 331 m/s
V91= 285 m/s
G1 tällöin 0.143
G7 tällöin 0.067
Lapua X-act ja muut saman sarjan patruunat
V0= 327 m/s
V100= 277 m/s
G1 tällöin 0.0134
G7 tällöin 0.062
Tuon tarkempia arvoja ei oikeastaan voi saada kuin koeampumalla eli mittaat lähtönopeudet ja ammut sitten eri matkoille (mitatut matkat !) ja niiden perustella haet ballistiikkaohjelmalla G1:n tai G7:n BC:n joka antaa samat tulokset kuin mitä ampumalla on saatu.
QTUn Tenex 50R -tutkadatasta en tiedä mihin Tenexiniin sopii. Luulen että viimeisen 5 vuoden aikana valmistettuihin sopii hyvin eli niihin joissa on kärjessä sellainen "nipukka". Näillä on ilmeisesti aavistuksen korkeampi BC kuin Lapuan vastaavilla.
Jos aivan sokkona pitää tehdä taulukko niin 0.13 tai 0.135 ei pitäisi paljon heittää kesällä jos luodin paino on 2,59 grammaan, kärki on normaali pyöreähkö ja lähtönopeus aliääninen. Lähtönopeus on kuitenkin tärkeä saada oikein tai BC:n arvonta on vain nimensä mukaista toimintaa.
Lapua ja eley eivät ilmoita olosuhteita joissa lentorata pitää paikkansa. Siten BC:n määritys on vähän arpapeliä niiden perusteella. Oletettavasti olosuhteet ovat ICAO mutta takuuseen ei voi mennä. G7 kannattaa unohtaa pienoiskiväärin panoksista puhuttaessa. G1 on lähempänä pienoiskiväärin luodin muotoa mutta varmaankin tuo RA4 on lähimpänä jos itse alkaa tekemään sovitusta. Uskon että eleyn tasakärkisissä (nipukalla tai ilman) luodeissa BC on todellisuudessa pienempi kuin perinteisessä pyöreäpäisessä mallissa. Eley on varmaankin luonut kärjen muodon luotien välisen bc:n vakioimiseksi, massan epäkeskeisyyden minimoimiseksi ja samalla se tekee pyöreämmän reiän paperiin.
Tarinan opetus lienee se, että ilman lähtönopeusmittauksia ja koeammuntoja omalla aseella touhu on enempi vähempi arpomista joka tapauksessa.
Tuo on kyllä totta että G7 on ehkä vähän väärä vertailukohta aliääniselle lyijytynnyrille :-)
QTUsta löytyy myös RA4 -käyrät.
Itse kyllä uskon että jos tuosta tutkadatasta saisi näytteitä niin se olisi erittäin hyvin vertailukelpoista informaatiota sovellettevaksi. Ehkä jopa parempaa kuin koeammunnoilla saa aikaiseksi... :shock: Joten edelleen kaipailisin aikaisemmin pyytämääni QTUssa joillakin arvoilla tenexille laskettua taulukkoa...
Tästä saa olla toki eri mieltä mutta ei sellaisen taulukon esittämisestä varmaan kenellekään haittaakaan ole.
Teen ne joku ilta ensi viikolla. RA4 antaa näköjään selvästi suoremmat lentoradat kuin Tenex R50 tutkadata.
Onko toiveita kohdistusetäisyydestä ja lähtönopeuksista?
Lainaus käyttäjältä: HJu
Teen ne joku ilta ensi viikolla. RA4 antaa näköjään selvästi suoremmat lentoradat kuin Tenex R50 tutkadata.
Onko toiveita kohdistusetäisyydestä ja lähtönopeuksista?
Ei oikeastaan ole väliä koska sovitan sitten tulokset johonkin G1 tai RA4 lentorataan josta saan sitten vastaavan bcn ulos. Mutta kun aliäänisiä nuo tenexit ovat niin laita vaikka 320 m/s ja 50m zero. Icao olosuhteet eli lämpö 15 C, paine 1013,25 hPa ja 0 % ilmankosteus. kiikarikorkeudeksi vaikka 5 cm. Onko QTU:ssa tutkadataa muille pienarin panoksille?
RA4 on aliäänisenä pienempivastuksinen projektiili kuin G1, se aiheuttaa sen että RA4 bc ei tarvi olla yhtä korkea kuin G1:tä vastaavaan lentorataan. Eli jos G1 on vaikka 0,14 niin sitä vastaava RA4 on noin 0,112.
Olisiko se taulukko mahdollista saada näkyville?
Vähän työnteko haittaa harrastuksia. Nytkin tien päällä.
Olen tieten tottunut liian hyvällä kun ei ole sellaista häiriötekijää. :D
QTU Tutkadata TenexR50, 320 m/s, kohdistus 50m, LOS 50mm, ICAO
Lentorata senteissä 10m etäisyysvälein
0 -5cm
10 -2,0
20 0,1
30 1,1
40 1,1
50 0,0
60 -2,2
70 -5,6
80 -10,2
90 -16,0
100 -23,0
110 -31,4
120 -41,1
130 -52,2
140 -64,7
150 -78,7
160 -94,2
170 -111,2
180 -129,9
190 -150,2
200 -172,2
Vaivan välttämiseksi todettava että G1 BC 0.143 antaa 0.1 mradin napsuilla samat lentoradat 190m saakka. 200m on sitten yksi napsu eroa. Eli tutkadata pitäisi olla 86,1 napsua. G1 data antaa arvoksi 85,1 napsua.
Saako tätä Tenexiä enää nykyään kaupasta on sitten oma selvittämisensä.
Tuhannet kiitokset! Sovitin tuon RA4 funktioon arvolla 0.112 ja täsmää vielä hiukan G1:stä paremmin (eroa vain 0,1 cm 200 metrissä). Vaikuttaa erittäin positiiviselta sillä sain kysymällä eleyltä täsmälleen saman lukuarvon kun pyysin tenexin bctä... Vaikuttaa siis erittäin positiiviselta kun lentorata on nyt varmistettu kahdesta eri lähteestä. Alan tekemään keväällä testejä käyttäen tenexiä ja tuota 0.112 RA4 BC:tä.
Monta sivua kaikkea muuta, ja vain pari viestiä 22LR luotien muokkauksesta :naughty:
Tuli surffatessa vastaan mm. Waltzin prässiin tuleva holkki millä saa prässättyä luodin kärkeen mitä erilaisimpia muotoja: https://www.youtube.com/watch?v=inEmsBcAwho
Tuolla on juttua kolmesta eri valmistajan luoti tuunerista: http://www.downrange.tv/forum/index.php?topic=19392.0
Muodoilla saa maaliballistiikkaa muokattua mutta minkä verran tulee miinusta ballistiseen kertoimeen ja lentorataan? Myös kiinnostaa minkä verran luotien muokkaus vaikuttaa käyntiin, muutamissa jutuissa on mainittu että luoti paksunee ja joillain muokkauksilla saadaan kompensoitua pesän pitkää ylimenoa ja käynnin pitäisi parantua. Totta vai tarua, onko porukat minkä verran testanneet näitä juttuja? Vai onko kyseessä tutkimaton alue, vai pienten piirien uskomuksia omista puuhasteluista?
Waltzin holkki herätti mielenkiintoa mutta ei ostohaluja, testejä varten voisi tehdä proto holkin jos tässä nyt innostuu luotien muokkaamiseen.
Kokemuksia muokkauksista?
Tuli pikaisesti tehtyä vähän vastaava kuin Pocon valmistama luotien muokkaja. Muutama testi tuli tehtyä muutamilla erilaisilla kärkimuodoilla ja sillä saa tehtyä hyvästä patruunasta huonon, mutta ei huonosta patruunasta hyvää vaikka joillain patruunoilla käynti parani jonkin verran. Tein myös tuurnan jolla saa tehtyä luodeista reikäpään ja sen kanssa käynti pysyi samana. Varmaan tulee vielä testattua uudestaan luodin muokkauksia kun kelit lämpenee että viitsii näperrellä radalla luotimuutoksia. Sitä ennen pitää sorvata paremmat työkalut luotien muokkaamiseen.
Tein sorvissa muutamia vuosia sitten työkalun luodin kärjen rei'ittämistä varten. Työkalu toimii latauspuristimessa niin voi jengalla säätää reiän syvyyttä luodin kärjessä. Testieni mukanaan pienehkö luodin epäkeskeisyys luodin kärkeen tehdyssä reiässä hukkuu muuhun hajontaan eikä ole helposti huomattavissa kasan koossa.
Tarkempi tapa on laskea kuinka paljon reiän epäkeskeisyys luodin kärjessä vaikuttaa. Homma riippuu tietenkin paljolti luodin muodosta ja reiän muodosta sekä aseen rihlannoususta yms. muuttujista joiden vaikutusta voi simuloida laskennalla. Suuruusluokka on kuitenkin 0,01 mrad per 0,1 mm epäkeskeisyyttä reiässä.
Tarkatkin pienarit tuppaavat käymään vain noin 0,2 mrad joten jos kaikissa luodeissa reikä olisi epäkeskeinen niin (0,2^2 +0,01^)^0,5 = 0,20025 mrad --> eli kasan koko heikkenisi niin vähän että tuota käynnin eroa ei olisi tilastollisin keinoin mahdollista erottaa vaikka ampuisi 1000 x 5 lks. Eli laskennan kautta saadaan selville että pitää tehdä todella huonoa laatua luotien rei'ityksessä että se alkaa oikeasti näkyä käynnissä.
Samaa havaintoa, ekassa protossa reikä tuli välillä keskelle ja välillä vähän sivummalle. Tokassa versiossa ei silmämääräisesti havainnut reikien toispuoleisuutta, molemmilla käynti oli samanlaista.
Mun muokkaustyökalua käytetään massavasaralla, karassa on kierre ja siinä mutteri jonka kanssa säädetään karalle haluttu syvyys. Prässi versiota alkuun harkitsin mutta jos luoti vähänkään jumittaa holkissa niin luoti ei holkista poiston jälkeen istu tiukasti hylsyssä, luodin istutus hylsyssä on niin hento ettei se kärsi vetoa juuri ollenkaan.
Tein kokeeksi "bluntteja" eli tyssäsin luodin kärjen lähes kokonaan ja luodin sivuprofiili oli neliskanttinen. Luodeista tuli leijoja ja osunta luokkaa 20-30cm ja luodit osui hieman vinossa tauluun. Reikäpäiden lisäksi pitää testata "hydra shokkeja" kun saan tehtyä niille työkalun.
Ei näiden muokkausten kanssa mitään ihmeitä olla etsimässä, kunhan ajan kuluksi puuhastellaan ja suljetaan kysymysmerkkejä pois :wink:
Jos kiinnostaa testailla miten luodin staattinen ja dynaaminen massan epätasapaino vaikuttaa käyntiin niin koitappa tehdä viisi panosta joihin poraat 1 mm poralla 1mm syvän kolon laakeripinnan etupäähän. Ammu niillä kasa. Tee sitten toinen viiden sarja joissa on samanlainen kolo laakeripinnan takapäässä ihan hylsyn suun juuressa. Ammu niillä kasa. Raportoi tulokset, niiden pitäisi olla melko yllättäviä :wink: .
Pitää kokeilla, kaikki hyödytön mutta tarpeeton turaaminen on hauskaa ajanvietettä :D
Tein kaverille pari rasiaa erilaisilla kärkimuodoilla olevia patruunoita, yhdistävä tekijä oli että kaikki luodit oli turvotettu lyöntiholkin mittoihin eli luodin ulkohalkaisija 5.74mm. P94 ja Ansussa käynti huononi mutta ikivanha Remari tykkäsi kovasti paksummista luodeista, eikä kärkimuodolla ollut väliä. Remarissa on väljä patruunapesä ja samaa voi sanoa piipusta, oli uutena niin rosoinen että lyijyttyi ja oli pakko kolvata sileäksi ja samalla piippu meni lievästi horoksi.
Nosto tälle keskustelulle, josko olisi karttunut kokemuksia tai uusia ajatuksia.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman - maaliskuu 25, 2010, 21:52
<t>Tuhannet kiitokset! Sovitin tuon RA4 funktioon arvolla 0.112 ja täsmää vielä hiukan G1:stä paremmin (eroa vain 0,1 cm 200 metrissä). Vaikuttaa erittäin positiiviselta sillä sain kysymällä eleyltä täsmälleen saman lukuarvon kun pyysin tenexin bctä... Vaikuttaa siis erittäin positiiviselta kun lentorata on nyt varmistettu kahdesta eri lähteestä. Alan tekemään keväällä testejä käyttäen tenexiä ja tuota 0.112 RA4 BC:tä.</t>
Saitko Mysteryman testit tehtyä?
Lainaus käyttäjältä: PUUSILMÄ - toukokuu 08, 2019, 11:40
Nosto tälle keskustelulle, josko olisi karttunut kokemuksia tai uusia ajatuksia.
Mun osalta kokeilut päättyi koska en saanut noista mitään hyötyä, päinvastoin, käynnin saa helposti pilattua. Ehkä jossain horopesäisessä rotankolopiipussa tuunatut luodit toimii paremmin mutta tiukkapesäisissä huippukäyntisissä piipuissa ei.
Olen käsittänyt, että pienikin epäkeskisyys tuhoaisi kasan täysin. Voi olla, että olen käsittänyt väärin.
Kirjassa "Rifle Accuracy Facts" tarjoillaan seuraava kaava vaikutukselle:
heitto = 75.4 x MV x tof x epäkeskisyys / twist
missä MV = fps, epäkeskisyys ja heitto tuumia
Jos vaikka piekkarissa MV = 1050 fps, tof = 0.7 s (200m), twist 16.5 ja epäkeskisyys 0.1 mm (0.004")
tulisi heittoa 13.4 tuumaa, eli 341 mm. Vähän paljon?