Millaisia eroja olette huomanneet lasereiden max. mittausetäisyyksissä päivänvalon ja iltahämärän välillä?
Asia tuli ajankohtaiseksi kun uusi Newcon 1500 saapui (takuuseen) ja lähdin sitä kokeilemaan.
Käytin mukanatullutta Duracell -paristoa, päivä oli pilvinen ja mitattavia kohteita oli välillä 20m-2000m
Testikohteina oli tummia ja vaaleita maalattuja mökkejä, tiheitä mäntyjä/männikköjä, merenjäätä pystysuorine jääahtautumineen sekä muuta sekalaista kuten jäisiä ja lumisia rinteitä.
Mäntypuihin sain toistuvasti max n.550m tuloksia, ja erääseen vaaleahkoon ikkunoilla varustettuun puurakennukseen satunnaisen oloisesti pari kertaa 760m tuloksen. Tämä vaati useita toistoja hyvältä tueltakin.
Illemmalla mittasin pariston, ja napajännite oli käytetyssä paristossa 8.7V kun uudessa paristossa se oli 9.4V.
Palasin mittapaikalle ennen pimeää, auriko oli jo lähes laskenut mutta silti esim merenjäällä hiihtäjät ym eroitti vielä useamman kilsan päästä.
Nyt sain parhaimmillaan maksimituloksen 1298m erääseen mökkiin, ja päivällä vaikeuksia tuottanut 760m mökki antoi tuloksen helposti kaikilla mittauksilla.
Tiheisiin mäntypuihin sain mitattua max n. 650m matkoja ilman ongelmia.
Nyt olisin kysynyt että millaisia kokemuksia muilla on noiden halpislasereiden käytännön toiminnasta. Merkkeinä lähinnä Newcon, Bushnell, Leica ym samoissa hintaLUOKISSA pyörivät laitteet.
Samoin kiinnostaa paljonko tuo hämärä muiden kokemusten mukaan auttaa mittauksessa.
Itse kallistuisin uskomaan että laserdiodin tehon kasvu oli em tapauksessa kuitenkin se ratkaisevin tekijä.
Virtahan kasvaa I=U2/R, eli pienikin muutos käyttöjännitteessä tekee paljon lähetystehoon.
Kirkkaassa auringonvalossa suhteellisen heikkotehoiset silmäturvalliset Class 1 -luokan laseretäisyysmittarit kärsivät kaikki hieman maksimi mittausetäisyyksissä. Eli pilvisellä säällä saa pidemmälle paremmin lukemia.
Noista mittauskohteista sen verran että ne ovat kaikki erittäin vaikeita koska niissä ei ole mittaussuuntaan nähden tasaisia isoja pystysuoria pintoja.
Kokeile kaupunkioloissa erilaisiin talojen seiniin, autoihin, liikennemerkkeihin (hyvä heijastuskyky, Newconin pitäisi iso Kehä III -kyltti pystyä mittamaan +1000 metristä) ja vastaaviin selkeisiin ja isoihin kohteisiin. Jos laitteen mittausetäisyydet jäävät huonoiksi (alle 500m) niin jossain voi olla vikaa. Huomaa että välimatkalla olevat vaijerit, pylväät yms. voi tietenkin sotkea jos et ole tarkkana mittaamisessa.
Patterin virranantoteho heikkenee pakasella joten sekin vaikuttaa jos pidempään ulkona kohteita mittailee.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Noista mittauskohteista sen verran että ne ovat kaikki erittäin vaikeita koska niissä ei ole mittaussuuntaan nähden tasaisia isoja pystysuoria pintoja.
Patterin virranantoteho heikkenee pakasella joten sekin vaikuttaa jos pidempään ulkona kohteita mittailee.
Juu näin. Vanhalla sittemmin vialliseksikin todetulla laitteella mittasin 80km/h liikkuvaan vaaleaan täysperavaunurekkaan 1460m etäisyyden.
Tuon pakkaskestoisuuden ajattelin ratkaista niin että syötän kahdesta 9V paristosta regulaattorin läpi tasaista 10-10.5V jännitettä laitteelle.
Uusissa huoneenlämpöisissä paristoissahan jännitetaso on tyypillisesti 9.4-9.6V. Jo 20-30 mittauksen jälkeen jännite putoaa jo selvästi alle 9V:n.
Sais pikkaisen "voimaa" samalla lisää....ihan vähän vaan ettei laserdiodi kyrvähdä. :)
Aika huolettomalta tuntuvat nuo mittailut muun väestön keskuudessa. Kuinkahan mahtaa käydä, jos mitattavassa talossa asukas vaikka testailee juuri hankkimaansa uutta tähystysoptiikkaa, kun joku mittaa juuri sinne päin? Esim. kiikaritähtäin / kiikarit keräisivät tuon lasersäteen ja keskittäisivät sen suoraan verkkokalvolle.
Halpislasereista en tiedä, kun ei ole käyttökokemuksia kuin Simradista.
Käy varmaan samalla lailla jos kävelee kadulla ja putoo meteoriitti päähän...
Nyt kun tuli taajamasta ja etäisyyksistä puhetta niin onko muut huomanneet että nykyään on miniatyyrikokoisia liikennemerkkejä ilmestynyt käyttöön? Esimerkiksi 40 km/h aluerajoitus-kylttiä on pienenä versiona, samoin aluepysäköintikielto- sekä suojatiemerkkejä.
Siviileille myydään sattuneesta syystä vain Class1 -luokan silmäturvallisia lasereita. Toki jos sellaista tiiraa pidempään suurentavan optiikan läpi niin voi tulla ongelmaa mutta todellisuudessa se menee tuohon meteoriittiosastoon.
Ensinnäkin säteen pitää tulla suoraan putkeen eli mittaajan pitäisi nähdä mitatessaan se TA-jannu siellä toisessa päässä. Toisekseen mittauspulssi on yleensä sekunnin osia. Kolmanneksi noiden teho on alle 5mW ja useimmiten lähempänä 1 mW. Poliisin lasertutkat on samaa sarjaa eikä niiden vaarallisuudesta kukaan valita vaikka autonajajien silmälasit myös keskittää sitä sädettä teoriassa silmään.
Uskoisin että enemmän riesaa tulisi jos katselisi optiikan läpi "karttakeppi"-laseria joka lähettää jatkuvaa valoa mutta silmä osaa onneksi mennä kiinni jos alkaa tulla kipeää.
Ainoa siviilikama minkä kanssa pitää oikeasti olla varovainen on IP-laserit. Silmä ei osaa varoa IP-valoa joten silmä eikä iiris sulkeudu vaikka IP-laser silmään osuisikin. Malliesimerkkinä esim. Veikan aseisiin tarkoitetu venäläiset IP-laserit. Joissain maissa kuten USA ei IP-lasereita saa näistä syistä myydä siviileille ollenkaan. Hallussapito ei sielläkään ole kielletty mutta myyminen siviileille on.
Armeijoiden lasereista osa on sen verran tehokkaita että läheltä ne voivat vaurioittaa silmää. Malliesimerkkinä PV:n Simrad sekä laivaston käytössä olevat laivojen kiinteät lasermittalaitteet. Yllättävää kyllä Leica Vectorit ovat silmäturvallisia vaikka niiden maksimikantamat on parhaimmilaan 10000m. Jossain mallissa taisi olla jopa 20000m.
En kuitenkaan suosittele minkään laserin tiiraamista silmällä tai optiikalla koska turhia riskejä ei kannata ottaa. Toisaalta en suosittele kiikaritähtäimellä tiirailuakaan kaupunkioloissa koska se voi johtaa Karhu-ryhmän vierailuun tiirailijan asunnossa jos joku pelästyy epäilyttävää tiirailijaa.
On toki eri asia pyrkiä lisäpiirillä ylläpitämään laitteen käyttöjännite, kuin varsinaisesti nostaa tehoa.
Eli 9.6V --> 10 - 10.4V jännitteen nosto ei tee lähetystehoa kuitenkaan kuin milliwatin osia. Eli alle 5mW pysyttäisiin silti kirkkaasti.
Pointtini olikin se että nämä milliwatin osatkin voivat joskus olla tarpeen kohdetta mitatessa -vaikkakaan ero ei todellakaan ole merkittävä.
Ja asia on vielä erikseen nouseeko lähetysteho suoraan käyttöjännitteen noustessa. Jotenkin muistuu mieleen laser-diodien kenkkumainen toimintapisteen asettelu.....??? Minä ainakin laittaisin tuollaiseen mittariin vakiovirta ominaisuuden noinkin kriittiseen osaan tuotetta...
Pariston napajännitteen kasvattaminen ei taatusti nosta laser-diodin tehoa. Puolijohdelaserit ovat sen verran herkkiä komponentteja, että niillä on siellä kunnolliset virtarajoitukset tehtynä. Paristojännite ei mene suoraan diodille, vaan kiertää ohjauselektroniikan kautta.
Jos haluatte nostaa lähetystehoa, niin joudutte ohittamaan tuon virtarajoituksen (tinaushommia...) ja sen jälkeen laser-diodi todennäköisesti muuttuu kalliiksi lediksi.
Mutta paristojännitteeen kasvattaminen on kyllä ihan ok näin pakkasilla, eipähän nyykähdä niin nopeasti.
Eikö tuon pakkasongelman poistaisi litium paristo? Tai ainakin vähentäisi merkittävästi, kun kestävät pakkasta huomattavasti paremmin kuin perinteiset.