...
...
[size=150]
Tänä vuonna kurssin käyneet:
Peruskonsepti toimi, mutta aina voi parantaa. Pistäkää kehitysideoita tulemaan.
Muutkin voi ottaa kantaa - mitä talvitarkka-ammuntakurssilla pitäisi mielestänne olla ja miksi?
Lunta, kylmä, märät vaatteet, vähän unta, perkeleesti hiihtoa ja pulkan kiskomista umpihangessa. :dance:
Itselle ainakin tulee ensimmäisenä mieleen toimintakyky ja sen säilyttäminen ja palauttaminen.
Tarvitaanko kouluttajia, voisin tulla ellei sitten satu juuri pääsiäistä edeltävälle viikolle ja mene toisen hiihtoreissun kanssa päällekäin.
Lainaus käyttäjältä: Karhu
Kurssi on jo 11.-13.3. 2011
Pitäkää huoli koulutus- ja tukiyksikön sitoumusten allekirjoituksesta. Eilisen KoTu-infon mukaan Pv rajoittaa käytettäviä kouluttajia. Taustat ja sitoumukset pitäisi olla kunnossa. Toivottavasti uutinen oli jollain tavalla virheellinen, ta-kouluttajien sitoumussopimusten määrä voi muuten hankaloittaa menoa. :think:
Lainaus käyttäjältä: LSa
Lainaus käyttäjältä: Karhu
Kurssi on jo 11.-13.3. 2011
Pitäkää huoli koulutus- ja tukiyksikön sitoumusten allekirjoituksesta. Eilisen KoTu-infon mukaan Pv rajoittaa käytettäviä kouluttajia. Taustat ja sitoumukset pitäisi olla kunnossa. Toivottavasti uutinen oli jollain tavalla virheellinen, ta-kouluttajien sitoumussopimusten määrä voi muuten hankaloittaa menoa. :think:
PV:n kannan ymmärrän siltä osin että haluavat tietää ketkä heidän aseillaan ja alueillaan toimivat. Toisaalta paikalla pitäisi olla PV:n edustaja nykyään kun PV:n aseita käytetään. Luulisi tosin että heille riittäisi osallistujien sotut ja voisivat tarkastuttaa ne vaikka Poliisilla ennen kurssia. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin pitää enemmän kertausharjoituksia.
Vähän jäänyt tuon sitoumuksen merkitys epäselväksi. Piiripäällikön mukaan se ei velvoita mihinkään ja sen voi irtisanoa milloin haluaa. (Meilit on tallessa jos tulee vastaväitteitä). Sitten on ta-kouluttajapankki joka ilmeisesti ilman sitoumuspapereita on aivan turha toiminto. Sotilasvala on jo vannottu, en ymmärrä mitä muita verivaloja ja vakuutuksia tässä nyt pitää erikseen antaa. Tai siis en ymmärrä mitä minä, MPK Ry tai PV niistä hyötyy. Sotulla saa poliisilta riittävät tiedot siitä millainen "tausta" henkilöllä on tai ei ole.
LSa, ootko mukana tällä kurssilla?
Viimeksi en päässy hiihtämään, joten nyt kokeillaan miten suksi luistaa ;)
Tätähän voisi taas harkita. Talviolot ei yleensä tule liian tutuksi.
Löytyihän se kurssi ja ilmoa lingottu. Hullu ihmisen täytyy olla,siellähän on kylymä.
edit, siivousta.
Kuuluuko tällekin kurssille erikseen teoria-osuus? En ainakaan mpk:n sivuilta sellaista mainintaa löytänyt..?
Joku jo ehti allekirjoittaneelta kysellä. Eli tämän vuoden kurssin johto vaihtui. Kurssin johtajan yhteystiedot löytyy kurssin sivuilta.
Onko noi VEH: kutsut tulossa mihinkä aikaan kurssin osallistujille? Vai oisko niin että oon jäänyt rannalle :o ? Kannattaako alue-toimistoon olla asiasta yhteydessä? Eka kurssi johon meinaisin osallistua.. noob tyylin kysymys vissiin mutta aattelinpa varmistaa.
Kutsut tuli viime viikolla.
Ja kaikki jotka sinne pääsee saavat sen veh kutsun?
Damn! Ei vissiin sit nakki napsahtanut. Onko noille kohdennetuille kursseille yleensä hankala päästä mukaan?
Ne on yleensä tilaustyötä, tietylle kohderyhmälle. Jos paikkoja ajatellun porukan jälkeen jää vapaaksi niin saattaahan niillekin päästä. Apua voi tietenkin olla jos on yhteydessä kurssin johtajaan tms.
Sain eilen illalla yllättäen nakin 11.-13.3. pidettävän talvikurssin vetämisestä. Kurssin runko on jo koossa, mutta kaipaan kurssin käyneiltä ajatuksia siitä, mikä jo pidetyillä kursseilla kaipaa kehittämistä. Haastan samalla kaikki talvitoimintaa osaavat osallistumaan keskusteluun siitä, mikä asia on tarkka-ampujan talvitoiminnan osaamisen kannalta tärkeää. Ideoita kehiin - yhdessä saamme aikaan parempaa koulutusta.
Jos kuulut kouluttajapankkiin ja postilaatikostasi ei löydy juuri äsken pankille lähettämääni meiliä niin ota yhteys, mikäli kurssin koulutushommat kiinnostavat.
Laitoin tänään tilannetietomeilin kaikille, jotka ovat ilmoittautuneet MPKY:n järjestelmän kautta kurssille. Ota yhteys, jos sähköposti jäi saapumatta.
Lainaus käyttäjältä: LSa
Ainakaan sitä hiihtoa ja pulkan vetoa ei välttämättä tartte treenata niinkään. Se on pelkkää vittuilua. Ja palelemaan voi kukin opetella ihan itsekseenkin. TA hommia eli ampuminen ja liikkuminen lumessa, naamiointi, yms. enempi. Sovellutta ammuntaa taisikin olla luvassa, joten toivottavasti tällä kertaa saa kiskasta vivusta hiukka enempi kuin sen alle 10 kertaa mitä viimeksi.. ;)
Lainaa
Meikä sai ihan suoraan PV:ltä kutsun kurssille, siis osallistujana, joten tuota meiliä ei tullut, tuli kylläkin se kouluttajamaili. Mulla ei oo sitä Kotu-sitoumusta niin en kelvanne kouluttajaksi? Mielellään kyllä hiihtelenkin ja kiskon pulkkaa. :pray:
Jta ollaaks niinq pari tol kurssil? omg.
Mulle tulee mieleen tuliaseman kyhäilyy, toimintakyvyn säilyttämistä talvisissa olosuhteissa, hiihtoa ja vastaTA-toimintaa (maaliosastotoimintaa) ja ammunnat päälle.
Hiki päällä kokoajan, mutta ilman mitään turhaa ahkion yms. roudaamista.
TOIMINTAA LSa, toimintaa ;)
Lainaus käyttäjältä: JKr
Voin mä olla jos niinq ei lusikkaan tartte mennä.. :lol:
:whistle:
Noi TM:n lusikka, pakotettu lusikka, lusikka-haarukka ja varsinkin pikkulusikalla vanukasta, kun puurokauha katsoo vierestä -tekniikat saatte opetella vaikka Niinisalossa. Teillä molemmilla on mm. Macken kanssa ryhmänvetovastuuta. Saadaan osaavat partionjohtajat liikenteeseen jo ihan lähtötilanteessa. Toinen vaihtoehto on koota dream team -porukka. Katsotaan. :wink:
Lainaus käyttäjältä: JTa
EIköhän tuolla lumessa liikkumista harjoitella. Ampumiseen on nyt hyvät tilat ja vetäjät. Palelemaan saatte kurssin aikana tosiaan opetella ihan itse. Senhän sä tosin jo osaatkin. ]Jta ollaaks niinq pari tol kurssil? omg.
Mulle tulee mieleen tuliaseman kyhäilyy, toimintakyvyn säilyttämistä talvisissa olosuhteissa, hiihtoa ja vastaTA-toimintaa (maaliosastotoimintaa) ja ammunnat päälle.
Hiki päällä kokoajan, mutta ilman mitään turhaa ahkion yms. roudaamista.
TOIMINTAA LSa, toimintaa ;)[/quote]
Toiminta on hyvä, jos porukka osaa. Haasteena on se, että nyt jäi etukäteiset teoriaillat pois, joudutaan lähtemään nousujohteisesti liikenteeseen. Pääpaino on sillä, että tuliasema menee oikeaan paikaan, rutiinit siihen on hyvät ja talvitoimintakyky on hyvä. Hommaa helpottaa se, että listasta alkaa löytyä kavereita, joiden perusosaamiseen voi luottaa. Katsotaan mitä ne muut on. Vielä ei tiedä. Mikäli porukka osaa valmiiksi, niin vedetään lennosta rankempia harjoituksia. Vaan mikäli on niin kuin oletan, niin osa tarvitsee treeniä perusjutuissakin ja silloin te osaavat saatte hidastaa omaa menoa ja tukea niitä kavereita.
Toisaalta perusjuttujen treenaaminen on osaavillekin sitä parasta treeniä. Tehokas toiminta perustuu yksinkertaisten asioiden hyvään hallintaan. Kertausta - palautetta, kertausta - palautetta, kertausta - palautetta...
Oliko mitään tietoa mitä varustusta firma jakaa? Ja miten paljon omia kamoja saa käyttää..?
Lainaus käyttäjältä: JTa
Jakaa mitä jakaa. Tiedät systeemin.
Vaan tilattu on mm. ysiykköset, pakkastakkiahousua, pipoa, tumppua, poolopaitaa, sukkia, lämpöväliasua, lumipukua jne. jalkaan talvisaappaat, päälle tetsarit ja selkään palloreppu.
Asehomma on vielä auki, tilasin ysivitosia optiikalla, kakstonnisia ja kasivitosia valonvahvistimilla. Kasivitonen on monilla sijoitetuilla käyttövehkeenä, joten se on se loogisin treenipeli. Normaalien valonvahvistimienkin määrä on auki, tilasin reilusti kakstonnisia. Muutama ehkä saadaan. Matis x 5 tilattu, niitä ei välttämättä saarelta montaa löydy. Pavoja tilasin reilusti, samoin pieniä ja isoja savuja. Jos on jollain rynkky kannossa niin sitten on mahdollisesti vaan kolmisen räkäpäillä lipastettua lipasta kannettavana[size=50]ahkiot[/size]...
Alusvaatteet on omat ja muuten omia voi olla periaatteessa kaikki mikä ei pomppaa silmiin. OK on esim. sopivan väriset tetsarit, rinkat, sukset, sauvat, pikkureput, tähystysvermeet, laserit, lamput, terävermeet, keittimet, naamiomateriaalit, suksiin sopivat kengät, lumipuku, hanskat, intin kuviolla oleva maastopuku
Omat aseet ja patruunat joutuu jättämään kotiin.
Mä yritän laittaa alueupseerin kautta alkuviikosta kaikille postin jossa varustelistat ja muut käydään läpi.
No onhan se toki mahdollista, että ootte sitten kuitenkin vaan rikkinäiset kesäkumpparit jalassa metallikypärät päässä ja kuusvitoset niskassa opetusavoneliössä tuijottamassa koko kurssin ainoaa ilmakivääriä, jolla ei saa edes ampua. Räntää sataa ja ruokaa ei kuulu.
Nyt melkein roudais vaikka mummoaan mukana että pääsis mukaan sinne :D
Mitään kalustoa mitä ei ole koeponnistanu ei välttämättä kannata hinata mukanaan...se on ilkeää huomata että esim kalsarit hiertää tai rinkan säädöt ei ollukkaan
hanskassa ja ei ollukkaan sitä ohjeistusta/kokemusta miten se säädettiinkään...
Tarjoon limpparin, jos saat MaTISit kurssille ;)
Lainaus käyttäjältä: JPu
Viimeksi oli reilu puolimetrinen hanki ja äijät päätti lähteä tiedusteluun ilman suksia, kun matka oli todella lyhyt. Kysyin monta kertaa, että olisko noi sukset hyvät, mutta päästin ne lähtemään ilman, kun ne vakuutteli että ilman suksia on helpompaa. Kävelin jossain vaiheessa lumikengillä katsomaan mitä äijille kuuluu ja löysin yhden kaverin hangen pohjasta voivottelemasta, että tää meni kyllä kerralla perille. Ei ilmeisesti ollut ennen liikkunut paksussa hangessa jalkaisin.
Lainaus käyttäjältä: JPu
Korostaisin kaiken toiminnan etukäteistä suunnittelua. Kesällä on helpompi soveltaa, mutta talvella moni asia niin raskasta, työvoimaa vaativaa, että virheisiin on vain vähän varaa. Esim. just toi, että mistä liikutaan ja miten ennakoidaan vastapuolen toiminta.
Lainaus käyttäjältä: JPu
On sitä vaan aina oppinut uutta tosta kärsimyksestä vaikkei sen kouluttaminen kurssin ohjelmaan ole kuulunut. :lol:
Lainaus käyttäjältä: JKr
Viimeksi oli yksi lämpppäri. Limpparin voit tarjota ton JKonturin mummolle. Sillä on kuitenkin aika kova jano, kun se joutuu koko ajan säätämään ton kaverin rinkkaa ja vaihtamaan sille kalsareita. :lol:
JPu: Kuinka todennäköistä on että Kaupunkiin sijoitetut ta:t harjoittelee ahkion vetämistä ?
Hyvin epätodennäköistä.
Tietysti jos harjoitus on jossain metsässä, niin sitten se on ihan toimiva juttu. Tottakai saa kouluttaa kaikkee kivaa, mutta toi ahkio ei vaan Santikseen sovi.
Ja tää on mun mielipide ja jos jollain on muuta sanottavaa, niin Kaikki pidätetään ;)
Saahan ne kamat kantaakin jos ahkion kanssa alkaa olla liian helppoa :-)
Lainaus käyttäjältä: JKontturi
Toivottavasti mummossa on hyvät kahvat. Nimesi näytti olevan listassa.
Lainaus käyttäjältä: JKr
Hyvin epätodennäköistä.
Tietysti jos harjoitus on jossain metsässä, niin sitten se on ihan toimiva juttu. Tottakai saa kouluttaa kaikkee kivaa, mutta toi ahkio ei vaan Santikseen sovi.
Ja tää on mun mielipide ja jos jollain on muuta sanottavaa, niin Kaikki pidätetään ;)
Veikkaan, että toi JKontturi ei jaksa mummoaan raahata koko matkaa. Tulisko ahkiossa helpommin? :lol:
Mummo tuhkattu,kalsarikännit vedetty yli olan ja rinkka säädetty kohti suurta voittoa ja sankarihautaa. Eli jos vittuilu ei lopu niin se jatkuu.
Kiitokset Lsa-lle kenkälusikkatoiminnasta-tm
Ja ne neuvolassa punnittavat rimpulat hiljenee nyt ennen kuin tulee jekkupeukkua.
Perusasioiden lisäksi talvikurssin yleiset opetustavoitteet ovat seuraavat:
1. Talvitoiminnan erityispiirteet ja niiden vaikutukset tarkka-ampujatoimintaan
2. Tuliaseman valmistelu ja suojaus lämpötähystykseltä (istuma-asema)
3. Toiminta tuliasemassa ja suojamiinojen asennus ja käyttö
4. Erämiestaidot ja selviytyminen talviolosuhteissa; toimintakyvyn ylläpito
5. Naamiointi talviolosuhteissa
6. Osaavat tarkka-ampujaparin/partion itsenäisen liikkumisen erillään omista joukoista
7. Ketunlenkki, harhautukset ja suksien käyttö
8. TA-aseen toimintakunnon ylläpito
9. Tuntevat tarkka-ampujan käyttömahdollisuudet yksikön taisteluun liittyen erillistoiminnassa
Monta varusmiestä on kotiutunut Santahaminasta ilman kunnollista talviosaamista. Tähän on ilmastolla ollut sanottavansa. Monille talvielementti on siis kokonaan uutta.
Enpä ole tuolle kurssille menossa, mutta haluan minäkin sanoa jotain..
Noista harhautuksista ja peittelystä oma mielipiteeni on, että homma helpottuisi huomattavasti, jos porukka siirtyessään/vetäytyessään hajaantuisi kuin varpusparvi. Yksittäisen miehen jälkiä on paljon vaikeampi seurata kuin ryhmän ja jäljestäjätkin joutuvat hajottamaan voimansa. Homma kuitenkin edellyttää, että kaikilla on kartta ja kompassi ja taito käyttää niitä. Toisaalta jos yksittäinen mies törmää vihollisryhmään niin se on menoa...
T: mamannon
Lainaa
Joo, varmastikin. Talviolosuhteet vain tekevät olemisen niin vaikeaksi, ettei se kurssi nappaa, kun vietän arkipäivät töissä ulkona maastossa...
Kommenttini heitin vähän kieli poskessa. Noinhan se on kuin sanoit harhatuksista, siinä on vain hirveä työ, eikä aikaa aina ole siihen. Onneksi sulan maan aikana tätä ongelmaa ei ole. Ei varmaan kannata hajautua jos vihulainen painaa päälle, siinä vain itse kukin koheltaisi jotain paniikissa ja tulisi tuhotuksi. Mutta jos on kadottava "maan alle", eli piilouduttava vihollisen miehittämälle alueelle, eikä vihollinen ole vielä tietoinen porukan sijainnista, on hajautuminen mielestäni ainoa vaihtoehto. Sissitelttaan ei varmaan kannata kokoontua vihollisalueella, tai ei ainakaan sytyttää tulta kaminaan eikä edes myrskylyhtyä käyttää, sillä ne tekevät teltasta valomainoksen valonvahvistimissa ja lämpökameroissa. Pitäisi varmaan majoittua paikalliseen rakennuskantaan...
T: mamannon
Samanlaiset harhautukset pitää tehdä myös kesällä koirapartion takia. Maastoon ei välttämättä jää jälkiä mutta haju jää. Latutarhoja ei tosin tarvitse niin paljoa kuin kesällä :)
Talvitoiminnassa korostuu nesteen pitäminen juomakuntoisena ja että liikkeessä ollessa nauttii tarpeeksi juotavaa vaikkei jano olisikaan. Juomapullot jäätyy, kamelin letku jäätyy jne jne...
Lainaus käyttäjältä: SO
Talvella kannattaa myös välttää "hinnat alkaen" -vesileilejä. On ikävää jos 2 litraa vettä valuu rikkinäisesät leilistä kastellen koko selän ja housujen persuksen kun pakkasta on esim. -15C.
Lainaa
Eikö koirat saa kannoilta kulkemalla jonkun matkaa puroa tai muuta vesistöä pitkin? Ja onhan tietääkseni myös kemikaaleja, jotka maahan valutettuna estävät koiraa jatkamasta jäljitystä.
Juominen on ihan must. Niin tärkeä asia, että joka miehellä pitäisi olla oma henkilökohtainen vedenpuhdistin. Juomavettä ei voi ruveta keittämään eikä varastoimaan riittäviä määriä.
Ehkei maan alle katoaminen ole sotilaallista toimintaa, mutta minkäs teet, jos toisena vaihtoehtona on sotavangiksi joutuminen. Vaikka voihan olla, ettei se sotavankeus olekaan huono juttu...
T: mamannon
Lainaus käyttäjältä: mamannon
Lainaa
Eikö koirat saa kannoilta kulkemalla jonkun matkaa puroa tai muuta vesistöä pitkin? Ja onhan tietääkseni myös kemikaaleja, jotka maahan valutettuna estävät koiraa jatkamasta jäljitystä.
Nämä on niitä sitkeitä urbaanilegendoja. Ilmavainuinen koira ei suinkaan kulje nokka maassa koko ajan vaan vainuaa jäljitettävän kohteen ilmasta. Mutta kerrotko lisää noista kemikaaleista?? Ainakaan meidän pienessä jälkikoirakoulutusporukassa ei sellaista (toimivista) ole kuultu.
-J-
Lainaus käyttäjältä: JPa
Lainaus käyttäjältä: mamannon
Ja onhan tietääkseni myös kemikaaleja, jotka maahan valutettuna estävät koiraa jatkamasta jäljitystä.
Mutta kerrotko lisää noista kemikaaleista?? Ainakaan meidän pienessä jälkikoirakoulutusporukassa ei sellaista (toimivista) ole kuultu.
-J-
Ja mitä nämä tietämäsi kemikaalit ovat?
Koulutettu jälkikoira+asiansa osaava ohjaaja ei kyllä hukkaa jälkeä edes jalanjälkiin sumutetulla kyynelkaasulla.
Ilmahajun puuttuminenkaan (vanha jälki) ei asiaa muuta.
Jos ne koirat on niin jumalallisia olentoja joilta ei pääse mitenkään luikkimaan pakoon niin miten helvetissä ne vihikoirat ei sitten löydä samana päivänä kadonneita pikkulapsia ja mummoja metsistä jotka todennäköisesti eivät hirveästi edes koita aktiivisesti vältellä etsijöitään? :D
No ei ne koirat ihan jumalallisia ole, mutta nuo vahnat urbaanilegendat ei niihin kyllä tepsi. Tosiasia on kuitenkin se ettei koira ohjaajineen ole turhaan niin korkealla TA:n maalihierarkiassa, vaan siihen pitää oikeasti suhtautua kunnioituksella.
-J-
Kritisoin lähinnä sitä että täältä(kin) saa näistä kirjoituksista vähän kärjistetysti sen kuvan että jos koiranohjaaja koirineen tulee taistelukentälle niin peli on siltä istumalta menetetty lopullisesti ja ei suurin piirtein enää kannata tehdä muuta kuin istua kuntokuution päälle ja vetää laukaisunarusta kun vaihtoehtoina on vain kuolla väsyneenä tai valita pienemmän kärsimyksen tie. Selvää on se että koulutetun koiranohjaajan ja koiran kanssa on helisemässä mutta on kai niillekin vastatoimia olemassa tai ei kai armeijoissa kohta mitään muuta olisikaan kuin koiria ja koiranohjaajia kun niitä vastaan ei millään muulla ole mitään saumaa.
Asiantuntijoita on varmasti paikalla, minkälaiset keinot toimivat jäljittävää koiraa vastaan? Kyynelkaasu ei (ilmeisesti) koiriin tepsi samalla tavalla kuin ihmiseen mutta entäs pippurisumutteet? Ainakin niitä mainostetaan kovasti keski-euroopassa äkäisiä koiria, karhuja, supeja, kissoja, ihmisiä ym kaikkea elollista vastaan.
Ihan taustakysymyksenä, kuinka monella kirjoittajista on jäljittäjäkoira tai ajokoira tms joka kellottaa tunteja metsällä tai muissa "käyttöharrastuksissa"? Minulla ei ole enää minkään sortin koiraa kun olen nykyään allerginen niillekin. :(
Kyllä sekä koira että ohjaaja nöyrtyvät ihan tavallisen kokovaipan (tai HPBT tms.) edessä. Rauhanajan harjoituksissa on käynyt niinkin että jopa pelkkä TA:n ampuma räkäpää on etenemisen pysäyttänyt. :roll:
-J-
Jäljittävän koiran/ohjaajan tosiaan hpbt tai fmj pysäyttää helposti. Hajuaisti on kuitenkin aika ylivertainen kun verrataan ihmistä ja koiraa. Ihmisellä on luokkaa 5 miljoonaa hajusolua nokassa kun koiralla niitä voi olla yli 200 miljoonaa. Maastoon jää jälki kun ihminen kävellessään rikkoo maaperää, jolloin syntyy erityinen maan ominaishaju jota koira seuraa. Tuoreella jäljellä voi ihmisen oma haju leijua ilmassa jolloin koira saattaa jäljestää ilmavainulla. (vähän niinkuin mielummin tuulen alapuolelle passiin)
Lainaus käyttäjältä: JPu
Aika auttaa, mitä vanhempi jälki, sen vaikeampi koiran on löytää kohde. Vuorokausi on jo aika vaikea jäljestää, 35-40 tuntia jo hyvin epätodennäköinen. Pitkäkestoinen kaatosade huuhtoo hajuja pois, mutta pieni sade vain vahvistaa jälkeä.
Jollakin ajoneuvolla osan matkasta kulkeminen on hyvä keino, pyörä/sukset ja taas vaihto toiseen menetelmään (tämä toimii toisille koirille paremmin kuin toisille. Osa oivaltaa huijausyrityksen ja ei erehdy. Aivan tuore jälki (tunti-pari), niin ei erehdy huonokaan koira)
Vesistössä kahlaaminen johtaa siihen, että jossain kohtaa on tultava maihin ja sen koira kyllä löytää tarkasti, vaikka rannat sen on kuljettava ehkä molemmin puolin ja huonossa tapauksessa molempiin suuntiin, siis saattaa hidastaa tehokkaasti. Puusta toiseen kiipeäminen ja siirtyminen ei auta ollenkaan, kun koira hukkaa maajäljen, alkaa se juoksemaan ympyrää, sitä vähitellen laajentaen kunnes osuu uudestaan tuoreeseen jälkeen. Ympyrän koolla ei ole väliä ja johtaa väjäämättä aika nopeaan jäljen löytymiseen.
Koiran tai ohjaajan pysäyttäminen ampumalla on aika hyvä keino, tähysteinen miinakin saattaa onnistua, mutta yleensä ei, koska koira kuulee pienessäkin tuulessa viheltävän langan ja jos on koulutettu hyvin, osaa varoa sen kaltaista ääntä. Jos tuuli tuo miinan hajun, kiertää koira sen automattisesti. Ohjaajan ampuminen on erittäin vaikeaa, koska etenee reilusti koiran takana ja koiraa ohjatan pääsääntöisesti käsimerkein ilman ääntä. Koira paljastaa edessä olevat ja ohjaaja ei näyttäydy, mikäli voi suojata itsensä.
nyt puhut kyllä niin huippukoirasta että tommosia koiria ei ihan joka armeijalla varmasti ole :) itse omistan 2 metsästyskoiraa joilla perushomma on geeneissä ja loput erehdyksen kautta. millään koiralla ei ole mainitsemiasi taitoja geeneissä ja noiden asioiden koulaamiseen menee paaaljon aikaa ja rahaa. mutta kertokoon joku joka tietää armeijan jäljestyskoirista paremmin. ja muuten koiran harhauttainen on helppoa. koira toimii täysin nenällään jäljestyksessä. jättää nimeltä mainitsematonta kemikaalia niin koira on pois pelistä pitkän aikaa, eikä sitä tarvitse paljoa olla mukana. :wink:
Lainaus käyttäjältä: J0le
No kerro nyt ihmeessä mitä tämä ihmeaine on???? Vaikka privaattiviestillä jos ei muuten..
-J-
Meille piti kajaanissa koiramiesten kouluttaja oppitunnin jälkikoirista ja jäljitettynä olemisesta. Hyvin pitkälle kertoi samoja asioita mitä JPu edellä.
Mitkään Hyvät tulet tai ammoniakit ei auta sillä ei koira suinpäin työnnä kuonoaan voimakkaaseen hajuun ja turmele hajuaistiaan.
Koira seuraa maaperän muutoksista aiheutuvaa hajua ja mitä voimakkaammin maata tallotaan, sitä voimakkaampi jälki on. Laskuvarjo jääkäreitä ei kuulemma jäljittämällä kiinni saa, mutta koska he liikkuvat niin nopeasti ja maa talloutuu paljon niin jälki on todella vahva ja koira ei siitä eksy.
Maan kaivamisesta aiheutuva maanperän hajun muutos on myös todella vahva ja säilyy todella pitkään, joten koiralla ei ole ongelmia huomata esim. miinoja. Myös ansalangat koira kuulee niinkuin JPu totesi.
Kovasti painotettiin, että koiraa on todella vaikea höynäyttää. Helpompi on höynäyttää ohjaajaa. Tekee jotain älytöntä mikä saa ohjaajan epäilemään, että koira on eksynyt jäljeltä.
Eihän sitä tiedä miten kova motivaatio koirille tulisi jos ne palkittaisiin muutamalla viivalla :D
Koirista kukkaruukkuun,
Lainaus käyttäjältä: Tamppi
Aivan niin. oppikirjassa varmasti kerrotaan näin.
Lainaa
jos koira aikoo seurata jälkiä on sen mentävä eteenpäin ja kyllä, koiratkin erehtyvät haistamaan asioita jotka vaikuttavat hajuaistin toimivuuteen hetkellisesti.
Lainaa
meinaat siis että sotatoimialueella ei ole maaperän muutoksia ilman niitä kengän painamia? :wink:
Lainaa
asetatko nyt TA:t huonompikuntoisten kastiin? :)
Lainaa
jos koirasta on paukkuarkuus koulutettu pois on sen kuulo väkisinkin kärsinyt. vierestä valitettavasti nähneenä voin sanoa että se kuulo menee aika nopeasti kun vieressä pamahtaa. on paljon muuttuvia tekijöitä ja koirakaan ei ole mikään kone. en laittaisi henkeäni pantiksi koiran kuuloasitin varaan jos se vaikka ei sattuisi kuulemaan sitä lankaa :wink:
Lainaa
koulutetut koirat haistavat itse räjähdysaineen, mutta en usko että kaivuukuopalla on merkitystä eli maan hajulla.
Lainaa
+1
Lainaus käyttäjältä: JPu
Lainaus käyttäjältä: J0le
Lainaa
vertasin vaan koulutuksen määrään koska kaikki on opetettava. samat aistit kuitenin on joita hyödynnetään.
Lainaa
heikko lenkki on hitaus jos aiotaan oikeasti tavoittaa joku.
Lainaa
se ei paljoa kerro jos passissa lukee niin. pari kaveria jotka palveli samaan aikaan kun minä valittelivat huonoa koulutuksen tasoa ja vähäistä harjoittelua koirien kanssa. mutta nämä on vain kuultuja mielipiteitä.(heillä koiraharrastusta taustalla ja kovat odotukset)
Lainaa
no ei varmasti ollut, mitä ne siellä ois tehny?
Lainaa
hyvä esimerkki miten partiokoiria on käytetty ihan tositoimissa oli amerikkalaisten taistelukoirat toisessa maailmansodassa viidakoissa. dokumenttia joskus tullut noista koirista ja ohjaajista.
Lainaa
No Clint Eastwoodihan se onnistui pakenemaan, kun oli noin ovela... Mutta oikeassa elämässä on ihan sama levittääkö huumetta sinne maastoon vaikka kilon, ei koira mene nuuhkimaan sitä niin läheltä, että huumaantuisi ollenkaan. Koirat opetetaan varovaiseksi kaikkea luonnossa vierasta kohtaan. Väite erikoisesta kemikaalista on satua, samaa satua kuin väite, että huumekoirat opetetaan huumeita nappaaman, että ne enemmällä innolla etsisivät... roskaa. Olen Helsinki-Vantaan lentoasemalla töissä ja näen jatkuvasti huumekoiria, sekä niiden koulutusta, eikä yksikään koira ole koskaan "maistanut" mitään huumetta, vaikka osaavat melko hyvistäkin piiloista sen osoittaa.
ameriikan leffakoirat jääköön omaan arvoonsa.
Lainaa
näinhän se varmasti on.
Lainaa
se on mielestäni vaarana mutta erittäin epätodennäköistä. en usko että niin hyviä koiria kuin kuvailit on paljon olemassa, mutta en tiedä ja haluaisin koiraihmisenä nähdä sellaisen koiran toimintaa jolla nuo kaikki ominaisuudet on vahvuutena. ja vielä se että kun tositilanne tulee niin voiko olla aivan satavarma että koira toimii niinkuin on koulutettu. tositilannetta ei voi mitenkään simuloida.
niin ja vielä jos joku armeijan koirakouluttaja lueskelee niin tehkää testi miten koira reagoi kun laskee pippurisumutepullon pitkin jälkeä ristiin rastiin. en ole kokeillut mutta voin olla aika varma jotta koira saa sen verran paprikaa sieraimeen että haku hiljenee vähäksi aikaa. ja ne jotka ovat vaatteileen sitä saaneet tietävät kuinka kauan se siinä on ellei pese.
Lainaus käyttäjältä: J0le
Olet aika varma vaikka asiasta ei ole kokemusta? :wink:
Koira ei tosiaankaan ole niin tyhmä että työntää nokkansa jälkeen johon on suihkutettu pippuria tai OC:tä/CS:ää.
Jos jäljellä tulee vastaan koiran sietorajan ylittävä väkevä kitku, ohjaaja lukee sen koiran eleistä ja paikka kierretään niin että päästään taas "normaalille" jäljelle.
Toisekseen, koiran hajuaisti toimii eri monessakin mielessä eri tavalla kuin ihmisen. Herkkyys on vain yksi tekijä.
Koira voi eritellä ja aivossaan "analysoida" voimakkaidenkin hajujen seasta sen yhden ainoan kiinnostavan pienen tuoksun jota ollaan seuraamassa. Muita hajuja voi määrällisesti olla jopa satoja/tuhansia, silti homma onnistuu. Ihmisen kärsä ei toimi alkuunkaan näin. Koitas itse tunnistaa vaikkapa päivänkakkaran tuoksu astiasta jossa on tuoretta sianpaskaa ja kusta. Taitaa jäädä tekemättä.
Muutenkin koiran hajuaistin rajat ovat vieläkin osin tuntemattomia. Se on kuitenkin labratesteissä todennettu että koulutettu koira osaa ilmaista puhtaasta ilmasta yhden (!) molekyylin jos se sen vaan nenäänsä saa.
Paljon herkemmäksi ei nokka tuosta voi enää muuttua. Vanha sanonta "koira elää hajujen maailmassa" on mielestäni osuva.
Koira "näkee" hajut- aivan kuten ihminen havaitsee kuvasta värit ja pienimmätkin yksityiskohdat näköaistillaan.
veri ja muita jälkiä koirilleni tehneenä tiedän jotain mutta paljon on oppittavaa. ei ole koiran nenän toiminta ihan uusi juttu :wink: esim. bensan hajulle altistuminen heikentää hetkellisesti koiran hajuaistia se on vahingossa koettu.
Lainaa
en ole kokeillut. kaipaisin joltain selvitystä joka on oikeasti tutkinut ja testannut asiaa.
Hyvinhän se Valko-Venäjän jamppa höynäytti koiria, kun eivät sitä saaneet kiinni täällä suomessa. Vaikkakin hetkellisesti oli näköyhteys!!! Repikää siitä, vuh vuh.
Lainaus käyttäjältä: JPu
Poikkeus(ko) vahvistaa säännön?
Muistan TV -dokkarin Los Angelesin poliisin jälkikoirasta, joka seurasi jälkeä kaupungin keskustassa.
Jippo oli siinä että jäljitettävä hyppäs autoonsa heti alkumatkan jälkeen ja jatkoikin sillä.
Tieristeyksissä piti vaan päästää koira ulos jäljittäjien autosta että sai haistella suunnan mihin jatketaan.
Olikohan niin että kaveri sai 5min etumatkan- vai olisiko ollut jopa 10? Ei muista.
Hämmästyttävä suoritus, mies löytyi. Varmaankin koirat jotka tuohon pystyvät ovat harvassa.
:think: tv-ohjelmien luotettavuus.... :dance:
Lainaus käyttäjältä: M31
Löytyy näitä tarinoita muualtakin kuin televisiosta.
http://www.ourbeagleworld.com/forums/beagle-discussion/45291-amazing-bloodhound-nose.html
Bloodhoundeilla on toki (tiettävästi) herkempi kärsä kuin muilla koirilla, mutta silti.
Kaikenlaista tarinaa toki kuulee. Kuulemma viimeisin villitys hirvikoiraporukoissa on valita pentu (jopa) pelkästään kitalaessa olevien "nystyjen" määrän
perusteella. Mitä enemmän, sitä herkempi hajuaisti ja parempi hirvikoira. Sanovat näitä "suumerkeiksi".
Kysäisinkin eräältä innokkaalta koiramieheltä että mistähän mahtaa sitten johtua että verikoiralla on 10x herkempi hajuaisti kuin muilla -vaikka kitalaki
ei ole mitenkään poikkeav
a. Että voisiko olla niin ihmeellisesti että kitalakiruston muodolla ja nenäontelon pehmytkudoksen hajusolujen määrällä ei olekaan suoraa korrelaatiota. Ja että kun siinä on se kalloluukin välissä sotkimassa hyvää teoriaa.
Oli miten oli, mutta itsestä tuntuisi kovin veikeältä ennustaa esim vauvan tulevia ampumataitoja otsaluun korkeuden perusteella.
Otsaluun korkeus korreloi käänteisesti tarkka-ampujan pätevyyden kanssa. Jää lippalakki vähän alemmaksi tuliasemassa, niin ei ole vastapelurilla niin isoa maalia, mihin tähdätä. :dance:
Kurssi ohi. Huomasin, että la-su -yön tehtävästä jäi varsinaiset tiedusteluraportit keräämättä ja saman tehtävän jälkipuintiakin olisi voinut olla lisää. Tänne voi heittää ajatuksia siitä ja koko kurssista.
Tarkempi kertomus ja havainnot tulevat myöhemmin.
Kunhan ensin toipuu... Kiitos Lsa-lle ja muille vetäjille ja osallistujille, opettavaista oli. Ei olisi uskonut että tämä oli suunnilleen hihasta tempaistu ohjemistoltaan
sen verran sujuvaa kaikki muu oli paitsi hiihtäminen ja ahkion veto. Kärsimystäkin oli mukana vähintään tarpeeksi ja uusia muotoja keksittiin kilvan. Muun muassa kyttävitsien määrä ylitti ainakin yhden kohdalla kipurajan.
Mitä itse olisin toivonut lisää:
-Teoriaa,olin suunnilleen koko ajan ihan pihalla mitä olisi pitänyt tehdä ja miksi. (Oma vikani, mutta ei ole ta1 ta2 kursseilla käsitelty tiettyjä juttuja ainakaan tarpeeksi.)
-Itselleni paremman kunnon.
-Lisää ammuntaa,nyt laatu korvasi määrän,eli vähän mutta haastavaa ja hauskaa.(Paitti se prkleen musta pallo.)
-Hieman enemmän ns. löysää aikaa tehdä niitä kirjallisia töitä,ainakin meidän ryhmämme oli niin paljon liikkeellä ettei kerinnyt edes ajatella niitä kunnolla.
Saattoi olla meidän ryhmäkohtainen ongelmamme mutta luulisin että muillakin missä oli ei niin huippukuntoisia kavereita mukana,aikataulu saattoi olla tiukahko.
Pistän lisää myöhemmin kun kerkiän mutta jos vain yhdellä lauseella jotain pitäisi tiivistää niin:
Kannatti tulla ja seuraavalle varsinkin on suorastaan pakko tulla.
JK
Hyvä kurssi.
Kolutut mestat miinuksena ja loppu aivan liian aikaisin. Pitempiä siirtymiä odotin. Ihan jees ammunnat. Puolustustalo oli hyvä lisä. Pulkka oli niin turha kun olla ja voi :D Siitä on tainnut tulla LSa:n TradeM :mrgreen:
Tosiaan kun moni puhui teorioitten poisjäännistä, niin olisiko ideaa pitää teoriat joinain iltana vaikka Töölössä ja voitais käydä läpi tehtävää ja muuta siihen liittyvää ?
Kiinnostaako ?
Aina kun on tietoa jaossa se kiinnostaa. Samoin vois järkkää jossain vaiheessa niitä Lsan väijytään toisiamme-tm iltoja.
JK
Jälkkäriraportti ulkomuistista virheineen päivineen
Ryhmien nimet olivat S1, S2, S3. Suomessa nykyisin käytettävillä Nato-aakkosilla S on Sierra, joten ryhmien kutsut ovat radiossa käytettyinä Sierra yksi, Sierra kaksi ja Sierra kolme.
Ryhmän tunnuksen jälkeen tulee henkilö/tehtävä. Eli ykkösryhmän johtaja on S11 (eli Sierra yksi yksi), kakkosen S21 ja kolmosen S31. Eli kakkosryhmän neljäs kaveri on siis S24 (eli Sierra kaksi neljä).[/i]
http://forum.kaupunkitaistelija.fi/viewtopic.php?f=12&t=256
Lainaus käyttäjältä: LSa
Kahdelle ryhmälle laitettiin mukaan ahkiot. Aseistuksena oli 7,62 tkiv 85. Ajatuksena oli pistää partiolle yhdestä kahteen pitkää asetta ja kaksi rynkkyä optiikalla, mutta kun kaikille piti saada pitkän aseen ammuntakokemusta niin tingittiin tulivoimasta ja kaikki kuittasivat kiväärit. Lämpötähystimet eivät kuulu normivarustukseen. Ne kuitattiin siksi, jotta kurssilaisille tulisi käsitys miten niitä voi hyödyntää ja ennen kaikkea miten niitä vastaan toimitaan. Sama juttu pimeätoimintakyvyn kanssa. Osa porukasta käytti omia kantolaitteita ja taisteluliivejä. Jakotavarana oli palloreppu ja perinteiset tetsarit.
Pyydetty radio- ja sanomalaitekalusto oli päivityksessä / huollossa, joten viestintää simuloitiin radiopuhelimilla. Tositurva kännyköillä.
Sierra kakkonen (1-4) oli tasaisen sekalaista porukkaa. Pitkän kiväärin rauhanturvataustaa (Balkanilta? &) Afgoista, kursseja käynyttä yhden-kahden-kolmen kulmaraudan väkeä. Yhdellä erittäin hyvä talvitoimintakokemus. S21 oli runsaan sotilastaito- ja tarkka-ammuntakisakokemuksen ja -harrastustaustan omaava ta-ryhmyri. Keski-ikä varmaan lähempänä kolmea kymppiä.
Sierra kolmosta (1-3) veti Saarella vuosi pari sitten treenattu tarkka-ampujaryhmänjohtaja, alik. S32 oli hänen ryhmänsä kaveri. S33:nen tuli jonotuslistalta, kokemustaustana mm. useita tarkka-ampujakursseja. S3 oli selvästi ykkös- ja kakkosryhmää nuorempaa ja kokemattomampaa väkeä.[/list]
Porukalle sukset jalkaan ja ryhmittäin yöpymään Saharan kaakkoiskulmassa olevaan piikkilangalla aidattuun monttuun. Yöpyminen olosuhteisiin totuttelevana – ilman valoja, tulia ja telttaa. Käytössä oli makuupussien lisäksi kaksi kenttäpatjaa per äijä ja ryhmällä pari laavuvaatetta ja kevytpeite. Ei vihollisuhkaa. S3 kaivoi itsensä lumeen ja peitteli kuopan, S1 pisti lumen pinnan päälle laavut pystyyn ja S2 vaan levitti tavarat alleen. Aamulla jutellessa selvisi, että paljaan taivaan alla nukkuvasta ryhmästä kaksi kaveria oli valvonut koko yön, mutta lämmin niillä oli ollut. Ei vaan uni tullut silmään, kun tähdet vilkkuivat ja tehtävien suunnittelu oli mielessä. :lol:
La aamulla kohdistettiin. Kurssilaiset olivat trangialla kokkaamansa aamupalan jälkeen alkaneet kylmäkohdistella omatoimisesti aseitaan. Kylmäkohdistus todennettiin ampumalla ensimmäisenä ryhmien yhteistyötä mittaava yhden laukauksen kylmäkohdistuskisa. Eli jokainen ampui omaan maaliin (150m) ja ryhmien pisteistä laskettiin keskiarvot. S2 ja S3 olivat keskiarvoltaan yli seiskan. S1:nen oli kylmäkohdistanut toisella metodilla, ja sen porukan iskemät olivat ylhäällä, mutta ryhmänä kasassa.
Yhden laukauksen perusteella voi tehdä arviosiirron, mutta oikeaan kohdistamiseen tarvitaan vähintään neljä laukausta. Kolmen laukauksen kasassa kärpänen voi olla mikä tahansa, mutta neljästä alkaa jo nähdä kasan keskipisteen. Kohdistus siis 3 x 4 lks. Osuivat. Esim. S2:sen kolmas ja viimeinen kohdistuskierros oli neljän äijän neljällä laukauksella
Suosittelen kylmäkohdistuskisaa. Kohdistustaito on oleellinen ja pieni kisa nostaa aina motivaatiota.
Kamat kasaan ja hiihtäen Keskusampumaradalta Kuvun puolustustaloille.
Jälkikäteen selvisi, että lauantain ammunnat menivät eri tavalla, mitä olin ammunnan johtajan kanssa sopinut. Ammunta oli tarkoitus toteuttaa talon sisältä kahdesta vierekkäisestä tuliasemasta jatkuvana suorituksena niin, että tuhoamisalue on turvallisuusasioiden läpikäymisen ja tilanteen käynnistämisen jälkeen koko ajan ryhmän tähystyksen ja tulitoiminnan alla. Henkilökuntaa oli varattu niin, että tilanteessa olisi kyetty turvallisesti valvomaan tulitoimintaa, sekä tietyin väliajoin yhdessä tuliasemassa kerrallaan tapahtuvaa tähystäjän ja ampujan roolien vaihtoa. Nyt koko toiminta keskeytettiin jostain ihmeen syystä kymmenen minuutin välein roolien vaihtoon ja tilanteesta puuttui pitkät kyttäysajat, roolien vaihdon haasteet, realistisuus, dynaamisuus, ryhmän oman tulitoiminnan suunnittelu ja toteutus. Ajatuksena on alkaa keräämään kenttäkelpoisia tarkka-ammuntatreenimalleja. Taisteluammunnan idea on kehittää taistelussa tarvittavia taitoja. TST-radoilla suoritettavista "kouluammunnoista" pitäisi päästä eroon siinä vaiheessa, kun porukka jo osaa.
Ammunnan kanssa toimi samanaikaisesti kaksi muuta tehtäväkokonaisuutta. Eli yksi ryhmä oli ampumassa, toinen treenasi tuliaseman tiedustelua ja perustamista, ja kolmannen ryhmän kanssa otettiin toistoja tilanteenmukaisen tuliasemapaikan valinnalle.
Ajatus oli kerrata valoisaan aikaan seuraavana yönä tarvittavia taitoja. Ryhmä sai käskyn joka sisälsi tuhoamis- ja toiminta-alueet, sekä ajankohdan jolloin tuhoamisalue piti olla jatkuvan valvonnan ja tulivalmiuden alla. Tuliasemaa ja sen rutiineja piti valmistella niin, että toimintavalmius kyetään ylläpitämään tähystyksen alla vähintään seuraavat 12 h. Haastetta toivat "toiminta päällä" -tilanne, tiukka jälkikuri ja se, että annetulta alueelta on erittäin vaikeaa löytää sijaintia, jolta voi vaikuttaa tuhoamisalueelle.:D
S1 tiedusteli hyvin laajasti koko annetun toiminta-alueen. Haastetta toi se, että pitivät kunnia-asianaan pysyä piilossa alueella samanaikaisesti lähimmillään vain muutamien metrien päässä treenaavalta KRH-varusmiesporukalta. Tässä myös onnistuivat. Tosin toimiva tuliasema jäi löytymättä.
S2 tiedusteli kohtuullisen laajasti vaan eivät löytäneet esteetöntä tähystys- ja tulialaa. Rakensivat lopulta kompromissipaikkaan treenimielessä tuliaseman järjestelyineen.
S3 oli varusmiesaikana treenannut runsaasti samalla alueella, joten ryhmä löysi liikkumisen hitaudesta huolimatta kohtuullisen tuliasemapaikan melko nopeasti. MUTTA jalat vaan heiluivat juoksuhaudan reunalla istuskellessa, kun tulin paikalle. Tulivalmiuden ylläpito oli toteutettu tavalla, joka laskee nopeasti toimintakykyä, kylmältä, säältä ja tähystykseltä ei ollut minkäänlaista suojaa. Irtaantumista, paljastumista, taistelua, pimeätoimintaa ja mm. kaikkea pitkäkestoista toimintaa koskevat suunnittelut puuttuivat, treenaamisesta puhumattakaan. Juttelin äijille miten NHL-kiekkoilijatkin treenaavat edelleen normitekniikoita, koska peli rakentuu niiden varaan. Se voittaa, joka osaa perusjutut parhaiten. Eli treeniä, treeniä ja treeniä vaikka homma jo tuntuisi olevan hallussa. Kertapuhuttelun jälkeen tämäkin ryhmä hoiti jatkossa hommat ihan eri asenteella. Haussa on koulutusmalli, jonka avulla porukan saisi parantamaan toimintaansa niin pitkään, kun parantaminen vaan on mahdollista ja järkevää. Taistelutilanteessa satunnainenkin laiskuus asioiden jatkuvaan kehittämiseen on sama kuin kerjäisi verta nenästään.
Kerrattiin maastolaatikon avulla tuliaseman valintaan vaikuttavia seikkoja. Erityisesti talviolosuhteiden vaikutusta mm. toimintakyvyn säilyttämiseen, oman toiminnan peittämiseen ja taisteluun. Talvitoiminnan raskaus ja sitä kautta suurempi ennakkosuunnittelun tarve nousivat esiin. Liikkuminen eroaa kesästä ja talvi on jo itsessään riittävä vihollinen. Yhtäkkiä komensin ryhmää ottamaan asemat niin, että ryhmä pystyy viiden minuutin kuluttua vaikuttamaan tulella läheisen risteyksen alueelle. Ryhmän panikoitua jonkinlaisiin asemiin käytiin juttu läpi. Ryhmien yleisin havainto oli se, että kun on oikeasti kiire, niin on PAKKO pysähtyä pohtimaan edes pariksi sekunniksi mitä on menossa tekemään ja miten. Mitä kiireempi, sitä vähemmän on varaa virheisiin. Ainoastaan S11 otti rauhallisesti ja jakoi S1:sen hommat välittömästi osiin, muut ryhmät lähtivät vaan sokkona sinkoilemaan kouluttajan äkillisen huudon "pelästyttäminä".
Toistoja otettiin erilaisilla ja toisistaan rajusti poikkeavilla skenaarioilla. Annoin esim. viholliskuvan, omien sijainnit, tavoitteet, aikamääreet jne. ja ryhmä toteutti. Joka kerta ryhmän ratkaisut analysoitiin ja keskusteltiin välittömästi tehtävän jälkeen. Jo muutaman toiston, palautteen & keskustelun jälkeen ryhmien toiminnassa alkoi näkyä järjen käyttö. Minuutissa ehtii suunnitella paljon, ja parissa toteuttaa kunhan ymmärtää omat rajat ja perusjutut vastapuolen toiminnasta ja edes katsoo toimintaympäristön tarjoamia erilaisia mahdollisuuksia & rajoituksia.
Alkuillasta otin porukan kokoon ja jokainen ryhmä esitteli suunnittelemansa tuhoamistehtävät. Suunnitelmien purkamiseen, kritisointiin ja kehitysehdotuksiin osallistuivat kaikki ryhmät. Kävimme siis läpi 9 erilaista suunnitelmaa. Lopulta kohteet arvottiin lappu & hattu -menetelmällä ja jokainen ryhmä alkoi valmistautua arvonnan kautta saamansa kohteen tuhoamistehtävään. Tarkistettiin porukan suorituskyky ja jaettiin mm. tulenosoituspanoksia ja savuja. Vastaosaston varustukseen kuului räkäpäitä, savuja, toppeja, valonvahvistimia ja lämpätähystin.
Ryhmien suunnitelmat olivat kohtuullisia. Suuremat haasteet olivat mm. varasuunnitelmissa, muuttuvissa tilanteissa ja irtiotossa. Pohdinnassa on koulutustapa, joka kehittäisi etukäteissunnitelmien perusteellisuuden ja vaihtoehtoisten toimintatapojen etsimisen rutiineja.
Yö meni rauhallisesti. Ryhmien osaaminen oli sen verran hyvä, etteivät vastatoimintaa tehneet saaneet ryhmistä kummempia havaintoja. Tosin olin rajoittanut vastatoiminta-aikoja ja -tapoja, sekä pitänyt ryhmien suunnitelmat vastaosastolta salassa. Tuhoamisalueet olivat tiedossa. Vastaosasto löysi S1:sen varustekätkön. S1:sen oman analyysin mukaan heidän tuleva toimintansa olisi vakavasti vaarantunut jo pelkästään kyseisten varusteiden menetyksen myötä.
Kohdehenkilöt ilmestyivät tuhoamisalueilla aamuyöllä. Ryhmien toimintavalmius oli kohtuullinen ja tehtävät saatiin suoritettua. S3:sen valmistelut ja sijoittuminen oli hieman heikompaa ja siihen olisivat jääneet. S1 ja S2 hoitivat homman mallikkaasti.
Päivä jatkui ammunnoilla ja maastorastilla. Ammunnat kuvussa ja samat haasteet taas kuin lauantainakin. Sovimme, että ryhmät suunnittelevat annetun alueen sisällä oman tulitoimintansa sen mukaan miten skenaario annetaan ja maalit käyttäytyvät. Näytin alueen, jolla ampujat saavat olla ja millä alueella tähystäjät saavat liikkua ilman ladattua asetta. Tuliasema pikkunyppylän takarinteeseen – suojaan. Ampuma-asento valitun paikan mukaan. No, ammunnat sitten oli toteutettu kouluammuntana. Patjat rinteen päällä ammunnan johtajan osoittamassa paikassa, tilanteen keskeytys ja ampujien vaihto jäykästi ja niin edelleen. Ohjeistus oli selvä – vanha totuus käskyn toteuttamisen valvomisesta meni vasta nyt omaan kaaliin. :shock:
Ammunnan johtaja toi mukanaan hyvän tehtävän. Jokaisella mapujalla oli oma maalitaulunsa, johon hän ampui yhden laukauksen jasterien tuhoamisen lomassa ammunnan johtajan antaessa komennon. Maali oli tuntemattomalla etäisyydellä ja se vaati kohtuullista tarkkuutta. Tehtävän suorittaminen vaati sen, että asetta oli kohdeltu ryynäysvaiheessa hyvin ja etäisyys, tuuli & ampumatekniikka olivat hallussa. Tehtävä oli yksinkertaisudessaan varsin vaikea.
Kentällä treenattiin lumisessa maastossa etenemisen ja havainnoimisen rutiineja klassiseen tapaan tähystyksen alla tapahtuvalla ryöminnällä. Yksi ryhmä päätti sijoittumisensa annetulle alueelle ja toinen ryhmä lähestyi tätä ryhmää vastakkaisen mäen takaa. Kummallakin ryhmällä oli kiikareita ja lämpötähystimet. Tehtävänä oli saada havainto vastapuolesta. Lisähaastetta toi se, että havainot piti ilmoittaa radiolla ja kummmallakin ryhmällä oli vain yksi radio. Tällä haettiin sitä, että ryhmien oli suunniteltava ja toteutettava yhteistoimintansa. Peliteknisesti havaittujen poimiminen tapahtui niin, että tuomari opastettiin radion avulla havaitun kohdalle. Havaituksi todennetut poistettiin pelistä. Jos oikein muistan, niin ryhmistä havaittiin vain noin yksi henkilö per ryhmä ja havaintoja saatiin vain liikkumisvuorossa olleista. Tehtävä on havainnollinen, helppo toteuttaa, sallii aikataulun muutoksia ja pitää motivaation korkella. Yhden radio käyttö loi paineita ryhmän sisälle. Vihollishavainto voi olla hyvä ja selkeä, mutta tarvitaan myös tieto siitä missä omat juuri silloin ovat. Kuten muissakin harjoituksissa, tässäkin käytiin jälkikäteen porukalla läpi mitä olisi voinut tehdä toisin – kehitettävää löytyi paljon.
On mukava huomata miten hyvät ja taitavat löytävät keskustelun avulla lisää kehittymisen tarpeita, yksinkertaistavat toimintaansa ja löytävät suoria parannuksia jo opittuun. Mitä korkeammalle osaamistasolle mennään, sitä yksinkertaisempaan palataan. Keskustelut ja palautteet kannattaa havaintojen perusteella järkätä aistiärsykkeiltä yms. suojaisaan paikkaan. Haasteiksi on havaittu mm. isotissiset tytöt, kireä aikataulu, huono pianisti, kylmä tuuli ja heikko akustiikka - havainnot eri paikoissa ja tilanteissa. :mrgreen:
Kyseessä oli tilattu VEH. Kouluttajina reserviläiset.
Lainaus käyttäjältä: LSa
Tämä oli itseasiassa KPP laukaus kaikilla ko. päivänä. Ja muistaakseni kokonaista yksi ampuja sai osuman siihen mustaan ympyrään. :dance:
Ja samassa ryhmässä oli myös toinen joka sai ylipäätään reiän siihen A4:n. Kaikki muut sai vissiin puhtaan paperin takas? :D
Se pitkän matkan pommitus sitten muuten menikin vituiks melko sekavan ohjeistuksen ja toteutuksen myötä. 4 äijää vierekkäin ampumassa ja ei mitään tietoa kuka tähystää ja kuka ampuu. Ei näin. :naughty:
Lainaus käyttäjältä: JTa
Tollasta kukaan voi muistaa. :think: :snooty: :liar: :lol:
:clap: :clap: :clap:
Lainaus käyttäjältä: JTa
Ryhmillä oli ilmeisesti valmius toteuttaa tähystystä oman harkintansa mukaan?
No, virheistä opitaan. Joku ammuntaorientoitunut voisi aloittaa keskustelua tarkka-ammunnan ampumatreeneistä eri taitotasoilla, niiden suorittamisesta ja johtamisesta. Hyvien käytänteiden keräämisessä on järkeä.
Nusastaan pilkkuja vähäsen.
JTa : siihen mustaan ympyrään sai tasan kaksi ampujaa osuman :)
LSa: S2 otti kompassilla suunnan (oliko 93astetta) puuhun olevaan a4:n, mutta ei löytänyt asektoria millään ilveellä:)
T: Lentävä puliukko :doh: