TARKKA-AMPUJAKILTA

Avoin Keskustelu => Aseet => Aiheen aloitti: AMa - tammikuu 23, 2010, 23:37

Otsikko: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: AMa - tammikuu 23, 2010, 23:37
Vaikuttaa siltä, että pakkasella ( < -15°C ) kasat alkaa kasvamaan. Vielä kun selviäisi se, että mistä se johtuu. Olen vienyt aseen ulos 2-4 h ennen ammuntaa, kiikarin takakiinnitys auki, ja kiristys vasta radalla.



Alkuun tekee sivuhajontaa ja loppua kohti pystyhajonta lisääntyy. Väreily -kuulemma- tekee pystyä mutta ei sekään kaikkea selitä.



Olen huomannut, että aseen ruuvit löystyvät pakkasammunnan aikana. Aseessa on Acraglas Gel -petaus, kuivunut reilun viikon ja seossuhde pikemminkin >50% Hardenerin suuntaan kuin Resinin. Massapilaripetaus, 13mm poralla reikä, täyteen massaa ja kuivuttuaan 7mm reikä kiinnityspulttia varten.



Kutistuuko petaus pakkasessa? Kutistuuko petaus ylipäätään vielä yli viikon kuivumisen jälkeen? Asetta kasatessa olen kiristänyt ruuvit "pikkusta vaille ähkimomenttiin" Leathermanilla, ja radalta palatessa ruuvit kiristyy lisää kahden sormen otteella.



???
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: HJu - tammikuu 23, 2010, 23:55
Leathermanilla ei pysty kiristämään tarpeeksi joten ei ihme että löystyy.



Kiikarinkiinnityksen ropailu on myös aivan turhaa.



Puutukki itsessään voi kutistua talvella kuivassa.
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: AMa - tammikuu 24, 2010, 01:14
Lainaus käyttäjältä: HJuLeathermanilla ei pysty kiristämään tarpeeksi joten ei ihme että löystyy.


Merkkasin tussilla ruuvin asennon eikä ollut liikkunut joten löystyminen johtuu ruuvin pitenemisestä tai väliaineen kutistumisesta.


Lainaus käyttäjältä: HJuPuutukki itsessään voi kutistua talvella kuivassa.


Lainaus käyttäjältä: AMaMassapilaripetaus, 13mm poralla reikä, täyteen massaa ja kuivuttuaan 7mm reikä kiinnityspulttia varten.


Kun ei ole puuta välissä.
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: jaktmatch - tammikuu 24, 2010, 18:48
Ja ase on merkiltään?
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: AMa - tammikuu 24, 2010, 20:47
Tikka M55 6,5x47, Border 640mm, Tikka Sporter -tukki, johon itse tehty petaus. S&B PM2 kiinni Sako Optilockeilla Tikan alkuperäisessä kiskossa.



Minkälaista momenttia noihin ruuveihin arvaisi laittaa? Kauanko massapetaus kutistuu kuivumisen jälkeen?
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: Homer - tammikuu 25, 2010, 10:48
Noin 5-7 Nm lienee sopiva tiukkuus sille "pääruuville". Sen taaemman jätin itse viisvitosessa selvästi löysemmälle.

Momentti riippuu tukista ja petauksesta, aseestakin varmaan. Petaamattomalle puutukille riittää 5 Nm (ehkä allekin) ja hyvin pedatun voi vetää tiukempaan. Tuollaisen kireyden kyllä vääntää Leathermanillakin, kunhan ruuvi ja työkalu sopivat kunnolla yhteen. Jos petaus on onnistunut hyvin niin ruuvihan pysähtyy lähes "kuin seinään".
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: HJu - tammikuu 25, 2010, 11:30
En ole petausguru mutta eikös pilaripetauksissa yleensä pilarit ole alumiiniä?
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: Homer - tammikuu 25, 2010, 14:55
Onhan ne, mutta tuolla AMa:n kuvaamalla tavalla voidaan myös tehdä massasta "pilarit". Tukin ruuvien kohdalle porataan isot reiät, jotka täytetään massalla. Sitten kun massan keskelle poraa reiän tukin ruuvia varten niin tukipohjan ja lukonkehyksen välissä (ruuvien kohdalla siis) ei ole lainkaan tukkimateriaalia, vaan pelkästään nuo massapilarit.

Reiän vain täytyy olla iso, että saadaan tukin ruuville vapaa tila ja noihin massapilareihin hieman seinämävahvuuttakin - sitä pilarimaisuutta. AMa porasi 13 mm:n reiät. Omaan Jalonen/Mcmillaniin porasin muistaakseni noin 25 mm reiän.
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: HJu - tammikuu 25, 2010, 16:46
Tuota McMillanin porailua en ymmärrä. McM ainakin neuvoo: älä turhaan koneista kovaa lasikuitua LIIKAA ja korvaa sitä pehmeämmillä petausmassoilla.



No silloin ei ollut Devconia keksitty.
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: Homer - tammikuu 26, 2010, 12:27
Ei tuo Devconin Plastic Steel ainakaan pehmeämpää ole kuin se tukin harmaa sisus mihin painanee kynnelläkin pienen jäljen. Eikä sitä kovempaa pintakerrosta tarvinnut porata, koska Lauronen oli jo työstänyt siihen tukipohjalle sopivan upotuksen. Porasin niin suuren reiän kuin siihen upotukseen sopi ja näin sain myös tukipohjan pedattua.



Devcon Plastic Steel on keksitty 50 vuotta sitten. McMillanit ovat tehneet tukkeja vasta vajaan 40 vuotta.
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: MSa - tammikuu 26, 2010, 14:15
Terve,



Muita torrakoita tulee vähemmän testattua alle nollan asteen, mutta uskollista riistapuimuria Tikka M65:sta tulee käytettyä skaalalla +25C ... -20C keleissä. Kytiskauden aikana olen muutamaan otteeseen tarkistanut kohdistuksen metsäpaukulla reilussa pakkasessa ja en ole havainnut merkittävää poikkeamaa vielä 100m matkalla. Poikkeamat tähtäyspisteestä 100m päässä max 1cm. Viimeisin tarkistus oli -19C kelissä.



Ase on kasattu ja kiikari kiinnitetty noin 20C lämmössä, kohdistettu 10C kelissä. Pedattu vain kehyksen alta MarineTEXillä, tukki laminaattia, ei pilareita alumiinista tai epoksista. Eturuuvin kiristysmomentti 7Nm, takaruuvilla 6Nm.



Asia on varmasti asekohtaista ja ampujakohtaista, joissakin aseissa tuntuu olevan kaikkea henkimaailman hommaa ja toisissa taas vähemmän. Käyttäjistä puhumattakaan.  :lol:



MSa
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: AMa - tammikuu 26, 2010, 20:06
Lainaus käyttäjältä: MSaKäyttäjistä puhumattakaan.  :lol:


Nimen omaan  :wink:  taukoamaton itseruoskinta on automaattisesti päällä...  :doh:



Kiitokset asiantuntevista kommenteista. Näillä voin keskittyä latinkiin ja laukasuun ja jättää kaluston murehtimisen (ainakin hetkeksi) taas sivummalle. Viime reissu antoiki jo pari viimestä 5 ls kasaa alle ½MOA käyntiä. Kyllä se viimestään ens ratareissulla taas ylypeys rankasee...
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: HJu - tammikuu 26, 2010, 21:28
Lainaus käyttäjältä: HomerEi tuo Devconin Plastic Steel ainakaan pehmeämpää ole kuin se tukin harmaa sisus mihin painanee kynnelläkin pienen jäljen. Eikä sitä kovempaa pintakerrosta tarvinnut porata, koska Lauronen oli jo työstänyt siihen tukipohjalle sopivan upotuksen. Porasin niin suuren reiän kuin siihen upotukseen sopi ja näin sain myös tukipohjan pedattua.



Devcon Plastic Steel on keksitty 50 vuotta sitten. McMillanit ovat tehneet tukkeja vasta vajaan 40 vuotta.


Ok. Itse Gale McMillan vaan neuvoi minua näin sähköpostilla joku 15v sitten silloin kun oli vielä hengissä. Tiedä sitten miksi oli sitä mieltä. Tuo on varmaan ihan hyvä tapa ettei vedä tukin pintakuoren läpi sitä pilarireikää. Kuvittelin ensin että olit porannut 25mm reiän koko tukista läpi pystysuunnassa. Jos toimii niin hyvä.



Acraglasin pakkaskestävyydestä ei itsellä ole käsitystä. Pehmeämpää se kai on kuin esim. Devcon tai MarineTEX.
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: JRu - tammikuu 27, 2010, 07:46
Kunnollinen massapilaripetaus niin McMillaneille kuin muillekin tehdään nykypäivänä siten, että raakasti koko tukista pultinreikien kohdalta kunnon ( 15mm+ ) läpireiät ja vähän tekijästä riippuen täytetään petausmassalla joko yhdessä tai kahdessa osassa ( jälkimmäisessä tavassa porauskin voidaan tehdä kahdessa osassa, ensin pedataan vaikka alarauta ja pari senttiä massapilareita, sitten porataan päältä kunnes tulee massapilarit vastaan ja pedataan siihen ) ja sopivasti rautojen kiinnitysruuveja paksummilla ohjuritapeilla pidetään petausvaiheessa kanavat auki ja/tai porataan sopivankokoiset reiät massapilareihin jälkeenpäin niin ettei rautojen ruuvit kanna kyljistään. Lopputuloksena on ylä-ja alaraudat yhdistävä yhtenäinen petausblokki.



Itselläkin on yksi A5 juuri työn alla ko. menetelmällä ja toinen vastaava petaus Bansnerin tukkiin tehtynä löytyy kaapista. Kyllä näitä on tehty jo 15 vuotta sitten myös McMillaneille menestyksellä, mutta Galella on varmasti ollut omat syynsä ohjeistaa siten kuin on ohjeistanut.



Kovettimen lisäyksellä ei muuten lopputuloksen kovuutta paranneta, lähinnä lopputulos on hauraampi. Ainoa lohtu on että kovettuu nopeammin mutta sillä nyt ei pitäisi olla mitään merkitystä. Ohjeiden mukaisella sekoitussuhteella näistä kaikista nykyisistä petausmassoista saa sellaisen kalikan, että jos se antaa periksi, niin todennäköisesti muukin tukki ympärillä on murusina.
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: Homer - tammikuu 27, 2010, 10:34
Lainaus käyttäjältä: HJu
Lainaus käyttäjältä: HomerEikä sitä kovempaa pintakerrosta tarvinnut porata, koska Lauronen oli jo työstänyt siihen tukipohjalle sopivan upotuksen...

Kuvittelin ensin että olit porannut 25mm reiän koko tukista läpi pystysuunnassa

Kuvittelit ihan oikein. Tarkoitin vain sitä, ettei kovaa pintakerrosta tarvinnut enää porata, koska Lauronen oli tuon upotuksen takia jyrsinyt sen pois. Siksikin halusin pedata myös tuon alaraudan/tukipohjan. Petaus tapahtui juurikin noin miten JRu kuvaili.
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: JL - tammikuu 27, 2010, 15:02
Itselle ei ny oikein aukea;

jos kerran tukin kiinnitysruuvikohdat porataan auki- niin miksi ihmeessä pilaripetausta ei voi tehdä metalliputkilla saman tien?

Vaiva olisi käytännössä sama.
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: Homer - tammikuu 27, 2010, 15:20
On tyhmää vastata kysymyksellä, mutta koska en osaa itselleni perustella, että mitä etua olisin saanut siitä oikeasta pilaripetauksesta niin kerro sinä.
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: JL - tammikuu 27, 2010, 18:44
Lainaus käyttäjältä: HomerOn tyhmää vastata kysymyksellä, mutta koska en osaa itselleni perustella, että mitä etua olisin saanut siitä oikeasta pilaripetauksesta niin kerro sinä.


no metalliputkipilarin eduista tulee tässä tapauksessa ekana mieleen se, että ei tarvii ämpyillä joustaako/laajeneeko/supistuuko liikaa tai liian vähän verrattuna esim arglasiin tai mcmillanin tukkilasikuituun.  Kun pultti on momentissa 'rauta rautaa vasten' niin se on.



Eli materiaalina rauta on tuttu, yksinkertainen asentaa, (pommin)kestävä ja toimii taatusti oletetulla tavalla
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: JRu - tammikuu 27, 2010, 19:18
Nämä nyt on käsityötaidolle tyypillisesti vähän makuasioita. Kyllä metallipilareissakin toiset vannoo kehyksen muotoon sovitettujen pilarien päiden nimeen ja toisten mielestä taas ehdottomasti suorat päät ja loppu sovitus "skim bedding"- massapetauksella, koska pyöreät päät ei kuitenkaan koskaan ole 100% samalla säteellä kuin kehyksen ( esim. Rem700 ) ulkopinta... Ei petauksestakaan ole mitään läpivalaisevaa konsensusta esim. kasa-ampujien parissa vaan riippuu aina vähän ampujasta ja tekijästä ja siitä millä menetelmällä rakennetulla vehkeellä nyt on viimeksi satuttu voittamaan 1000yd kasakisat.



Massapilaripetaus nyt on vaan yksi tapa toteuttaa petaus ja siinä ihan toimiva. Kun ne pilarit valetaan kehyksen kiinnitysruuvien tilalla olevien tappien ympärille ( jotka vähän käytetyistä tapeista riippuen joko porataan tai ei porata isommiksi petauksen jälkeen ) , massapilarit on aina samassa linjassa kehyksen läpiruuveihin nähden, tasan oikean mittaiset ja sopii muodoltaan tarkasti kehykseen sekä alarautaan. Minusta ihan helppo ja näppärä tapa toteuttaa pilarit kun massapetaus tulee tehtyä aseelle joka tapauksessa.



Mä en ole lämpölaajenemisvaikutuksia omissa aseissa pystynyt koskaan todentamaan vaikka lämpötilaskaala on ollut sitä 50 *C luokkaa.
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: Homer - tammikuu 27, 2010, 19:55
Kyllähän minä silloin mietin tuota pilaripetausta moneen otteeseen. Näin sen kuitenkin pilarien mahdollisen muotoilun yms. seikkojen takia hankalammaksi suorittaa ja näin ollen epäonnistumisen mahdollisuuden todennäköisempänä. Viimeisen niitin asiaan antoi tuon devconin massan löytyminen ja sen saaminen usasta tosi edullisesti. Uskoin että tuosta massasta muotoillut massapilarit ajavat saman asian ja ainakin saan sen istumaan rautoihin paremmin. Muutamia vuosia on mennyt eikä ole tarvinnut pettyä.
Otsikko: Re: Pakkasen vaikutus petaukseen
Kirjoitti: HJu - tammikuu 27, 2010, 21:31
Metallipilarien käyttö ei ole erityisen hankalaa jos raudat ovat tasapohjaisia kuten T3 tai vastaavat. Jos lukonkehys on pyöreä kuten esim. Rem700:ssa ja harvemmin edes aivan 100% pyöreä niin petausmassojen kanssa joutuu pelaamaan.



Sitten on se tapa mihin tehtaat ovat menneet AI, TRG, HS Precision ja vastaavat eli jätetään massat pois ja koneistetaan tukin metalliset vastinpinnat kerralla oikein vastaamaan rautoihin. Tämä vaatii tietenkin tuollaisen metallitruoto+ergonomiamuovit -rakenteen joka ei ole kovin halpa toteuttaa ja rajoittaa loppukäyttäjän mahdollisuuksia toteuttaa itseään.



USAssa ratalajien ampujat ovat enenevässä määrin siirtymässä erilaisiin Tube Gun -aseisiin mm. sen vuoksi että tukkien säädöt ovat käytännössä rajattomat ja petaukset yms. asiat voidaan enempi vähempi unohtaa kokonaan. Esim. AR-10 tai Tubb2000 eivät tarvi petauksia eikä niitä niihin oikein niitä saisi tehtyäkään. Mitään kaunistuksia noi ortopediatukit ei kyllä muuten ole.