olisko jollakulla aikaa tahi halua syötellä omistamaansa laskentaohjelmaan sellaisia arvoja 338 lm lataamiseen VW N 310 ruudilla ja 250gr scenarilla että kone osoittaisi n.300m/s piipunsuunopeutta 700mm pitkästä putkesta 10" nousulla??
yhtäkkiseltää tulis mielipuoleen n.12-15gr annos mutku ei oo ohjelmaa..
kaikki vaan akateemisesta mielenkiinnosta :angry-screaming:
Ei ole QTUta koneella joten en voi antaa arvoja. Muutaman vinkin kylläkin:
700mm piippu on niin pitkä että luodin rihloihin jämähtämisen minimoimiseksi suosittelisin kyllä jotain valuluotia tuhdisti rasvattuna.
338LM:n hylsy on niin iso että voi tulla N310:n kanssa vähän yllätyksiä. Mielestäni tämä kaliperi ei sovellu kovinkaan hyvin aliäänilatauksiin ainakaan noin pitkällä piipulla.
Kiva kyllä kuulla jos jollain on homma pelittänyt hyvin.
Akateemisen mielenkiinnon ruokkimiseksi QuickLoadin kertomaa.... :wink:
338 LM, latauspituus 91,50 mm, piipun pituus 700mm, VV N310:
- 7,5gr => 300 m/s
- 8,0gr => 310 m/s
- 8,5gr => 320 m/s
- 9,0gr => 330 m/s
- 9,5gr => 340 m/s
Ohjelma antoi likipitäen samat lähtönopeudet sekä paljaalle että moly-luodille.
Jos ajatellaan että 7.62x39 8 gramman FMJ-vaippaluodille 4 greiniä on just hyvä 415mm piipussa niin kyllä se +10 greiniä 338LMlle pitää olla ja silloinkin alilatausdetonaatio voi vaania.
Erälle.netin puolella muistaakseni nimimerkki Chillie oli lataillut supuja lämäriin. Taisivat tosin olla hitaammalla ruudilla (tinstar tms.).
Lainaus käyttäjältä: Poikma
Akateemisen mielenkiinnon ruokkimiseksi QuickLoadin kertomaa.... :wink:
338 LM, latauspituus 91,50 mm, piipun pituus 700mm, VV N310:
- 7,5gr => 300 m/s
- 8,0gr => 310 m/s
- 8,5gr => 320 m/s
- 9,0gr => 330 m/s
- 9,5gr => 340 m/s
Ohjelma antoi likipitäen samat lähtönopeudet sekä paljaalle että moly-luodille.
kiitos,aloitan kokeen 10gr määrästä ja muistaakseni oli kaapissa lyijyluotejakin kaliberiin..ilomoitellaan kunhan tiedetään enemmän ja tulee sen verran lämmintä että crony kellottaa.
torrehaa
...ja pakkanen lauhtuu sen verran että ruutilaatu N310 antaa suunnilleen edes sen palonopeuden kuin ruutilaadun tarkoitus on antaa,ei varmaankaan palonopeus ole likikään sellainen kuin tarkoitettu kun åakkasta on 15-20 - vaan pikemminkin suojakeleillä tai plussalla...
torrehaa
Moi,
olen ladannut omaan TRG-41:een aliäänilatauksia Gunhillin 283grs lyijyluodilla. Noin 0,7 grammaa N310 antaa nopeudeksi V3 noin 303ms lämpötilassa +18 astetta. Nallit Fed 215 ja nallireikä suurennettu 3,5 mm poralla. Kasat noin 2 MOA sataseen, jos nopeus hieman yli äänennopeuden kasat kutistuvat noin 1,5 MOA:aan.
Yt
Mikael
Luin tuolta netistä Kekkosen kirjoituksia, että 308:lla kasat pienenee huomattavasti, jos ampuu luodit väärinpäin aliäänisinä. Mitä tapahtuu 338 lm:llä, jos sillä ampuu vastaavasti vaikkapa lockbaseja väärinpäin?
Aliäänipuolella kokemukseni ovat vain .30-06 lyijyluodilla ja .223 kalipereissa vaippaluodeilla.
.30-06 toimii erinomaisesti rasvatuilla lyijyluodeilla. Joka suhteessa.
.223 oli enemmänkin vain kokeilua ja tuloksena ei ollut mitään käyttökelpoista.
==> Jos yhtään uskoo kokeneempiaan, niin aliäänihommiin on lyijyluodit oikotie onneen. Piippukitka helpompi hallita ja siten ongelmia lähtökohtaisesti vähemmän.
Mielenkiintoisena kokeena tuli ammuttua 180gr lyijyluotia 315m/s märkään puhelinluetteloon... Läpäisyä oli lähes 40cm ja luoti ei muotoutunut kuin aavistuksen. Ei siis mikään leikkipaukku!
tällä kellonlyömällä ilmoitan 338lm aliäänikokeilujen loppumisesta ainakin vaippaluodeilla,mölyluoteja voin kokeilla joskus kunhan tulee hankituksi ensin..
tarkoittaa siis että allekirjoittanut lopettaa..muut voivat jatkaa jos tarvetta ilmenee..
tällä kerralla uskonen että lyijykryyni on hyvä vaihtoehto ainakin tähän hylsykokoon..uskon myös ennakkoajatuksen pitäneen paikkansa 338LN kaliberin sopimattomuudesta HYVIN supupaukkukokeiluihin ja käyttöön..
muutaman paukun rakensin suppeeaan kokeeseen ja kaikki varotoimet tottakai ensin,piippu puhtaaks vaippa aineesta,nallireikien avarrus 4mm kokoon ,hieman rasvaa hylsynsuuhun luodin juureen..10gr ajoainetta vv N 310 ja kokeeksi..nopeusmittari jäi kiireessä kotiin mutta ei ollut varsin tarkoituskaan niinkään mitata vaan katsoa kepillä....
kaikki menikin sitten kuin alilataustoimintaa vastustavien suusta ja likipiti tilanteitten kymmenen kärjessä oppaasta.
70 metriä matkaa..tähtäimestä alin pallo käyttöön..ja POKS..reikä 30cm tähtäyspisteen alapuolella..hylsy siisti
seuraava kuti samalla ohjeella..ääni kummallinen räpsäys ? reikää ei missään..havainto olis että pöllähti 2m korkeen taulun alapuolella..hylsy edelleenkin siisti..
kolmas paukku..sano pyssy että piuks...eikä muuta..kymmenen sekkaa odotusta ja kampi ylös..luoti oli lähtenyt hylsystä mutta juuttunut putkeen..
kotona sitten rassilla kokeillen selvisi että kryyni oli tarkalleen puolessa välissä piippua..nallissa oli selkeitä painemerkkejä..tai ainakin enemmän ..PALJON enemmän kuin täypainepatruunoissa..
jos olisi ollut vaimentaja ja muita vieressä ampumassa tai muuta hairiötä ympärillä niin olis voinu mennä toinen ryyni samaan ränniin ja jonkinlainen vahinko tosiasiaa..
joten ettei tulisi jatkossakaan vahinkoa niin lopetan vaippaluotikokeet LM kaliberin supulatingeissa.
sitävastoin koska kaapissa pötköttää muutama 338LM piippuaihio,teen niistä toisesta vaihtopiipun ja siihen vaimentajan ja latauskokeissa pyrin löytämään sopivan puolinopeuslatauksen vaimenninkäyttöön kohtuulliselle max matkalle esim 300 m..edelleenkin vaikkapa vv N310 ruudilla.
harri
Oiskos Torrehaa päässy todistamaan jotakin alilatausdetonaation esiastetta?
Joka tapauksessa vaikuttaa vahvasti että ei kannata vaippaluodeilla pelleillä isojen kanisterien kanssa....
*
niinpä..varmaankin on uskottava että on olemassa ns.oikea suhde reikäkoolla ja tölkin koolla ja lopuksi sillä millainen rippunen nopeastikin palavaa ruutia on tölkissä sisällä..
luodin tarvittava liukkaus ja rihlaan muotoutuminen maltillisellakin nopeudella edellyttää lyijyluodin käyttöä.
Suomessakin tapahtuneitten vahinkojen esiaste,piippuun juuttuminen vaikkakin puoleen väliin on tuonen enkelin kosiskelua tuottamuksellisesti..kaksi laukausta riitti likaamaan piipun niin että ajoaine ei riittänyt enää ..olisi voinut jollain perästä avoimella luodilla tapahtua ns.lievehtiminen ruutikaasun puskettua vaipan ja ytimen väliin ja luoti junttautua jo ylimenokartioon tai jopa hylsyn suulle aiheuttaen "oikean vahingon" ruudin kaasuunnuttua räjähtävään muotoon umpinaisessa tilassa..täytyy tilata Midwayltä luotipihdit 338 kaliberiin.
liekkö sittenn aikoinaan tehdyissä 50 bmg latauksissa ollut jokin korkeampi johdatus vaikko vain tekninen syy että lataukset onnistuivat hyvin..toki ajoainetta,silloinkin N 310 ruutia oli n. 5x määrä..mutta mutta?
herättää monta vastaamatonta kysymystä sekä tarpeen varoittaa tai kertoa likipititilanteesta suppean kokeilun aikana
harri
*
*
Kannattaako kopioda jokainen kuva edellisen vastaajan viestistä? Vastata voi ilmankin. Tulee melko raskas sivusto ihan turhaan kun kaikki materiaali on kahteen tai jopa kolmeen, neljään kertaan. mobiililaitteiden tai heikomman nopeuden päässä olevien kannalta melko hirvittävää luettavaa.
ei kannata, koko ketju oli tullut kahteen kertaan koska, jos painaa edit nappulan sijaasta lainaa sitä ei huomaa "editoidessa", korjasin tuon. Voisiko admini poistaa offtopikit ja nuo poistetun tyhjät. Merkitty "*"
*
Voisiko tuo johtua siitä, että juuri tuo N310 ruuti ei sovellu tuohon raskaampaan kuulaan?
Täällä myydään toimivia subsonic patruunoita .338 LM:ään:
Lainaa
This very consistant and accurate loading is the result of a R&D project we conducted on behalf of the military. The end result is a product that gives the operator who is carrying a supressed platform in this calibre an entirely new option. Effective to 400 yards and beyond with the correct supporting equipment (laser rangefinder, ballistic table) it opens the possibility of the system being effective beyond the first shot. 1:10" twist barrel is required. Comes packed 200 rds./case, 20 rds./box.
http://www.ebr-inc.net/338LapuaMagSubsonic.html
samoten täällä (kuva patruunasta):
Lainaa
A subsonic cartridge, designed specifically for the use in suppressed or silenced precision rifle applications. Manufactured with a mission specific propellant, this subsonic cartridge provides the end user an accurate fully stabilized specialized cartridge.
http://www.ttiarmory.com/subsonic.html
Täällä on myös myynnissä 338 Lapua 300gr Performance Match HPBT Subsonic patruunoita
http://www.dakotaammo.net/Performance-Match/338-Lapua-300gr-Performance-Match-HPBT-Subsonic/PM338S300-20/700/Product
Joku on purkanut kyseisiä Lapua Magnumin .338 subsonic patruunoita ja sieltä paljastui tämän näköistä ruutia, joka voisi olla "Trailboss" merkkistä:

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://www.gunblast.com/images/IMR-TrailBoss/MVC-004F.jpg%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://www.gunblast.com/images/IMR-Trai%20...%20C-004F.jpg%22%3Ehttp://www.gunblast.com/images/IMR-TrailBoss/MVC-004F.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Lähde --> http://www.calguns.net/calgunforum/showthread.php?t=124315
Snipershide foorumilla on myös selvitelty aliääni latauksia .338 LM aseeseen ja kun vastauksia on tullut valmistajien puolelta niin ruutia ei ole haluttu paljastaa:
Lainaa
COR-BON AMMO .338 Lapua 300gr BTHP PT# (338S300/20)
Test Rifle: APA built on a Badger action with a 27.0 BBl Broughton 1in9.4 twist Surefire 338 can.I also have a 23in BBL for it and the AVE VEl is around 985FPS.
Case: .338 Lapua (LAPUA)
Bullet:Lapua Scenar.
Powder:N/A.
Primer:N/A.
OAL:3.620. (max OAL for AI mags)
AVE VEL:1000fps.
AVE ES:32fps.
It's the Powder: N/A part I was hoping to see
..josta sitten joku teki omat johtopäätelmät ja omat toimivat lataukset vähän vastaavaan caliberiin Trailboss ruudilla
Lainaa
Well- I've got some results.
Recall I was looking for a 338LM sub load to compare to so I could work up a 340 Weatherby Mag load. So far so good:
TEMP: 78 F, RH 65%, 29.82, ALT 300 Feet
Rifle: Weatherby Accumark 340 WBY MAG 26"
Brass: Weatherby 340 WBY Mag
Primer: FED 210
Powder: Trailboss
COAL: 3.715
Bullet: Nosler Accubond 225gr
Start: 21 grains MV 1425fps
20 grains MV 1276
19 Grains MV 1211, 1191, 1206
18.5 Grains MV 1149, 1144
18 Grains MV 1142, 1115, 1118
http://i49.tinypic.com/287hw9g.jpg
NEXT BULLET: Berger 300 grain Hybrid COAL 3.715
23 Grains MV 1236
22 Grains 1182
21 Grains 1140
MAJOR KEY HOLE
http://i48.tinypic.com/14adkrt.jpg
lähde --> http://www.snipershide.com/forum/ubbthreads.php?ubb=showflat&Number=1819540
Taisi olla latauskurssilla puhetta, että ei 100 sarjan ruuteja? Mikä siihen olikaan syynä?
Sellainen tuli mieleen, että haulikonpatruuna kehittää hyvin maltilliset paineet, hitaastipalavaa paljon tilaa vievää ruutia ja haulikuormat ovat hyvin lähellä 250-300Grainista LM patruunaa pois lukien .338 rihlojen kitka. Tosin haulikonpatruunassakin monenlaista tulppaa välissä. Miksi näiden alla olevien haulikon patruunoiden ruudeista ei saisi käyttökelpoista työntöainetta? Jos tämä alilatausdetonaatio syntyy ruudin kaasuuntumisesta vapaassa tilassa, niin näistä haulikon ruudeista se on varmaan eliminoitu parhaiten pois, koska esim 12 cal haulikon heikkoseinämäinen piippu modostaa ison onton kammion ennen, kuin haulipanos on pullahtanut piipun ulkopuolelle? Haulikon ruuti muistuttaa Trailboss ruudin keskustasta poistettua nappia. En siis tiedä, arvailen ->
Hylsy: S&B magnum 53
Nalli: Fed 209 A
Ruuti: N110 4,2 g
Tulppa: 12/0
Haulet: 3,8 mm teräs 20 g + 3,75 mm lyijy 20 g
Bufferi: Vehnäjauho 2,2 g
Paine: 1050 bar +17 ast
Nopeus: 515 m/s +17 ast
Osumaprosentti 35 metriin 85% (BPS 28" 1/2-suppea)
magnumit:
Hylsy: S&B magnum 53
Nalli: Fed 209 A
Ruuti: N110 5,0 g
Tulppa: 12/0
Haulet: 46 g 3,75 mm lyijy
Paine: 970 bar +5 ast
Nopeus: 515 m/s +5 ast 28" piipulla
Nopeus: 559 m/s +5 ast 37" piipulla
Osumaprosentti 35 metriin 68% BPS:n 37" full piipulla
lainattu: http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=29819
Lainaus käyttäjältä: torrehaa
liekkö sittenn aikoinaan tehdyissä 50 bmg latauksissa ollut jokin korkeampi johdatus vaikko vain tekninen syy että lataukset onnistuivat hyvin..toki ajoainetta,silloinkin N 310 ruutia oli n. 5x määrä..mutta mutta?
Tässä on tekninen syy(valitettavasti), koska vastaavasti noita vaippaluotisia subsonic patruunoita valmistetaan ja myydään monella taholla sekä monen eri sorttisia .338LM:ään. Jos niistä detonoisi yksikään niitä ei myytäisi militarituotteena
Vaimennin paukku lämäriin ei ole kovin vaikea, kun vaan valitsee sopivat komponentit.
Lyijyluoti ja pistooliruuti.
Toki teollisesti valmistetuissa paukuissa ajoaineena saattaa olla muutan mutta miksi lähteä vaikeamman ja vaarallisemman kautta hakemaan jotain mikä on helposti saavutettavissa..
Lataus on asekohtainen, mutta 0.60 grammaa TinStaria voisi pitää miniminä dacroni hahtuvalla höystettynä kun luoti on luokkaa 220 grainia ja lyijy sellainen..
Ei ole reseptivihko nyt käsillä, mutta itsellä taitaa olla jotakin 0.64 grammaa oman aseen luottolatinki..
Kasat sellaista alta 50 mm sataseen liekkikilvettömällä luodilla.
Jos tuota lähtisi enämpi fiilaamaan, niin varmaankin se puolella putoaisi tuo kasan koko.
S
Kiitti kommenteistanne..tarttee ottaa vaan toinen näkökulma..ja luoti..ja ruuti käsittelyyn eikä uskoa esim N 310 ajoaineen kaikkivoipaisuuteen..
tavallisempiin patruunoihin sopinee mainittu ruuti loistavasti,tarkoitan 308,30 06.53 R ja rynkyn paukku ja sen samantilavuuksiset johdannaiset..edellyttäen varmaankin myös sitä että luodinpaino pysyy kohtuullisena..
ja kaikki kuten ennenkin mainittua..omalla vastuulla ja maltillisesti ja muita kuunnellen :violin:
harri
Ongelman voi myös ratkaista toisella tavalla joka VARMASTI eliminoi alilatausdetonaation mahdollisuuden. Pyytää jonkun sopivan sorvin omaavan henkilön valmistamaan hylsyjä joissa on pienempi ruutitilavuus, luokkaa neljäs tai kolmasosa alkuperäisestä. Kun näissä sitten ajelee pääasiassa ruuteja N310 tai N110 niin pitäisi syntyä käypäisiä latauksia. Saksasta sopivia hylsyjä löytyy muihin kalibereihin kuin LM:iin kunhan vain googlaa hakusanalla Samereier. Kappalehinta muistaakseni noin 5 euron luokkaa. Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudestaan :) .
Kerrotko tarkemmin miten olet saanut sulan lyijyn valutettua hylsyn sisään siististi? Oletko onnistunut jotenkin välttämään hylsyn kaulan sisäosan lyijyyntymisen vai oletko puhdistanut kaulan valun jälkeen sorvissa? Entä liekkireiän tukkiminen valun ajaksi?
Olisi kiva, jos joku jolla on menossa jo muutenkin piippu vaihtoon, tekisi tarvittavat kokeet raskailla tehdasvalmisteisilla 300grainin vaippasubsonic luodeilla ja noilla (muilla kuin 300 sarja) eri ruutivaihtoehdoilla.. . (Esim. Riihimäein sakon koeammuntalabaratorio?) Joku uhraa aseen ja piipun tähän ja ne jotka haluavat tulokset osallistuvat testauskulujen maksuun. esim. 20-30€ per naamari?
Mikä on tehokas ampumamatka tuollaisille aliääni patruunoille?
..hiljaista kehitystä on tapahtunut viime kerrasta..välikokeena tein 310 ruudilla yhden pienen erän..yli 20gr ja totesin että ainakaan omassa aseessani on liian suuri määrä..mutkumutku..
uudelleen asiaa lähestyttäessä korotin ruutimäärää alkulatauksesta 12,13 jq 14gr asti ja siinä kohtaa alkoi olemaan jo tarkuuttakin matkan ollessa 100m..
huomiseksi on tarjolla sekä 15gr ja 16gr N310 ajoainetta..
pienempireikäisillä tarkkuus näyttää lopahtavan aliäänisenä lähtevillä paukuilla 100m matkalle,raskaammilla esim 13g luodeilla näyttää kohtuullista osuntaa riittävän n.150metriin asti ja ns. puolipanospaukuilla jopa 300m asti
päätettyäni "varsinaisesti lopettaa" vaippaluodeilla tehtävät aliääniammunnat likipitisattumuksen vuoksi olen valmistamassa valumuotin 338 kaliberiin hyshys paukkuja varten..siis luotimuotin jollain scenarin mallilla tai pyöreäkärkisenä..
vaikka ballistiikkaohjelmat näyttivät sopivia nopeuksia mölyttömälle scenulle niin käyttä'mäni n.10gr N 310 ryytia taisi olla liian vähän eli oli hilkulla saada syntymään alilatauksen alilataus.
huomenna kun menen ampumaan uudet lataukset niin otan mittarin mukaan jotta samme äimisteltäväksi muutakin kuin kerrontaa laukausmelusta ja muusta
harri
Lainaus käyttäjältä: Samppale
Mikä on tehokas ampumamatka tuollaisille aliääni patruunoille?
Hirveän roikkuja lentoratoja, mutta jouleja on suhteessa enää 300m 922J -->
-----------------------------------------------------------------------------------
Range Velo Time Energy Path Path Correction to Correction to Total
city of LOS LOS Elevation for Windage for Drop
Flight Y Z Zeroing Zeroing
------------------------------------------------------------------------------------
m m/s sec J cm cm Click MOA Click MOA cm
------------------------------------------------------------------------------------
| 0 340 0.0000 1124 -5.2 0.0 ------ ------ ------ ------ 0.0
| 50 332 0.1489 1072 +53.8 -0.1 -107.6 -36.99 +0.1 +0.03 10.8
| 100 326 0.3009 1032 +90.6 -0.2 -90.6 -31.15 +0.2 +0.06 43.8
| 150 321 0.4556 1000 +104.4 -0.4 -69.6 -23.92 +0.3 +0.09 99.8
M 154 320 0.4681 998 +104.4 -0.4 -67.8 -23.31 +0.3 +0.09 105.3
| 200 316 0.6126 972 +94.3 -0.7 -47.1 -16.21 +0.3 +0.12 179.6
| 250 312 0.7718 946 +59.7 -1.0 -23.9 -8.21 +0.4 +0.14 284.0
X 300 308 0.9332 922 0.0 -1.4 0.0 0.00 +0.5 +0.16 413.5
| 350 304 1.0966 899 -85.6 -1.9 +24.5 +8.41 +0.5 +0.18 568.9
| 400 300 1.2621 877 -197.7 -2.4 +49.4 +16.99 +0.6 +0.20 750.7
| 450 297 1.4296 856 -336.9 -2.9 +74.9 +25.74 +0.7 +0.22 959.8
| 500 293 1.5992 836 -504.0 -3.6 +100.8 +34.65 +0.7 +0.25 1196.7
| 550 290 1.7709 816 -699.7 -4.3 +127.2 +43.73 +0.8 +0.27 1462.1
| 600 286 1.9448 796 -924.6 -5.0 +154.1 +52.97 +0.8 +0.29 1756.8
| 650 283 2.1208 777 -1179.4 -5.8 +181.4 +62.37 +0.9 +0.31 2081.4
| 700 279 2.2990 758 -1465.1 -6.7 +209.3 +71.94 +1.0 +0.33 2436.8
| 750 276 2.4795 740 -1782.2 -7.6 +237.6 +81.67 +1.0 +0.35 2823.7
| 800 272 2.6623 722 -2131.7 -8.6 +266.4 +91.58 +1.1 +0.37 3243.0
| 850 269 2.8475 704 -2514.3 -9.6 +295.7 +101.66 +1.1 +0.39 3695.4
| 900 266 3.0351 686 -2931.0 -10.8 +325.6 +111.92 +1.2 +0.41 4181.9
| 950 262 3.2253 669 -3382.7 -12.0 +355.9 +122.36 +1.3 +0.43 4703.4
| 1000 259 3.4181 652 -3870.3 -13.2 +386.8 +132.99 +1.3 +0.46 5260.8
edit: vaihdettu kuun ilmakehä maan vastaavaan Mikan ihmetyksen pohjalta
luinko väärin vai putoaako nopeus ainoastaan 10m/s välillä 0-700m? väittäisin, että laskuissa on hiukan hammastusta.
hyvin tuntuu säilyttävän nopeuden :o ,oikeesti..alhaisesta nopeudesta huolimatta on painavilla luodeilla melko mukavasti tehoa ..maaliballistista tehoa ja tunkeumaa pitkilläkin etäisyyksillä..50 bmg kokeessani aikoinaan todennettiin luodilla olevan yli 2000J tehoa 300m päässäkin lähtönopeudella rohee 300m/s..
täytyy vaan osata lentorata ja etäisyys :violin:
Kyllähän aliäänisillä osuu pitkällekin. Viime kesänä .22Lr aliäänisillä kaadoin kiikaritähtäimen joulukuusiristikon avustuksella jasteria moneen kertaa kun matkaa oli laserilla mitattuna 370m. Epäilen kuitenkin että ei kummoista lommoa alumiinipeltiin tullut :-)
Jos puhutaan tehokkaasta käyttöetäisyydestä ja pienemmistä kuin .50 kal, niin 100m on tehokas matka ja huippulataus/ase -kombolla 150m. 200m ja yli alkaa mennä taas trikkiosastoon lähinnä sen vuoksi että hajonta alkaa kasvamaan ja etäisyydenarviointivirheet sekä tuuli alkavat aiheuttamaan merkittävää lisähajontaa.
.50 BMG:llä tai .50 Amoksella voi supuina tosiaan päästä vähn pidemmällekin mutta tähtäimessä pitää korosäätövaroja olla sitten aika reilusti.
Eli normaaliaseissa 100m tehokas maksimikäyttöetäisyys pätee jos 1. aliäänilaukauksella pitää osua ja siinä pitää olla "riittävästi" tehoa. Luoti kyllä lentää paljon pidemmällekin.
Semmoinen ero muuten PTK:n N310 latauksilla ja monilla kaupallisilla supulatauksilla on että jälkimmäisiä ei yleensä tarvitse erityisesti rasvailla. Kenttäolosuhteissa tämä helpottaa käyttöä aika oleellisesti. Esim. 7.62X39 + D166 tai B416 ja N120 ruutia noin 0,8-0,9 grammaa takaa sekä aseen toiminnan että kuulan lähtemisestä aseesta joka laukauksella. Tietenkin ruutimäärä pitää olla riittävä.
..näin on..kannattaa toimintavarmuuden ja turvallisuuden maksimoimiseksi jättää pois kokeet siitä kuinka hitaaksi saa lähdön ennenkuin jotain tapahtuu,ainakin isoissa tölkeissä.
aliäänilatauksissakin on vähimmäismääränsä joita ei saa eikä kannata alittaa ja jollei tiedä mitään ballistiikka ynnä muista asiaan vaikuttavista seikoista tai edes epäilee mitä on tekemässä niin kannattaa jättää tekemättä..
surkuhupaisia esimerkkejä on lähipiirissäkin ollut ihan piisaamiseen jopa niin että on ollut aihetta epäillä lukutaidon olemassaoloa sekä sitä että tuntevatkohan kaikki tapaamani PellePelottomat lainkaan esim numeroita..
uskon ja toivon että näitä yllämainittuja lukeneet käyttävät tervettä harkintaa sekä lukiessaan että mahdollisesti kokeillessaa eri latauksia
harri
Nopeuksia on sitten mitattu edelleen N 310 ruudilla ja vaippaluodilla.
Selvisi seuraavaa:Latauksella 15gr kertyi nopeutta 3m piipunsuulta keskimäärin 287m/s ja latauksella 16gr nopeutta keskimäärin 333m/s.
Suuremman latauksen kasa olisi muuten ollut "mainitsemisen arvoinen" paitsi yksi kummajainen jonka lähtönopeus roikahti 323 tasolle ja osui myös miedomman latauksen osumien nippuun..loogista kyllä.Taisi olla sama hylsy jonka suulle luotia asetettaessa tuntui selkeästi tiukempi vastus..?
Osuntakuviot matkalle 100m,15 gr lataus n. kämmennen kokoinen ja 16gr latauksella reilusti puolet pienempi.
Ase on kohdistettu ampumaan tähtäyspisteeseen 300m matkalta käyttölatauksella 83gr VV N 165+250gr scenar ja nyt ammutut kokeet osuivat ensinmainittu 50cm alemmas ja toinen 35 alemmas ja 10cm vasemmalle tähtäyspisteestä.
Valmiina on seuraavat lataukset 16.5gr ja koe pidemmältä matkalta esim. 150m
...kokeita on taasen ammuttu ..edellämainittu 16.5 gr lataus osoittautui sellaiseksi kuin alunperin ? oli tarkoitettukkin..
eka laukaus puhtaasta piipusta antoi nopeutta 288m/s ja seuraavat kaikki haarukassa 333-336m/s
osunta matkalta 100m (kuitenkin) oli aliäänipaukuksi ihan kelvollista kerrottavaa..n.50mm ja lentorataindikaattorina kerrottakoon että matkalle 300m tähtäyspisteeseen kohdistettu peruslataus joka osuu 100 metriin kymmenen cm yli tähtäyspisteen joutuu korjaamaan 30cm ylemmäs eli putoama 40cm peruslataukseen verrattuna..
korvin kuultuna laukausmelu on piekkariluokkaa räpsäys joka on vaimennettavissa vaikka tyhjällä pöntöllä piipun päähän..teen seuraavaan vaihtopiippuun oikean vaimentimen nielaisemaan laukausmelua jolloin latausta voidaan kiristää puolipanosluokkaan elikkästen nopeuteen n.400-500m/s..
suppeahko koe on mielestäni tuottanut sen mitä tavoittelin eli turvallisen supulatauksen vaippaluodilla(250gr scenar) ja ruudilla VV N 310..
latausta 16.5gr pitäisin ehkä turvallisena minimilatauksena kyseiseen kaliberiin +asteisessa säässä..koehetkellä +10C..pakkaskelille tullee ruutimäärää kasvattaa niin että tavoiteltu n.330 m+ toteutuu tai ylittyy ..
seuraava koelataus on 17 ja 17.5gr N 310 ruutia..
seuraava koe varmaankin koskettelee lyijyluotien käyttöä ..valumuotti on jyrsintävaiheessa ja painoluokaksi muodostunee 250gr,pieni karkaisu valuvaiheessa veteen pudottamalla vai pitäisikö kokeilla pudottaa kuuma valuluoti suoraan voiteluaineesee..esim munkkiöljyyn ..heh..ei kannata varmaan alkaa kokeilemaan kerrostalokämpässä..
ilmoittelen "artikkelin" muodossa..tieto on vapaasti hyödynnettävissä turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen..
käyttämäni hylsyt on täyssupistettu,liekkireiät on suurennettu kokoon 4mm ja sisäpuolelta poistettu purseet 8mm terällä..nallina federalin magnum nalli ja luodin asetussyvyys sellainen ettei luoti taatusti ole rihlakosketuksessa..ruuti N 310 näyttää antavan niin nopean iskun että rihlakosketus nostaa paineen kirjaimellisesti taivaaseen..
hARRI
Ja viimeisenä kirjoituksenani ? tähän koeosioon ilmoitusluontoinen asia viimeisestä ammunnasta..
lataus 17gr N 310 ruutia 250gr scenun takana antoi nopeutta +6C lämmössä: eka laukauksella 358 ja lopuilla välillä 364.368 ja kasa 100metrin matkalta ammuttuna 20mm 5 laukausta..ei tarvinne enempää kokeilla..
viime rykäisynä ammuin muutaman paukun latauksella 93gr VV N170 ruudilla tulpattuja..nopeuksia välille 823.7-832.6
parhaan käynnin ase antaa lähes samalla peruslatauksella kuin toinen varsinainen kasa ammunta LM eli n.83.5gr VV N 165 ruutia mutta se on sitten aivan toinen juttu..
Harri
Sulla on torrehaa mielenkiintoinen säie, mutta olisitpa käyttänyt 300 grainista luotia...
T: mamannon
..jaaha..no ..asia on pian korjattu..
mainittuja kryynilöitä lojuu kaapissa laatikollinen,täytynee tehdä suppeahko koe niistäkin joko ennen tai jälkeen lyijyluotien valmistumisen.
pari pätkää tarinaa tulee luettavaksi kunhan ehdin ammunnat ja mittaukset tekemään.
Lainaa
Sulla on torrehaa mielenkiintoinen säie, mutta olisitpa käyttänyt 300 grainista luotia...
Samaa mieltä, mutta en varmaan itsekkään uskailtaisi kokeilla. Tulee vilkaistua tämä aihe usein ensimmäisenä, josko olisi tullut lisää kommentteja. Olisi kiva jos torrehaalla olisi kuvien liittämisoikeus tähän säikeeseen foorumille, niin voisi ryydittää tekstejä kuvin(tämäkin on kyllä näinkin ihan hyvä)
Sattuu olemaan kone auki tällä kohdalla,saa vastauksen tekemättömään kysymykseen kuvien lähettämisestä..johtuu vaan siitä että en osaa lähettää kuvia muutoinkuin kirjekuoressa,pitäis varmaankin ottaa oppitunteja netin käytössä ja opetella lähettelemään höysteeksi kuvia.
Nopeat on käänteet..sanon vaan ..heh..
radalla tuli käytyä "yllytettynä" ja kun ilmakin on loistava..
ekat koepaukut ladattuna 18.4 gr N 310 ruutia antoivat nopeutta järjestyksessä 332.5,319.7,322.7324.4 ja 324.6
nopeudet olisivat muuten loistavalla tolalla mutta tarkkuusominaisuus suorastaan loisti poissaolollaan
100m.n kasa oli 100x100 millinen roiskaisu ja kolmen luodin osalla vielä reippaalla häntimisellä lisättynä/300gr luoti ei vakaudu näin alhaisella nopeudella..nopeuden kasvattaminen samankaltaisiin lukemiin kuin 250 gr luodille saattaisi olla SE JUTTU.
Rihlannousu waltterin piipulla ei liene optimoitu ? 300 gr luotia silmälläpitäen,täysteholatauksillakaan en saanut luotia toimimaan omissa aseissani..toki en kokeillut 500 sarjan ruuteja..N29 ruutia oli kannu ns.änkytäynnä mutta ei ollut varmaankaan oikea ruuti..melkeen ehti nortin vetelemään ennenkuin tössähti..170 ruutia melkeen 100gr mutta 300m kasa heitteli 100mm tietämissä joten vaikka nopeusmittauksen tuloksen tähän hakisinkin niin osunta ei ole sitä mitä ase parhaimmillaan tekee 250 gr luodilla.
seuraavat latingit 20gr ja 21gr N310 ajoainetta ovat odottamassa paluutani takaisin Härmlandijan kamaralle vuorokauden mittaiselta lossimatkalta,siihen asti näihin kuviin ja tunnelmiin :pray:
Lainaa
Rihlannousu waltterin piipulla ei liene optimoitu ?
Varmaan niin, 300 graininen luoti vaatii vakautuakseen 10" nousulla olevan piipun, 338LM on yleensä 12". Mutta kokeilusi on silti mielenkiintoinen, ei se sisäballistiikka siitä mihinkään muutu, vaikka rihlannuosu vähän muuttuisikin...
...sen sijaan eri-ikäisillä eri valmistajien piipuilla saattaa olla sisäballistiikkaan valtavia vaikutuksia.
T: mamannon
338LM ei "yleensä" ole 1/12 nousulla. Sellainen on pääosassa TRG-42:sia(vanhemmat aseet), mutta muiden valmistajien aseet ovat pääosin 1/10 ja osin 1/11 nousulla.
..ja asiaa..karua kerrontaa tämän päivän suppeasta koeammunnasta;Yllämainitut lataukset antoivat nopeuksia seuraavasti:
20 gr VV N 310 ruutia 300 gr scenarin takana 5 laukausta välillä 367-359 m/s ja nopeasti laskettuna tehoa 1270 J/3m jes..
seuraava lataus samaa ajoainetta (310)21gr 300 scenun takana 5 laukausta välillä379-382 ja tehova vastaavasti rippusen yli 1400 J/3m
Osunta alkoi näyttää oireita jopa siitä että voisi heitellä vaikka voltteja taakseppäin kerien samalla jippiaiee huutoja päästellen,pienempi lataus 20 gr tekaisi halkaisijaltaan 25mm kasan siten että lolme laukausta oli samassa reiässä..
suurempi,21gr latauskin oli n.40mm nipussa.
Joku välkympi(rikkaampi) jolla on brömeli tahi muu vast ohjelma käytössä vois laskeskella kanssamatkustajien iloksi mahdollisen putoaman esim matkalle 300m samoinkuin nopeuden 300m päässä?
Rihlannousuista sen verran että Waltterin piippujen nousu on ollut 10" ja 300 gr luoti ei vakaudu siinä alisoonisella alueella mutta ylisoonisella kyllä...viimeisen kokeen reiät olivat täsmällisen pyöreitä ilman häntimisen haisuakaan,samoin kasat ovat symmetrisiä siihen nähden että jos nopeus on muutaman metrin haarukassa niin kasatkin ovat somassa nipussa ja jonkin..tässä tapauksessa 360m/s nopeuden ylitettyään alkaisi hajonta kasvamaan,voisi olettaa että suppeassa kokeessaa saavutettu 360m/s olisi ensimmäinen sopiva nopeusalue jolla 300gr luoti osoittaisi hyvää tarkkuusominaisuutta
HooVee
Tuota himpun yliäänistä lähtönopeutta kannattaa välttää. Vaikka luodin joutuminen transsooniselle alueelle ei aiheuttaisikaan epävakautta niin seurauksena on vähintään kasvanut tuulenvienti hiukan aliääniseen (0.85 - 0.99 mach) lataukseen nähden.
Lisäksi lentoradasta tulee vaikeasti ennustettava ja se on voimakkaasti riippuvainen lämpötilasta.
Oikeassa olet..henkilökohtainen tarpeeni kyseisenkaltaiselle lataukselle on lähinnä akateeminen joten omalta kohdaltani voin vaikkapa räätälöidä jokakelille oman latauksensa vaikka 5 asteen välein. :violin:
Suppean kokeen osoitus 300gr luodeilla näytti sen toteen että ensimmäinen ? nopeusalue jolla luoti toimi oli transsooninen..
Alunperin oli idea saada aikaan ns.puolinopeuspaukku joka olisi turvallinen ja tarkka lämpötiloista riippumatta ja niin turvallinen ettei piippuun juuttumisia tahi muitakaan alilataushäröjä sattuisi vähemmän kotilatauksen salaisuuksiin perehtyneille.
Koska kuitenkaan tarkkuuden saavuttaminen ei onnistunut tod. aliäänisenä on laukausmelu kuitenkin vaimennettava jollain muulla tavalla eli mekaanisella vaimentimella on kohtuullista hakea seuraava ylisooninen taso jolla saavutettaisiin kohtuullisena pidettävä tarkkuus kulloisellekkin matkalle tai jokaiselle matkalle,oman aseeni kohdalla tämä tavoite tarkoittaa mainitun puolinopeuspaukun räätälöimistä sekä vaimentajan tai vaimenninpiipun valmistamista mainittuun käyttötarkoitukseen.
Siihenasti spray and :pray:
TeeHoo
Lainaus käyttäjältä: torrehaa
..ja asiaa..karua kerrontaa tämän päivän suppeasta koeammunnasta;Yllämainitut lataukset antoivat nopeuksia seuraavasti:
20 gr VV N 310 ruutia 300 gr scenarin takana 5 laukausta välillä 367-359 m/s ja nopeasti laskettuna tehoa 1270 J/3m jes..
seuraava lataus samaa ajoainetta (310)21gr 300 scenun takana 5 laukausta välillä379-382 ja tehova vastaavasti rippusen yli 1400 J/3m
Katsoin Quick Loadilla tuota sinun latausta ja vaikkuttaa siltä, että kaikki ajoaine on palanut hylsyssä siihen mennessä, kun luoti on liikahtanut 4,4mm(eli tämän jälkeen piipussa ei ole mitään mikä detonoisi). Toinen joka ihmetyttää noita nopeuksia en saanut täsmäämään. Quick Load ilmoittaa nopeudeksi 466,2m/s kun luoti jättää piipun, omat mittauksesi 100m/s alhaisemmat. Mistähän nämä laskelmani nyt hammastavat (minkä pituinen piippu sulla on?)
Cartridge : .338 Lapua Mag.
Bullet : .338, 300, Sierra HPBT LR MatchK 9300
Cartridge O.A.L. L6: 3.681 inch or 93.50 mm
Barrel Length : 27.2 inch or 690.0 mm
Powder : Vihtavuori N310
Charge : 21.0 grains or 1.36 grams
Estimates of the progress of combustion:
NR.: x(mm) Z(%) v(m/s) p(bar) t (ms)
0 0,000 9,47 0,0 250,0 0,0000
1 0,000 10,02 0,3 264,5 0,0005
5 0,011 11,94 1,4 315,1 0,0150
6 0,020 12,76 1,8 336,8 0,0203
7 0,032 13,86 2,4 365,7 0,0263
8 0,051 15,09 3,1 398,2 0,0328
14 0,360 29,37 10,7 771,5 0,0804
15 0,462 33,28 12,7 873,0 0,0891
16 0,585 37,88 15,0 992,0 0,0980
17 0,731 43,23 17,7 1130,1 0,1069
18 0,902 49,54 20,8 1292,3 0,1158
19 1,052 55,00 23,4 1431,8 0,1226
20 1,084 55,89 23,8 1454,6 0,1240
28 1,332 62,73 27,2 1627,6 0,1337
29 1,363 63,54 27,6 1648,1 0,1348
30 1,394 64,35 28,0 1668,3 0,1359
31 1,424 65,15 28,5 1688,3 0,1370
32 1,455 65,93 28,9 1708,1 0,1381
33 1,485 66,71 29,3 1727,6 0,1391
34 1,516 67,48 29,7 1746,9 0,1402
35 1,546 68,24 30,2 1765,9 0,1412
36 1,576 68,99 30,6 1784,6 0,1422
37 1,607 69,74 31,0 1803,2 0,1432
38 1,637 70,47 31,4 1821,4 0,1442
49 1,972 77,95 36,1 2006,2 0,1541
50 2,003 78,57 36,5 2021,5 0,1549
51 2,033 79,19 36,9 2036,6 0,1558
52 2,064 79,79 37,4 2051,4 0,1566
57 2,219 82,70 39,5 2121,8 0,1606
58 2,250 83,25 39,9 2135,2 0,1614
59 2,281 83,80 40,3 2148,3 0,1622
71 2,661 89,63 45,4 2286,7 0,1710
72 2,693 90,05 45,9 2296,7 0,1717
73 2,726 90,47 46,3 2306,4 0,1725
77 2,856 92,06 48,0 2342,9 0,1752
78 2,889 92,43 48,4 2351,4 0,1759
79 2,922 92,80 48,8 2359,6 0,1766
80 2,956 93,15 49,3 2367,7 0,1773
81 2,989 93,50 49,7 2375,5 0,1779
82 3,022 93,83 50,1 2383,0 0,1786
83 3,056 94,16 50,5 2390,3 0,1793
84 3,090 94,48 51,0 2397,4 0,1799
93 3,399 96,95 54,8 2450,2 0,1858
94 3,435 97,18 55,2 2454,9 0,1864
95 3,470 97,40 55,6 2459,3 0,1871
96 3,505 97,61 56,1 2463,5 0,1877
102 3,722 98,69 58,6 2483,8 0,1915
103 3,758 98,84 59,0 2486,3 0,1921
104 3,795 98,98 59,5 2488,6 0,1927
105 3,832 99,11 59,9 2490,7 0,1934
106 3,870 99,23 60,3 2492,5 0,1940
107 3,907 99,35 60,7 2494,1 0,1946
108 3,945 99,45 61,2 2495,5 0,1952
109 3,983 99,55 61,6 2496,6 0,1958
110 4,021 99,63 62,0 2497,5 0,1964
117 4,150 99,85 63,4 2498,8 0,1985
118 4,189 99,90 63,9 2498,6 0,1991
119 4,229 99,94 64,3 2498,3 0,1997
120 4,268 99,96 64,7 2497,7 0,2003
121 4,308 99,98 65,1 2496,8 0,2010
122 4,347 99,99 65,6 2495,8 0,2016
123 4,372 100,00 65,8 2495,0 0,2019
124 17,184 100,00 144,7 2126,2 0,3236
125 29,996 100,00 187,7 1845,6 0,4007
126 42,808 100,00 218,5 1625,6 0,4638
127 55,620 100,00 242,5 1448,8 0,5194
128 68,431 100,00 262,1 1304,1 0,5702
129 81,243 100,00 278,7 1183,5 0,6175
130 94,055 100,00 293,0 1081,8 0,6624
131 106,867 100,00 305,5 994,8 0,7052
132 119,679 100,00 316,6 919,8 0,7464
143 260,608 100,00 390,8 485,8 1,1405
144 273,420 100,00 395,2 464,6 1,1731
145 286,232 100,00 399,3 445,1 1,2053
146 299,044 100,00 403,2 427,0 1,2372
147 311,856 100,00 407,0 410,2 1,2689
160 478,409 100,00 443,3 267,1 1,6594
161 491,221 100,00 445,4 259,8 1,6883
162 504,033 100,00 447,5 252,9 1,7170
163 516,844 100,00 449,5 246,3 1,7455
169 593,715 100,00 460,4 212,5 1,9144
170 606,527 100,00 462,1 207,7 1,9422
171 619,339 100,00 463,7 203,1 1,9699
172 632,151 100,00 465,2 198,6 1,9975
173 640,590 100,00 466,2m/s 195,8 2,0156
...sitten tuohon aikaisempaan kokeiluusi samaisella N310 ruudilla 10grainin ruutimäärällä:
Lainaus käyttäjältä: torrehaa
hieman rasvaa hylsynsuuhun luodin juureen..10gr ajoainetta vv N 310 ja kokeeksi..nopeusmittari jäi kiireessä kotiin mutta ei ollut.."
Laskin paineiden putoavan alle 300barin juurikin tuossa piipun puolivälin jälkeen, mikä saattaa aiheuttaa sen luodin jymähtämisen keskelle piippua. 600mm yli menevä piippumatka taitetaan alle sadan baarin (kun taas tuossa sinun toimivassa 21ruutigrainin latauksessa paine on yli 200 baaria loppuun saakka).. Ymmärrykseni mukaan sulla oli ihan hyvä ruuti käytössä, mutta sitä oli tässä toimimattomasssa tapauksessa annosteltu aivan liian vähän
Lainaus käyttäjältä: torrehaa
paukku..sano pyssy että piuks...eikä muuta..kymmenen sekkaa odotusta ja kampi ylös..luoti oli lähtenyt hylsystä mutta juuttunut putkeen..
..mun mielestä alilatausdetonaatio on kaikkia fysiikan lakeja vastaan sotivaa huuhaata, siinä muodossa, kuin siitä varoitellaan. Voisiko sinun tapauksessa olla kyseessä sellainen tilanne, että vallitseva paine ei pystynyt pitämään hylsyä tiiviinä patruunapesään nähden ja siksi se päästi paineet vuotamaan helpointa reittiä ulos: hylsyn kautta? Suhteessa siihen, että luodilla ei ollut vielä tarpeeksi vauhtia. Sen takia nämä nopeammat ruudit ovat parempia subulatauksissa, koska lähettävät luodin liikkeelle purkamatta paineita hylsyn taakse. Näissä on tärkeää, ettei annostele ruutia liian vähän. Tarkoitan, että varsinaista alilatausdetonaatiota ei tule, koska kaikki ruuti on jo palanut, mutta paineet voivat silti poistua hylsyn puolelta ulos.
Eri asia olisi jos subu latauksessa käytettäisiin hitaita ruuteja pyrittäessä täyttämään hylsyä. Luodin jymähdettyä paikoilleen(puoleenväliin piippua) luodin ohittavan paineen kitka, sekä hylsyn ohittavan paineen kitka, saisi jäljellä olevan palamattoman ruutikaasun syttymään jymähtäneenluodin, sekä hylsyn päästä saman aikaisesti. Sitten voisi muodostua kaksi vastakkaisensuuntaista ruudinpalamisrintamaa joiden teho olisi vähintään tuplat verrattuna normaaliin hallittuun palamisprosessiin suhteessa luodin liikkumaan matkaan. Todennäköisesti tässä palaisi 100% jäljellä olevasta palamattomasta ruudista tuplanopeudella, vaikka mitoituksen/laskelmien -mukaan jotain jäisi piippumatkalla palamattakin. Tähän päästäkseen on tosin täytynyt olla huomiomatta ruutikohtaisia paloaikoja ja paineita. Eli tällaiseen tilanteeseen voisi päästä, jos olisi mitoittanut Subulataukselle ruudin paloajan liaan pitkälle piipumatkalle, jolloin hylsyn puolen paine ei riittäisi pitämään hylsyä tiiviinä, eikä anna luodille tarvittavaa alkuvautia, vaan alkaa vuotamaan pysäyttäen luodin, vuotaen paineet molemmista päistä(hylsyn ja luodin välistä)...Määräänsä enempää mikään ruuti ei kuitenkaan paineita muodosta ellei käytä liian hitaasti palavaa ruutia liikaa väärässä paikassa (subulatauksissa)
Subulatauksissa ei ole mitään merkitystä hylsyn koolla tai muodolla ellei hylsyä pyritä täyttämään jollain mahdollisimman hitaalla paloaineella mahdollisimman täyteen sillä tavoitteella "ettei hölskyisi". .338 Lapua Magnumin orginaali vakio hylsyt sopivat Subulatauksien tekemiseen siinä missä kaikkien muidenkin. Riittävän nopea ruuti ja sen oikea annostelu täytyy vain löytää
Esimerkiksi autoissa alilatausdetonaatiota vastaava tilanne on kaiken rikkova nakutus, joka johtuu usein liian laihasta seoksesta, liian kovasta sytytysennakosta tai palotilaan päässeen öljykarstan hehkumisesta. Nakutuksessa paineelle muodostuu useampia eri lähteitä. Sylinterissä oleva ilman ja polttoaineen seos palaa nopeammin, kuin mitä pitäisi. Nakutuksen saa aikaan kaikenkokoisien sylinteritilavuuksien autoissa
Alilatausdetonaatio voisi johtua kitkan aiheuttamasta kuumuudesta + ruudin palokaasujen mukana olevien oksidien sytyttämäista kahdesta eri palorintamasta, johtuen ainoastaan liian hitaasta ruudista.
...nyt sitten odottelen korvat punaisena kommentteja :shifty:
Menee vissiin vähän sekaisin nämä vastaukset..edellistä kun kirjoitin niin en huomannut että J Korpi oli vastannut/kysynyt myöskin johonkin kohtaan ja tehnyt laskelman ruutimäärän palamisesta.
Alilatausdetonaation suuri mysteeri on selitetty seikkaperäisesti mm.valitettavasti edesmenneen PT Kekkosen kysymys ja vastauspalstalla..lopputuloksena lyhyesti..liian hidas ruuti(esim N 120 pakkasella)liian painava luoti,väärä tai vaihteleva luodin pinnoite,liian vähäinen ruutimäärä ja heikko sytytys sekä itseaiheutettuna esim valmistelematon hylsy(liekkireikä avartamatta,purse poistamatta ym..)ja tostavaanhälläväliä meininki kaikissa työvaiheissa sekä piipun valmistelemattomuus aliäänilatausten käyttöön(yleensäkin puhdistus ennen ammuntaa ja vaippaaineen poisto mahdollisimman hyvin,jopa kokonaan)
Erillisenä mainitsen vielä luodinreiän halkaisijan sekä ruutitilavuuden sekä todennäköisesti vielä olkapään muodon(jyrkkyyden) vaikutuksen mahdollisena osa aiheuttajana,kaikkiin patruunoihin,varsinkaan luodinreikään verrattuna suhteettoman suuriin tölkkeihin ei liene turvallista alkaa räätälöimään supulatinkeja varsinkaan mustatuntuu pohjalta,turmelus saattaa jo kolkutella ovella eikä ampujan varaosapankissa välttämättä ole hakkelukseksi menneitä osia saatavilla siihen hätään.
DEtonaatioksi häätyneessä hallituksi tarkoitetussa palotapahtumassa on kysymys liian vähäisen tai väärän ajoaineen räjähdyksenkaltaiseksi eskaloituvasta, ensin kaasuuntumisesta ja kaasuuntuneeseen muotoon muuttuneen ajoaineen detonoimisesta suljetussa(hylsy) astiassa.
Aikoinaan on väitetty ettei supulatinkeja käsittelevää tietoa anneta julkisuuteen koska ruutitehtailijat pelkäävät katteittensa romahtavan kun kotilaturit ostelevat vain nopeita ruuteja joita tarvitaan vain muutama jyvä kerrallaan ja ammuskelevat koko kauden yhdellä purkillisella a´1/2 kiloa kerrallan..
totta varmaankin sekin ettei myömämies ja kauppiasrosmo ole innoissaan siitä mutta totta on sekin että patruunat on tarkoitettu toimimaan suht täysillä ruutimäärillä ja niillä nopeuksilla mitä taulukoissa annetaan..
supulataustieto on spesiaalitietoutta ja osaamista ja vaatii kotilaturilta paljon enemmän perehtymistä kuin perinteisten täystehomällien lataaminen..verrattavissa lähinnä samaan hienovaraiseen osatekijöiden hiomiseen jota kasa-ammunnan harrastajat tai perhokalastajat harjoittavat.
Kaikki nämä joko yhdessä tai huonolla tuurilla yksikin osa alue saattaa tuottaa turmeluksen ja hirmuisen alilatausdetonaation.
TeeHoo
hukkaan varmaankin on joutunut yksi kirjoitus iltapäivän koeammunnasta..
laitetaan uudelleen suppeasti:
hyväksi osoittautunut 17gr VV N310+250 scenar näyttää pidemmältäkin matkalta..tällä kertaa 200m..osoittavan loogista tarkkuutta..kasan koko n.50mm symmetrisessä nipussa.
Sitävastoin toinen hyvä 100 metrin lataus 20gr VV N310 ruutia+300gr scenar ei pelaa enää ainakaan tällä ruutimäärällä.Läjän koko n. 120mm+yksi kumma roiskaisu 100mm päässä siitäkin läjästä sekä epävakaudesta kertova häntiminen lisäksi..ei hjuva.
Ensinmainittu lataus kyllä osoittaisi olevan kehityskelpoinen johonkin?
HooVee
Lainaus käyttäjältä: torrehaa
Sitävastoin toinen hyvä 100 metrin lataus 20gr VV N310 ruutia+300gr scenar ei pelaa enää ainakaan tällä ruutimäärällä.Läjän koko n. 120mm+yksi kumma roiskaisu 100mm päässä siitäkin läjästä sekä epävakaudesta kertova häntiminen lisäksi..ei hjuva.
Kokeilitko ampua 300 grainin scenari luotia väärin päin? Pitäisi vakautua paremmin kanta ylöspäin
sama kannattaa kokeilla tuolla 250 grainin scenarilla
Katsoin quickloadista tuolle toimivammalle 250 scenarille + 17grainia ruutia arvoja ja ainakin näyttää siltä, että luoti on liikahtanut 6.5 milliä ennen kuin kaikki ruuti on palanut 100%.sti verrattuna tuohon 300grainin scenarin ~5mm sekä 250grainin scenarilla on 17m/s vauhtia enemmän. Jos ruuti määrää lisää painavammalle luodille, vauhtia tulee liikaa. Pitäisi ehkä miettiä 300 grainin scenarille seuraavaksi hitaampaa ruutiluokkaa
Cartridge : .338 Lapua Mag. 250grain scenar
Cartridge O.A.L. L6: 3.681 inch or 93.50 mm
Barrel Length : 27.2 inch or 690.0 mm
Powder : Vihtavuori N310
Charge : 17.0 grains or 1.10 grams
Estimates of the progress of combustion:
NR.: x(mm) Z(%) v(m/s) p(bar) t (ms)
0 0.000 12.09 0.0 250.0 0.000
1 0.000 12.63 0.4 261.1 0.0009
61 6.294 99.95 75.7 1912.3 0.2356
62 6.447 99.99 77.0 1909.5 0.2377
63 6.485 100.00 77.3 1908.6 0.2382
64 19.289 100.00 145.9 1639.4 0.3528
112 633.842 100.00 455.9 161.0 2.0594
113 640.160 100.00 456.7 159.3 2.0733
Etsin Quick loadilla ruuteja jotka työntäisivät muutaman millin pidemmälle 300grainin kuulaan ennen 100% palamista ja muutamia hyviä vaihtoehtoja löytyi. Eli ruutia saman verran -->
300Grainin kuula 7.6mm ennen, kuin 100%
Powder : Norma R1
Charge : 17.0 grains or 1.10 grams
57 7.377 99.96 68.0 1712.9 0.3241
58 7.573 100.00 69.4 1709.4 0.3270
107 634.916 100.00 401.0 151.9 2.4039
108 640.146 100.00 401.6 150.5 2.4170
300Grainin kuula 9mm ennen, kuin 100%
Powder : Alliant RED DOT
Charge : 17.0 grains or 1.10 grams
56 9.018 99.99 81.0 1863.4 0.3505
57 9.136 100.00 81.8 1860.9 0.3519
106 636.479 100.00 423.0 169.4 2.3100
107 640.146 100.00 423.4 168.4 2.3187
300Grainin kuula 11mm ennen, kuin 100%
Powder : Hodgdon TiteGroup
Charge : 17.0 grains or 1.10 grams
55 10.927 99.99 86.7 1670.7 0.3827
56 11.009 100.00 87.1 1669.2 0.3836
105 638.351 100.00 403.3 152.5 2.4208
106 640.146 100.00 403.5 152.1 2.4252
103 640.146 100.00 421.6 172.2 2.5326
300Grainin kuula 11mm ennen, kuin 100%
Powder : Vihtavuori N320
Charge : 17.0 grains or 1.10 grams
62 11.237 99.99 91.5 1770.8 0.3467
63 11.257 100.00 91.6 1770.4 0.3469
112 638.599 100.00 413.1 157.8 2.3279
113 640.146 100.00 413.2 157.3 2.3316
300Grainin kuula 17mm ennen, kuin 100%
Powder : Vihtavuori N330
Charge : 17.0 grains or 1.10 grams
65 16.617 99.99 108.9 1638.9 0.4204
66 16.805 100.00 109.6 1635.5 0.4222
114 631.345 100.00 408.2 158.8 2.3640
115 640.146 100.00 409.2 156.5 2.3855
300Grainin kuula 17mm ennen, kuin 100%
Powder : PB Clermont PCL 509
Charge : 17.0 grains or 1.10 grams
58 16.855 99.99 106.5 1559.7 0.4515
59 17.072 100.00 107.3 1556.0 0.4535
107 631.611 100.00 400.7 154.6 2.4356
108 640.146 100.00 401.6 152.4 2.4568
300Grainin kuula 17,5mm ennen, kuin 100%
Powder : Winchester 231
Charge : 17.0 grains or 1.10 grams
56 17.343 99.99 107.8 1551.8 0.4782
57 17.498 100.00 108.4 1549.2 0.4797
105 632.037 100.00 400.6 154.5 2.4605
106 640.146 100.00 401.5 152.4 2.4808
300Grainin kuula 20mm ennen, kuin 100%
Powder : Alliant BULLSEYE
Charge : 17.0 grains or 1.10 grams
54 23.151 99.99 135.2 1742.0 0.5328
55 23.549 100.00 136.7 1735.0 0.5357
103 638.089 100.00 439.9 188.3 2.3225
104 640.146 100.00 440.2 187.7 2.3272
300Grainin kuula 28mm ennen, kuin 100%
Powder : Alliant UNIQUE
Charge : 17.0 grains or 1.10 grams
54 27.888 99.99 137.6 1559.3 0.6842
55 28.083 100.00 138.2 1556.3 0.6856
102 629.820 100.00 420.4 175.2 2.5080
300Grainin kuula 77mm ennen, kuin 100%
Powder : Lovex D036
Charge : 17.0 grains or 1.10 grams
57 75.269 99.98 209.1 1045.7 0.9992
58 77.213 100.00 211.9 1031.4 1.0084
101 627.739 100.00 410.2 178.3 2.6289
102 640.146 100.00 411.8 174.6 2.6591
Joo, toi 300 graininen luoti on vähän kuin limppua heittäisi: itse ammuin kokeeksi 30 metrin etäisyydelle, ja siitä huolimatta tauluun tuli osumat täysin vinossa, niin että luodin sivusiluetti oli reikänä, ja näin siis sekä vaimentimella että ilman. Muutenkin kyse oli enemmän klimppien syljeskelystä kuin luotien ampumisesta. Hitaasti lentävää pyörivää luotia on kyllä helppoahkoa seurata...
En usko, että ruutityypin muuttaminen auttaisi asiaa, vaan kyse on varmaan pitkästä piippuajasta, jolloin rekyylin vuoksi piippu on sivuttaisliikkeessä luodin poistuessa siitä, ja siten se poikkeuttaa luodin vinoon...
T: mamannon
Lainaus käyttäjältä: mamannon
En usko, että ruutityypin muuttaminen auttaisi asiaa, vaan kyse on varmaan pitkästä piippuajasta, jolloin rekyylin vuoksi piippu on sivuttaisliikkeessä luodin poistuessa siitä, ja siten se poikkeuttaa luodin vinoon...
:think: ....... :? .......... :o
Latauskokeilu yllämainituilla A tarvikkeilla ovat mielestäni niin onnistuneet että seuraavaksi valmistan ÄV piipun vaimentamaan yli 360/s lähtevän luodin suupamausta ja luotina käytän 250gr scenaria sekä valmistuvia lyijyluoteja joille sitten haetaan omat latausarvot,tiedotan kyllä asioiden etenemisestä.
Se että muiden pyssyköissä annetut ohjearvot aiheuttavat vain kylkimyyryä lentäviä esineitä ja avaimenreikiä tauluissa kertoo sen että kaikki on yksilöllistä eikä suoraan voine soveltaa toiseen mikä yhdessä on toiminut..jes.
Oman kokeeni tulos 5 ls 40mm/200 metriä on kohtuullinen saavutus..putoamaa 800mm versus 100m vaatii vain ennakointia käyttötarkoituksessa ja paikassaan?
Hienoa ja hämmästyttävää minulle on esitetty tutkielma luodin liikkeestä ennen ruutimäärän palamista..hienoja nuo ohjelmat..vaikkakin meni ihan poskelleen tuo taannoinen ennuste esim. 310 ruudin määrästä ja saavutettavasta nopeudesta..oikea määrä olikin sitten 2.5 kertainen..
ruutiannosta voin huoletta lisätä ja vaihtaa vaikka muuhunkin laatuun kunhan toinen piippa valmistuu,niin että esim matkalle 300-500m luodinnopeus säilyy yliäänisenä.
Nopeuden putoaminen esim nopeudesta 363m/s aliääniseksi saattaa hyvinkin aiheuttaa sellaisen huojahduksen tai jo saavutetun vakauden menetyksen että tarkkuus häviää ja syntyy avaimenreikiä tauluun
HooVee
Täysteholatingeilla 250 Scenareilla on havaittu että transsooniselle alueelle ja sittensubsooniselle alueelle tulo ei vaikuta luodin lentoon mitenkään häiritsevästi. Siksipä sillä on ammuttu kahteen kilsaankin vielä ihan ennustetuilla lentoradoilla.
Jos sama luoti ammutaan vain karvan päälle yliäänisenä niin se ei välttämättä ehdi kunnolla vakautua ennen aliääniseksi menoaa ja voi sen vuoksi joutuessaan transsooniselle vyöhykkeellä epästabiloitua pahasti. Täysteholatingeilla luoti ehtii 1400m matkalla jo rauhoittua täysin ja lentää silloin ok myös aliäänisenä mutta lähellä luoti ei välttämättä ole vielä täysin stabiloitunut.
oikeilla jäljillä ollaan..
jos tehdään hitaita niin käyttöetäisyys on sen mukainen eikä tavoitella hirveitä etäisyyksiä..
kohtuuttomille etäisyyksille valitaa sellainen lataus jolla nopeus säilyy kohteeseen asti halutulla alueelle ja mikäli lähtönopeus on sellainen että ukkosputken suulla pamahtaa kovasti niin laitetaan mekaaninen sordiino putken nokkaan nielaisemaan ääntä..
palaan takaisin OMAAN ideaani valmistaa ns. puolinopeuslatinki nopeusalueella 400-500 m/s ja tötterö tai vaippavaimennin putken suulle(päälle)
TeeHoo
Lainaa
Hienoa ja hämmästyttävää minulle on esitetty tutkielma luodin liikkeestä ennen ruutimäärän palamista..hienoja nuo ohjelmat..vaikkakin meni ihan poskelleen tuo taannoinen ennuste esim. 310 ruudin määrästä ja saavutettavasta nopeudesta..oikea määrä olikin sitten 2.5 kertainen..
Missä tuollainen 2.5 kertainen ero on ollut?
Ohjelmat pitää toki kalibroida saavutettujen lähtönopeuksien mukaan kyseiseen tapaukseen eli juuri sinun aseeseen (mitä ei ole tietenkään tehty). Näistä ylläolevista tiedoista pystyy suhteuttamaan muut ruudit yhden oman todelliseen mittaustuloksen kanssa. Eli jos se heittä 100m/s johonkin suuntaan niin nuo kaikki muut tekevät todennäköisesti samoin. Jos tekisit laskelmat omalla ohjelmalla ja omalle aselle niin lähtonopeusdatan pystyy fiilaamaan painoarvoilla kohdilleen... Senpä jälkeen ei ole mitää syytä miksei ohjelman antamiin millintarkkoihin tietoihin pystyisi luottamaan, ellei kuljettaisi alilausalueella :)
Sori J Korpi..tuli näppivirhe..1.5 olis oikeempi eikä sekään tarkka?
TeeHoo :oops:
pelottavan tarkaltahan tuo nyt alkoi vaikuttaa
456/(((332.5+319.7+322.7+324.4+324.6)/5)*17/18.4) = ~1.519653123 ~ 52% heitto
Lainaa
Quickload laskee suht luotettavasti sisäballistisia asioita. Aliäänipatruunat on järkevää ladata siten, että lähtönopeus on luokkaa 300-310m/s. Aliäänipatruunoiden pitää olla kunnolla aliäänisiä, mutta kymmenenkin metrin pudotus sekunnissa lähtönopeudessa vaikuttaa helposti osumapisteeseen luokkaa yli kymmen senttiä/150m..30kaliipeerissa rihlannousulla 11 tuumaa ei kannata kokeilla yli 10g luoteja, 10 tuuman nousu vakavoi raskaammatkin luodit sangen pitkälle aliääninopeuksilla. Luodin vakauden menetys saattaa muuttaa tarkan patruunan poikittain lentäväksi osuma-arvaksi muutaman kymmenen metrin matkalla
Lainattu
Tarkka-ammuntapatruunoiden itselataaminen - TARKKA-AMPUJAKILTA ry:n materiaali
JE/30.09.02, JPu/02.03.03
Lainaa
To ensure terminal performance at subsonic velocities, heavy bullets for the caliber (250-300 grains) (16.20-19.44g) are desirable.Subsonic loads are often designed to avoid the turbulent transonic zone entirely. Of course the silent, subsonic loads should be loaded below the speed of sound with preferably the heaviest & longest bullet the .338 calibre has to offer.
Lainattu
http://en.wikipedia.org/wiki/.338_Whisper
Aika paljon pitäisi ampua per lataus luotettavan tuloksen aikaansaamiseksi
Lainaa
Sample groups of less than 24 shots do not obtain statistically dependable data.
Lainattu
http://en.wikipedia.org/wiki/External_ballistics
Mitä kasoille tapahtuu raskaalla 300 grainin luodilla jos sen ampuisi väärinpäin?? voisi hyvin toimia subsonikkina paljon paremmin. Johtuen siitä, että ainakin teoriassa paine saattaisi kiilata luodin suipon kärjen ansiosta hylsynpuolen tiiviimmäksi, täyttäisi hylsyä ja eniten siksi, että luodin lentäessä painekeskus on paremmin muodostunut. Luodin Suippossa "perässä" on vähemmän dräggiä, kuin tasaisessa perässä, jonka senkin pitäisi vaikuttaa painekeskuksen asemaan, vieden painekeskusta taaemmaksi, koska peräpää imisi siten ilman paremmin massakekuksen ympäriltä siksi luodin ympärillä turbuloivat vorteksit tulisivat ohuemman kiilamaisesti taakse -->
Lainaa
The Magnus effect has a significant role in bullet stability because the Magnus force does not act upon the bullet's center of gravity, but the center of pressure affecting the yaw of the bullet. The Magnus effect will act as a destabilizing force on any bullet with a center of pressure located ahead of the center of gravity, while conversely acting as a stabilizing force on any bullet with the center of pressure located behind the center of gravity. The location of the center of pressure depends on the flow field structure, in other words, depending on whether the bullet is in supersonic, transonic or subsonic flight. What this means in practice depends on the shape and other attributes of the bullet, in any case the Magnus force greatly affects stability because it tries to "twist" the bullet along its flight path
Some of the Lapua-provided drag coefficient data shows drastic increases in the measured drag around or below the Mach 1 flight velocity region. This behaviour was observed for most of the measured small calibre bullets, and not so much for the larger calibre bullets. This implies some (mostly smaller calibre) rifle bullets exhibited coning and/or tumbling in the transonic/subsonic flight velocity regime. The information regarding unfavourable transonic/subsonic flight behaviour for some of the tested projectiles is important. This is a limiting factor for extended range shooting use, because the effects of coning and tumbling are not easily predictable and potentially catastrophic for the best ballistic prediction models and software.
Lainattu
http://en.wikipedia.org/wiki/External_ballistics
Mikäli tuollainen vääripäin luoti toimisi hyvin, painekeskuksen sijaintia suhteessa massakeskuksen sijaintiin, voisi säätää tekemällä luodin kanasta kuperan("lyijjypisaralla") tai toiseen suuntaan tehostamalla koveran kolon. Esimerkiksi käyttämällä suoraan jotain D46 mallista luotia väärinpäin, jossa sellainen kärkenä mahdollisesti käytettävä koveruus olisi jo on valmiina.

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://www.lapua.com/fileadmin/user_upload/_temp_/kuvituskuvat/fmjbt_D46_cut.jpg%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://www.lapua.com/fileadmin/user_upl%20...%2046_cut.jpg%22%3Ehttp://www.lapua.com/fileadmin/user_upload/_temp_/kuvituskuvat/fmjbt_D46_cut.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Koveruudella pienempi alle äänennopeuden ilmavirta mahdollisesti muodostaisi luodille aerodynaamisesti "parhaan mahdollisen"(ehkä helpoimman mahdollisen), painekeskusta ohjaavan kärjen, itsestään (kovera keula saattaisi kestää transsoonisen alueen kuperaa paremmin, koska kärjen aerodynaaminenilmapatja muotoutuu vaihtelevien paineiden tahdissa, mahdollisesti edullisemmin)
Käytännön vene-esimerkki subsonic tasaperää vastaan, ajettaessa isohkolla tasaperäisellä moottoriveneellä jossa painopiste keskellä hyvin hitaasti, vedenvirtauksen paineenkeksipisteen siirtyessä veneen painopisteen eteen, (hidasta uisteluvauhtia) alkaa vene tekemään jatkuvaa puolelta toiselle kääntymisliikettä. Mikäli vene olisi parempi jättöpään muodoltaan, olisi painekeskipisteen suhteellinen paine suhteessa tasaperäisen veneen painekeskipisteen paineeseen pienempi. Ammuttaessa luotia oikeinpäin alle äänennopeuden, siirtyy painekeskuksen keskipiste luodinpainopistettä edemmäksi tehden luodista myöskin hyvin epävakaan
Vaikka "väärin päin" ammutun subsonic luodin painekeskuksen suhdetta massakeskukseen ei saisikaan stabiloivaksi (painekeskuksen keskipistettä massakeskipisteen taakse), niin paremmalla aerodynamiikalla luodin painekeskuksen voimakkuutta suhtessa massakeskuksen massaan saa vähintään pienemmäksi --> paremmaksi (se on faktaa, teoriassakin)
..niin eipä noista oikeastaan muuta, kuin että tarkimmat tulokset saa vain ampumalla. Yksittäisillä latausohjelmilla esitetetyt tulokset ovat vain parhaita mahdollisia arvauksia ja kaikki muut vain arvauksia.. Eli uusia testejäsi odotellessa :)
Lainaa
Mitä kasoille tapahtuu raskaalla 300 grainin luodilla jos sen ampuisi väärinpäin??
Tuota ei kannata ainakaan skenarilla tehdä, sillä luotihan on etupäästään ontto. Jos se ontto pää laitetaan ruutia vasten, saattaa paine aiheuttaa vaarallisia muodonmuutoksia luotiin sen ollessa vielä piipussa.
T: mamannon
1. Aliäänisiä ladattaessa piippukitkan osuus on merkittävä ja paineet kohtuullisen alhaisia, siksi quickloadin laskentamalli ei toimi niillä tarkasti. HUOM HUOM quickload ennnustaa ruutiannoksen aliäänisille käytännössä aina alakanttiin ---> VAARA.
2. Useissa tapauksissa reikäpääluotia voi ampua myös väärinpäin sillä paine vaikuttaa onton vaipan molemmille puolille. Pieni reikä + suuri ontto osa + ohut vaippa saattaa olla poikkeus jossa reikäpääluodin kärki saattaa hiukan luhistua ammuttaessa väärinpäin. Hyvin epätodennäköistä että tämä olisi mitenkään vaarallista mutta kuitenkin tarkkuuden kannalta kohtalokasta.
3. Väärinpäin ammuttu luoti on yleensä BC:ltään huonompi kuin oikeinpäin ammuttu. Myös aliäänisenä kärkiosan ilmanvastus on merkittävämpi kuin peräosan. Joidenkin lähteiden mukaan väärinpäin ammuttu luoti olisi lentoääneltään hiljaisempi kuin oikeinpäin ammuttu. Pääsääntönä kuitenkin se että lentoäänellä ja ilmanvastuskertoimella on yhteys. Eli bc:n kannalta paras muoto on yleensä myös hiljainen.
4. Riippuu luodin geometriasta kummin päin se vakautuu helpommin.
Kiitos taas kerran valaisevista tiedoista Mysteerimies ja Mamannon...
katson tekemieni kokeiden vaippaluodilla(scenar) riittävän omiin tarkoituksiini sekä yleiseen jakeluun.
Mikäli pitää tehdä samankaltainen kahlaaminen ja arvojen metsästys samoilla projektiileilla mutta väärinpäin asetettuna menee ainakin allekirjoittaneelta homma överiksi.
Ajatus kuitenkin "sillai" hyvä ? ,olen aikoinaan kokeillu vain vanhan väitteen perse edellä ammutun luodin vaikutuksesta teräslevyyn..melkoinen nuija oli.
TeeHoo
Terminaaliballistisesti väärinpäin ladattu luoti on ylivoimainen. Suora tasainen kärkiosa on itseasiassa tehokkain tunnettu muoto (tasaperäluoti). Vain laajenevat luodit voittavat haavakanavan halkaisijassa tasapäisen luodin mutta ainoastaan kasvaneen poikkipinnan halkaisijan ansiosta, eikä suinkaan muodon. Yleensä laajentuneen luodin kärki muistuttaa enemmän tai vähemmän puolipalloa joka on itseasiassa terminaaliballistisesti melko huono muoto. Yksi vaihtoehto on vielä joko geometrialtaan tai lujuudeltaan epäsymmetrinen kärki joka aiheuttaa luodin kääntymisen. Tämä on kuitenkin massan epäsymmetrian johdosta tarkkuutta heikentävä ominaisuus. Tasapäisen luodin eduksi on pysyvän haavakanavan halkaisijan lisäksi laskettava suora ja erittäin syvä uppouma.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Terminaaliballistisesti väärinpäin ladattu luoti on ylivoimainen. Suora tasainen kärkiosa on itseasiassa tehokkain tunnettu muoto (tasaperäluoti). Vain laajenevat luodit voittavat haavakanavan halkaisijassa tasapäisen luodin mutta ainoastaan kasvaneen poikkipinnan halkaisijan ansiosta, eikä suinkaan muodon. Yleensä laajentuneen luodin kärki muistuttaa enemmän tai vähemmän puolipalloa joka on itseasiassa terminaaliballistisesti melko huono muoto. Yksi vaihtoehto on vielä joko geometrialtaan tai lujuudeltaan epäsymmetrinen kärki joka aiheuttaa luodin kääntymisen. Tämä on kuitenkin massan epäsymmetrian johdosta tarkkuutta heikentävä ominaisuus. Tasapäisen luodin eduksi on pysyvän haavakanavan halkaisijan lisäksi laskettava suora ja erittäin syvä uppouma.
Tähän heitettävä että +1.
Itsellä ei muuta kokemusta kuin omien kokeilujen perusteella hankittua pulttilukko,300whisperin kanssa. Lyhyesti, pitkähkö ja teräväkärkinen luoti, tässä tapauksessa 13g D166, alkaa pyörimään n. 5cm uppouman jälkeen ja pysähtyy noin 30cm päähän (märässä sanomalehdessä).Kun taas lyhyt tylppä hammerhead 13g menee aukeamatta noin 50cm sanomalehti nipun läpi ja suoraan.Lähtönopeus n.316ms,+20cels.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
1. Aliäänisiä ladattaessa piippukitkan osuus on merkittävä ja paineet kohtuullisen alhaisia, siksi quickloadin laskentamalli ei toimi niillä tarkasti. HUOM HUOM quickload ennnustaa ruutiannoksen aliäänisille käytännössä aina alakanttiin ---> VAARA.
Totta. Niihän tuossa aijemmin laskeskeltiin, että todellinen lähtönopeus heittää sen 52%, mutta tätä prosentuaalista eroa, lähtönopeudessa, ei kuitenkaan saa sekoittaa ruudin määrään. 300gr scenari 17gr ruuti ---> 1939bar maximum chamber pressure --> 52% ruutia lisää --> terävänä piikkinä välittömästi 3257bar maximum chamber pressure ---> VAARA
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
2. Useissa tapauksissa reikäpääluotia voi ampua myös väärinpäin sillä paine vaikuttaa onton vaipan molemmille puolille. Pieni reikä + suuri ontto osa + ohut vaippa saattaa olla poikkeus jossa reikäpääluodin kärki saattaa hiukan luhistua ammuttaessa väärinpäin. Hyvin epätodennäköistä että tämä olisi mitenkään vaarallista mutta kuitenkin tarkkuuden kannalta kohtalokasta.
Totta, tämä täytyy kokeilla. Veikkaan ettei tässä tapahtu scenarilla mitään luhistumisia... Reikäpäätä käytettäessä saattaa myös saada pienen edun reikään varastoituneesta paineesta, joka purkautuu reijästä heti piipusta ulostulemisen jälkeen. Saattaisi auttaa jättöpään ensimmäisiin painevaihteluihin ja lento siksi vakautua nopeammin(Transition ballistics). Voi myös toimia päinvastoin
"Internal ballistics, (sometimes called interior ballistics) the study of the processes originally accelerating the projectile, for example the passage of a bullet through the barrel of a rifle;
Transition ballistics, (sometimes called intermediate ballistics) the study of the projectile's behavior when it leaves the barrel and the pressure behind the projectile is equalized.
External ballistics, (sometimes called exterior ballistics) the study of the passage of the projectile through space or the air; and
Terminal ballistics, the study of the interaction of a projectile with its target, whether that be flesh (for a hunting bullet), steel (for an anti-tank round), or even furnace slag (for an industrial slag disruptor)."
Lähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ballistics
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
3. Väärinpäin ammuttu luoti on yleensä BC:ltään huonompi kuin oikeinpäin ammuttu. Myös aliäänisenä kärkiosan ilmanvastus on merkittävämpi kuin peräosan. Joidenkin lähteiden mukaan väärinpäin ammuttu luoti olisi lentoääneltään hiljaisempi kuin oikeinpäin ammuttu. Pääsääntönä kuitenkin se että lentoäänellä ja ilmanvastuskertoimella on yhteys. Eli bc:n kannalta paras muoto on yleensä myös hiljainen.
Ehkä sellaisenaan ammuttuna täystehoisen, koska nämä luodit mitä kokeillaan on tarkoitettu ammuttavaksi yliäänisinä, aliääni alueen aerodynamiikka ja logiigga on täysin toinen. Väärin päin ammuttu luoti on vähän, kuin putoava vesipisara. Oikeinpäin aliäänisenä ammuttu luoti on vähän, kuin varsiedellä ammuttu vasara. Jos paras mahdollinen on hakusessa(niinkuin aina pitäisi) niin väärinpäin ammuttuja luoteja ei sovi sivuttaa. Esimerkiksi Reikäpää scenariluodin lockbasea parempi BC saattaa johtua paljon myös luodin keulan pienestä reijästä, joka saattaa myös muokata yliäänialueelle (ja transooniselle alueelle) aerodynaamisen kärjen edullisemmaksi. Aliäänialueelle tuo reikä on todennäköisesti liian pieni, massa liian takana, painekeskipiste suhteessa massankeskipisteeseen liian edessä
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
4. Riippuu luodin geometriasta kummin päin se vakautuu helpommin.
..eipäs, kun se riippuu massakeskipisteen ja painekeskipisteen suhteellisesta sijainnista sekä voimasta. Massa voi olla geometriaan nähden väärin keskittynyt, samoin kuin painekeskipiste massaan nähden. nääs
toinen esimerkki -->
"lateral throw-off (dispersion that is caused by mass imbalance in the applied projectile)
Lateral throw-off is caused by mass imbalance in applied spin stabilized projectiles or pressure imbalances during the transitorily flight phase when a projectile leaves a gun barrel. If present it causes dispersion."
Lainattu:
http://en.wikipedia.org/wiki/External_ballistics
Toissapäivänä kävin hakemassa citymarketista läpikuultavia muovisia muuttolaatikoita ja valmistin ballistisia kokeita varten gelatiinijauheesta sellaisen jymäkän seoksen. Jos haluaa mahdollisimman läpinäkyvää, paljon, nopeasti, niin joutuu kiehuvassa vedessä liottamaan gelatiini rakeet...Kokeilin erilaisia seosuhteita esim. Gelatiinin ja muiden sidosaineiden välillä esim. perunatärkkelys, mutta eivät sekoittuneet gelatiini/vesiseoksen kanssa. (9purkkia -> 80L) Yrjöttävää hommaa gelatiininen vesihöyry haisi hammslääkärille ja sianaivoille, tulipahan sekin tehtyä. Muuten tässä nyt voisin jo esitellä, kuinka tehokas väärinpäin ammuttu scenari on ja kuinka hyvin tai huonosti scenarin kärki kestää vääripäin ladattua täysiteholaukausta(luhistumatta/luhistuen), mutta eilen Sipoon SSG:n ratavalvoja ei antanut lupaa ampua gelatiiniin :naughty:
http://www.kovaa.com/temp/ampumiset/23102010020.jpg
http://www.kovaa.com/temp/ampumiset/23102010021.jpg
http://www.kovaa.com/temp/ampumiset/23102010022.jpg
Valmistusvaiheen mielenkiintoinen yksityiskohta olis se, että kuinka pitkään 80litraa Gelatiini/vesiseosta varastoi lämpöä. Ulkona oli -2 pakkasta ja 6 tunnin jälkeenkin seos pöntön kylki tuntui haalealta. Nyt raskas gelatiini kuutio odottaa auton takakontissa seuraavaa mahdollisuutta
Lainaus käyttäjältä: jkorpi
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
4. Riippuu luodin geometriasta kummin päin se vakautuu helpommin.
..eipäs, kun se riippuu massakeskipisteen ja painekeskipisteen suhteellisesta sijainnista sekä voimasta. Massa voi olla geometriaan nähden väärin keskittynyt, samoin kuin painekeskipiste massaan nähden. nääs
Tietenkin myös materiaalin tiheys vaikuttaa mutta jos ammutaan lyijy-ydin kuparivaippaisia luoteja niin tuo on pitkälle vakio molemmille materiaaleille. Lähinnä vaipan ja ytimen geometria yhdessä määrää massan jakauman. Käytännössä luodin ampuminen väärinpäin usein lisää kokonaisilmanvastusta ja siirtää painekeskipistettä eteenpäin. Vaikka luodin pyöräytyksellä saataisiinkiin massaa eteenpäin niin siitä ei läheskään aina edellämainitusta syystä ole apua vakautta tavoiteltaessa. Siinä olet oikeassa että massakeskipistettä voitaisiin siirtää eteenpäin ja luodin hitausmomenttia kasvattaa geometriaa ja painekeskipisteen sijaintia muuttamatta. Tuo johtaisi kikkailuun materiaalivalinnoilla luodin eri osissa.
Mikä oli toisen esimerkin pointtina? Siinä puhutaan hiukan eri asiasta...
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Lainaus käyttäjältä: jkorpi
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
4. Riippuu luodin geometriasta kummin päin se vakautuu helpommin.
..eipäs, kun se riippuu massakeskipisteen ja painekeskipisteen suhteellisesta sijainnista sekä voimasta. Massa voi olla geometriaan nähden väärin keskittynyt, samoin kuin painekeskipiste massaan nähden. nääs
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Tietenkin myös materiaalin tiheys vaikuttaa mutta jos ammutaan lyijy-ydin kuparivaippaisia luoteja niin tuo on pitkälle vakio molemmille materiaaleille. Lähinnä vaipan ja ytimen geometria yhdessä määrää massan jakauman. Käytännössä luodin ampuminen väärinpäin usein lisää kokonaisilmanvastusta ja siirtää painekeskipistettä eteenpäin. Vaikka luodin pyöräytyksellä saataisiinkiin massaa eteenpäin niin siitä ei läheskään aina edellämainitusta syystä ole apua vakautta tavoiteltaessa. Siinä olet oikeassa että massakeskipistettä voitaisiin siirtää eteenpäin ja luodin hitausmomenttia kasvattaa geometriaa ja painekeskipisteen sijaintia muuttamatta. Tuo johtaisi kikkailuun materiaalivalinnoilla luodin eri osissa.
No etkös tuossa aiemmin tarkoittanut ainoastaan vaipan geometriaa yksikössä? Geometria ei silloin määrää absoluuttisesti mitään, jos luoti on esimerkiksi reikäpäinen/ontto joltain matkalta vaipan sisältä (esim scenar suhteessa lockbase). No tämä uusi tilanne on aavistuksen toinen, jos ytimen geometria ilmestyy mukaan.
Ei todellakaan johda mihinkään kikkailuihin materiaalivalintojen kanssa, eli väärinpäin ammutunluodin painekeskipisteen etupuolen epävakaavan vaikutuksen voi teoriassa lähes eliminoida kokonaan väärinpäinluodin keulan(perän) muotoilulla. Tämän kaltaisella muotoilulla voisi saada massakeskipisteen ohi virtaavan ilman mahdollisimaan laminaariseksi, saaden painekeskipisteen jakaantumaan pitkin luodin kokomassaa. Väärinpäin ammutun luodin suippo takaosa edistää ja kiihdyttää luodin pinnan laminaari virtausta. Tässä on muutamia viritelmiä -->
http://www.hn-sport.de/en/products/air-rifle-pellets/hunting/baracuda-hunter.html
http://www.hn-sport.de/fileadmin/user_upload/pdf/luftgewehrkugeln/produktdatenblaetter/baracuda-hunter-.177_data-sheet_eng.pdf
http://www.seat61.com/images/Norway-oresund-train.jpg (tämä on C3 on hiukan oftopik, mutta senverran ruma että olkoon)
Toisekseen väärinpäin ammutun aliäänisen luodin tasaista perää ei edes tarvitse muotoilla. Aliäänialueella massan sijainti heikon aliäänisen painekeskipisteen puolella on paljon vaikuttavampi parempaan vakauteen. Newtonin lain mukaan ilmanvastus kasvaa nopeuden neliössä. Vastuksen voimistuessa voimistuun myös painekeskipisteen vaikuttava voima. Jos luodin massakeskipisteen voima kumoaa painekeskipisteen(ja massa on edessä) voiman ei epävakauttavaa tekijää ole.
Täysin tasapäinen on todennäköisesti huonompi, kuin tarkoitukseen muotoiltu reikäpää, mutta oleellisesti parempi kuin oikeinpäin ammuttu aliääninen luoti.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Mikä oli toisen esimerkin pointtina? Siinä puhutaan hiukan eri asiasta...
Ihan samasta asiasta puhutaan, eli jos kuvittelet väärinpäin ammutun luodin poistumaan piipusta. Luoti on irtomaisillaan rihloista, mutta yksi kulma luodista on takertuneena viimeisenä rihloihin. Normaalisti aliääninen etuperin ammuttu luoti saattaisi lähteä voblaamaan, koska yliäänialueen painekeskipisteen vakauttavaa voimaa ei ole. Nyt jos luoti ammutaa väärinpäin on massa aliäänisesti edullisemmassa asemassa --> edessä. Kuvittele vaikka heittäväsi tikkaa ja tikan pyrstö osuu käteen kun olet päästänyt heittäessäsi tikasta irti. Tikka lentää kärkiedellä vakautuen, koska massa on tikan pyrstön edessä -> ei haittaa vaikka painekeskipiste on myös massakeskipisteen edessä
..kiitos kommenteista sekä tieteellisen tuntuisesta otteesta asiaan.Vaikutti just sen verran minuun että asiaa täytyy kokeilla käytännössä..siis periaatteideni vastaisesti alkaa ammuskelemaan luoteja myöskin väärinpäin..
Kertoilen saavutetusta osunnasta kunhan ehdin..siis ampumaan-
TeeHoo
H&N lutkunluodissa on reikäpää ihan muusta syystä. Ks. firman materiaali jos tuntuu vaikealta uskoa.
Mysteerimiestä ei kannata tulkita/siteerata siten kuin itselle sattuu parhaiten sopimaan, vaan siten kuin hän on kirjoittanut.
Ja pidetään ne vaimentimet irti jos ammutaan luoteja takaperin(kin). Omallekin kohdalle on sattunut useammin kuin kerran että etuperin vakaa luoti tumblaa jo ilmassa takaperin ammuttuna.
Lainaus käyttäjältä: jthyttin
Mysteerimiestä ei kannata tulkita/siteerata siten kuin itselle sattuu parhaiten sopimaan, vaan siten kuin hän on kirjoittanut.
Lainaus käyttäjältä: jkorpi
No etkös tuossa aiemmin tarkoittanut ainoastaan vaipan geometriaa yksikössä? Geometria ei silloin määrää absoluuttisesti mitään, jos luoti on esimerkiksi reikäpäinen/ontto joltain matkalta vaipan sisältä (esim scenar suhteessa lockbase). No tämä uusi tilanne on aavistuksen toinen, jos ytimen geometria ilmestyy mukaan.
Ei todellakaan johda mihinkään kikkailuihin materiaalivalintojen kanssa, eli väärinpäin ammutunluodin painekeskipisteen etupuolen epävakaavan vaikutuksen voi teoriassa lähes eliminoida kokonaan väärinpäinluodin keulan(perän) muotoilulla. Tämän kaltaisella muotoilulla voisi saada massakeskipisteen ohi virtaavan ilman mahdollisimaan laminaariseksi, saaden painekeskipisteen jakaantumaan pitkin luodin kokomassaa. Väärinpäin ammutun luodin suippo takaosa edistää ja kiihdyttää luodin pinnan laminaari virtausta. Tässä on muutamia viritelmiä -->
Aikasemmasta muotoilustani sai ilmeisti väärän käsityksen tai se oli vajaa, oli miten oli, mutta kysymys on kuitenkin nimenomaan siitä mitä materiaalia luodissa käytetään ja miten se on muotoiltu ja sijoitettu. Mitään muita keinoja ei ole, myös luodin kääntäminen sisältyy tähän. Ei siitä sen enempää.
Painekeskipistettä ei voi mitenkään jakaa luodin alueelle. Se on yksittäinen piste joka on laskettavissa luodin eri osiin vaikuttavan vastusvoiman summana. Olet aivan oikeassa siinä että perän vastusta saadaan yleensä pienennettyä veneperäluodin ampumisella väärinpäin. Vastaavasti keulan vastus yleensä kasvaa joka johtaa kahteen asiaan. Painekeskipisteen siirtymiseen eteenpäin ja kokonaisilmanvastuksen kasvamiseen. Nämä vaikutukset ovat haitallisia luodin vakaudelle yhtäaikaa kun massakeskipisteen siirtyminen eteenpäin on edullinen ilmiö. En sinänsä ole kiinnostunut keskustelemaan mistään pikkujutuista vaan ainoastaan syistä miksi luoti ei ole aliäänisenä aina vakaampi ammuttuna väärinpäin. Siitähän tässä kai oli kysymys ja se on vähemmän OT kuin muut jutut... Ainakin itse saan tekstistäsi käsityksen että luodin ampuminen väärinpäin olisi aina edullista vakaudelle mutta myös käynnön kokeet osoittavat päinvastaista. On tapauskohtaista kummin päin luoti on vakaampi aliäänialueella.
Lainaus käyttäjältä: jkorpi
Ihan samasta asiasta puhutaan, eli jos kuvittelet väärinpäin ammutun luodin poistumaan piipusta. Luoti on irtomaisillaan rihloista, mutta yksi kulma luodista on takertuneena viimeisenä rihloihin. Normaalisti aliääninen etuperin ammuttu luoti saattaisi lähteä voblaamaan, koska yliäänialueen painekeskipisteen vakauttavaa voimaa ei ole. Nyt jos luoti ammutaa väärinpäin on massa aliäänisesti edullisemmassa asemassa --> edessä. Kuvittele vaikka heittäväsi tikkaa ja tikan pyrstö osuu käteen kun olet päästänyt heittäessäsi tikasta irti. Tikka lentää kärkiedellä vakautuen, koska massa on tikan pyrstön edessä -> ei haittaa vaikka painekeskipiste on myös massakeskipisteen edessä
Niissä lainauksissa joista kysyin ei ole puhe tästä asiasta. Niissä on kysymys projektiilin massan epäkeskeisyyden aiheuttamasta heitosta piipun suulla. Syy heittoon on siinä että rihloissa luoti pyörii pintakeskiöakselinsa suhteen kun ilmassa luoti taas lentää ns. massakeskipisteellään. Vastaavalla tavalla käy jos luoti lähtee kierossa rihloihin. Jos ja kun massakeskipiste ei ole pyörimisakselilla tapahtuu edellisessä lainauksessa mainittu heittoilmiö joka näkyy taululla kasvaneena kasan kokona. Tällä on hyvin vähän tekemistä luodin vakauden kanssa.