jos jollakin olis tieto sotakirveen mallia 39 taikka yleisemmin aikoinaan käytetyn a-tarvikkeen latauksesta tahi nopeudesta 13g luodille siten että sotakirveen matka asteikko pitäisi paikkansa..13g luotiahan saa lapualta joten olis tarvetta asiakkaalleni patrunan latausdata kohtullisillen matkoille max 300m perinneaseammuntaan avotähtäinluokkaan suunnilleen alkuperäisillä asetuksilla..
käytössäni on irtolehti editionina am aseiden rakenne ja tekniset yks kohdat v.mallia .....47 mutta ei osunu omaan optiikkaan sellaista tietoa ja jottei tarttis toisen pyssyyn alkaa syksyn sateissa alkaa kokeilemalla ettimään varsinkaan kun ei siitä kuitenkaan palkkaa saa.
tarkkakäyntisen latingin teko ei ole mikään ongelma nykyisenä kiikaripyssyjen aikana mutta alkuperäisen tiedon löytäminen sitävastoin on joskus hankalaa kun muutakin puuhaa olisi..iltatyönä tarttis vielä ehtiä kiillottamaan lahtarin lihakattilaakin seittemän päivää viikossa..näin yksityisyrittäjänä toki kattila on oma mutta kuitenkin..
jos tietoa on niin laittakaatten tänne niin saavat muutkin sitten osansa salatieteestä..itse en aio hautaan viedä omia oivalluksiani esim ÄV paukuista ja niiden tekemisestä vaan jaan tietoni julkiseen käyttöön ..tutkintaa tullee lähiaikoina ÄV latauksien rakentelu 53 R kaliberiin luodeilla 13g Lapua ainakin matkoille 100-300 m :angry-banghead: :angry-cussingblack: :angry-extinguishflame: :angry-screaming:
Eikös se 7,62x53ärräläisessä ole 13g kuulan nopeus ainaki sotapaukuissa 720m/s. Ruudin määrää ja laatua en nyt muista mutta selvitetään.
samalla ajatuksella olin itsekin liikkeellä keväällä. Purin jokusen latauksen ja panos oli 42.4gr. Laatu on arvoitus mutta liikuttavan samoja vauhteja saa n140.
kiitoksi vaan kauhiast..noin aluks..tarttee kattoo mitä tulee nopeutta kunhan saahaan valoo vähän,bröömelille.
ruutilaadut varmaankin on vaihtunu muutaman kerran ja pari firmaakin on tainnu mennä nurin niitten sotapaukkujen tekemisen jälkeen..mullakin muutama laatikko vm.39 mutta ei taida enää niiden ampuminen mittarin yli kertoo ihan kaikkee..voin koettaa
joku arvo..siis nopeus varmaan on ollut aikoinaan speksinä sille et kryyni lentää tietyn matkan päässä tietyllä tähtäinkuvalla naapurin pieksunvarteen tai tähtäyspisteeseen ainakin suunnilleen koska asetustakin on asemallista riippuen max ? 1500 arsinaa..
luodin paino oli varmaankin se 13g mallia d 46 vissiin..ei varmaankaan ballistinen koeffidenssikään ole ammuksilla enää sama mutta jos matka on max n.300m niin osuma alue lie suunnilleen aiotun tähtäyksen mukainen eli osunee oletettuun kuolonpaikkaan eli laittoman maahantunkeutujan nuppiin tuottaen orgaanisissa elimissä kauhistuttavan turmeluksen ja rigor morttiksen..
näin siis sortovuosina mutta tänä päivänä osunnan kuvaajana toimii tietenkin kartonkimalli ja ammunnan tarkoitushan on vaan hupi, harjoitus sekä virkistäytyminen kuten lienee poliittisesti korrektia ilmaista. :angry-screaming:
53R:n "alkuperäisen" latauksen selvittämiseksi kannattaa tutustua Mika Pitkäsen ja Timo Simpasen erinomaiseen teokseen " Suomalaiset sotilaspatruunat 1918-1945", Apali 2004. " Alkuperäinen lataus " ei välttämättä olekaan aivan yksiselitteinen. Lunttasin parin paukkuaskin etiketeistä seuraavanlaisia tietoja: panos 3,0g, ruuti RSO4N 16 , ladattu v. 79 sekä panos 2,8g, ruuti VRT 192/72,ladattu v. 72, molemmissa luotina D166.
13g D166 on orikinaali luoti ja N140 ruuti.
Lainaus käyttäjältä: 53R
Eli m/39:llä voi ampua D166 luotia? Jossain sanottiin että luoti olisi turhan paksu alkup. piipulle, tarkoittikohan sitten vanhempia pystykorvamalleja..? Sori jos kyselen tyhmiä, aloittelemassa jälleenlatausta ja kauhia tiedonjano päällä. :think:
Lainaus käyttäjältä: JackDaniel
Lainaus käyttäjältä: 53R
Eli m/39:llä voi ampua D166 luotia? Jossain sanottiin että luoti olisi turhan paksu alkup. piipulle, tarkoittikohan sitten vanhempia pystykorvamalleja..? Sori jos kyselen tyhmiä, aloittelemassa jälleenlatausta ja kauhia tiedonjano päällä. :think:
D166 on tehty just M/39:lle, M/28-30 piippu on se tiukempi.
kiiitos..sitten vielä se toivottu lähtönopeus jolla avotähtäimien asetukset oletettavasti pitävät paikkansa tois sanoen ruutimäärä...2.7g ja jotain osia päälle tai sitten tavoiteltu nopeus piipun suulla tahi V 3m/s
Vielä varoituksen sana noista -72 vuoden hylsyistä, ainakin itsellä hylsy katkesi ensimmäisellä jälleenlatauskerralla, enkä kuulemma ole ainoa jolle vm. 71 ja 72 ovat aiheuttaneet harmia.
Lainaus käyttäjältä: JackDaniel
Lainaus käyttäjältä: 53R
Eli m/39:llä voi ampua D166 luotia? Jossain sanottiin että luoti olisi turhan paksu alkup. piipulle, tarkoittikohan sitten vanhempia pystykorvamalleja..?:
Varmaan, M28-30 pystykorva on tiukemmalla piipulla (.308) kuin M39 (.310-.311).
M28-30 alkuperäinen luoti on D46. PV:llä olleita kivääreitä kalvattiin (ylimeno pesityksessä) D-166 "turvalliseksi". Näihin leimattiin tunnisteeksi "D", piipun päälle.
Silti, 28-30 voi ampua D166:sta turvallisesti. Ja olisi voinut ampua varmaan ilman "D-kalvausta", se tehtiin vähänniinkun varmuuden vuoksi.
Nykyiset D166 luodit ovat halkaisijaltaan 7.85mm/.309". Ainakin ne mitä olen itse mitannut.
^Nyt tuli selvyys tähänkin, kiitokset!
Eiköhän kannata pitäytyä patruunoita ladatessa tuoreissa materiaaleissa hylsyjen osalta:D Turvallisuus kuitenkin tärkeimpänä pidettävä näissä hommissa.
Löysin vanhan kopion jostain latausoppaasta. Taulukossa on 7.62X53R kaliiperille luodit 6g-13g, valmistajina Sako ja Lapua.
Raskain luoti on 13/200 FMJ D166 Lapua, nalli 68, ruuti N160, ruudin määrä 3,30/50,9 , nopeus 750m/s, paine 3300.
Olen käyttänyt kyseistä taulukkoa siten, että alotuslataus on 3,30 grammaa miinus 10 % ja siitä korottanut ruutimäärää 0,05 gramman portain.
Eli 3,30X 0,10 =0,33
3,30-0,33=2.97 ,eli aloituslataus on n.3.0grammaa ja siitä voidaan aloittaa lähtönopeuksien mittaus ja tavoitteena on 720m/s joka on nykyisten tarkka-ampujakiväärien M85 ampumatarvikkeen D166 lähtönopeus.
Paanasen latausoppaan mukaan D166 voidaan ladata ruudilla N540 , aloitulataus 2,48grammaa 663m/s ja maksimilataus 2,69grammaa 720m/s, toimii.
Sain appiukoltani ruutipurkin N160 ruutia. Hän on aikoinaan lataillut 53R:ään lintupaukkuja ja hirvipaukkuja. Hänellä oli annostlijana katkaistu hylsy, joten määriä en tiedä, enkä ole itse N160 ruutia koskaan käyttänyt. KNo mainitsi VPT:n ruutimääriä, ehkä 3,0g on N160 ruutia ja se pienempi annos on N140 ruutia, pitänee tarkistaa löytyykö minulta joitain vanhoja patruunarasioita vielä.
Olen ymmärtänyt, että perinneasekilpailuissa voi käyttää myös molyscenaria 10,85g ja käyttää N140 ruutia 3,08grammaa, mikäli aseessa on tiukka piippu ja rihlannousu on 10". Lähtönopeus on n.830m/s. Nallina cci200, hylsy lapuan kerranammuttu(samalla aseella) ja 5mm kaulasta supistettu. Latauspituus niin,että luoti koskettaa kevyesti rihloihin,jos on lyhyt ylimenokartio. Myös Lapuan latausoppaan latauspituus toimii. Tietysti jokaiseen aseeseen pitää etsiä se paras lataus ja luoti/ruuti yhdistelmä, mutta olen vakuuttunut, että se kannattaa. Lapualainen Arvi Välkkilä voi avustaa latausten ja nopeuksien testauksissa.(Välkkilän ase ja patruuna). Testaukset voi ampua Lapualla vanhan "Paukun" tunneliradalla Arvin opastuksella. Suosittelen.
Noita mainitsemiasi vaimenninpatruunoita koskevia ohjeita kannattaa kysyä Juha Espolta, itse sain ainakin 2007 alkuvuodesta häneltä hyviä ohjeita.
kiitos vaan kovasti monitahoisesta ja varmaankin kattavasta vastauksestasi muttakun...tarkoitukseni oli saada vastaus nimenomaan siihen alkuperäiseen lataukseen jolla sotapyssyn avotähtäinasetuksien tulisi edes oletettavsti toimia tai mille nopeudelle ne on tarkoitettu toimivan käytettäessä alkuper lataukseen kuulunutta ja nykyisinkin myytävää 13g painoista d 166 luotia..kokeilen Lapuan manuaalissa annettua maksimi ? latausta 40gr N 140 ajoainetta kunhan senverran kirkastuu että näkee taulun 150m päästä ja 150m asetuksella pitäis osumat olla joinkuin sihteerauspisteen paikkeilla..
53 ärrän lataukset ovat silleen tuttuja että omistamassani samankaliberisessa J Jalosen lukkoon tehdyssä kasapyssyssä käynti oli niin ilmiömäistä että rakennan vielä toisen samanlaisen tulevaisuudessa..tälläkertaa tosin alumiinitukilla varustettuna...edesmenneellä kasapyssyllä olen ampunut kahtena vuotena 300m matkalle niin pienet kasat että valheeksi uskoisi jollei itse olisi ollut perän takana ja halvalla 12g scenarilla tulpattuna...
supulatauksista olen kirjoittanut huomioita ja vapaasti hyödynnettäviä latausohjeita tälle sivustolle johonkin 53 r aliäänilataukset tai sitten 50 bmg aliäänilatakset N 310 ruudilla joten tuttua on sekin..
just tulin radalta viimeks valmistuneen koeaseen eli sotakirves lyhennetyllä piipulla ja omalla vaimentajalla..korvakuulolta kokeiltiin ensin muutama aliäänilataus patruuna ja lopuks pari täysäänilatausta 13g luodilla.
tarttee kokeilla sit varmaankin ihan empiirisellä menetelmällä asiakkaan pyssyyn muutama lataus matkoille 150 ja 300 metriä
mikäli asiakas haluaa ammuskella sekalaisia luoteja nuukuus syistä niin voipi latailla itse mitä lystää..kiitos kaikille annetuista vastauksista mutta PÄÄASIA oli alkuper tarkoitettu joko lataus tai piipunsuunopeus siten että avotähtäinasetukset toimivat mainituille matkoille
ja mikäli kiinnosti niin mainitsemiani hajahuomioita 53 R aliäänilatauksista löytyy ballistiikka ja jälleenlatauosiosta jonne ehkä tämäkin paremmin kuuluisi..nimikkeellä 50 bmg aliäänilataukset.
sama :violin:
ja kysyjä itte vastaa vielä kerran notta vaikka tk kiv 85 mallin paukkuna olis joku lähtönopeudeltaan vaikka ÄX niin siinä on optinen tähtäin jossa vanhaan aikaan oli jokin vakioasetus eri matkoille ja jos nykyään ihan vakavissaan jossain ryynäyksissä käytetään mallia 85 vaikka on olemassa virallisen nomenklatuuran mukainen tarkka ammunta aseistus esim mallia TRG niin malleissa 85 varmaankin on asennettuna uudemman mallinen optiikka tarvittavilla kororummuilla eri A tarvikkeiden variaatioille ottaen huomioon luodin eri painot sekä suunopeus ynnä eri projektiilien erilainen ulkoballistinen ominaisuus joka taasen on riippuvainen kulloiseenkin tarpeeseen valitusta ammuksesta ja sen toivotusta terminaaliballistisesta tuhovaikutuksesta ammunnan kohteena olevaan materiaan tahi kudokseen..
ottaen huomioon sen karun tosiseikan ettei 308 reikäisen projektiilin matkaan saattama esim pyrotekninen materia voi olla niin suuri että kyseessä voisi olla varsinainen remahtavainen ammus jäänevät matkaan saatettujen kappaleiden keskinäiset ominaisuudet tahi niiden puutteet tasolle jolla arvioidaan vain lentoradan korkeutta sekä erilaisia ulkoballistisia muuttujia jotka muuttavat projektiilin odotettua käyttäytymistä aikana jolloin siihen ei voi enää vaikuttaa.
todellinen jaakobin paini matemaattisten muuttujien sekä ammukseen liittyvien sortovoimien oikeanlaiseksi arvioimiseksi alkaa vasta kun "maaginen" sata metriä on ohitettu ja tavoitteena on ns.parempi osunta kuin" hirviminuutti" kertaa esim 3 elikkä 300m / 30cm jollei sitten progressio kasvata kasaa niin että 300 metrin kasa on kaks kertaa oletettu tai toivottu..saattaa osua hyvinkin kohdalleen tämän päivän poispilatulla ampujakannalla joka tarvitsee optisen tähystyslaitteen pian jopa oman pyllyn raapimiseen :lol:
oletetussa TA toiminnassahan ns. tosipaikassahan ammutaan vain yksi tai korkeintaan kaksi laukausta jolloin matemaattisten kaavojen pitää olla kalkuloituna ohimolohkoon niin ettei erehtymisen vaaraa ole koska vastakkaisen postinumeron porukka saattaa osata myöskin matikkaa ja lähettää tulikivenkatkuisia terveisiä romaanikarkeitten susihaulien muodossa sellaisena ryöppynä että TA toiminta on sen jälkeen Eldankaa :angelic-whiteflying:
sama
Valitettavasti en noita museokamoja kovin hyvin tunne.
PV:N D-166 lataus on se mille ainakin m/39 on suunniteltu. TAK-85:ssa käytetään kyseisesta latauksesta ns. tarkkuuslatausta joka tarkoittaa suomeksi sitä että sen lähtönopeushajonta ja osumatarkkuus ovat paremmat kuin normaalipatruunoissa. TAK-85:ssa lähtönopeus nimellisesti pitäisi olla 720 m/s +20C lämpötilassa. Joskus se sitä on, joskus ei.
Ongelmaksi tulee se että TAK-85:n piipunpituus ja m/39 piipun pituus eivät ole samat eivätkä piippujen sisämitat muutenkaan ole samat, 85:n piippu on tiukempi. Jostain olen lukenut että 700m/s D-166:lle m/39:stä olisi ns. tavoitenopeus.
Osuuko aseella 150m asetuksella 150 metriin riippuu kyllä hyvin paljon jyvän korkeudesta. Niitähän on m/39:iin saatavilla useita korkeuksia.
Eli 700m/s ja D-166 pitäisi olla jo hehtaarilla. Varajyviä peruskohdistusta varten radalle mukaan.
jeps...kiitos hju..
nyssetuli mitä haettiin eli nopeus..
700m/s piipunsuunopeutta niin olis hollilla 13g kuulalla.
siitä tavoitteesta kun alan tekemään kasa ammuntaperiaatteella eli pieteetillä tarkkuudella niin saapahan nähdä lopputulema?
vaihtoetujyvät kyllä olin unohtanut kokonaan mutta tuleepahan niillekkin käyttöä poiskuleksimasta laatikosta..jos satutaan tarvitsemaan.
ilmoittelen suppean artikkelin muodossa onnistumisesta ja lopuksi..pyssy menee asiakkaalle ohjeineen kaikkineen joten loppu jää varmaan sen varaan miten tunnollisesti Hän haluaa tarkkuutta ulosmitata vai tyytyykö ammuskelemaan rähmältään 100 matkalta 8g sekalaisia kryynejä.siihen käyttöön saan tehtyä..tai on valmiinakin jo lataus halpa ammuntaan hiljaisilla kissanpierupaukuilla a´la VV N 310 ruuti ja 8g luoti mutta se on ihan toinen juttu,latauksessa on kympintappoainesta kuitenskin :angry-banghead: peli jatkukoon
kiitos
Tak-85:sta sen verran että se edelleen jakokamaa eikä sen tähtäimiä ole mitenkään modernisoitu. BDC on edelleen käytössä.
Loppukaneettina nopeasti "viimeinen" lisäys ja tulos..
Wanhoista kirjoituksista löytyi se salattu tieto jota hain elikä latausoppaan (Lapua/vv) maksimilataus 13 fmbjt luodille 40gr N 140 propellanttia eli ajoainetta ja kuula päähän niippiuraan asti..nopeutta kertyy näillä ilmoilla hippasen tunsas 700m 3m
ja wanhalla ohjeella kohdistettuna 150m matkalle sihdaten kivääritaulun valkoisen "keskiön" alareunaan niin osumat olivat 100mm kasassa kympin ympärillä kunhan pienen laskutoimituksen jälkeen matalimmasta kaapistani löytyneestä etujyvästä olin viilannut 1.3mm veks..
Kivääri on waruswäen warikolta uutena ostettu eikä aseeseen tarvinnut tehdä muutakuin kiristää ruuvit sopivaan momenttiin ja siirtää etujyvää sivusuunnassa n.5 vasemmassa tähtäinkorvassa olevaa "naksua" vasemmalla olleen osuman suuntaa eli vasemmalle niin alkoi laulamaan kaunista aariaa..ennen luovuttamista tulen ..tai siis menen kokeilemaan asetta 300m matkalle perinteitä kunnioittaen sarkatakki päällä karvareuhka päässä ja asento vapaa..rähmällään.
Mielenkiintoista taas vaihteeksi puuhata jotain perinteistä jonka lisäksi asiakas joutuu maksamaan.
harri
Mittailin oman 28-30 pystykorvan takatähtäintä heittokellolla välille 150-1000m.
Alustavien mittailujen perusteella tähtäinasetukset ovat julmasti optimistiset, lähtönopeutta tarvittaisiin +900 m/s että
alkaisi täsmäämään todelliseen D166 lentorataan.
Ehkäpä säädöissä on huomioitu pitkä piippuaika ja aseennousemistaipumus?
onko muuten M91-30, M28-30, M39 jne takatähtämillä eroa? Käsittääkseni veli venäläinen ei ampunut 13g kuulaa noista wanhoista mosineista vaan jotain 9,7g(?) luotia. Tämä saatais selittää eroa....
Lainaus käyttäjältä: HJu
Onko tuolla merkitystä? Piippuaika + pomput tulee huomioiduksi jo kohdistuksessa.
edesmenneen PT Kekkosen kirjoituksista selviää melko tarkoin sama asia jonkavuoksi käytiin melkoinen hakuprosessi..joka tietoa kaivannee hakee Tokko tietoa on palstalta osa joku yli 20..ehkä 23 tai 26 siellä on selkee juttu nopeustavoitteineen ja luodinpainoineen...hyvää tietoa myös aliäänilatauksista sotakirveeseen...kannattaa lukea tarkoin ja YMMÄRTÄÄ myös tai antaa olla kokeilematta jos tuntuu siltä ettei ymmärtänyt kaikkea...tärkeät asiat ovat luodinistutus syvyys,ruutilaatu(N310 vain ja ainoastaan) minimimäärä siinäkin sekä maksimimäärä,sekä luodin liukastaminen sekä piipun puhdistus ettei tule kallista vahinkoa kokeillessa :violin:
Harri :angry-banghead:
Lainaus käyttäjältä: MSa
Lainaus käyttäjältä: HJu
Onko tuolla merkitystä? Piippuaika + pomput tulee huomioiduksi jo kohdistuksessa.
Enpä tiedä, siksi kysymysmerkki. Sitten on sekin mille kuulalle tähtäin on alunperin kalibroitu. Vanhaan maailmanaikaa niillä suunnitteluvaiheessa kyllä yleensä ammuttiin sinne hevon kuusen etäisyyksille avoilla. Vaikea kuvitella että näin perushommassa olisi mokattu täysin kun jotain pistimen kiinnitystä on jaksettu hieroa moneen kertaan uusiksi vaikka niitäkään ei ainakaan Suomessa juuri ole koskaan käytetty ja Jatkosodassa keräättiin jo poiskin kun miehet heittelivät niitä turhana painona maastoon.
Mistä tulikin mieleen että ainakin M-N m/91tähtäimet pitävät paikkansa parhaiten kun niissä on pistin kiinni. Eli ilman pistintä kohdistukset ovat varastoaseissa missä sattuu. Tosin miksi joku ampuisi esim. 800 metriin pistimen kera ?
M28-30 tähtäin on sama kuin M39, poislukien "1.5" (150m) merkintä joka on vain M39:ssä, lisättiin selventämään nollausmatkaa.
Tähtäin on suomessa suunniteltu. Pääarkkitehtinä Suojeluskuntien kapteeni Harry Mansner.
Etutähtäintä puuhastelivat mm VPT:n J. Mantsas, yhdessä SK:n asepajan Onni Parosen kanssa.
Tarkastaja, jalkaväen kenraali Ernst Löfström oli vahvasti myötävaikuttamassa 1200-2000m päivitykseen. Tätä ei ekoissa 28-30 koekivääreissä ollut.
Vanhempien venäläisten sotilaskiväärien "Konovalov" -tähtäimissä on sama toimintaperiaate, joten ei siinä mitään uutta sinällään ollut.
Mosinnagant.netin Doug Bowser sanoo:
The "S" type ( 180 gr flat based ) and the D46 type ( step boatailed) ammo the Finns produced at SAKO and Valtion Patrunnas Tehdas ( State Cartridge Factory ) was manufactured with .309" bullets. The D100 ( 200 gr step boatail) ammo was also .309". I believe the Finns were concerned with oversized bullets in the M28/30 or they would have manufactured their ammo with .310" bullets.
Suojeluskuntien -30 luvun patruunarasia sanoo että "S-luoti", ja D166 luodilla tulpitettu patruunahan tuli käyttöön vasta 1939 -M39 kivääriin.
Venäläinen luotikin on nimeltään "S" -mutta käsittääkseni eri asia kuin suomalainen, raskaampi S- joka ilmeisesti painoi sen 11,5g.
Arvelen tässä vaiheessa että nykyinen 12g D46 on lähellä 30- luvulla käytettyä murkulaa. Ja että 13g D100 "snaipperikuula" on se josta syntyi uusi yleisluoti D166. edit "S" -lyhennettä käytettiin lienee yleisnimenä teräväkärkisille luodeille.
Lyhenne on saksalaista alkuperää, sanasta "Spitzer, eli "terävä", "piikki", jne.
Tuossa kuvia, valitettavasti luotipainoja tai käyttövuosia ei mainita:
http://7.62x54r.net/MosinID/MosinAmmoID03.htm
P.S.
Jossain sanottiin että M28-30 takatähtäimessä olisi 200m "taistelutähtäin" ikäänkuin samassa.
Pitääpäs laskeskella illalla... hmmm. voisko olla että 200m kohdistuksella tähtäin alkaisi pelitämään- ainakin just oikeaan suuntaan menee.
Eihän tuo ny olis eka kerta kun PV:llä sattuu painovirheitä tähtäimien merkintöjen kanssa.
Tuli mieleen että M-N -konstruktioissa tähtäinväli lyhenee etäisyysarvon kasvaessa. Se kompensoi "liian vähäistä" hahlon koroa. Kompensoiko riittävästi on se kysymys.
Tähtäimet lienee kalibroitu vähän D166:sta kevyemmälle ja nopeammalle luodille. Olisiko 12 gramman D46 ja 730 m/s lähellä?
Lainaus käyttäjältä: HJu
Tähtäinväli ei käytännössä muutu järkevästi mitattavissa olevia määriä ennen kuin vasta tuolla 700-800m tietämillä.
Mittausten perusteella laskin todelliset korot niin että 150-600 tähtäinväli sama, 800 0,5mm lyhyempi ja 1000m 1mm lyhyempi väli kuin 150-600.
1200-> korotuksia on vähän hankala mitata "jatkoksi" 1000m asetukselle, koska 1200m tähtäinlinjalle on hankala järjestää 1000m linjan mekaanista referenssipistettä takatähtäimen ollessa pystyssä.
Arvelen/uskon/toivon että mikäli "viisasten kivi" 150-1000 välille löytyy, menee 1200-2000 korot linjassa aika lähelle.
polkaisin kysymyksen -30 luvulla käytetyn suomalaisen patruunan spekseistä asehistoriaseuran foorumille. Katsotaan jos sieltä tulis lisävalaistusta asiaan.
Kuvistä katseltuna ja muistiin tukeutuen takatähtäimen pituus on luokkaa 6-7 senttiä eli 60-70mm. Kuva: http://sotavaruste.net/index.php?p=galleryGalleryShow&iIdLink=820&iType=1&iPhoto=1
Eli tähtäinvälihän on etutähtäimen ja hahlon välinen matka vaakasuorasti mitattuna. Sillä on 1000m matkalla aika paljon merkitystä onko se esim. 57,5cm vai 52,5cm jos itse hahlon liike on esim. 1mm pystysuunnassa.
Esimerkki:
1mm hahlon liikkeessä pystysuunnassa vaikuttaa 1000m päässä osumapisteeseen seuraavasti:
Tähtäinväli 575mm (muistaakseni tähtäinväli perustaistelutähtäimellä) -> 1mm muutos siirtää osumapistettä 1739,1mm eli noin 1,74 metriä.
Tähtäinväli 525mm -> 1mm muutos siirtää osumapistettä 1904,76mm eli noin 1,90 metriä.
Pelkästään tähtäinvälin muutos vaikuttaa koroon +16cm pystysuunnassa SEN LISÄKSI mitä hahlon liike pystysuunnassa olisi vaikuttanut jos tähtäinväli olisi pysynyt samana. Kun tähtäinväli lyhenee niin osumapiste nousee jo sen vuoksi vaikka hahlon korkeus ei muuttuisi mihinkään. Kun hahlokin nousee niin koroa tulee vielä lisää.
Eli tähtäimessä tapahtuu kaksi asiaa:
Mitä pidemmälle matkalle on takahalo asetettu niin sitä lyhyempi tähtäinväli. Sen lisäksi hahlo nousee perusasetuksesta ylöspäin. Kummatkin kompensoivat luodin lentorataa jyrkemmin mitä kauemmaksi ammutaan. Sitten kun takatähtäin käännetään pystyyn niin tähtäinväli ei enää muutu lyhyemmäksi vaan kaikki loput koromuutokset tehdään sitten enää hahlon korkeutta säätämällä.
Kaikki tämä hieno Pythagoraan laskelman hyödyntäminen ei toki auta vielä yksinään selvittämään mille patruunalle/luodille/lähtönopeudelle tähtäin alunperin on suunniteltu.
Asetriviaa: Suomen yleisin aseluvissa mainittu kiväärin sarjanumero lienee edelleen 86432 joka lukee Pystykorvien takatähtäinten jalustassa. Sehän ei tietenkään ole sarjanumero vaan etäisyysasteikko mutta kerran kun se on kirjattu dokumentteihin niin eihän se sieltä mihinkään katoa :-)
? 'mistä näitä senttejä tänne laskelmiin oikein tulee' ?
Kuten aikaisemmin totesin, tähtäinvälimuutos asetuksella 100-600 on millin osia, 700-800 n. 0,5mm ja tästä tonniin toiset 0,5mm. Palttiarallaa. Ja luonnollisesti, tähtäinväli on huomioitava korolaskelmassa.
edit:
jaa, nyt hoksasin mikä sulla oli ajatusvirhe:
se takahahlo ei liiku korotussäätimen mukana aseen pituussuunnassa, vaikka kuvista saattaa niin luullakin. Väli muuttuu reilummin vasta kun nakataan 'loikkari' päälle ja mennään +1200m.
Ok. Ei ole omaa Mosinia joten ei voinut tutkia. Joissain kivääreissä hahlo liikkuu korosäätöä tehdessä.
Hitsi. Melkein luulin jo keksineeni selityksen :-)
M39 kellarissa antautui tieteelle ja kertoo seuraavaa.
Mittausten ja laskelmien vertaaminen osoittaa että ko yksilön tangenttitähtäin vastaa erinomaisesti QTU:lla 12g D46 luodin tutkadatalla laskettua rataa.
- 1000m saakka 0.3mrad tarkkuudella.
- 2000m saakka 0.5mrad tarkkuudella.
Vo720m/s 20C 1013mbar.
Havainnot lattoivat kyllä nostamaan hattua vanhanajan jermuille jotka vekottimen on kehittänyt.
Eipä tartte tätäkään enää ihmetellä, D46 nokkaan ja 720m/s.
P.s. Ens kevään whiskeyjantteri ammutaan sitte avoilla 1400m. :dance:
tunnen jo maltaan maun suussani. Tämä wanhan Vasilin avustuksella.... :)
Testasin kerran Niinisalossa "Lottakiväärillä" avotähtäimillä jantteria ja sanoisin, että vaikeaksi menee puolessa kilometrissä ja minulla oli tähystäjä kiikarin kanssa olkapään takana. Laiho tähysti ja minä ammuin. Jantterin vasen yläkulma ja jyvän vasen yläkulma kohdakkain, niin meni vähän ohi vasemmalta ja kun
tähtäsi jyvän vasemmalla ylänurkalla jantterin oikeaan yläkulmaan, niin meni hiukan oikealta ohi. Ja voin kyllä kertoa, että on aivan turhaa lähteä kokeilemaan ilman tähystäjää, jolla on kiikari. Tietysti voi kokeilla todella isoon tauluun ja mieluusti aamulla varhain, ennekuin alkaa tuulla.
Lainaus käyttäjältä: pekkala
tähtäsi jyvän vasemmalla ylänurkalla jantterin oikeaan yläkulmaan, niin meni hiukan oikealta ohi. Ja voin kyllä kertoa, että on aivan turhaa lähteä kokeilemaan ilman tähystäjää, jolla on kiikari. Tietysti voi kokeilla todella isoon tauluun ja mieluusti aamulla varhain, ennekuin alkaa tuulla.
Tuo 1400m oli täyttä huulta, mutta ei silti sillä etteikö sitä kokeiltaisi...
Spotteri toki pitää olla, mutta everstitason komentaja vierailullaan FinnSniperissa 2009 kippasi sujuvasti pellin pari kertaa luokkaa 600m matkalta suuremmitta vaikeuksitta...
Ammutaanhan avoilla 1000 yardin kisojakin (Palma, Bisley jne). Kympin koko taisi olla noin 60cm ja napakymppi n. 30cm.
Avot ovat tosin tässä kohtaa Centran ja Gehmanin dioptereita ja koko setti maksaa helposti 500-600 USD. "Etujyvänä" voi muuten toimia suurentava linssi jossa diopterirengas.
AI AW:hen saa rautatähtäimet joissa pikasäädöt 100-600m.
Trg:ssä matkat 300m/600m/1000m.
Trg:n oma etujyvä on liian leveä yli 300m matkoille IMHO. Hankin varajyvän ja aion kavennuttaa sen jotta 500m-600m olisivat jatkossa mahdollisia matkoja avoilla.
Sakolta saa muuten Gehmanin säädettäviä iiriksiä aika kohtuullisella hinnalla niin ei jää väkijuomat ainakaan tähtäimestä kiinni.
Ammutaanko se viskijantteri 1400m makuulta vai pystystä :?:
Heh, joo ihan leikkimielellä kokeilin avotähtäimillä ja varmaan siksi meni ohi, kun ampuma asento oli istualtaan vapaaltakädeltä(ilman tukea). Mutta ihan vakavalla mielelläkin voisi joku tehdä kokeiluja ja kirjata korot vaikka M39 kiväärillä. Kyllä noita D166 luodilla ladattuja patruunoita varmaan löytyy muutamia sinkkiämpäreitä firman varastoista.......