Lukkoaktiona L61R A5. Ja olisi tarkoitus saada hyvä tarkkuuspiippu matkoille 100-450m.
Ja saisi kestää lämpöäkin.. LW50 on ollut toisessa käytössä hyvä, olisiko se tässä?
-Pituus ? Min-Max?
-Materiaali?
-Profiili?
-Nousu?
-Mistä saa?
-Kuka laittaa paikalleen?
-Mitähän maksaa?
600mm
Mustaa
Varmint
8"
Jaloselta
Jalonen
Noin 400e
Entäs jos ajattelisi pituuden kasvattamista esim. 620-650mm alueelle?. Tuon mustan kannalla olen itsekin, ihan lämpökeston vuoksi. Laukauksia tuohon tuskin tuhansia vuositasolla tulee.
Omaan aseeseen laittaisin 700mm piipun jotta +1000m matkat onnisuisi helposti. 450m riittää 600mm tai jopa 550mm piippu. Aseen yleiskäyttöisyys paranee lyhyemmällä piipulla.
LW-lla on aikas hyvän oloisia Varmint-profiileja. Mutta ei taida rst olla kuitenkaan se paras? Eli ihan tuon lämpöenergian tuoton vuoksi. Helppoahan se olisi puhdistaa..
Hinnat asennettuina tuntuvat olevan vakioita melkein joka paikassa.
Mites pesitys? Onko mitään järkeä edes ajatella muuta kuin CIP-min pesää? Esim. hylsynkaulojen sorvaukseen en ole innokas, vaikka liki kaiken koitan itseladata.
Ja sitten jos ajatellaan vaimentimen asennusta, niin montako lks kestää yhteen pätkään Varmint-profiilinen ampua, ennenkuin vaimentimen paino alkaa muuttaa osuntaa? Nykypiipulla näkyy olevan max 4 lks.
Pesitykset kannattaa sopia sepän kanssa.
Osumapiste siirtyy vaimentimen kanssa joka tapauksessa.
Lainaus käyttäjältä: Klpro
Jos osumapiste muuttuu piipun/vaimentimen lämpenemisen myötä, on vika muualla kuin piipun profiilissa. Piippu ottaa kiinni piippukouruun tai lämpöväreily haittaa tähtäämistä.
Jee.. Musta LW #2400 28" tuli tilatuksi. Nousuna 8,5". Katotaan sitten tammikuussa, mitä projektista syntyi..
Jee. Seppä kasannut piipun&aktion nyt toisiinsa. Maanantaina menen ihastelemaan.
Seuraavaksi pitäisi löytää edullinen&laadukas tukkiseppä. Lauronen, Valonen, Tervonen, ketä muita löytyy?
Yksityinenkin tekijä toki käy, eli yv:nä voi vinkanta.
Lainaus käyttäjältä: Klpro
Oma käsitys on että joudut ostamaan halvan ja hyvän erikseen. Työ ja materiaalit maksavat.
Lauronen tekee kohtuullista "sarjatuotantomallistoa" joskaan itse en kyseisten mallien ergonomiasta kaikilta osin piittaakaan. Valonen on hyvä. Lisäksi Riihimäellä on sellainen tukkiseppä kuin Veli-Matti Sipiläinen, osti koneet joltain näistä hommat lopettaneista vanhemmista tukkisepistä ( Loukonen ? Vai kuka lopetti tässä alle 5 v sitten ) joten kopiojyrsimeen löytyy valmiiksi hyvä setti kaavoja.
Synteettisiä tukkeja kannattaa kysellä Finnaccuracyltä tai Roedale Precisionilta. Tai sieltä katsoisin itse ensimmäisenä. Mutta ei ole halpaa, laadulta ehdotonta priimaa kylläkin. Sokean tukin jyrsintään ei vaan tänä päivänä moni ase/tukkiseppä halua lähteä.
Sipiläinen osti Loukoselta vehkeet.
Haluaisin palata hieman tuohon vertailuun piipussa mustan ja ruostumattoman teräksen välillä... Eli tarkemmin chore-moly 4140 (musta) ss 416 (rosteri) lienevät yleisimmät käytetyt seokset. Eli onko kokemukset siihen suuntaan että mustan piipun tarkka kestoikä olisi pidempi? Mikä tämän mielestänne aiheuttaa?
Tämähän on niitä makuasioita ja tapauskohtaisesti riippuu mikä painaa vaakakupissa eniten.
Yksinkertaistus: Kromimoly kestää paremmin kuin rosteri koska on kromimoly on kovempaa. Rosterista on hepompi tehdä tarkka piippu mutta sen kestoikä on yleensä lyhyempi.
Materiaalivalinta ei ole kuitenkaan yksiselitteinen joten seuraavassa kolikon eri puolia:
1. Kasa-ampujat käyttävät lähes yksinomaan nappirihlattuja rosteripiippuja. Syynä se, että ne saadaan käymään alusta lähtien joku 1500-2000lks aivan huippukäyntiä. Lisäksi patruunat ovat aika mietoja paineiden ja piiippuaikojen suhteen. Ja piipun kestoiällä ei ole juuri merkitystä koska vähemmän osuvalla piipulla ei vaan ole mieltä osallistua esim. SM-, EM- tai EM-kisoihin. Piiput ovat kulutusosia kuten moottorit ralliautoissa. Piipun ei tarvitse kestää yhtä kautta pidempään. Sotilasaseissa tarkkuuskriteerit ovat paljon väljemmät, olosuhteet paljon kurjemmat ja käyttöikätavoitteet vuosia per piippu joten nämä kasa-ampujien mieltymykset ei paljon paina vaakakupissa.
2. Piipun käytön kannalta ainakin sotilasaseissa on muitakin ominaisuuksia kuin tarkkuus. Esim. kestoikä, puhdistuksen helppous, militääripuolella jopa piipumateriaalin tuttuus asesepille, pakkaskestävyys, piipun sietokyky kenttäolosuhteissa tehtävälle puhdistamiselle huonoilla välineillä (42" 1-osainen puhdistuspuikko nyt vaan ei kulje mosurin varusteissa ehjänä ja suorana kuin kassulta kuorma-autoon. Sen jälkeen se ei ole suora, ehjä tai edes 1-osainen.)
3. Kromomoly yleensä kuparoi hieman enemmän/helpommin kuin rosteri. Ei se kuitenkaan haittaa jos asetta puhdistetaan säännöllisesti.
4. Rosteri kuluu helpommin huonoilla puhdistusvälineillä koska on pehmeämpää materiaalia kuin kromomoly. Ylimenokartio rosterissa tosin kestää liekkieroosiota ehkä hieman kromimolyä paremmin. Piipun suu taas saa puhdistuspuikosta helpommin osumaa kuin kromimolyssä. Eli rosteri kestää mekaanista hankausta huonommin mutta kovaa kuumuutta ja painetta paremmin kuin kromimoly.
5. Rosterinpiipun osumatarkkuus voi lähteä kerralla. Rosterin ominaisuuksiin kuuluu että ylimenokartiosta alkaa piipun ehtoopuolella irtoamaanpieniä paloja. Sopivasta kohdasta irtoava pala pilaa tarkkuuden kerralla. Tällaista sattuu kasa-ampujille välillä jopa 5 lks:n kilpa-sarjan aikana. Tällaista piippua ei voi eikä kannata yrittää pelastaa. Se vaihdetaan.
6. Kromimolypiipun tarkkuus heikkenee hiljalleen. TA-kiväärin 1 MOAn tarkkuusvaade ei tarkkuuspiipujen osalta ole kovin kova joten 1/2 MOAn uusi ase ampuu riittävällä tarkkuudella (<1 MOA) helposti 3-4000, 308-kaliperissa jopa 10000 lks. Rosteripiipussa tarkkuus voi kadota kokonaan puolivälissä tuota laukausmäärää vaikka uutena piippu ampuisi 0.1 MOAn kasoja.
7. Rosterit eivät toimi hyvin kovilla pakkasilla eli piippurikkoja on tapahtunut -30 pakkasilla nimeomaan ohuille rosteripiipuille. Tämä ei tosin tule helposti vastaan paksuissa rosteripiipuissa mutta ylimenokartio ottaa nissäkin yhtä kipeää kovilla pakkasilla, oli piipun ulkohalkaisija mikä vaan.
8. Kustannukset: Rosteri on kalliimpaa ja kuluu nopeammin kuin kromimoly.
9. Rosteri ei kestä kuumaksi ampumista. Tästä syystä sarjatuliaseissa ei koskaan näe rosteripiippuja. TA-kiväärissä tämä ei yleensä ole kuitenkaan ongelma.
10. Rosterin ja kromimolyn koneistus ja pinnoittaminen eroavat toisistaan paljon ja tällä voi olla armeijoiden tväl-toiminnoissa merkitystä.
11. Rosteri ruostuu hitaammin kuin kromomoly mutta kromimolyn ruostuminen ei ole ongelma koulutetuilla joukoilla ainakaan pohjoisella pallonpuoliskolla.
Faktaa:
1.Rem M24:n piippu on rosteria. Rihlatkin tosin ovat "pyöreät" 5R-rihlat joten rosterin murtumistaipumus ei välttämättä haittaa.USMC:n M40A1:n ja sen jälkeiset kiväärit omaavat kaikki rosteripiipun.
2. Lopun läntisen maailman ta-kiväärien piiput ovat kromimolyä. Samoin USAn sotavoimien itselataavien ta-kiväärien piiput ovat kromimolyä ja usein myös kovakromattuja.
Jos anekdooteista voi jotain päätellä niin jos kustannuksilla ja piipun kestoiällä (2000 vai 10000 lks) ei ole aivan hirveästi väliä ja puhdistusvälineet ovat viimeisen päälle niin rosteri on ihan ok materiaali. Jos kustannuksilla on väliä ja aseenkäyttäjän puhdistusvälineistä ja -taidoista ei ole aina takeita niin kromimoly on hieman kestävämpi ratkaisu.
TIlasin omaan .284 Winiin ihan tietoisesti ja tarkoituksella kromimolypiipun 5R-rihlauksella vaikka olisin saanut sen rosterinakin. Omalla kohdalla syynä lähinnä se, että rosteripiipun pinnoitus Suomessa on vähän hankalaa ja pehmeämpi rosteri vähän arvelutti.
""Kasa-ampujat käyttävät lähes yksinomaan nappirihlattuja rosteripiippuja. Syynä se, että ne saadaan käymään alusta lähtien joku 1500-2000lks aivan huippukäyntiä. Lisäksi patruunat ovat aika mietoja paineiden ja piiippuaikojen suhteen.""
Kyllä nykyään on melkein pelkästään Kriegereitä tai Bartleineja kasaaseissa . Joka vuosi joutuu piipun vaihtamaan jos kiertää kasakilpailuja. Jos kisalataus on ns. yläikkunassa niin paineet on kyllä kovat, mutta piippu taitaa juuri kestää kauden ampua
Ok eli leikkaamalla tehdyt piiput ovat vihdoin alkaneet dominoimaan kasa-puolellakin. Piipunvaihto per kausi sopii heille mutta ta-touhuihin turhan tiheä tahti minun mielestä.
HJu hienoa analysointia.
Lähes kaikki sanomasi täsmää hyvin kyseisten materiaalien ominaisuuksiin toisiinsa nähden.
Sen sijaan hieman ihmetyttää mistä johtuisi mustan teräksen parempi pakkaskestävyys. Osaltaan sitä selittänee rosterin huonompi lämmönjohtuvuus mutta toisaalta kylmän keston kannalta iskusitkeys on myös tärkeä suure. Iskusitkeydestä en löytänyt äkkiseltään taulukkoarvoja mutta epäilisin 416 olevan tämän suhteen parempi sillä korkeampi murtovenymäprosentti viittaa siihen.
Sitten ihmettelen miksi rst olisi ylimenokartiossa lämmönkeston suhteen parempi kuin musta. Mustan lämmönjohtavuus on 1,5x parempi joten sen pitäisi olla avuksi. Ainoa mieleen tuleva rosterin parempaa ylimenokartion lämmönkestoa puoltava tekijä on pienempi kitkakerroin vaippamateriaalin välillä. Tutkimuksien mukaan ylimenokartion palamiseen johtava lämpö tulee kuitenkin suurimmaksi osaksi palokaasuista..
Itsellä odottaa tuossa 416 piippu asennusta. Se on ferriittistä materiaalia ja sen korroosionkesto on melko huono. Magneetti ottaa siihen joten sitä ei äkkiseltään erota mitenkään mustasta. Toivon mukaan kestoikä tulee olemaan parempi kuin 1500 laukausta. Muuten kokeilen seuraavaksi jotain muuta.
Kun rihlausprosessia saadaan kehitettyä siten että voidaan käyttää kovempia rosteriseoksia niin piippujen kestoikä tulee kasvamaan. Rosterin puolella jo austeniittinen teräs olisi hyvä kehitysaskel. Sekä rosteri että musta teräs voidaan oikein seostettuna karaista yli 60 HRCn. Tällaisen piipun kestoikä olisi varmasti erittäin hyvä jos vain valmistustekniset ongelmat saataisiin ratkaistua. Sisäiset jännitykset täytyisi myös saada poistettua ilman mittamuutosten aiheutumista.
Edit:
Vielä tuosta kestoiästä että jos valmistusmateriaali on sama niin nappirihlatun piipun kestoiän luulisi olevan korkeampi kuin leikkausrihlatun. Rihlauksessa tapahtuu kylmämuokkausta joka nostaa materiaalin kovuutta ja siten kulutuksenkestoa. Lastuavassa työstössä näin ei käy. Tällä periaatteella kaikkein kestoiän suhteen olisi tehdasvalmisteinen takorihlattu piippu koska siinä kylmämuokkausaste on korkein. Toisaalta ainakin rosterin kohdalla takorihlauksessa joudutaan käyttämään huonompaa seosta kuin nappirihlauksessa, tai niin ainakin jostakin muistan lukeneeni, sitä en muista mikä tuo seos on.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Tähän en osaa sano muuta kuin että näin olen lukenut. Täällä lisää aiheesta, puhujat aika relevanttia väkeä: http://yarchive.net/gun/barrel/barrel_steel.html
Tosin joka piippuvalmistajalla on oma näkemys asiasta:
Krieger: Ei tee ohuita piippuja rosterista huonon pakkaskestävyyden vuoksi.
Lilja: Ei mitään väliä, kaikki toimii.
Tosin tehdasvalmistajat kuten Sako, Ruger, Remington ja vastaavat eivät sano manuaaleissaan asiasta mitään. -> Heidän valmistamilla aseilla ongelmia ei ilmeisesti ilmene. Tai ei ainakaan pakkasen vuoksi :-)
Eli voi olla aivan urbaani legendakin. Toisaalta kromimoly on aina kovempaa/vahvempaa kuin vastaava rosteri joten siinä mielessä aivan ohuin mahdollinen piippu pitää tehdä kromimolysytä koska rosterista tehtynä siitä tulisi paksumpi.
Lainaa
Tämä on taas näitä "kentällä on havaittu". Syytä en tosiaan tiedä. Sekin on havaittu että rosteripiipuista lähtee herkemmin käynti kerralla ja kromimolyyissaä hiljakseltaan. Varmasti riippuu hyvin paljon mitä kromomolyä ja mitä rosteria on käytetty.
Lainaa
Varmasti TA-tarkkuuttaa riittää jopa 5000 lks kevyesti kun vaan puhdistaa oikein. Kasa-ampujilla kun tavoitteet on siellä sub 0.1 MOA kasoissa. 0.7 MOAn piippu on jo aivan menneen talven lumia. Tavoitetaso on niin kova. TA-touhuissa riittää vielä mainiosti.
Kromimolypiipuissa muuten piipun uudelleen pesittäminen sen jälkeen kun ylimenokartio on ammuttu lasinkovaksi on vaikeaa tai mahdotonta työkaluja rikkomatta. Rosteripiipuissa tämä uudellen pesitys lyhyempään piippuun oli joskus muotia ja onnistuu. Jos joutuu teettämään ja maksamaan markkinahinnan työstä niin ei ehkä maksa vaivaa mutta on mahdollista.
Lainaa
Toivotaan että kehitys kehittyy.
Lainaa
Periaatteessa joo. Usein vaan verrataan nappirihlattua matalarihlaista rosteripiippua leikkaamalla tehtyy korkearihlaiseen kromimolypiippuun jolloin jälkimmäinen voittaa kestoiässä. Appelsiineja ja omenia tietenkin verrataan. Kahta identtistä piippua eri materiaalista taas on vaikea tehdä koska työkalut ja vetonopeudet jne. on vähän eri. Mielenkiintoista olisi kuulla "Final Truth" näistä asioista.
Lainaa
Näin se vieläpä elävässä elämässä usein onkin esim. TRG-22 rosateripiippu. Kestää ja kukkuu todella kauan. Tehdasvalmisteissa vaan päästetään läpi paljon sellaista joka ei kustompiippupajasta ulos lähde ollenkaan. Tehdasaseissa yleensä pilataan loputkin tekemällä aseeseen joku SAAMI Max spec -patruunapesä 2" ylimenokartiolla. Aivan sama mitä se piippu kestää kun se on pilattu jo ennen ensimmäistäkänä laukaista horolla patruunapesällä joka on mahdollisesti vielä vinossa tai eri linjassa kuin piipun keskiakseli. Hyvää takopiippua ei kestävyydessä kyllä hakkaa oikein mikään. Paitsi ehkä kovakromattu takopiippu.
Lainaa
[/quote]
En tiedä mistä johtuu mutta takorihlattuja rosteripiippuja ei taida aivan hirveästi olla tarjolla. Sakolla on ja taitaa Remarin rosteripiiput olla myös. Piippusepillä ei noita takomiskoneita juuri taida olla. Tuossa linkin takana kirjoitettiin että takorosteri on tosiaan huonompaa matskua kuin muu rosteri.
TA-kivääreissä, joissa on yleensä suhteellisen raskaat piiput ei ainakaan piippujen pettämisiä tarvitse pelätä oli se tehty kummasta materiaalista tahansa.
Laitoin mielenkiinnosta shilenille postia ja kyselin heidän piippujen materiaalista ja kestoiästä. Sain tälläaisen vastauksen:
stainless has longer accuracy life. Not sure about the temperature
affects. We offer Chrome moly in the 4140 and stainless in 416R. We
take both to the same hardness but chrome moly does tend to wear faster.
Tuo sama pitänee kohtuudella paikkansa kaikille nappirihlatuille tarkkuuspiipuille. Takorihlattujen kohdella homma voi olla vähän erilainen.