Terve,
Ongelmana on kohdistuksen siirtyminen pikku hiljaa vasempaan. Ase on 6,5x47 Lotharin nelipalkkisella piipulla, Jalosen petaama Laurosen tukkiin. Kiikari on 5-25 PM2 Sakon Optilockeilla kiinni Picatinnyssä. Aseella on ammuttu noin 1500 ls. Käytän aina vaimenninta.
Aluksi (0-500 ls) kohdistus oli +/- 1 napsu keskiasennosta suuntaan tai toiseen päivästä, tuulesta ja latauksesta riippuen. 500-1000 ls välillä kohdistus alkoi ryömimään vasemmalle ja ilmiö tuntuu kiihtyneen 1000-1500 ls välillä. Tällä hetkellä sivurumpu on asennossa +10R eli 1 mrad korjausta. Ilmiö esiintyy kaikilla käyttämilläni a-tarvikkeilla -myös tehtaan patruunoilla- ja tuo 15cm@150m siirtymä ei oikein enää uppoa muuhun kohinaan. Aseen käynti on ~0,5MOA.
Korkeussuunnassa kohdistus on pysynyt kutakuinkin paikoillaan, rummussa on +150 napsua koska ei ole kallistettua kiskoa.
Kiikaria on irroiteltu aseen päältä ja asetta on purettu useita kertoja. Minkäänlaista kulumaa en kiskossa tai jaloissa ole huomannut. Piipun läpi kohdistettaessa kiikari osoittaa niin keskelle taulua kuin kuin se nyt ylipäätään on tällä menetelmällä mahdollista todeta. Käytin samaa kiikaria ja kiskoa (Tikkaan sopiva Picatinny) toisessa aseessa ja kohdistus löytyi sivusäädön keskiasennosta. Tämä voi tietysti olla myös sattumaa.
Raudat ovat kiinni tukissa tiukalla "Leatherman-voimalla", ei kuitenkaan ihan ähkimomentissa. Tiukkuus on ollut sama alusta asti. Piipun ja kourun väliin mahtuu pieni omaisuus nykyvaluuttaa.
Kuparin poistan 50-100 ls välein Forrestilla ja Hoppe's Terminatorilla. Muu puhdistus tapahtuu VFG tampooneilla, normi+intensive, CLP:llä ja pronssiharjalla. En ole tulkannut piippua. Kun tamppooni nappaa kiinni pesään päin vedettäessä, jynssään intensivellä ylimenokartion edustaa kunnes ei enää tamppooni takertele. Lähtönopeudet ovat yläkanttiin verrattuna QL lukemiiin tai patruunavalmistajan ilmoittamiin. Hiilirengasta saattaa olla.
Yleensä ammun bipodilta, mutta sama siirtymä esiintyy myös hiekkapusseilta. Free-recoil vs tiukka pito tuottaa saman tuloksen.
Mistä tämä voi johtua? Voiko kyseessä olla normaali piipun kulumisesta johtuva ilmiö?
Minä koittaisin ilman vaimenninta vaikuttaako mitään sivusiirtymään. Myös ampuma-asento voi vaikuttaa. Suora 50bmg-tyyli aseen takana minimoi rekyylistä johtuvaa sivusiirtymää.
Voi myös olla tähtäinperäinen syy.= uudenkarhea putki ja vähän karheutta säätömekanismissa. Siihen 1500 lks rekyylit ja normaalit ruuvailut. Voi olla että tähtäin on nyt vasta ammuttu sisään. Kannattaa ampua neliötestit. Jos toimii niin nollaa tornit ja lopeta murehtiminen on oma suositus.
Lainaus käyttäjältä: JPu
5-25 pm2 ei tasan muutu ampumalla... Mutta saattaa se jalassa vaihtaa paikkaansa tai jokin jalan osa, kisko tms voi olla etsiytynyt paikkaansa kuten HJu ehdotti. älä huoli jos ase toimii..
Omakohtaista kokemusta ei ole tuosta, mutta kyllä S&B PMII 5-25-x56mm on siirrelly iskemiä sivusuunnassa muutamien naksujen luokkaa päivän aikana. Syyksi epäiltiin lämpötilavaihteluja. Homma korjaantui tehdaskäynnillä. Ja juttu kuultu sellaiselta mieheltä, jonka ase/ampumatekniikkaa ei ole tarvis kyseenalaistaa.
Aikanaan S&B PMII mallien kollimaattoritesteissä huomattiin sivusiirtymistä koroa ääriasennoista toiseen väännettäessä. Olisi hyvä, jos uusi 5-25x laitettaisiin vastaavaan piinapenkkiin niin näkyisi missä nykyään mennään. Muutaman napsut heitot selittyvät kyllä kiikarin irroituksen ja takaisin laiton seurauksena. Kiikarin kiinnityskiskon "eläminen" voi siirtää osumapistettä helposto 10 cm/100 m. Jos kisko on kiinnitetty siten, että ruuvit puristavat ainoastaan kiskoa kehyksen kiiloja vasten eli kiskoa ei ole suoraan ruuvattu ja lukitteilla lukittu kehykseen on vika todennäköisesti siinä. Kannattaa jokatapauksessa tarkistaa kiskon kiinnitys kehykseen.
Mielestäni vika on jossain akselilla tähtäin - tähtäimen kiinnitys aseeseen.
Itselläni esiintyi joskus aikoinaan iskemäkeskipisteen siirtymistä pikkuhiljaa klo 10:n suuntaan aina enemmän ja enemmän. Syyksi paljastui leupoldin kiilloitettu runkoputki joka liukui renkaissa vähitellen rekyylissä eteenpäin. Ei liukunut paljoa mutta tietenkin tämä näkyy heti taululla. Tässäkin tapauksessa kannattaa piirtää lyijykynällä merkkkiviivat putken runkoon ja tarkkailla tilannetta.
Kiitoksia asiantuntevista vastauksista. Kaikilla foorumeilla ei ole edes varmaa, saako vastaukseksi useamman kuin yhden sanan.. :wink:
Kävin ampumassa HJu:n mainitsemat testit. Tuossa minun näkemykseni neliötestistä:
Lataus: 8g Sce N550 2,5g COL69,40@33,00mm
Keli: +15C tuuli 2-4 m/s klo 9
amet 150 m, v3 ka 868 m/s
Bipod hiekkapussin päällä
Paras kasa 13mm huonoin 26mm, normaali ase-ampuja käynti.
Ammuin 5x4 laukausta neliöön, aina 4 ls putkeen täysi kierros myötäpäivään kiertäen. Neliön sivu on 10 napsua eli tältä matkalta pitäisi olla 15 cm. Näyttäisi olevan vähän vinossa. Kiikari on linjattu suoraan rakotulkkimenetelmällä kiskoa vasten. pitääpä tarkastaa/tutkia tarkemmin. Tai sitten ampuja on tähdännyt vinoon. Taulu oli kyllä "silimällä katottuna" vaaterissa. Tämän ammunnan jälkeen säädin 0,1 mrad vasempaan.
Toisessa taulussa myös HJu:n mainitsema änäri/ei änäriä -ammunta, 2 x 5 ls. Vaimentaja näköjään vaikuttaa täsmälleen samalla tavalla kuin uutena, silloinkin siirtymä oli noin 0,2 mrad oikealle ja 0,6 mrad ylös.

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://i68.photobucket.com/albums/i25/ama12345/neli2.jpg%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://i68.photobucket.com/albums/i25/a%20...%20/neli2.jpg%22%3Ehttp://i68.photobucket.com/albums/i25/ama12345/neli2.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Picatinnykiskoon on koneistettu 17mm naarasura, joka ujutetaan tikan kiskoon. Lisäksi se on kiinnitetty lukon kehykseen neljällä ruuvilla, joissa lukite. Ennen ruuvien kiristystä kiskossa ei ole sivusuuntaista klappia, pituussuunnassa 1-2 mm. Pitääpä alkaa seurailemaan kiikarin kiinnityksen mahdollista elämistä.
JHa:n mainitsema sivuttaissiirtymä ääriarvoilla on mielenkiintoinen. Aimmin ammuin 250 naps koroasetuksella 1000m etäisyydelle, johon QTU Lapua esittää 2 m/s tuulella klo 9 mukaan lukien coriolis sivusäädöksi 13 napsua, kun zero on 150m. Keli oli sellainen, että vasemmalta puhaltavan tuulenvireen pystyi juuri ja juuri kasvoilla aistimaan. Ammuin 5 ls kasan 17 napsun sivusäädöllä. Kasa oli n. 35 cm oikealla tähtäyspisteestä. Säädin sivua lisää 0,3 mrad ja seuraava osuma oli sivusuunnassa lähes keskellä. Kaiken kaikkiaan siis ~70 cm enemmän sivusäätöä kuin QTULE esittää. Kiertopoikkeamaa ei ollut otettu huomioon. Lyhyemmille etäisyyksille samasta asemasta ammuttaessa osumat noudattivat melko tarkkaan QTU ennusteita aina 700m etäisyydelle asti. 800 ja 900 m etäisyyksille piti laittaa 2 napsua enemmän, kuin mitä QTU väitti.

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://i68.photobucket.com/albums/i25/ama12345/1000m.jpg%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://i68.photobucket.com/albums/i25/a%20...%20/1000m.jpg%22%3Ehttp://i68.photobucket.com/albums/i25/ama12345/1000m.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Tässä ammunnassa (heinäkuu) aiemmin ammuttu 150m zero oli 0,7mrad R kun se tänään oli 0,9 mrad R. Kohdistus ryömii siis vasemmalle, ei oikealle kuten osumat tässä ammunnassa.
Voihan olla, että pitemmälle ammuttaessa tuuli oli voimakkaampaa ylempänä, tai sitten tuulta olikin vähän enemmän kuin 2 m/s. Voisiko tähtäimen vinossa olo selittää tuon? Voiko tästä ylipäätään päätellä mitään? Onko kokemusta Lapua Scenar GB 489 kiertopoikkeamasta ?
Lainaus käyttäjältä: AMa
Picatinnykiskoon on koneistettu 17mm naarasura, joka ujutetaan tikan kiskoon. Lisäksi se on kiinnitetty lukon kehykseen neljällä ruuvilla, joissa lukite. Ennen ruuvien kiristystä kiskossa ei ole sivusuuntaista klappia, pituussuunnassa 1-2 mm. Pitääpä alkaa seurailemaan kiikarin kiinnityksen mahdollista elämistä.
Jos ruuvit kiristävät kiskon kehykseen päältäkäsin niin Itselläni on vastaavalla tavalla =sama tekijä kiinitetty piccatinny kisko Tikassa ja kevättalvella tehty nollaus oli kesällä siirtynyt 1 mrad oikealle. Kiinnitystapa ei ole kovin luetettava sivusuunnassa koska kisko heiluu pelkkien pystyruuvien ja urien tartuntapintojen kitkan varassa. Sivuttaisklapittomuus toki voi hiukan auttaa, mutta muutoksiksi riittää hyvin pienikin klappi. Pelkkä lämpötilamuutos ruuvien pituudessa voi aiheuttaa sivuttaista elämistä. Lääkityksenä suora ruuvikiinnitys kehykseen ja lukite ruuveihin.
Oletko mittaillut lähtönopeuksia ? Pienet lähtönopeuden vaihtelut vaikuttaa osumapisteeseen sivusuunnassakin yllättävän paljon, jos ei olla piipun optimaalisen lähtönopeuden lähellä. Nopeuksiin taas vaikuttaa kuluminen tai alkupään "karstoittuminen" aika paljon. Toi vaimentimen vaikutus kertoo samaa , lataus ei ole piipulle kaikkein paras vaan pienet häiriöt vaikutta paljon osumapisteeseen. Oma sohloni käy vaimentimen kanssa melkein saman kohtaan kuin ilman, pari napsua eroa. Näin ei pitäisi nykyisten teorioiden mukaan olla mutta on.
Lämpötilan vaikutus tähtäimen sisuksiin vaikuttaa varmaan jotain mutta mitat on niin pieniä että lämpötilan muutoksen aiheuttamat heitot (siis eri materiaalien erilaiset lämpötilakertoimet) on melko olemattomia, ja asiat kumoaa toisiaan tähtäimen sisällä.
Tuulihan noita osumia heittelee, ei sitä tonniin asti erkkikään tulkitse oikein . Tai sitten se että ristikko ei ole ampuessa pystysuorassa. Ihme väärinkäsitys muuten se että ristikko pitäisi asentaa suoraan tähtäintä aseeseen kiinnittäessä, eihän sillä ole niin paljon väliä vaan sillä että se on ampuessa aina pystysuorassa maan vetovoimaan nähden. Aatelkaahan uusiks alusta asti jos ei tää mee jakeluun. Ristikon pieni asennusvinous = tähtäimen kiinnitys hiukan sivuun piipun pystylinjasta = lineaarinen, mutta millimetriluokkaa, vaikutus osumiin
Lainaus käyttäjältä: JHa
Lainaus käyttäjältä: AMa
Picatinnykiskoon on koneistettu 17mm naarasura, joka ujutetaan tikan kiskoon. Lisäksi se on kiinnitetty lukon kehykseen neljällä ruuvilla, joissa lukite. Ennen ruuvien kiristystä kiskossa ei ole sivusuuntaista klappia, pituussuunnassa 1-2 mm. Pitääpä alkaa seurailemaan kiikarin kiinnityksen mahdollista elämistä.
Jos ruuvit kiristävät kiskon kehykseen päältäkäsin niin Itselläni on vastaavalla tavalla =sama tekijä kiinitetty piccatinny kisko Tikassa ja kevättalvella tehty nollaus oli kesällä siirtynyt 1 mrad oikealle. Kiinnitystapa ei ole kovin luetettava sivusuunnassa koska kisko heiluu pelkkien pystyruuvien ja urien tartuntapintojen kitkan varassa. Sivuttaisklapittomuus toki voi hiukan auttaa, mutta muutoksiksi riittää hyvin pienikin klappi. Pelkkä lämpötilamuutos ruuvien pituudessa voi aiheuttaa sivuttaista elämistä. Lääkityksenä suora ruuvikiinnitys kehykseen ja lukite ruuveihin.
JHa lienee asian ytimessä...jos kiskossa klappia 10 cm matkalla 0,1mm niin 100m matkalla 100mm (=1mrad)
Jos laskin äkkisiltään oikein :think:
Asetankin tähän puolityhmän kysymyksen. Jos aseessa ei aiota käyttää valonvavistinta tms, joka pitää saada linjattua tähtäimen kanssa samaan linjaan, niin miksi Tikan 17mm, Sakon lohenpyrstöllä, Sauerin ja pikkareiden 11mm kiskolla varustettuhin pulttilukkokivääreihin pitäisi asentaa picatinny kisko??? Pääosa meistä ei irroittele toistuvasti kiikaritähtäintään ja siihenkin toimeen on alkuperäiseen kiskoon sopivia jalkoja.
Kaikkiin näihin kiskoihin saa hyviä jalkoja jotka sopivat suoraan kiskoon. Picatinny on nähdäkseni tällöin vain turha välikappale joka on potetiaalinen murheiden lähde.
Kysyin noin kolmisen vuotta sitten eräältä arvostetulta sepältä picatinny kiskon asentamisesta TRG-S:än päälle. Perusteena oli ajatus saman putken käyttäminen sekä TRG:ssä että TRG-S:ssä. Hän tyynesti ilmoitti ettei ala toimeen koska homman voi hoitaa järkevästikkin ja asennus on potentiaalinen lisämurhe. Nyt olen harvinaisen samaa mieltä sepän kanssa. Luovuin lopulta koko kaksi asetta yksi putki ajatuksesta ja hommasin toisen putken.
Itse vastasit kysymykseen. Ei kannata jos ei tarvitse. Valonvahvistimet ei varsinaisesti liity asiaan.
34mm runkoputkilla ei Sakon ja EAWn tarjonta kaikkia tyydytä. Loput valmistajat tarjoaa enempi Picatinnyja pl. AI.
Lainaa
miksi ........ picatinny kisko???
1. Kiikari on yhteensopiva muiden aseiden kanssa kiikaria jaloista irroittamatta
2. Kiikarin myyjältä löytyi suoraan sopivat jalat
3. Kiikarin etäisyyttä voi säätää pysty-/makuuammuntaa varten ja muille aseille sopivaksi helposti
4. Lisävarusteiden kiinnitysmahdollisuus, jos tarvetta esiintyy
5. Uskon, että tulevaisuudessa tarjontaa on enemmän Picatinny-yhteensopiville osille
Eikä päätöstä tehdessä käynyt mielessä, että paketti voisi elää. Nyt tiedän. Jos ryömiminen -toivottavasti- pysähtyy johonkin tiettyyn lukemaan niin silloin nollaan sivurummun ja olen onnellinen. Jos ei, niin pitää miettiä tukevampaa kiskon kiinnitystä kehykseen. Toki tinkimättömin ratkaisu olisi hommata jokaisen pyssyn päälle Benderi alkuperäisellä kiinnitystavalla. Ei se ole kallis jos on rahhaa :wink:
Ei picatinnyssä ole vikaa jos se on spekseissä ja kunnolla kiinni.
Lainaus käyttäjältä: Pyyttoni
Oletko mittaillut lähtönopeuksia ? Pienet lähtönopeuden vaihtelut vaikuttaa osumapisteeseen sivusuunnassakin yllättävän paljon, jos ei olla piipun optimaalisen lähtönopeuden lähellä. Nopeuksiin taas vaikuttaa kuluminen tai alkupään "karstoittuminen" aika paljon. Toi vaimentimen vaikutus kertoo samaa , lataus ei ole piipulle kaikkein paras vaan pienet häiriöt vaikutta paljon osumapisteeseen.
On mitattu. Kaikista aseella ammutuista laukauksista noin 2/3 on ammuttu mittarin läpi. Tosin vastikään havaitsin Chronyni olevan turhan epätarkka kun tarkistin sen ja CED M2 välisiä eroja ampumalla kummastakin samanaikaisesti läpi. Aiemmin mitatut nopeudet ovat korkeintaan suuntaa-antavia. Tuo 1000m a-tarvikeen (8g) lentorata osuu suurin piirtein kohilleen QTU Lapua Editionin kanssa nopeudella 875 m/s.
Ammuin sarjan 2,36g....2,54g alkupäästä 0,02g välein ja loppupäästä 0,01g välein 8g scenaria N550 ruudilla. Tarkoituksena oli etsiä parasta käynti-ikkunaa ja painemerkkejä. Kaikki laukaukset olivat paria selkeää laukaisuvirhettä lukuun ottamatta n. 1 MOA kasassa. Olen huomannut, että 8g scenar käy aseellani aika lailla samaan paikkaan ruudista, panoksesta ja latauspituudesta riippumatta. Myös 7g ja 9g scenar käyvät lähelle 8g kohdistusta. Sen sijaan Nosler BT ja Sierra MK käy ihan eri paikkaan -5-15 cm- muistaakseni yli.
En ole paljoa kokeillut N100-sarjan ruuteja, mutta muutamat koesarjat ovat antaneet kyllä merkkejä käynnistä. Seuraavana voisi kokeilla kannua täyteen N160 öyhettä. 100-sarjalaisilla on nettiperimätiedon mukaan päästy kaiketi tasaisimpiin kyyteihin. ?
Annas kaverin kokeilla kanssa. Ensin lähelle ja zerot paperille tmv ylös, sitten kauas.
Ei nimittäin olisi ensimmäinen kerta kun ampuma-asennon pienet muutokset tekevät ylläreitä iskemiin.
Jos sama ilmiö toistuu kahdella tai kolmella ampujalla, voitaneen todeta että syy on todellakin kalustossa.
Magnus -efekti lienee tuttu?
Varsinkin suorilla sivutuulilla, tuulikorjaus vasemmalle tai oikealle ei ole tismalleen sama vaikka tuulen voimakkuus olisikin.
Ehkä naksu voisi mennä sen piikkiin, jos tuulet sattuvat sopivista suunnista eri ratakäynneillä -mutta tuskin kahta.
Tietääkseni yksikään siviileille suunattu ballistiikkaohjelma ei ota ilmiötä huomioon.
Hommasin Optilockin jalustat 17mm kiinnityksellä, eli otin Picatinnyn pois yhtälöstä. Käyntiä en lähde arvioimaan, sen verran puuskaista oli radalla.
Jotain havaintoja kuitenkin. Kiikaria piti säätää 3,5 mrad alas (52,5cm@150m) ja 0,6 mrad oikealle lukemaan 1,5R. Tässä ei liene mitään ihmeellistä, zero on mikä on kullakin paketilla. Matkarummun arvo muuttui vieläpä parempaan suuntaan pitkiä matkoja ajatellen.
Äänenvaimentimen kanssa käyttäytyminen ihmetyttää. Aiemmin siis aina, joka kerta ÄV vs ei ÄV ero oli n. 0,6mrad koro ja 0,2 mrad sivu. Nyt ase käy kutakuinkin samaan paikkaan molemmilla tavoilla. Näyttäisi siltä, että ÄV vie osumia n. 0,1 mrad alas, mutta testilaukausten määrä jäi vaatimattomaksi. Hyvä juttu, mutta en ymmärrä miten kiikarin kiinnityksen vaihtaminen voi vaikuttaa tähän ?
Lainaus käyttäjältä: AMa
Äänenvaimentimen kanssa käyttäytyminen ihmetyttää. Aiemmin siis aina, joka kerta ÄV vs ei ÄV ero oli n. 0,6mrad koro ja 0,2 mrad sivu. Nyt ase käy kutakuinkin samaan paikkaan molemmilla tavoilla. Näyttäisi siltä, että ÄV vie osumia n. 0,1 mrad alas, mutta testilaukausten määrä jäi vaatimattomaksi. Hyvä juttu, mutta en ymmärrä miten kiikarin kiinnityksen vaihtaminen voi vaikuttaa tähän ?
Jos ne paljonpuhutut värähtelyt muuttuivat?! :roll:
-J-
Lainaus käyttäjältä: JL
Annas kaverin kokeilla kanssa. Ensin lähelle ja zerot paperille tmv ylös, sitten kauas.
Ei nimittäin olisi ensimmäinen kerta kun ampuma-asennon pienet muutokset tekevät ylläreitä iskemiin.
Parikin kaveria on nyt ampunut aseella. Kasat käy samaan paikkaan joka jannulla.
Ryömimistä en vielä osaa arvioida uusilla jaloilla, sen verran vähän on laukauksia alla.
Radalla kylmälaukauksia ampuessani tähtäinristikko siirtyy laukauksen aikana max ~0.5 moa eri paikkaan. Ei tapahdu joka laukauksella. Aseessa ei tapahdu havaittavaa liikettä. Kiikari on niin lujaa kiinni aseessa kuin uskaltaa kohtuudella vääntää.
Paljonko väreily voi vaikuttaa osumapisteen muutokseen? Ammun yleensä piipun sellaiseen lämpöön, että sen selvästi kädella huomaa lämmenneen. 25x suurennoksella se tyynessä alkaa jo selvästi väreilemään. Voiko tämä selittää sen, että kasa menee ruvelle aina loppupäästä, vai onko kyse siitä, ettei ampujalla "pää kestä" ??

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://i68.photobucket.com/albums/i25/ama12345/150.jpg%22%3Ehttp://i68.photobucket.com/albums/i25/ama12345/150.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)