Nyt kun Lapualta on saatavissa QTUlle D-166 tutkadata niin pitäisi varmaan laskea taulukot uusiksi. Käytännössä tarvittaisiin MSan mallin mukaiset taulukot. Ongelmana ressukäytössä on se, että patruunaerän ja aseyksilöiden erojen vuoksi lähtönopeuseroja samoissakin lämpötiloissa tulee jonkin verran. Silti parempi taulukko on aina parempi kuin PV:n alkuperäiset laskelmat jostain 25 vuoden takaa.
Mitä kaikkea dataa tarvitaan ? Mielestäni ilmankosteus, ampumapaikan korkeus merenpinnasta/ilmanpaine eivät ole tämän aseen käytössä mitenkään relevantteja joten voisi käyttää jotain standardioletuksia (esim. +10C, merenpinnantasa, kosteus% 78%9. Coriolismuutokset voisi myös unohtaa täysin. Kiertopoikkeamaan sen sijaan ei voi unohtaa.
Taulokon oletusarvoiksi voisi ottaa esim. +10C lämpötilan ja laskea sen ympärille 5C välein -30C -+30C korjaukset joissa on huomioitu sekä lähtönopeuden muutos että ilmantiheyden vaikutus. Sivutuulelle samat laskelmat
Lämpötilamuutos on jonkun lähteen (unohtanut jos mitä sain) mukaan D-166 luodilla ladatulle PV:n patruunalle TAK-85:sta 0,4m/s per celsiusasteen muutos. Onko kellään parempaa/uudempaa tietoa asiasta ? Mikä on TAK-85:n piipun tarkka rihlannousu ? Se tarvitaan kiertopoikkeaman laskentaan. Kiertopoikkeama löytyy TAK-käsikirjasta mutta voisi senkin laskea uusiksi kun taulukoita aletaan tekemään. Ainakin vanhoissa omissa taulukoissani käytetyt arvot ovat vähän liian isot nykytietämykseen nähden.
Tietenkin jos joku on nämä jo laskenut niin ne voisi laittaa esim. Killan jäsenosioon tms. jakeluun kouluttajille ja muille.
SVD:n koulutuksen kannalta on valitettavaa että PV käyttää jotain kk-patruunaa joka ei ole kyseisen aseen tähtäinasetuksiin sovitettu. Osuuhan silläkin mutta silti hieman hölmöä hommaa.