Onko kellään ammuttua dataa .30 kaliiperin 10g Scenarin kiertopoikkemasta ?
Reunaehdot:
-Rihlannousu 10"
-V3=860m/s
Muukin kiertopoikkeamadata kelpaa vaikka 12" nousulla varustetusta piipusta ammuttuna...
oma empiirinen kokemus on jotta 11,75" nousulla ja 870 lähdöillä KP 700m on jotain 0,1-0,2 mrad. Todettu viimeksi viime lauantaina.
Mua kiinnostaisi tietää 10-10,85 scenarin ja lock basen poikkeamat trg22:lle. Muu ballistiikka onkin jo aikas hyvin tiedossa, kiitos siitä mikalle, mutta kiertopoikkeamat täytyis nyt selvittää. Menee kenttäkokeiluksi, mutta jos jollakulla olisi lähettää pre-dataa niin olisin kiitollinen ja oluet velkaa.
Mulla 11" nousu, 800m/s lähtö, 10g scenar, KP 700m n.0,28mrad (Keskiarvo eräässä kokeilussa), ase kohdistettu 300m:iin.
Luulen että nukut yösi paremmin kun menet ja kokeilet
KIEROpoikkeamasta selviää helpoiten sillä kun 100 m kohdistuksen jälken napsauttaa yhden napsun vasempaan ja lukitsee sivutornin nollakohdan siihen.
Lainaus käyttäjältä: pyrjovuo
Luulen että nukut yösi paremmin kun menet ja kokeilet
No kun se kokeilu ei onnistu kuin täysin tyynellä kelillä ja arvaa onko tyyntä JOS pääsee ampumaan piitkälle. :D
Lainaus käyttäjältä: Pyyttoni
No ei se nyt ihan noin mene...
Joo tiedän sun ongelman. Itse hain pitkään niitä tuloksia. tais mennä 2v sopivan tilaisuuden lötymiseen. Pääsiäisenä onnisti mökillä. Olin ed päivänä vienyt maalit järven jäälle 150m, 200m, 300m 500m ja 600m etäisyyksiin. Jokaisessa oli myös tuulimerkki. Eli talun vieressä villalankaa roikkumassa. Ei löytynyt tuuletonta tilannetta millään. Paitsi seur aamuna aikaisin, jäällä ei 06-08 ollut tuulesta tietoakaan. Eli pääsin kohdistamaan 300m:iin. Kun oli kasa keskellä, ammuin muille tauluille, ja mittasin kasojen paikat, lopuksi vielä tarkistus laukakukset 300m jotta tiedän aseen olevan edelleen kohdallaan. Näin sain oman lataukseni lentoradan suht tarkkaan. Nyt kohdistettuani aseen 300m, voin talukon avulla (Liimattu aseen tukkiin) ampua muihinkin etäisyyksiin aika tarkkaan. Heh, siis jos ei pahemmin ole puuskatuulta.
ko taulukossa on sarakkeet: Ampumaetäisyys, Koro mm:ssä ja mrad:eissa (Siis ase kohdistettu 300m, eli jos ritikon keskikohdalla tähtää niin paljo menee yli tai ali). Kaikkiin etäisyyksiin yhden naksun aiheuttama osuman siirros mm:einä, Kiertopoikkeama kaikissa etäisyyksissä mrad:eina, luodin nopeus eri matkoilla ja tuulen (4m/s) aih siirtymä mrad:eina.
Kauan siihen meni mutta onnistupas.
Meillä on mökin lähellä myös pitkä (700m) suora suo tie, jolla ei tuule juuri koskaan, sitä käytän kesällä. Tie on pistotie joka päättyy keskelle suota, eli ei liikennettä.
Kiitos, oli hyvä tietää myös testiolosuhteet :clap:
Ilmoitit kiertopoikkeaman keskiarvon, entäs etäisyyden funktiona ?
Siis tuo oli kiertopoikkeama 700m matkalla.
Tuossa alla Kiertopoikkeamat millimetreinä eri etäisyyksillä kun ase on kohdistettu 300m, siksi sen kohdalla on kiertopoikkeaman aih siirtymä 0mm
Omien kokeilujen perusteella sain BC:ksi 10g scenarille 0,432 vaikka LAPUA muuta ilmoittaakin.
Laitappas meiliä p@slovo.fi niin laitan paluupostissa sen EXCELin jossa nuo on kaikki
KP etäisyys
mm
-4 50m
-7
-8 150m
-8
-5
0 300m
8
19
34
53
78
108
145
189
243
307 800m
Viimeaikaiset keskustelut maailmalla ballistiikkamiesten kanssa ovat antaneet aihetta epäillä omaa näkemystä kiertopoikkeamista. Tähän saakka olen arvioinut kiertopoikkeaman vakio * lentoaika^2 kaavalla. Tämä on tuottanut ilmeisesti jonkin verran liian suuria arvoja, ainakin verrattuna doppler-mittaustuloksiin... Mene ja tiedä.
Toinen merkittävä asia mikä vaikuttaa koeammunnojen ja iskemien perusteella tehtyihin havaintoihin kiertopoikkeamasta on kiikarin pystysuoruus suhteessa aseeseen. Täsmällisemmin vielä kiikarin sisäisen mekaniikan säätöakselin pystysuoruus piippureiän päällä. Tuonne olen kirjoitellut pienen näkemyksen / vertailuja eri asennustavoista sekä muodostuvien virheiden vaikutuksesta sivupoikkeamaan.
Esimerkiksi lähes olematon 1 asteen asennusvirhe .338LM:llä vaikuttaa jo 13cm 1000m päässä. Jos kiertopoikkeama on luokkaa 0.4mrad tuolla etäisyydellä on tuo kallistusvirhe 30% epävarmuuden heti mittaustuloksiin.
Artikkelissa mainittu vaivalloinen koeammunta pystysuoraan tauluun lienee ainoa mahdollinen tapa päästä lähes täydelliseen pystysuoraan asennukseen.
Mulla Kiikarin pohjassa on keskellä tuo tasainen kohta. Sain kiikarin suoraan laittamalla renkaat hiukan löysään, jotta juuri ja juuri sai pyöritettyä kiikaria. Sitten laadukkaan työntömitan varren laitoin aseen päällä olevan kiskon uran ja kiikarin pohjan väliin. Se on leveämpi kuin tuo kiikarin ja kiskon väli. Käänsin sen niin että yläreuna ja alareuna ovat pintoja vasten, ja varmistin ettei valoa pääse raoista. Sitten varovasti ruuvir momenttiin. lopuksi tarkistin ettei valoa edelleenkäänsieltä väleistä pääse.
Tää nyt tais olla ed. kirjoittajan mukaan "Hifistely alkaa". :)
Hyvä konsti oli.
Lainaus käyttäjältä: MSa
Toinen merkittävä asia mikä vaikuttaa koeammunnojen ja iskemien perusteella tehtyihin havaintoihin kiertopoikkeamasta on kiikarin pystysuoruus suhteessa aseeseen. Täsmällisemmin vielä kiikarin sisäisen mekaniikan säätöakselin pystysuoruus piippureiän päällä. Tuonne olen kirjoitellut pienen näkemyksen / vertailuja eri asennustavoista sekä muodostuvien virheiden vaikutuksesta sivupoikkeamaan.
Esimerkiksi lähes olematon 1 asteen asennusvirhe .338LM:llä vaikuttaa jo 13cm 1000m päässä. Jos kiertopoikkeama on luokkaa 0.4mrad tuolla etäisyydellä on tuo kallistusvirhe 30% epävarmuuden heti mittaustuloksiin.
Artikkelissa mainittu vaivalloinen koeammunta pystysuoraan tauluun lienee ainoa mahdollinen tapa päästä lähes täydelliseen pystysuoraan asennukseen.
Ilmeisesti tämä kiertopoikkema myös tykkimiesten juttuja joten en ihan heti niele tuota kiikarin kallistusteoriaa vaikka totta on että kallistamalla saakin suurempia poikkeamia aikaan.? :think:
No kyllä sen kiikarin olisi parempi olla aivan suorassa, kuin vinossa. Eliminoituu sen aiheuttama siirtymä, ja voidaan keskittyä jäljellä oleviin tekijöihin paremmin. Ja näkyy sitä enmmän, mitä kauemmas ammutaan, varsinkin tykistöä koskettava asia.
Jaaha tulipa kirjoitettua potaskaa aiemmin, oikea kohdistuksessa tehtävä "käytännön miehen" korjaus kiertopoikkeamalle .308 normi lähdöillä ja normi rihlannousulla olisi ehkä lähellä 1 MOA eikä 1 napsu. Olen vaan ihan näppituntumalta tehnyt silleen että jos ase on jäänyt satasen kohdistuksessa vähän vasemmalle, olen antanut sen olla :? Tieteellinen tarkkuus ei tässä kiinnosta, on meinaan varmaan aika monimutkainen juttu laskea tarkkaan.
Viimeksi pari tuntia sitten olin ampumassa tuolla peräpellolla 850 metriin peltiin ja mittailin uudenkarhealla Kestrelillä tuulen pitkin matkaa, tasaseen 2 m/s oikealta. Tein QT:lla lasketun taulukon mukaisen korjauksen 4 moa , pari ekaa meni ohi. Laitoin 3 moa ja pelti alkoi kilistä. Samaa vikaa on ollut aiemminkin , osumat vähän "liikaa" oikealla , tuulen arviointia olen pitänyt syynä. Syy olikin ilmeisesti kiertopoikkeamassa. Saattaa olla enemmänkin tuota heittoa. Odotellaan sitä tyyntä keliä. Ja pidetään ristikot suorassa kun ammutaan.
Värkkäsin joskus tuollaisen taulukon ennen QTU:ta, PCBn aikoihin jossa on muutamia eri laskumalleja kiertopoikkeaman arviointiin. Taulukko ei huomioi kiertopoikkeaman määrää kohdistusetäisyyden mukaan, vaan kokonaispoikkeaman. Siinä on myös tuulen painokertoimille oma laskin jossa matka on jaettu kolmeen osioon ja tuulen voimakkuuden painokerroin on sen mukaan, siitä saa jonkinlaisen keskiarvon tuulikorjaukselle. Eiköhän sen voi jo laittaa yleiseen jakoon kun oma kiinnostus harrastukseen on rataolosuhteiden takia siirtynyt enemmän muovikuulaharjoitteluun olohuoneessa... amet 5m. Taulukkoa voi vapaasti muokkailla ja viritellä. Joku softamies voisi laittaa Pyyttonilla sen puhelimessa soivaksi kevyt-versioksi.
Mielenkiintoinen aihe niin täytyy itsekin liittyä keskusteluun... Täällä puhutaan kiertopoikkeamasta mutta kukaan ei puhu corioliksesta mitään. Molempien vaikutus on täällä pohjoisella pallonpuoliskolle oikealle ja coriolis vaikuttaa lisäksi myös korkeussuunnassa. Coriolispoikkeaman vaikutushan riippuu siitä mihin ilmansuuntaan ammutaan. Ilmiön hyvä puoli on se että sen suuruus on kohtuullisella tarkkuudella helposti laskettavissa kunhan tiedetään luodin BC, lähtönopeus ja ampumasuunta. Corioliksen vaikutuksen suuruus vaakasuunnassa on luokkaa 1/4 - 1/2 kiertopoikkeamaa riippuen tilanteesta. Kun tehdään kiertopoikkeamatestejä niin ampumasuunta täytyisi huomioida ja laskea siitä coriolis.. Sitten vähentää corioliksen vaikutuksen kiertopoikkeamasta niin saa todellisen kiertopoikkeaman arvon. Nämä voi sitten halutessaan summata mutta jos haluaa hifistellä niin voi laskea korjaustaulukot eri ampumasuuntiin. Itse kuitenkin tekisin niin että laskisin corioliksen vaakasuuntakeskiarvon ja lisäisin sen kiertopoikkeamaan. Näin saataisiin paras mahdollinen yksittäinen korjaustaulukko. Voitko pyrjovuo kertoa mikä oli tekemässäsi testissä ilmansuunta ja millä leveyspiirillä suoritit testin? Lisäksi jos hifistellään lisää niin näissä testeissä kannattaisi huomioida ainakin lämpötilan vaikutus. Jos BC tunnetaan 20 asteen lämpötilassa niin -10 asteessa se on noin 10 % pienempi. valmistajien ilmoittamat BCt ovat joko ICAO tai METRO standardin mukaisia joka tarkoittaa 15 asteen lämpötilaa. Ilmankosteus on näissä standardessa eri. Pyrjovuo oliko testissäsi kova pakkanen?
MSa luin nuo juttusi kiikarinasennuksesta ja tuossa tuli pari minulle uutta vinkkiä... Itse suoritin asennuksen niin että ensin vatupassilla etsin pinnan vaakatasoisen pinnan. Laitoin kiikarin pohjassa olevan pinnan sitä vasten ja käänsin kiikarissa olevan Anti-cant devicen kohdilleen. Sitten vatupassilla aseen kisko vaakatasoon ja kiikari kiinni siten että anti cant devicen lipeli on kohdillaan. MSa vielä muuten tuosta asennuksesta sen verran että itse sain kirjoituksestasi käsityksen että kiikarin kieroon asentaminen vaikuttaa itsessään osumiin sivuttaisuunnassa. Eikö ole kuitenkin niin että jos kieroon asennettu ase on kohdistettu oikein niin ase käy kohdilleen asennuksen puolesta kaikille matkoille jos kiikarin toleranssivirheet suljetaan pois ja säätönapsuihin ei kosketa? Virhettä tulee vasta silloin kun koroa aletaan korjaamaan napsuttamalla...
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Täällä puhutaan kiertopoikkeamasta mutta kukaan ei puhu corioliksesta mitään.
Johtunee siitä että keskustelun aiheena on "
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Oletko varma?
Taisi olla lämpötila mittausteni aikana -5C, ja ampuma suunta idästä länteen aika tarkkaan. en nyt ole niin paljoa "hifistellyt", tarkoituksena on ollut saada aseen perään taulukko, jossa 300m kohdistuksella näkyy koron tarve eri etäisyyksille, ettei tarvi koskea 1/4 MOA napsuihin (Tahtoisin senttinapsu kiikarin, se korvaisi tämän asian, rahan puute vain on aina huolena). Taulukossa myös Kiikarin yhden napsun aih osuma siirtymä milleinä eri etäisyyksissä, samoin sivutuulen vaikutus suurin piirtein, ja vielä kiertopoikkeama suurin piirtein. Nämä lähinnä kenttäolosuhteita varten. Ei sitä laskenta ohjelmaa kuitenkaan oteta tositilanteeseen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Vaikka kiikari ja siten ristikko olisi hiukan vinoon asennettu aseeseen nähden, ei tällä ole juurikaan merkitystä jos aina ammutaan siten että ristikko on vaakatasossa horistontin nähden ja käytetään napsuja. Jos sen sijaan ammutaan siten että ase on suorassa käyttäen anticant devices (jolloin retikkeli on vähän vinossa horisonttiin nähden) tällöin virhettä syntyy sivusuunnassa. Pitää täsmentää / oikaista noita tekstejä...
Coriolis-ilmiöstä - pohjoisella pallonpuoliskolla:
- kun ammutaan itään iskemät nousevat oikealle
- kun ammutaan länteen iskemät laskevat oikealle
- kun ammutaan pohjoiseen iskemät siirtyvät oikealle
- kun ammutaan etelään iskemät siirtyvät oikealle.
Henkilökohtaisesti en näe coriolispoikkeamalla olevan juurikaan merkitystä käytännön ammunnassa kentällä. Tuulen arviointivireistä sekä voimakkuuden/suunnan muutoksista aiheutuva virhekomponentti on kertaluokkaa suurempi.
Kiertopoikkeamankin suhteen maailmalla on ristiriitaisia näkemyksiä sen suuruudesta. Ainoa mistä ollaan jokseenkin samaa mieltä on se, että ilmiö on olemassa.
MSa
Kyllä muuten coriolis voima vaikuttaa samaan suuntaa, ammuttiin sitten pohjoiseen tahi etelään, luoti kaartaa myötäpäivään eli iskemät siirtyy aina oikealle. tilanne on päinvastainen päiväntasaajan eteläpuolella. Päiväntasaajalla ilmiötä ei siis ole, tai sen vaikutus on nolla.
väittäisin, jotta et oo miettinyt asiaa tarpeeksi. Kyllä se kuitenkin taitaa olla niin kun MSa kirjoitti.
Jos kuitenkin sulla on teoria miksi noin käy niin laita jakoon. Tiedetään myös käyneen niin, jotta olen ollut väärässä. :)
Lainaus käyttäjältä: MSa
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Vaikka kiikari ja siten ristikko olisi hiukan vinoon asennettu aseeseen nähden, ei tällä ole juurikaan merkitystä jos aina ammutaan siten että ristikko on vaakatasossa horistontin nähden ja käytetään napsuja. Jos sen sijaan ammutaan siten että ase on suorassa käyttäen anticant devices (jolloin retikkeli on vähän vinossa horisonttiin nähden) tällöin virhettä syntyy sivusuunnassa. Pitää täsmentää / oikaista noita tekstejä...
Coriolis-ilmiöstä.
- kun ammutaan itään iskemät nousevat
- kun ammutaan länteen iskemät laskevat
- kun ammutaan pohjoiseen iskemät siirtyvät oikealle
- kun ammutaan etelään iskemät siirtyvät vasemmalle.
Henkilökohtaisesti en näe coriolispoikkeamalla olevan juurikaan merkitystä käytännön ammunnassa kentällä. Tuulen arviointivireistä sekä voimakkuuden/suunnan muutoksista aiheutuva virhekomponentti on kertaluokkaa suurempi.
Kiertopoikkeamankin suhteen maailmalla on ristiriitaisia näkemyksiä sen suuruudesta. Ainoa mistä ollaan jokseenkin samaa mieltä on se, että ilmiö on olemassa.
MSa
Siirtymät ovat aina oikealle täällä pohjoisessa, ei missään vaiheessa vasemmalle. Vaikutuksen suunta ja suuruus riippuu käytännössä siitä kuinka paljon ja mihin suuntaan ampumasuunta poikkeaa maapallon pyörimisakselista. Maailmalla voidaan olla asiasta montaakin mieltä ja monissa aiheeseen liittyvissä artikkeleissa kirjoittaja ei selvästikään ole ymmärtänyt ilmiötä täysin. Kyse on kuitenkin pohjimmiltaan vain perusdynamiikasta. Mielestäni kiertopoikkeamasta ei voi puhua ilman coriolista koska hyvien tulosten saamiseksi ne on eroteltava. Voin laittaa illemmalla coriolikseen liittyviä laskelmia joita tein tuossa muutamia kuukausia sitten.
http://www.astro.utu.fi/zubi/phys/coriolis.htm
tuossa on yksi paikka jossa sitä selvitetään.
Jollet usko, hanki sellainenkaruselli pöytä, jossa istut itse kyydeissä, systeemi pyörimään vastapäivään (Eli mehän siirrymme kokoaja itäänpäin) kuten me maapallonmukana pyörimme, pyörimis nopeudeksi riittää esim 0,5rad/sek (n.30astetta/sek). Sitten vierität teräs kuulaa siinä pöytäpinnalla esim keskikohdasta reunaa kohti. Tällöin sen kiertymisen näkee oikein hyvin, kuula kaartaa oikealle. Taasen reunasta keskustaa kohti vieritettäessä kuula kaartaa keskikohdan oikealta puolelta.
Yksi tapa päästä testaamaan ihan kunnon vehkeillä, on pyrkiä TKK:lle opiskelemaan, ja suorittaa siellä fysiikan laboratoriotyöt 1. Siellä on tällaiset pyörivät karusellit asian toteamiseen.
Niin, nyt on oikein.....
Kappas, tulipa pieni ajatusvirhe. Nyt korjattu alkuperäisessä.
Otetaan vielä tätä hiuksenhalkomista esimerkkilaskelmalla.
338LM
250gr Scenar
905m/s 15C 1013mbar
Tuuli 0m/s
Ampumapaikka suomessa: Lat N62, Long (23)
Arvot laskettu QTU:lla
Ei coriolista huomioitu - amet, path, sivupoikkeama
1000m -823,4cm 0cm
2000m -6735,2cm 0cm
Coriolisvoima huomioitu - amet, path, sivupoikkeama
Ampumasuunta 0deg
1000m -823,4cm 8,7cm
2000m -6735,2cm 46cm
Ampumasuunta 90deg
1000m -819,0cm 8,7cm
2000m -6710,7cm 45,4cm
Ampumasuunta 180deg
1000m -823,4cm 8,7cm
2000m -6735,2cm 44,8cm
Ampumasuunta 275deg
1000m -827,9cm 8,7cm
2000m -6759,6cm 45,5cm
==> Muutama huomio.
- Jos jollakin ohjelmalla on ensin laskettu koroarvo (sattumalta täysin oikein) ilman coriolispoikkeamaa, niin koro voi poikeata tästä arvosta ampumasuunnasta riippuen 4,5cm.
- Sivusuunnassa coriolis suomessa heittää kuulaa aina 8,7cm oikealle
Tästä jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä kannattaako coriolisvoimasta huolehtia kentällä 1000m ampumamatkoillakaan.
Mitä tulee kiertopoikkeaman määrittämiseen "mennään suolle ja ammutaan" tyyppisillä testeillä olen epäileväinen, että sillä saadaan kovinkaan tarkkaa tieteellistä dataa aikaseksi. Muut virhetekijät ovat mukana "aineistossa", kuten pienetkin tuulen muutokset, aseen ominaiskäynti, ampuja ja jopa refraktio. Toki jos jotakin dataa saadaan aikaikseksi, niin siitä voi aina suodattaa coriolis-poikkeaman pois, mutta siltikin...
Minkä verran lentonopeus vaikuttaa tuohon poikkemaan? Pystyykö laittamaan esimerkin eri nopeudella.
Lainaus käyttäjältä: SO
Em esimerkkiin jos nopeutta lisäsi 100m/s ==> pieneni sivupoikkeam -1cm @1000m
Em esimerkkiin jos nopeutta pudotti 100m/s ==> kasvoi sivupoikkeama +1,2cm @1000m
Lainaus käyttäjältä: JL
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Täällä puhutaan kiertopoikkeamasta mutta kukaan ei puhu corioliksesta mitään.
Johtunee siitä että keskustelun aiheena on "
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Oletko varma?
Kiertopoikkeamahan ei ole aina oikealle, vaan aina luodin pyörimisliikeen suuntaan.
Toisekseen, corioliksesta. Lapuan tutkatiedoilla/QTU:lla laskettuna,
Lapuan 10g MV=900m/s Scenarilla kun räväyttää tuulettomalla kelillä ICAO standardisäässä, on korjaus kotikaupugissani pohojammaalla:
- suoraan pohjoiseen ammuttaessa vas 0.1mrad 1000m/ vas 0.2mrad 2000m, koro 1000m=10.8mrad
- koilliseen = vas 0.1/0.2, koro 10.9
- Itään = vas 0.1/0.2, koro 10.9
- kaakkoon = vas 0.1/0.2, koro 10.9
- etelään = vas 0.1/0.2, koro 10.8
- lounaaseen = vas 0.1/0.2, koro 10.8
- länteen = vas 0.1/0.2, koro 10.8
- luoteeseen = vas 0.1/0.2, koro 10.8
Sivukorjaus ja koron muutos ovat siis corioliksen aikaansaamia. Kiertopoikkemaa QTU ei huomioi.
Kuten jokainen voi tykönään todeta, KP ja varsinkin tuuli ovat siis ne jotka sivuvirhettä käytännössä aiheuttavat.
Pelkästään KP:n vaikutus ollee 1000m päässä ainakin 2-3 kertainen. Tuulen 2-200 kertainen- vaikka eihän sillä ole väliä paljonko ampuu ohi -pääasia että ampuu.
Edit:
Jaa MSa oli kanssa laskeskellut samaan aikaan
Lainaus käyttäjältä: pyrjovuo
tuossa on yksi paikka jossa sitä selvitetään.
Jollet usko, hanki sellainenkaruselli pöytä, jossa istut itse kyydeissä, systeemi pyörimään vastapäivään (Eli mehän siirrymme kokoaja itäänpäin) kuten me maapallonmukana pyörimme, pyörimis nopeudeksi riittää esim 0,5rad/sek (n.30astetta/sek). Sitten vierität teräs kuulaa siinä pöytäpinnalla esim keskikohdasta reunaa kohti. Tällöin sen kiertymisen näkee oikein hyvin, kuula kaartaa oikealle. Taasen reunasta keskustaa kohti vieritettäessä kuula kaartaa keskikohdan oikealta puolelta.
Yksi tapa päästä testaamaan ihan kunnon vehkeillä, on pyrkiä TKK:lle opiskelemaan, ja suorittaa siellä fysiikan laboratoriotyöt 1. Siellä on tällaiset pyörivät karusellit asian toteamiseen.
Tuossa linkissä laskelma on virheellinen.
Olisi mukava keskustella QTU:n tekijän kanssa minkälaista funktiota hän on käyttänyt coriolikselle. Veikkaan että jonkinlaista keskiarvoa jossa ampumasuuntaa ei huomioida, koska sen vaikutus on ratkaiseva. Kopioin tähän aiheeseen liittyvän sähköpostin jonka kirjoitin muutama kuukausi sitten:
Tein pienen tarkastelun coriolisilmiön vaikutuksesta ammunnassa.
Otetaan PCB ballistiikkalaskuri avuksi jotta saadaan oikaistua vähän
luodin nopeusfunktion muodostamisessa. Laskin luodin käyrän 22 cal.
4,5 g bergerille välillä 0-600m lähtönopeudella 970 m/s. Valitsin PCB
taulukosta kolme nopeuspistettä ajan funktiona. Sovitin nämä pisteet
toisen asteen paraabeliin. Sain seuraavan yhtälön joka esittää luodin
nopeutta lentoajan funktiona.
v(t) = 462,53 t^2 - 866.51 t + 970 [m/s , s]
tarkistin funktion toimivuuden ja se täsmää +/- 1 m/s tarkkuudella
välillä [0,600m]. Pieni poikkeama johtuu siitä ettei luodin
nopeuskäyrä täysin noudata toisen asteen paraabelin muotoa. Suuremman
tarkkuuden saamiseksi täytyisi sovitus tehdä korkeamman asteen käyrään
mutta tämä tarkkuus riittää varmasti tähän käyttöön.
Coriolis ilmiö käyristää luodin lentorataa suhteessa maahan
pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään eli oikealle ampujasta
katsottuna. Poikkeaman suuruus sensijaan riippuu ampumasuunnasta.
Suunta on ikäväksi sama kuin rihlauksesta aiheutuva luodin vieriminen jos rihlaus on oikeakätinen.
Knoppina voitaisiin sanoa että eteläisellä pallonpuoliskolla on
helpompi osua koska siellä ilmiöt kumoavat toisiaan jos rihlaus on oikeakätinen.
Corioliskiihtyvyyden suuruus lasketaan kaavalla a = 2(V x w) jossa V
on luodin suhteellinen nopeusvektori ja w on maapallon
kulmanopeusvektori. w tunnetaan ja sen absoluuttinen arvo on 7,3 *
10^-5 1/s. Nyt ristitulo saa suurimman arvonsa kun V ja w ovat
kohtisuorassa toisiinsa nähden. Tämä tarkoittaa sitä että ampumasuunta
on itään tai länteen.
Lasketaan Corioliskiihtyvyyden maksimiarvo (tämä arvo on yhtäsuuri
sekä päiväntasajalla että pohjoisnavalla).
a(t)max = 2 * v(t) * w = 0,06753 t^2 - 0,1265 t + 0,1416
tämä on siis kiihtyvyys ajan suhteen. Coriolisvoiman aiheuttama
kiihtyvyys riippuu hetkellisesti suhteellisesta liikenopeudesta joten
t jää muuttujaksi. Jos halutaan tietää coriolis ilmiön aiheuttama
poikkeama jollekin tietylle matkalle muodostetaan poikkeaman
nopeusfunktio v(t) ja lasketaan siitä poikkeama haluttuna aikana.
Siis ensin yleinen integraali a(t)max --> v(t)max
v(t)max = 0,02251 t^3 - 0,063255 t^2 + 0,14162 t
Nyt otetaan tästä määrätty integraali aikavälillä [0, 0.36 s] (300m)
ja [0, 0,0858 s] (600m). ampumaetäisyyksiä vastaavat lentoajat on
otettu PCB:stä.
s(0,36)max = 0,008288 m = 8,3 mm
s(0,858)max = 0,04186 = 41,9 mm
Huomataan että vaikutus on yllättävän suuri! 600 metriin jopa 42 mm
sivupoikkeamaa. Täytyy kuitenkin muistaa että lähes kaikissa
ampumatilanteissa on mukana ilmiön vaikusta. Tuo 42 mm poikkeama on
tapauksien erotus jossa ilmiö vaikuttaa täydellä tehollaan ja tilanne
jossa se ei vaikuta ollenkaan. Mikäli oltaisiin päiväntasaajalla
pohjoiseen ammuttaessa poikkeamaa ei tulisi ollenkaan mutta itään ja
länteen ammuttaessa 600 metrille jo tuo 42 mm. Itseasiassa jos ollaan tarkkoja niin nuo minun laskemani poikeamat
itä-länsisuunnassa jakautuvat pysty ja vaakasuuntaiseen komponenttiin
mutta korkeussuuntainen komponentti tällä leveyspiirillä on aika
pieni.
Coriolis ilmiö ei siis aiheuta poikkeamaa kun kappaleen nopeuden
suunta on kulmanopeusvektrorin suuntaan. Mitä enemmän tästä suunnasta
poiketaan sitä enemmän coriolis vaikuttaa. Maksimina tuo aikaisemmin
laskettu kohtisuora suunta.
Nyt kiinnostaa että mitäs jos ammutaa täällä meidän seudullamme
pohjoiseen. Otetaan tarkastelukohdaksi 64 leveyspiiri. Valitaan
koordinaatisto siten että kulmanopeusvektorin w suunta on k eli
z-akseli. Tällöin pohjoiseen ammuttaessa nopeusvektoriksi tulee - v
cos 64 i + v sin 64 j. Lasketaan nyt ristitulo 2 (w x v).
Corioliskiihtyvyysvektoriksi saadaan:
a(t) = 0,0148 t ^2 - 0,277 t + 0,031 t
vastaavasti kuin edellä lasketaan tämän kiihtyvyysvektorin aiheuttamat
poikkeamat 300 metrissä ja 600 metrissä.
s(0,36) = 0,001817 m = 1,8 mm
s(0,858) = 0,009175 = 9,2 mm
Poikkemien suuruus on sama myös ammuttaessa etelään.
Nämä edellä saadut poikkeamat ovat tällä osalla maapalloa käytännössä
hyvin lähelle minimiarvoja. Jotta täällä ammuttaessa coriolis jäisi
pois laskuista tulisi ampumasuunta valita pohjoiseen tai etelään 64
astetta ylä- tai alaviistoon. Nämä pohjois-eteläsuunnassa lasketut poikkeamat sensijaan ovat puhtaasti vaakasuuntaisia.
Yhteenvetona voitaisiin sanoa että luokkaa 6 mm ampumasuunnan
vaihtamisesta tulevaa eroa ei vielä huomaa 300 metrin matkalle. 600
metrissä ääritapauksissa ero on jo yli 30 mm. Tämä voidaan jo
mahdollisesti huomata mikäli asiaa erikseen tutkitaan hyvin tarkoilla
aseilla.
Lainaus käyttäjältä: pyrjovuo
Ja palaten topickiin pyrjovuon testissä corioliksen sivupoikkeama oli suurimmillaan johtuen ampumasuunnasta. Lähes puolet testin sivupoikkeamasta on corioliksen vaikutusta. Tarkan suhteen laskemikseksi täytyisi minun tehdä vastaava coriolistarkastelu testissä käytetylle luodille. Nyt jos ei huomioida coriolista ja luotetaan kiertopoikkeamatestin tuloksiin korjaustaulukkoa tehtäessä niin ammuttaessa pohjoiseen poikkeamaa tuleekin yllättäen noin 1/3 vähemmän kuin taulukko näyttää. Asiaa voitaisiin korjata sillä että kiertopoikkeama ja coriolis erotellaan ja lasketaan corioliksen keskiarvo ja summataan se kiertopoikkeamaan. Näin virhe on selvästi pienempi ampumasuunnasta riippumatta. Jos haluaa hifistellä voi toki katsoa aina myös kompassia ennen kuin ampuu ja laskea molemmille korjaukset erikseen. Onko joku vielä sitä mieltä että coriolis ei liity mitenkään kiertopoikkeamatesteihin?
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Kyllä, täällä ollaan edelleen sitä mieltä että corioliksesta keskusteleminen liityy aika huonosti viestiketjuun joka aiheena on kiertopoikkeama... :teasing-neener:
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Yhteenvetona voitaisiin sanoa että luokkaa 6 mm ampumasuunnan
vaihtamisesta tulevaa eroa ei vielä huomaa 300 metrin matkalle. 600
metrissä ääritapauksissa ero on jo yli 30 mm. Tämä voidaan jo
mahdollisesti huomata mikäli asiaa erikseen tutkitaan hyvin tarkoilla
aseilla.
0.17MOA poikkeaman tutkinta ampumalla, tuolle matkalle- muiden häiriöiden ja ilmiöiden seasta? :think:
Sopiiko kysyä, paljonko olet käytännössä ylipitkien matkojen kivääriammuntaa harrastanut?
Lainaus käyttäjältä: JL
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Kyllä, täällä ollaan edelleen sitä mieltä että corioliksesta keskusteleminen liityy aika huonosti viestiketjuun joka aiheena on kiertopoikkeama... :teasing-neener:
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Yhteenvetona voitaisiin sanoa että luokkaa 6 mm ampumasuunnan
vaihtamisesta tulevaa eroa ei vielä huomaa 300 metrin matkalle. 600
metrissä ääritapauksissa ero on jo yli 30 mm. Tämä voidaan jo
mahdollisesti huomata mikäli asiaa erikseen tutkitaan hyvin tarkoilla
aseilla.
0.17MOA poikkeaman tutkinta ampumalla, tuolle matkalle- muiden häiriöiden ja ilmiöiden seasta? :think:
Sopiiko kysyä, paljonko olet käytännössä ylipitkien matkojen kivääriammuntaa harrastanut?
JL taidat keskittyä enemmän siihen että yrität etsiä tekstistäni jotain pikkujuttuja mihin voisit tarttua ja väittää sitten niitä vääriksi. Niitä varmasti löytyy kuten kenen tahansa muunkin tekstistä. Sensijaan suuri kuvio unohtuu sinulta kokonaan etkä ota kantaa ollenkaan olennaisiin asioihin. Lieneekö syynä tietopohjan puute. Viimeksi mainittu oli vain hypoteettinen toteamus eikä se todellakaan ollut lauseen pointti, vaan se että ilmiön suhteellinen vaikutus kasvaa matkan kasvaessa.
QT unlimited laskee corioliksen, mulla on ampumasuunta itään (yllätys yllätys) ja taulukot räknätty sen mukaan. Ja edelleen tuo epätieteelinen 1 Moa on hyvä heittää muiden korjausten lisäksi niin saa ne osumat öbaut sinne minne pitää , 600 - 850 metrillä ainakin, muuten ne on aina oikealla.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
vaihtamisesta tulevaa eroa ei vielä huomaa 300 metrin matkalle. 600
metrissä ääritapauksissa ero on jo yli 30 mm. Tämä voidaan jo
mahdollisesti huomata mikäli asiaa erikseen tutkitaan hyvin tarkoilla
aseilla.
Ansiokasta kaavavääntöä mysterymanilta ja eittämättä oikein teoriassa. Koeampumalaitoksella doppler-tutkatuloksia suodatettaessa varmasti kannattaa vaivata päätään "jopa 42mm" coriolis-vaikutuksella 600m päässä, mutta TA-hommissa tuolla ei ole mitään tekemistä.
.(QTU: 22 Scenar 970m/s)
Tai jos vaikka olisikin tuulen puolesta täysin tyyntä, mitä harvoin on, niin rihlauksen vaikutus kiertopoikkeamaan... tai jos on järvi välissä aiheuttamassa luonnollisen lämpötilagradientin ja siten myös sivuttaista refraktiota...
0.15m/s tuuli => kaikki jotka oikeassa elämässä ovat ampuneet kentällä kiväärikaliperisilla aseilla pitkällekin tajuavat että 0.15m/s tuulenlukutarkkuus on utopiaa.
- RH rihlatut aseet ja niiden aiheuttama kiertopoikkeama ja coriolis voima ovat samansuuntaiset pohjoisella pallonpuoliskolla
- Kuula menee aina vajaan "naksun" verran tonnissa oikealle corioliksen takia.
Mysterymanin ansioksi luen erityisesti tuon kiertopoikkeaman ja coriolisvoiman erottelun. Esim PV:n kotimaiset KP-taulukot antavat noin naksun liikaa KP:tä mitä maailmalla doppler-mitatut arvot KP:lle antavat. Olen tätä ihmetellyt taannoin ballistikkojen kanssa, mutta nyt vasta tajusin, että todennäköisesti suomalaisen asejärjestelmälle Suomessa laaditut asekortit on todennäköisesti KP = "KP + Coriolisooikkeama" taulukot... Suomessa kun on Puolustusvoimat ja puolustusta harrastetaan yleensä kotimaassa, eli Suomessa.... :D
eilen kun ammuin 480 metriin 5 laukausta pikkaiseen takatuuleen tuntui keirtopoikkkeamaa :o olevan vähän vasemmalle ja oikealle (165mm)mutta enempi oikealle,, vaan saattoihan siinä tuulikin vähän pyörteillä :) .. olen tässä ammuskellut viikon aikana noin 70lks 300 ja 480 metriin ja tuuli ja lämpöväreily on kyllä tehnyt eniten vaihtelua osuntaan ,ehkä myös aseen pito.
noin 750 m antoi 2 osumaa 50cm leveänpahvin ylälaitaan 5 laukauksesta noin 30 senttiä ylös tähtäyspisteestä, taitaa kuula mennä vähän kovempaa kun arvioin. :x
ehkä tuon kiertopoikkeaman laskemiseen riittää tuo Msa:n kaava, pikkuvirheet siinä peittyy tuuleen,kangastukseen ,aseen pitoon yms. ampumatekniikkaan kun mennään yli 500 metrin matkoille :?:
Lainaus käyttäjältä: MSa
- RH rihlatut aseet ja niiden aiheuttama kiertopoikkeama ja coriolis voima ovat samansuuntaiset pohjoisella pallonpuoliskolla
- Kuula menee aina "naksun" verran tonnissa oikealle kiertopoikkeaman takia.
Mysterymanin ansioksi luen erityisesti tuon kiertopoikkeaman ja coriolisvoiman erottelun. Esim PV:n kotimaiset KP-taulukot antavat noin naksun liikaa KP:tä mitä maailmalla doppler-mitatut arvot KP:lle antavat. Olen tätä ihmetellyt taannoin ballistikkojen kanssa, mutta nyt vasta tajusin, että todennäköisesti suomalaisen asejärjestelmälle Suomessa laaditut asekortit on todennäköisesti KP = "KP + Coriolisooikkeama" taulukot... Suomessa kun on Puolustusvoimat ja puolustusta harrastetaan yleensä kotimaassa, eli Suomessa.... :D
Ammunta on minulle harrastus monella eri tasolla. Silloin kun en ole ampumaradalla mutta luen ammuntaan liittyviä juttuja koneella niin onko kehittävämpää keskustella TA-killan foorumilla A) tuulesta ja sen vaikutuksesta joka on kaikille tuttua ja josta on ollut puhetta vuosien ajan vai B) ballistiikasta josta ei aikaisemmin ole keskusteltu? Myönnän että keskustelu on nimenomaan akateeminen enkä olisi mennytkään asiassa näin pitkälle ellei väitteeni corioliksen huomioimisesta kiertopoikkeaman yhteydessä olisi kohdannut suurta vastustusta. Minun on hieman vaikea ymmärtää miksi tällä foorumilla ballistiikka herättää joissakin jäsenissä hyvin suurta vastustusta vaikka kaikki kuitenkin joudumme ampumaaan samojen fysikaalisten ilmiöiden alaisena. Olen itse löytänyt tältä foorumilta paljon hyödyllistä tietoa ja toivottavasti joku joskus vastaavasti hyötyisi edes vähän minunkin kirjoituksistani. Lopulta ballistiikkaa on suomen kielellä saatavana hyvin rajoitettu määrä.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Lainaus käyttäjältä: JL
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Yhteenvetona voitaisiin sanoa että luokkaa 6 mm ampumasuunnan
vaihtamisesta tulevaa eroa ei vielä huomaa 300 metrin matkalle. 600
metrissä ääritapauksissa ero on jo yli 30 mm. Tämä voidaan jo
mahdollisesti huomata mikäli asiaa erikseen tutkitaan hyvin tarkoilla
aseilla.
0.17MOA poikkeaman tutkinta ampumalla, tuolle matkalle- muiden häiriöiden ja ilmiöiden seasta? :think:
Sopiiko kysyä, paljonko olet käytännössä ylipitkien matkojen kivääriammuntaa harrastanut?
JL taidat keskittyä enemmän siihen että yrität etsiä tekstistäni jotain pikkujuttuja mihin voisit tarttua ja väittää sitten niitä vääriksi.
Sensijaan suuri kuvio unohtuu sinulta kokonaan etkä ota kantaa ollenkaan olennaisiin asioihin. Lieneekö syynä tietopohjan puute.
Viimeksi mainittu oli vain hypoteettinen toteamus eikä se todellakaan ollut lauseen pointti, vaan se että ilmiön suhteellinen vaikutus kasvaa matkan kasvaessa.
-
- Nimenomaan, ilmiön käytännön testaamiseen, havannointiin ja vaikutuksiin liittyen, kysyin kohteliaasti kokemuksestasi käytännön pitkänmatkan kenttäammunnassa.
Vastauksestasi suoraan kysymykseen, tai paremminkin vastauksen puutteesta, päättelen että käytännön kokemuksesi asiasta on tasan 0.
Korjannet ystävällisesti arveluni jos olen väärässä. Että se niistä olennaisista asioista ja
Puhut
Eikä vielä edes puhuttu lämpötiloista, ampumakulmista, etmitt/tuulen arviointivirheistä, aseiden käytännöllisestä tarkkuudesta, magnus -efektistä jne jne.
Hyvä "Mysteeri- mies";
Teoria on parhaimmillaan kivaa, mielenkiintoista ja ennen kaikkea tarpeellista- mutta kärpästä et valitettavasti saa muutettua härkäseksi, et vaikka asiaa kuinka kaavoilla perustelisit.
Onkos akateemikot ajatelleet sitä että luodin nopeus , BC ja rihlannousu tekee kiertopoikkeaman tarkan laskemisen miltei mahdottomaksi. Lähtönopeus , luodin paino, BC ja rihlannousu vaikuttaa luodin vakavuuteen ja siihen missä asennossa se lentää loppuvaiheessa. Nokka ylhäällä, eli luoti vaakatasossa hiukan ylivakaana, "kylki" edellä pudoten kiertopoikkeama on suurempi ja nokka alaspäin, enemmän putoamisen suuntaan lentäessä pienempi. Nopeudet loppulennon aikana taas riippuu suuresti vallitsevista olosuhteista vaikka ammuttaisiin samalla aseella ja latauksella... Myös rihlauksen tekemät jäljet luodin kyljissä vaikuttaa tietysti siihen miten paljon se repii itseeän sivuun lähtösuunnasta.
Reaalimaailma toimii , kun mennän tarpeeksi tarkalle tasolle, ennustamattomasti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaaosteoria
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kompleksisuusteoria
Jopas menee tarkaksi. Minä lopetin coriolisten ja kiertopoikkeamien liiallisen laskemisen, ja koeammuin aseen eri matkoille.Niiden perusteella tein taulukon kiväärin perään. Ja hyvin osuu.
Lainaus käyttäjältä: JL
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Lainaus käyttäjältä: JL
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Yhteenvetona voitaisiin sanoa että luokkaa 6 mm ampumasuunnan
vaihtamisesta tulevaa eroa ei vielä huomaa 300 metrin matkalle. 600
metrissä ääritapauksissa ero on jo yli 30 mm. Tämä voidaan jo
mahdollisesti huomata mikäli asiaa erikseen tutkitaan hyvin tarkoilla
aseilla.
0.17MOA poikkeaman tutkinta ampumalla, tuolle matkalle- muiden häiriöiden ja ilmiöiden seasta? :think:
Sopiiko kysyä, paljonko olet käytännössä ylipitkien matkojen kivääriammuntaa harrastanut?
JL taidat keskittyä enemmän siihen että yrität etsiä tekstistäni jotain pikkujuttuja mihin voisit tarttua ja väittää sitten niitä vääriksi.
Sensijaan suuri kuvio unohtuu sinulta kokonaan etkä ota kantaa ollenkaan olennaisiin asioihin. Lieneekö syynä tietopohjan puute.
Viimeksi mainittu oli vain hypoteettinen toteamus eikä se todellakaan ollut lauseen pointti, vaan se että ilmiön suhteellinen vaikutus kasvaa matkan kasvaessa.
-
- Nimenomaan, ilmiön käytännön testaamiseen, havannointiin ja vaikutuksiin liittyen, kysyin kohteliaasti kokemuksestasi käytännön pitkänmatkan kenttäammunnassa.
Vastauksestasi suoraan kysymykseen, tai paremminkin vastauksen puutteesta, päättelen että käytännön kokemuksesi asiasta on tasan 0.
Korjannet ystävällisesti arveluni jos olen väärässä. Että se niistä olennaisista asioista ja
Puhut
Eikä vielä edes puhuttu lämpötiloista, ampumakulmista, etmitt/tuulen arviointivirheistä, aseiden käytännöllisestä tarkkuudesta, magnus -efektistä jne jne.
Hyvä "Mysteeri- mies";
Teoria on parhaimmillaan kivaa, mielenkiintoista ja ennen kaikkea tarpeellista- mutta kärpästä et valitettavasti saa muutettua härkäseksi, et vaikka asiaa kuinka kaavoilla perustelisit.
Epätoivoisesta vittuilustasi on kohteliasuus kaukana. Siinä olet kyllä osittain oikeassa että pitkänmatkan laukausmääräni on vähäisempi kuin monilla tämän palstan jäsenillä mutta on kokemusta kuitenkin jonkin verran. En missään vaiheessa ole pyrkinyt haastamaan sinua ammunnassa enkä edes pidä itseäni erityisen hyvänä ampujana. Mielestäni kokemuksen määrä tai ampumataito ei kuitenkaan yhtään heikennä niitä tosiseikkoja jotka olen ottanut puheeksi. Olet varmaan kokonaan missannut todistukseni siitä että kiertopoikkeama ja coriolis ovat joissain tapauksissa suuruudeltaan lähes samat, silti sanot että coriolis on pieni verrattuna KP:hen. Joitakin nämä asiat kuitenkin saattavat kiinnostaa vaikka itse keskitytkin enemmän vittuilemiseen. Toiveestasi en tule enää palaamaan aiheeseen tässä ketjussa. Jossain muussa yhteydessä keskustelulle saattaa olla otollisemmat olosuhteet.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Epätoivoisesta vittuilustasi on kohteliasuus kaukana. Siinä olet kyllä osittain oikeassa että pitkänmatkan laukausmääräni on vähäisempi kuin monilla tämän palstan jäsenillä mutta on kokemusta kuitenkin jonkin verran. En missään vaiheessa ole pyrkinyt haastamaan sinua ammunnassa enkä edes pidä itseäni erityisen hyvänä ampujana. Mielestäni kokemuksen määrä tai ampumataito ei kuitenkaan yhtään heikennä niitä tosiseikkoja jotka olen ottanut puheeksi. Olet varmaan kokonaan missannut todistukseni siitä että kiertopoikkeama ja coriolis ovat joissain tapauksissa suuruudeltaan lähes samat, silti sanot että coriolis on pieni verrattuna KP:hen. Joitakin nämä asiat kuitenkin saattavat kiinnostaa vaikka itse keskitytkin enemmän vittuilemiseen. Toiveestasi en tule enää palaamaan aiheeseen tässä ketjussa. Jossain muussa yhteydessä keskustelulle saattaa olla otollisemmat olosuhteet.
Älähän nyt ota hernettä, hyvä mies. Ei tässä mistään elämää suuremmasta ole kyse.
En itsekään ole kummoinen ampuja -ja viittasin pitkänmatkan ampumakokemusella siihen miten eri ilmiöt käytännössä osumiseen vaikuttavat.
QTU laskee esimerkissäni Coriolisvirheeksi 0.1mrad tonniin ja 0.2 kahteentonniin.
Omassa esimerkissäsi muistaakseni (¨30mm / 600m) virhe on 0.05mrad joka on pieni heitto- ei siitä mihinkään pääse. Käytännössä harrastajalle aivan mahdotonta edes todeta luotettavasti.
Oli niin tai näin, seuraava kiväärinpiippuun laitetaankin sitten rihla vastapäivään- kaikki kompensaatio on kotiinpäin. Puhumattakaan kilpa-ym kumppaneiden psyykkauksesta... :)
No ehkä hieman ylireagoin viimeisessä kommentissani mutta jotenkin se turhauttaa kun keskustelu tuppaa kääntymään epäolennaisiin asioihin. Vasemmankätinen rihlaus on ihan hyvä idea. Joku taisi joskus todeta siitä että kannattaa ehkä mielummin antaa piipunvalmistajien tehdä piiput niin kuin he ovat tottuneet ja parhaiten osaavat. Korjaa sitten poikkeamat tarvittaessa taulukoilla. Tämä ei siis ollut minun mielipiteeni.
Mun mielestä keskustelu on ollut varsin ansiokas ja erityisen hyvin perustelu vittuilu mukaan lukien, kerrankin. On saatu selkeä kuva paljonko kokkorilisvoima vaikuttaa laskennallisesti (ja varmaan myös käytännössä) ja todettu muiden tekijöiden olevan merkittävämpiä. Se mihin jälleen päädytään, on sama kuin tuulen kanssa. -> mitä vähemmän aikaa luoti on matkalla tauluun, sen vähemmän siihen ehtii ulkoiset tekijät vaikuttamaan -> 300LM + solid + 1000m/s ja ylikin
:whistle:
Uusia asioita esitettäessä pitää lähtökohtaisesti olla valmiina henkisesti siihen että se kyseenalaistetaan. Näin on käynyt monia kertoja aikaisemminkin. Asiasta tulee totta Suomessa vasta sitten kun se on kirjoitettu lontooksi snipershide tai longrange-foorumilla. Mitä pitkänmatkan keskusteluun killan foorumilla tulee, voisin melkein väittää että sisällöllisesti se on erittäin korkeatasoista. Harmittaa kun muutama hyvä aihe hävisi serverijuttujen takia, esim. lämpöväreily/tähtäyspiste/"liitely" keskustelu. Täällähän puhuttiin myös aikoinaan Cd:n hyödyntämisestä, ja nythän on käytössä QTU kuten myös Lapuan tutkadata ja on päästy pikkuhiljaa tarkempiin tuloksiin kuin perinteisellä PCBllä. Kiitos asianomaisille jotka ovat asiaa edesauttaneet. Samoin erään "valokuvamallin" 7mm luotitestit oli aikaansa edellä.
Asiaa. Onko muuten tuota LAPUAn tutkadataa saatavilla jossain, esim tälle Scenar 10G:lle?
Olisi erittäin arvokasta tietoa.
http://www.lapua.com/index.php?id=833
Lainaus käyttäjältä: SO
Esim SH:lla kirjoittelee muutama todella pätevä tyyppi- ja tukku aivan täydellisiä puusilmiä.