Tuommonen tuli tuolla vastaan, I-phonelle ja I-pod touchille, aika hauska:
http://ballistic.zdziarski.com/
Ja kun kerran musiikkilaitteille saa koteloakin: http://www.otterbox.com/ipod-cases/ipod-touch-armor-case/?cid=AM1
:D
Aika kattava ohjelma alle 10€, jos vaan käytännössä toimii.
On tullut vetailtua ohjelmaa pcb:n kanssa rinnan ja tuntuu antavan aika lähelle samoja arvoja ainakin 6.5*55.
Vielä jos sais päivitettyä metrisiin mittayksiköihin, niin helpottaisi ohjelman käyttöä.
Katsotaan kun pääsee vähän pitemmälle matkalle testaamaan käytännössä, niin näkee kuinka hyvin pitää kutinsa todellisuudessa.
Olisi kiva saada myös muiden "vipuun menneiden" komentteja :D
Kyllähän se järkeviäkin mittoja osaa käyttää, ei tarvitse keskiaikaisilla mennä, tai näin ainakin päättelisin tästä :

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://ballistic.zdziarski.com/Settings2_t.jpg%22%3Ehttp://ballistic.zdziarski.com/Settings2_t.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E).
Ja tuossa vielä toinenkin ohjelma: http://www.knightarmco.com/bulletflight/index.htm
..mutta en kyllä silti osta i-podia. :D
Lainaus käyttäjältä: prittinen
On tullut vetailtua ohjelmaa pcb:n kanssa rinnan ja tuntuu antavan aika lähelle samoja arvoja ainakin 6.5*55.
Katsotaan kun pääsee vähän pitemmälle matkalle testaamaan käytännössä, niin näkee kuinka hyvin pitää kutinsa todellisuudessa.
PCB perustuu G1 -funktioon eikä sillä päästä lähellekään sitä tarkkuutta kuin Pejsan menetelmällä tahi QTU:lla tutkadatan kanssa. Sopivan keskiarvo-BC:n arpomalla joitain käypäisiä likiarvoja voi saada, mutta miksi tyytyä niihin.. noin 800+ matkoille heittoa tulee yleensä jo sen verran että jantteri jää pystyyn.
Jos laite toimii pattereilla tai varsinkin akuilla niin siitä on todennäköisesti virtalähde pimeänä kun sitä tarvitsisi.
Nim. Palmistani on AINA akut loppu kun se pitäisi ottaa radalle mukaan.
Jos G1-tason laskelmat riittää niin kannattaa hankkia sellainen rannekello jossa on ballistinen laskuri mukana, niissä ainakin patterit riittää aika pitkään. Maksaa jotain 250 Euroa ja näyttää taktiselta :P . Käyttää Horus Visionin softaa.
http://www.511tactical.com/browse/Home/Law-Enforcement/Accessories/Watches/HRT-Titanium-Watch/D/30100/P/1:100:10000:10900:10903/I/59209
Kannattaa odottaa että saadaan MSa:n kanssa projekti päätökseen. Sitten riittää jos kännykässä on virtaa ja tarkkuus on sama kuin Pejsa / QTU, eikä mikään keskiarvo-G1...

(//%3C/s%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://i299.photobucket.com/albums/mm29%20...%20th_BV2.jpg%22%3Ehttp://i299.photobucket.com/albums/mm294/ruistola/th_BV2.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3Ce%3E) (//http)
Lainaus käyttäjältä: JRu
Kannattaa odottaa että saadaan MSa:n kanssa projekti päätökseen. Sitten riittää jos kännykässä on virtaa ja tarkkuus on sama kuin Pejsa / QTU, eikä mikään keskiarvo-G1...

(//%3C/s%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://i299.photobucket.com/albums/mm29%20...%20th_BV2.jpg%22%3Ehttp://i299.photobucket.com/albums/mm294/ruistola/th_BV2.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3Ce%3E) (//http)
On tullut ballistiikan saralla ihmeteltyä ohjelmia jonkin aikaa
Nykyisen näkemykseni mukaan ohjelmien laskentatarkkuus menee seuraavasti:
- Quick Target Unlimited (luotikohtaisella ilmanvastustiedoilla), saatavilla vain PC:lle
- "pejsan menetelmä", saatavilla useita implementaatioita PC:lle.
- Patagonian ballisticsilta PDA versio kenttäkäyttöön - PC ja PDA lisenssit luokkaa 150USD. Vahvistan HJu:n näkemyksen, akku aina loppu kun pitäisi radalle lähteä.
- menetelmän saa trimmattua 0.1naksun = huom 0.01mrad tarkkuudella vastaamaan QTU:ta
- default tiedoillakin pääsee alle naksun tarkkuuteen helposti
- PCB:t yms G1-pohjaiset ohjelmat tulevat hyvän matkan päässä kahdesta edellisestä.
Eli ohjelmistoa hankkiessa pitää ensin katsoa millä menetelmällä se laskee arvot, tämän jälkeen voi sitten katsella kuinka cool se on. Applen versio on cool, mutta käsittääkseni laskee tuolla G1 menetelmällä...
Kun JRu saa kikkulan valmiiksi on se nähdäkseni sangen tarkka ohjelma TA käytöön. Ja siinä voi olla sattumaltakin vaikka virtaa kun tarvitaan. :D
MSa
...tai sitten puhtaalla intuitiolla.. whisky maistuu edelleen suussani, kiitos M ja K. Suurempiakin ulkoballistisia urotekoja on sittemmin tehty mutta nyt oli vaan pakko kuitata, vaikkei se aiheeseen milllään tavoin liitykään. :D :D :D Kiitos ja anteeksi taas kerran.
No joo, tuli testattua Bullet Flight-ohjelma 450 metriin. Tuuli 2-4m/s klo 11. Tuuli korjaus ok(tosin ei ole paljon missä missata), mutta korossa poikkeamaa jo 15 cm ja osumat yli. Taitaa tosiaan mennä 800m:ssä jantterista ohi että hujahtaa vaikkei ampuja avustaisikaan.
Olihan se kiva tehdä kaiken maailman säädöt(jopa corriolis, kiertopoikkeama ja ampuma kulma huomioiden) paikan päällä.
Akkukin tuossa myös tulee olemaan ongelma, jos ei pääse päivittäin lataamaan.
Sitten olisin kysynyt että mitä se G1 jne. tarkoittaa, kun tuossa toisessa(Ballistic FTE) näyttää olevan valinta mahd. G1-G8 ja toisessa(Bullet Flight) on valmiina G7.
Olisin kyllä valmis laittamaan jonkun euron likoon, jos löytyisi sellainen ohjelma/laite, joka laskee luotettavasti lentoradan eri olosuteissa ja sitä voisi kantaa(ei raahata) mukana.
p.s. milloinhan saadaan sellainen ohjelma, joka laskee myös ampujasta tulevat korjaukset(ts. osuis aina)? :wink:
Lainaus käyttäjältä: prittinen
Sitten olisin kysynyt että mitä se G1 jne. tarkoittaa, kun tuossa toisessa(Ballistic FTE) näyttää olevan valinta mahd. G1-G8 ja toisessa(Bullet Flight) on valmiina G7.
MSa vastatkoon tarkemmin, mutta käsitykseni mukaan eri G-funktiot on kehitetty erilaiset dimensiot omaaville kappaleille (=luodin muoto) laskennallista peruslentorataa kuvaamaan vakiona pysyvää ilmanvastuskerrointa (jonka tosin joissakin sovelluksissa voi syöttää haluamilleen nopeusalueille erikseen, mikä parantaa tarkkuutta) käyttäen. Näin laskettu rata vaan aina poikkeaa jonkin verran todellisuudesta, tietysti sitä enemmän mitä pidemmälle mennään.
Lainaus käyttäjältä: prittinen
Olisin kyllä valmis laittamaan jonkun euron likoon, jos löytyisi sellainen ohjelma/laite, joka laskee luotettavasti lentoradan eri olosuteissa ja sitä voisi kantaa(ei raahata) mukana.
Tuo ketjussa mainittu JRu:n ja MSa:n projekti tarjonnee jo lähitulevaisuudessa ratkaisua tähän..
Lainaus käyttäjältä: prittinen
Sitten olisin kysynyt että mitä se G1 jne. tarkoittaa, kun tuossa toisessa(Ballistic FTE) näyttää olevan valinta mahd. G1-G8 ja toisessa(Bullet Flight) on valmiina G7.
Lyhyesti, ja hatarasta muistista, G1 perustuu USAn merivoimien (!) muistaakseni -60 luvun alussa tekemiin koeammuntoihin.
"Luotina" he käyttivät ns Kruppin standardiluodista "tuumaistettua" versiota, käytännössä kuitenkin mitoiltaan vastaavaa.
Originelli Kruppin projektiili oli tasaperäinen, 30mm halk murkula suht tylpällä nokalla.
Nykyisten luotien G1 on siis käytännössä suhteellinen kyky säilyttää nopeutensa verrattuna nimenomaan em kanuunanmurkulaan.
Koska luodin ilmanvastus on riippuvainen nopeudesta, eikä seuraa nopeutta lineaarisesti vaan riippuen mm muodosta ja painosta ei G1 laskenta voi toimia pienemmillä/erimuotoisilla luodeilla kun korkeintaan hyvin suppealla nopeusalueella.
Kuitenkin, kun kuuskytluvulla ei muutakaan ollut, lanseerasivat luotitehtaat G1 kertoimen käyttöön. Ja aina vaan sitä käytetään.
Myöhemmin verrokkiluoteina on käytetty myös kiväärikaliberin FMJBT -luoteja, G7 on Sierran testaajien aikaansaannoksia 70 -luvun lopulta tai -80 luvun alulta.
Tämä .30 cal luodilla tehty kerroin stemmaa ymmärrettävistä syistä laskennoissa jo huomattavasti tarkemmin, mutta harvoille luodeille G7:aa silti ilmoitetaan. (Edit: G7= "VLD" boat tail. Long 7 degree 30' tail taper with 10 caliber tangent nose ogive)
Silti, laskenta on aina laskentaa ja todellisuus todellisuutta; Transsonisella alueella herkät (pienet) luodit saattavat menettää vakauttaan, ja vaappuminen hidastaa luotia enemmän kuin sen pitäisi "oikeasti" vakaassa lennossa hidastuakaan.
Summa summarum: Kannattaa hommata QTU, FinnAccuracyltä sitä saa.
Sanontaa mukaillen,
Q-T-U -neljä kirjainta joihin voit luottaa!!!
EDIT:
Muisti teki vähän tepposia:
The drag functions G 1 , G 5 , and G 6 had been developed in earlier research at the U.S. Army Ballistic Research Laboratories, Aberdeen Proving Ground, Maryland. These four drag models were considered adequate to cover the vast majority of sporting bullets.
Drag functions for standard bullets have been called by the letter G for many years in recognition of the extensive work done by the Gavre Commission in France. The drag function G 1 is almost identical to the drag function used in the Ingalls Tables. Ballistic coefficients for the Sierra bullets can be used with the Ingalls Tables without error.
It should be mentioned in passing that ballistic coefficients always relate to a specific standard drag function, since they express the relation between the drag deceleration of actual bullets and the drag deceleration of a particular standard bullet. Each G function described above has its own particular standard bullet. For example, if firing tests show that the G 5 drag model most closely matches the drag characteristics of some actual bullet, then its ballistic coefficient (call it G 5 ) relates to G 5 . Any attempt to specify a constant ballistic coefficient C 1 related to G 1 would be unsuccessful, because G 1 just does not model the bullet drag.
Kiitokset täydentävistä vastauksista(JL/Y-P) :clap:
Seuraavaksi lähdenkin laittamaan tilauksen siitä Quick Target Unlimited ohjelmasta.
Ei kai se auta kun koittaa keksiä jotain muuta käyttöä tolle I-Phonelle :D
Joko MSalla ja JRulla on tehtynä jonkinlainen versio kännykässä pelaavasta ballistiikkasoftasta?
Softa on "feature complete" eli ei lisäillä uusia ominaisuuksia enää, korjaillaan vain joitakin bugeja ( liittyvät lähinnä liukulukujen tekstiesityksiin käyttöliittymässä, ei mitään laskennallisia bugeja ) ja sitten 1.0 voi sanoa olevan valmis. Viimeiset ominaisuudet softaan oli G7 BC syöte ja Litzin "stability factor based spin drift" ( vaatii vain yksinkertaisia syötteitä käyttäjältä, luodin pituus/paino/halkaisija, piipun rihlannousu jne. ) joka yhdistettynä Coriolikseen antaa aika mukavasti niitä tuloksia mitä jengi on ampumallakin saanut.
Tässä on nyt mennyt viikonloput aika mukavasti metsästellessä ja viikolla jaksaa vähän huonosti kun ensin tekee normaali työpäivän syövän sädehoitojen suunnittelusoftaa = raskasta. Mutta ihan loppurutistusta vaille ollaan.
Hieno homma. Mahtavaa että joku jaksaa vääntää. Corioliksesta riittänee täällä pohjoisessa Litzin esittämä vaakakomponenttiprojektio? Itse käytän ballistiikkataulukossani litzin kp + litzin vaakacoriolis joista olen vähentänyt nopeusvektorikomponentin jonka aiheuttaa 5 millimetrin kohdistus vasemmalle sataan metriin. Korjaustarve 800 metriin on tekemäni taulukon mukaan noin 16 cm ja täsmää käytännön testeihin niin hyvin kuin kykenen ampumaan. Kun kohdistan aseen hiukka vemmalle niin se kompensoi hienosti kpn ja corioliksen reippaaseen 300 metriin asti napsun tarkkuudella. Jos jaksatte lisätä tämän kohdistusksen vaikutuksen valitsemisen mahdollisuuden laskuriin sekin voisi olla käyttökelpoinen ominaisuus. Funktio tälle on ainakin mahdollisimman yksinkertainen koska vaakanopeuskomponentin suhde hetkelliseen lentonopeuteen on koko ajan vakio.
Tässä mennään tällä hetkellä, jotkut syötekenttien selitykset yms. on vielä vähän viilaamista vaille mutta pääpiirteissään finaaliversio näyttää about tältä:

(//%3C/s%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://i299.photobucket.com/albums/mm29%20...%20h_Demo.jpg%22%3Ehttp://i299.photobucket.com/albums/mm294/ruistola/th_Demo.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3Ce%3E) (//http)
Millähän luurilla kyseinen softa mahtaa pyöriä?
Kaikilla.
Miten sen saa laitettua puhelimeen? Kai tuo nyt jotain erikoista puhelimelta vaatii? Ei taida Nokia 1600 työluurissa sentään toimia :think:
Lainaus käyttäjältä: 53R
Miten sen saa laitettua puhelimeen? Kai tuo nyt jotain erikoista puhelimelta vaatii? Ei taida Nokia 1600 työluurissa sentään toimia :think:
JRu täsmentäneen vastausta, mutta käytännössä kaikki kapulat joissa on tuki perus "java-peleille" pyörittää myös softaa.
Milloin kyseiseinen ohjelma tulee myyntiin? Mihin hinta haarukkaan ko. ohjelma tulee sijoittumaan?
nimim. iphonen ohjelmaan pettynyt!
No otetaan sen verran kiireessä "ylöspäin pyöristettyä" takaisinpäin että ei nyt ihan KAIKISSA puhelimissa toimi. Mutta useimmissa peruskapuloissakin on nykyään Java- tuki.
Vertaa.fi , sieltä kiinnostavan puhelinmallin "näytä kaikki tuotetiedot" ja riviltä "Java" kyllä/ei kertoo pyöriikö tämä softa kyseisellä kapulalla.
Eli sori, ihan perus-perus-perusmallit ei näköjään Nokiallakaan ( esim 1600, 1650 ) ymmärrä Javan päälle. Tuli vähän yllätyksenä mullekin. Sen sijaan jotkut muut Nokian alle viidenkympinkin puhelimet tukee Javaa.
Jakelukanava on vielä auki. Jos ruvetaan suoraan myymään ( OTA/sähköpostiasennus ) niin eiköhän hinta pysy jossain parissa kympissä. Mutta vielä liian aikaista sanoa mitään lopullista.
Mutta esim iPhone ei taida tukea javaa? Ainakaan Sampon nettipankki ei toimi. Ja eikös Sampo käytä javaa siinä?
Applen porukka on natseja jotka haluaa kontrolloida jokaista bittiä mitä iPhoneen lykätään. Tästä syystä Sunin ja Applen sopparit Javan porttaamiseksi iPhonelle on takkuilleet ja se jo viime vuoden lopuksi lupailtu Java-tuki iPhoneen antaa edelleen odottaa itseään. Ilmeisesti murtamalla iPhonen suojaukset siinä pystyy pyörittämään Java- koodia mutta siinä rytäkässä puhelimesta tulee laiton, tai jotain, miten noi iPhonen kytkysopparit sitten meneekään. Firmispäivitykset sun muut siinä voi menettää eikä sitä murtamista nyt muutenkaan voi suositella ihan Pera Peruskäyttäjälle.
//http://weblogs.java.net/blog/brunogh/archive/2008/05/java_on_iphone.html
//http://blog.taragana.com/index.php/archive/how-to-install-compile-run-java-on-iphone/
//http://www.innaworks.com/News.html#News-AlcheMoForIPhoneBeta
Eiköhän se vielä Java- tuki tule iPhoneenkin. Apple vaan on paranoidi sen suhteen mitä iPhonessa ajetaan ja siitä itku & hampaiden kiristys.
Joo,apple on tietynlainen Microsoft kännykkä markkinoilla.mut osasyy tuohon javan puuttumiseen taitaa olla sen raskaus.tuntuu että välillä tehokas pöytäkonekkin menee kyykkyyn java sovelluksia pyörittäessä.mutta voisihan se olla puhelimessa kytkettävissä poi/päälle ominaisuudella.
Ei se Java itsessään ole niin raskas enää nykyään että esim. pöytäkoneissa huomaisi mitään eroa. Ongelmat suorituskyvyssä johtuu ihan puhtaasti kyseisen tuotteen toteutuksesta, mutta se on toinen tarina.
Varsinainen ongelma Apple vs. Sun on siinä, että iPhonen lisenssiehdot kehittäjille on sellaiset, että Apple ensin hyväksyy kaiken koodin mitä iPhonessa pyöritetään ja se hyväksytty koodi ei saa ajaa mitään ulkopuolista koodia tai tehdä muutakaan "epäilyttävää". No Java ( tässä kontekstissa, JITistä huolimatta ) on tulkattu kieli ja jos Sunin JVM ( eli se Javan ajamisen mahdollistava alusta ) on se iPhoneen hyväksytty softa niin mitä muutakaan se sitten tekee kuin käynnistää ja ajaa vierasta koodia mikä on se varsinainen kolmannen osapuolen tekemä Java- kielinen tuote.
Kun Apple ei voi taata että JVM ajaa vain sellaisia softia jotka on käytetty ensin heillä hyväksynnässä niin mieluummin vetävät sitten maton alta kokonaan. Omapa on tappionsa...
Totanoinniin, eikös tämmönen vois toimia myös webin kautta, kyllähän nyt Suomessa jokapaikassa 3g verkko toimii? :wink:
Voihan nyt jo nettiyhteyden yli varmaan ajaa vaikka JBM:ää tms. puhelimen selaimessa. Lisäksi joku nettiteknologialla toteutettu ballistiikkalaskuri olisi helppo toteuttaa itsekin. Mutta nyt me haluttiin nimenomaan peruskapulalla pyörivä softa, ilman nettiliittymiä ja varsinkin ilman mitään live- yhteyttä nettiin kun softaa halutaan käyttää. Luotettavuus on yksi merkittävä tekijä, ei ole sanottua että netti löytyy aina ja kaikkialla.
Olen jonkin aikaa jo käyttänyt JBM laskuria kännykän netillä. Pyysin itseasiassa sivuston ylläpitäjää tekemään pieniä muutoksia jotta homma toimisi paremmin kännykällä. Hän teki joitakin mutta ei aivan riittävästi jotta käyttö olisi täysin miellyttävää. Ihan hyvin silläkin silti pärjäilee ja JBM:ssä on ainakin monipuoliset laskentaominaisuudet. Kännykässä oleva softa on kyllä monelta osin parempi jos homma on toteutettu niin että sitä on nopea ja helppo käyttää.
Onkos tosta fox ballistic ohjelmasta kellään kokemuksia. Vaikuttaa ihan asialliselta kotikäyttöön.Useita eri tulostus vaihtoehtoja, kun PCB:llä en saanut tulostettua yhtäkään. Ongelmaa en tiedä miksei ei.
http://www.kettunet.com/FoxBallistics.html
Lainaus käyttäjältä: Scuba-x
Onkos tosta fox ballistic ohjelmasta kellään kokemuksia. Vaikuttaa ihan asialliselta kotikäyttöön.Useita eri tulostus vaihtoehtoja, kun PCB:llä en saanut tulostettua yhtäkään. Ongelmaa en tiedä miksei ei.
http://www.kettunet.com/FoxBallistics.html
Ihan näppärä ja paljon ominaisuuksia. Pejsan kaavat ovat tosin mielestäni yliarvostettuja... Jos luodille on saatavissa BC ballistiikkafunktiolla joka täsmää luodin ilmanvastuskertoimeen niin tulokset ovat paljon parempia kuin käytettäessä ballistiikkafunktiota joka ei täsmää ja yritettäessä korjata ongelmaa pejsan kaavoilla. Esimerkkinä VLD luodit joille G7 natsaa hyvin mutta yritettäisiin käyttää lentoratalaskennassa G1 funktiota ja pejsan kaavoja.
Lainaus käyttäjältä: Scuba-x
Onkos tosta fox ballistic ohjelmasta kellään kokemuksia. Vaikuttaa ihan asialliselta kotikäyttöön.Useita eri tulostus vaihtoehtoja, kun PCB:llä en saanut tulostettua yhtäkään. Ongelmaa en tiedä miksei ei.
http://www.kettunet.com/FoxBallistics.html
Ihan näppärä ja paljon ominaisuuksia. Pejsan kaavat ovat tosin mielestäni yliarvostettuja... Jos luodille on saatavissa BC ballistiikkafunktiolla joka täsmää luodin ilmanvastuskertoimeen niin tulokset ovat paljon parempia kuin käytettäessä ballistiikkafunktiota joka ei täsmää ja yritettäessä korjata ongelmaa pejsan kaavoilla. Esimerkkinä VLD luodit joille G7 natsaa hyvin mutta yritettäisiin käyttää lentoratalaskennassa G1 funktiota ja pejsan kaavoja.
Nyt ei oo mysterymään miettiny tät hommaa vielä tarpeeksi.
Realismia:
- Luodeille ilmoitetut ballistiset kertoimet ovat yleensä
a)optimistisesti yläkanttiin
b)ilmaistu vain yhdelle nopeusalueelle
c)luodin muotoon nähden väärässä funktiossa (G1)
- Kaikille luodeille on saatavilla G1 BC
- G7-arvo on saatavilla vain ehkä? 0.5% luodeista
- Luodin ilmanvastuskerroin nopeuden funktiona ehkä 0.05% ? luodeista
Käytännössä siis kun otat uuden tuntemattoman kuulan kaupasta, tiedät siitä vain G1 Bc:n. Mites Keijo Kuopiosta tai Tuukka Turusta arvaat näillä eväillä radan 1000m päähän? Jos ilmoitettu G1 BC on pahasti pielessä, laskee Pejsakin pieleen, mutta aina suhteessä vähemmän kuin esim G1 menetelmä johtuen juuri luodin muodon huomioimisesta.
K-arvo määrätään luodille "ulkonäön perusteella
0.4 - suht teräväkärkinen mutta ei ihan HBPT
0.5-0.6 - Scenarin tapainen HPBT luoti
0.6-0.8 - VLD luodit
Esim. Lapua 9,7g LockBase G1 Bc = 0.488 880m/s
- PCB:llä G1 funktiolla ja todetaan että koro 800m päässä on 7,0mrad
- Pejsalla K=0.4: Koro 800m 7,2mrad
- QTU Tutkadatalla: koro 800m 7,8mrad
Pejsan kaavat eivät siis käytä itse mitään G-funktiota taustalla. Luodin G1 ballistisesta kertoimesta lasketaan luodin ilmanvastuskertoimen alkuarvo. Ilmanvastuskäyrän muoto määräytyy sitten omilla _suljetuilla_ kaavoilla.
Ei Pejsa mikään autuaaksi tekevä ole, mutta kyllä se pitkänmatkanampujan elämää helpottaa kummasti kun pitää arvailla lentoratoja moderneille luodeille joista ei ole kaverian dataa, uutta G7 BC:tä tai tutkadataa. Sitten kun on saatu testidataa kentältä (tai QTU:sta) saa Pejsan kaavat trimmattua JUST eikä melkein kohdalleen. Esim .338LM:n tapauksessa 1500m saakka 0.02mrad tarkkudella. Ei se ihan mopo juttu ole... :wink:
Älähän nyt MSa. Jos vastaan lyhyesti ei se tarkoita että en ole miettinyt asiaa nokkaani pidemmälle. Monilla on pejsasta juuri sellainen käsitys että se tekee autuaaksi. Tarkoitin kommentillani että on olemassa tarkempiakin tapoja laskea lentoratoja kuin pejsan menetelmä. Myönnän että se on yleensä parempi kuin yksittäinen G1 BC luodille joka ei vastaa G1 projektiilin muotoa. Usein usean G1 BC:n syöttäminen antaa kuitenkin tarkemman tuloksen mikäli näitä on saatavana (esim sierra). Kaikissa menelmissä on omat etunsa. Kuitenkin jos pitää haarukoida luodin BC:tä luodin muodoista niin teen sen mielummin manuaalisesti laskemalla Luodin SD:n ja vertaamalla luodin muotoja luoteihin joista tunnetaan muotokerroin. Tällä menetelmässä pääsee usein aika hyvään tarkkuuteen. Tästä on tietenkin vaivaa paljon enemmän kuin pajsan käytöstä eikä se siksi sovi kaikille. Ei ollut missään vaiheessa tarkoitus moittia pejsaa. Siinä on paljon hyvääkin. Halusin vain ilmaista vaihtoehtoisen mielipiteen ettei kukaan tule mainospuheiden takia harhaanjohdetuksi.
Vaikka monet suosivat BC:n määrittämistä ampumalla niin se on lopulta melko epätarkka keino. Luodin BC:n arviointi putoamasta on vaikeaa tehdä 5 % tarkemmin. Usein lopputulos onkin huonompi kuin valmistajan hiukan ylöspäin pyöristämä BC. Kahdella lähtönopeismittarilla päässee parin - kolmen prosentin tarkkuuteen jos mittarit ovat toisiinsa nähden hyvin kaliproituja ja niiden etäisyys on tarkasti määritelty. Liian usein näissä BC:n määritystesteissä unohdetaan kuitenkin mitata kaikki olennaiset suureet kuten ilmasto-olosuhteet, coriolis jne jotka ovat mittauksen kannalta olennaisia... Ongelmana voidaan pitää myös mittarin arvon tarkkuutta joka on usein absoluuttisesti hiukan väärä. Mittareiden toistotarkkuudet sen sijaan lienevät kohtuullisen hyviä. Hyvän luotitaulukon avulla luodin BC:n pystyy kohtuullisen helposti arvioimaan paremmin kuin lentoratatestin avulla, mikäli luodin muoto ei ole kovin poikkeuksellinen.
Lisäksi G7 BCitä on melko hyvin jaossa nykyään. JBM:n ballisticsin luotitietokanta taitaa olla kattavimpia. G7 funktiokaan ei ole mikään autuaaksi tekevä mutta se toimii omalle luotityypilleen hyvin. Sama pätee aliarvostetulle G1 funktiolle joka toimii melko hyvin tasaperäisille tarkkuusluodeille. Fuktioita on paljon muitakin ja mitään pejsan menelmää ei tarvittaisi jos jokaisen luodin BC ilmoitettaisiin aina sitä parhaiten vastaavassa ballistiikkafunktiossa. Tämä varmaan olisi liian hankalaa ymmärtää pera perusampujalle mutta niin on moni muukin asia.
Lainaa
Halusin vain ilmaista vaihtoehtoisen mielipiteen ettei kukaan tule mainospuheiden takia harhaanjohdetuksi.
Alla esimerkkilentorata Pejsan mallista eräälle satunnaisesti valitulle luodille SYÖTTEENÄ VAIN G7 BC. Pejsan mallin edessä on konversioalgoritmi joka syö G7 BC:tä ja syöttää tuottamansa { BC, retardation coefficient } parin Pejsa- lentoratalaskuriin. Vieressä vertailuksi erään G7 lentoratalaskurin tuloksia samoilla syötteillä. Korokorjaukset mrad.
amet Pejsa G7
200 0,4 0,4
300 1,1 1,1
400 1,9 1,9
500 2,8 2,8
600 3,9 3,9
700 5 5
800 6,3 6,3
900 7,8 7,8
1000 9,4 9,4
1100 11,4 11,4
1200 13,6 13,6
1300 16,1 16,1
1400 19,1 19,0
1500 22,6 22,2
Tässä nimenomaisessa tapauksessa luoti menee aliääniseksi alle 1200 metrissä. Siihen nähden minusta ihan riittävän "autuaaksitekevä" kaikenlaiseen käytännön kenttäammuntaan ettei nyt pitäisi itseään ihan harhaanjohdetuksi kokea.
Näkisin MSa:n korostavan nimenomaan sitä, että Pejsan mallia käyttäen pystyy JOPA karkean silmämuna-arvion perusteella määrittämään luodille lentoradan hyvin suurella tarkkuudella yliäänialueelle. Itselläkin on kokemuksena 1060m kylmän piipun laukauksella pelti kumossa ilman mitään muuta infoa luodista kuin valmistajan G1 BC.
Sitä ei tässä korostettu lainkaan, että Pejsan mallin ilmaisuvoima on kaksiulotteisen syöteavaruuden ansiosta aika laaja. Se pystyy toistamaan G1-G7 ja tutkadataa hyvin tarkasti vastaavat lentoradat yliääni- ja joskus myös aliäänialueella. Jos harrastaa enimmäkseen terminaaliballistiikkaa aliäänialueen puolella niin Pejsaa kiistatta parempia vaihtoehtoja on.
Mysterymän, ollaan samoilla linjoilla sen kanssa mitä kirjoittelet edellä.
On olemassa monia menetelmiä laskea lentorata tarkasti.
- jos osaa ja ymmärtää (esmes sinä)
- jos esim tutkadata tai G7 kerroin on saatavilla
Viittasin edellä siihen käytännön realismiin, eli mitä tietoa ampujille on luodeista saatavilla. 99,5% luodeista vaihtoehdot Tane Tykittäjällä on tasan laskea G1 kertoimella tai Pejsalla G1 + silmämunamuotoanalyysillä koska muuta kuin G1 BC ei ole saatavilla. (Huom 99,99% ampujista = Tane ei osaa luodin muodon perusteella analysoida BC:tä tai muutakaan hifistelyä.)
Lainaus käyttäjältä: MSa
Ei Pejsa mikään autuaaksi tekevä ole, mutta kyllä se pitkänmatkanampujan elämää helpottaa kummasti kun pitää arvailla lentoratoja moderneille luodeille joista ei ole kaverian dataa, uutta G7 BC:tä tai tutkadataa. Sitten kun on saatu testidataa kentältä (tai QTU:sta) saa Pejsan kaavat trimmattua JUST eikä melkein kohdalleen. Esim .338LM:n tapauksessa 1500m saakka 0.02mrad tarkkudella. Ei se ihan mopo juttu ole...
Luin tuossa muutaman artikkelin ko. ongelmasta niin ymmärsin, että luotien valmistajat lisäisivät pakkauksiin G7 arvot? Ilmeisesti berger on jo tehnyt näin.
Ymmärsinkö nyt oikein että Boat-tail luodit pitäisi erikseen testata eli ampua ja sitten ruuvata ballistiikkaohjelmassa kohdalleen ?? Kuulostaa melko työläältä
hommalta. Onko kukaan testannut esim. fox ballistic ohjelmaa, että kuinka paljon pidemmän matkan tarkkuusluotien lentoradat eroaa todellisuudessa tietokone kaariin verrattuna?
http://www.appliedballisticsllc.com/index_files/BallisticsPrograms.htm
Täytynee jäädä odottelemaan JRu:n ohjelmaa .. Tossa olisi juttu siitä bergerin luodeista.
http://www.longrangehunting.com/articles/berger-g7-ballistic-coefficient-1.php
Hienoa että kommenttini herätti ristiriitaisia mielipiteitä. Nyt kysyjällä ja muilla ketjua lukevilla lienee entistä parempi pohja valita itselleen sopiva laskenta- tai arviointimenetelmä lentoradan määritykseen. Minulle ei sinänsä ole väliä mitä menetelmää kukakin käyttää tai mikä tarkkuus on henkilökohtaisella tasolla riittävä. Tämä valinta täytyy kai jokaisen tehdä itse ajankäytön, rahankäytön ja tarkkuuden välisenä kompromissina. Sen sijaan keskusteleminen ja väitteleminen on minusta mielenkiintoista ajanvietettä. Tosin hyvin harvoin näyttää löytyvän näkökantaani yhteneviä mielipiteitä. Tilastollisesti se tarkoittanee minun olevan usemmiten väärässä... :D
Asia ei liity suoranaisesti otsikon aiheeseen, mutta...
Luoti: Lapua Scenar 10,0 g (cal. 0,308)
Lähtönopeus: 820 m/s
Kohdistus: 300 m
Lämpötila: +15 C (Standard ICAO)
Kiikarin korkeus piippulinjasta]
QuickTARGET Unlimited - G1
900 m
391 m/s
-766,8 cm (osumapiste alas tähtäyspisteestä 300 m kohdistuksella)
FoxBallistics III
900 m
361 m/s
-802,4 cm (osumapiste alas tähtäyspisteestä 300 m kohdistuksella)
QuickTARGET Unlimited – Radar
900 m
349 m/s
-840,3 cm (osumapiste alas tähtäyspisteestä 300 m kohdistuksella)
Lähinnä kiinnostaa kahden alemman ero osumapisteessä. Tiedän, että G1-funktiolla laskettuna lentorata heittää etenkin pidemmillä matkoilla. Tutkamittaus antaa varmaan oikeaa dataa luodin lentoradasta, mutta heittääkö FoxBallistics III myös noin paljon totuudesta (tutkadatasta)?
Tein vastaavan vertailun Sierra MatchKing 9,2 g (cal. 0,264) -luodilla:
Lähtönopeus]
Kiikarin korkeus piippulinjasta]
QuickTARGET Unlimited - G1
900 m
415 m/s
-712,7 cm
FoxBallistics III
900 m
409 m/s
-717,2 cm
QuickTARGET Unlimited – Radar
900 m
435 m/s
-682,6 cm
Tässä vertailussa G1 ja Fox antavat lähes samat tulokset, kun taas Scenarin tapauksessa Foxin laskemat arvot sattuvat G1]Huom. Lisätty jälkikäteen punaisella fontilla olevat!
Lapuan tutkadata ja Bryan litzin G7 bc:t ovat molemmat useimmille luodeille huomattavasti parempia kuin on mahdollista omilla mittauksilla ampumalla määrittää. Laskin samoilla arvoilla kuin silveri käyttäen litzin BCitä. Käytin kiikarikorkeutena 5 cm kun sitä ei ollu mainittu ja laskentaohjelmana ilmaista JBM ballisticsiä (sisältää litzin BC:t). Tulokset ovat seuraavia:
Scenarille: 900m: -840.0 cm ja 342 m/s
Sierra MatchKingingille 900m: -689.3 cm ja 427 m/s
Ovat näemmä tosi lähellä lapuan tutkadataa niinkuin pitääkin. Näin pienet erot voivat tulla jo luotierien välillä, piipun rihlojen määrällä tai luotien pinnoituksella. On melkoinen kaveri joka ampumalla määrittää kumpi noista on omalle kompinaatiolle tarkempi data :D.... En halua enää palata aikaisempaan keskusteluun pejsasta mutta tässä osaltaan perusteita kommenteilleni.
Pejsalla
10g Scenar path @ 900 m -842 cm , v900 344 m/s.
142 SMK v900 427 m/s.
Ei tosiaan täydellinen laskentamalli mutta 0,02 mrad korovirhettä 900 metrissä => reiät löytyy kyllä taulusta...
Lainaus käyttäjältä: JRu
Pejsalla
10g Scenar path @ 900 m -842 cm , v900 344 m/s.
142 SMK v900 427 m/s.
Ei tosiaan täydellinen laskentamalli mutta 0,02 mrad korovirhettä 900 metrissä => reiät löytyy kyllä taulusta...
Toisella kierroksella näyttää kaikki osuvan kohdalleen... Mistä G lähtödata ja missä muodossa syötetty?
Tulokset saatiin standardi Pejsan solverilla ja kahdella eri algoritmilla, toinen ( case SMK ) on "G7->Pejsa" analyyttinen konversioalgoritmi ja toinen ( case Scenar ) on "QTU tutkadata -> Pejsa" iteroiva optimoija.
Voisikohan joku ystävällinen sielu, joka omistaa ballistiikka-ohjelman, tehdä laskelman seuraavan latauksen lentoradasta:
1. Luotina 12 gr Lapua scenar moly
2. Rutina N150 43 grainia
Pitäisikö lähtönopeus mitata, jotta yksilölliset ominaisuudet saadaan tietoon vai päästäänkö noilla tiedoilla mitenkään järkevään tarkkuuteen? :shifty:
En anna paljon toivoa näillä lähtödatoilla => Ei tietoa kaliberista ( muuta kuin .30cal väljyys ) tai piipun pituudesta, moly-luodit tuo oman lisänsä epävarmuuteen, entä onko hylsyt täyssupistettu vai ammuttu kerran pesään sopivaksi ja sen jälkeen kaulasupistettu, mikä nalli, mikä latauspituus...
Kyllä ainoa luotettava tapa selvittää lähtönopeus on mitata se. Jollekin pitkälle matkalle käytetystä korosta voi yrittää päätellä mutta siihenkin vaikuttaa refraktio, ilmavirtaukset jne joten parhaimmillaan pääsee ehkä +/- parin naksun tarkkuuteen. Kyllähän silläkin pelti kaatuu mutta ei se minusta kunnollista nopeudenmittausta vastaa.
Itse mä olen edelleen vailla chronyja parempaa nopeudenmittausmenetelmää. Toi ampumalinjan ja nirsoilevien anturien linjaaminen keskenään oikeaan asentoon ja heitot aurinkoisesta/pilvisestä/sateisesta/jne. kelistä ei oikein tyydytä. Vieläkin tekisi mieli aloittaa projekti piezoanturien kanssa mutta kun se 24h vaan mahtuu vuorokauteen...
Mitä pienistä...
1. kaliperi 308 WIN / Mäkinen
2. Hylsyt kaulasupistettuja
3. Nallina CCI
Jonkinlaisen ballistiikkakortin ajattelin tehdä kokeilemalla, mutta olisi hyvä tietää lentorata "suunnilleen" ennen ammuntoja.
joko tätä kotimaista ohjelmaa on saatavilla kännykkään?
Vieläkin ollaan jakelukanavaa vailla. Mutta asiaa ei olla suinkaan haudattu.
Lainaus käyttäjältä: JRu
Vieläkin ollaan jakelukanavaa vailla. Mutta asiaa ei olla suinkaan haudattu.
Kyllä toi pitäis ehdottomasti saada Iphonelle ja Ipadille. Mulla on tossa duunin puolesta Ipad ja olispa mukava sitä ulkoiluttaa pyssyn kanssa radalla käydessä.
Juu toki muuten mutta se varsinainen palkkatyö...
Kyllä toi pitäis ehdottomasti saada Iphonelle ja Ipadille. Mulla on tossa duunin puolesta Ipad ja olispa mukava sitä ulkoiluttaa pyssyn kanssa radalla käydessä.[/quote]
Kokeilehan sitä bullet flight ohjelmaa. Mulla se on toiminut pienten alku sählinkien jälkeen 0-700 m luotettavasti. Täytyy vaan ottaa huomioon lämpötilasta johtuva lähtönopeus muutos.
Varsinkin tuulen saa hyvin korjattua, kun syöttää vaan kulman ja nopeuden. Korjaa myös kirtopoikkeaman samalla mikäli haluaa sitä käyttää.
Kokeilemisen arvoinen softa!
Onko tuossa softassa miten hyvin erotettu arkkitehtuurissa UI ja logiikka toisistaan? Meinaan vaan että olisko paha homma portata tuo myös Androidille? Eclipseen pultatut kehityskalut löyty ilmasiks netistä ja softan kuin softan saa pyörimään laitteessa ilman signaturea halutessaan. LG:n GW620 roottaaminen ei ollu kummonen temppu sekään (meinasin päivittää kommunityn tekemän v2.1 tuon virallisen v1.6 tilalle), mutta perus sovelluskehitys onnistuu suunnilleen joka laitteen kanssa ihan parin asetuksen säädöllä.