Tikka ala Mäkinen kal. 30-06 antaa nättiä osumaa 12 g scenarilla, ruutipanos 3,75g /N160. Osaan hylsyistä jää lievä ulosvetäjän jälki (koholle). Nalli ei osoita ylipaineen merkkejä. Taulukko maksimi on 3,85g, tosin tiedän että maksimilataus on asekohtaista. Siihenkin olen ladannut etsiessäni käyntiä, eikä mitään erityisempää ongelmaa ilmaantunut. Kampi on hiukan kankea avattaessa, mutta aukenee ilman repimistä. Lukon päästä jää pieni hiertymä hylsyn kantaan. Hylsyt on putsattu asetonilla ylim öljystä ja ovat Lapuan "vanhoja hylsyjä" joissa ei päästöhehkutusta ja painoltaankin ovat selvästi nykyisiä kevyempiä. Pitääkö näistä merkeistä olla huolissaan?
Pitää.
Nyrkkisääntönä on, että kun ylipaineet vähän ilmoittelee niin tuon kokoluokan hylsyissä pienennetään latausta vähintään greini pois. Greini on 0,0648 grammaa. ELi laske se latauksesi nyt ainakin 3,70 grammaan. Huomioi että näillä keleillä itsestään ilmoitteleva lataus voi ensin kesän helteillä ilmoitella vähän enemmän. Todennäköisesti ilmoittelekeekin. Kuulostaa siltä että jos nyt talvikaudella nuo ammut pois niin ei todennäköisesti ole vaarallista. Ennen ensi kesää ne pitää joko ampua tai purkaa pois ettei tule yllätyksiä.
Mielestäni lukon kammen jäykkyys on indikaatio ylipaineista. Hiertymä hylsyn päässä voi syntyä ihan siitä jos lukonpää on vähän karhea.
HJu kerkiskin ekana.
QL laskettuna jos latauspituus on normaali niin
30-06 Pmax4050bar N160 12g scenar LP84mm
3,75g 109% 3734bar
3,80g 111% 3906bar
3,85g 112% 4088bar
On ihan mahdollista että paineet on aika reippaat, ilmeisesti hylsy tulee aika täyteen tai sitten QLn vakiotilavuus on alakantissa. Mutta tossa on niitä merkkejä joita yleensä tulkitaan painemerkeiksi, nihkeä kampi ja ulosheittäjän jälki. Kyllä varmaan nallin reunat on jo aika terävät ja lukon koneistusjäljet tehneet nalliin oman jälkensä?
Hylsy tulee aika täyteen, mutta ravistettaessa ääntä vielä kuuluu. Latauspituus on ollut 83,5mm, rihlakosketus tuossa aseessa muistaakseni jotain 84,2mm. Ehkä latauspituuden kasvattaminen tuohon 84,00 voisi myös vähentää paineet. Muttei tietenkään rihlakosketukseen saakka. Lapuan "uusilla" hylsyillä samalla panostuksella ja pituudella ylipainemerkkejä ei ilmaannu, mutta käynti ei ole aivan samaa luokkaa kuin noilla vanhemmilla hylsyillä. Hylsyt on ladattu 4-5 kertaa ja pelkästään kaulasupistettu.
Olen lataillut vasta viime keväästä lähtien ja ensikertaa alkoi tulla noita oireita eteen ja alkoi epäilyttään .. Piippukin on ollut asianmukaisesti kuurattu ammoniakilla.
Se lukosta hylsynkantaan jäävä jälki voi myös johtua kun hylsyillä on ammuttu kovia mällejä niin ne on venynyt jo sen verran etteivät enää mahdu pesään, varsinkin jos pesä on cip-minimi ja allekkin, kuten jotkut mäkisen kalvamat pesät on. Uusissa ja vanhoissa hylsyissä on varmaan jonkin verran tilavuuseroa, kokeile laittaa vaalle ja täyttää vedellä niin saa tilavuuseron selville.
Tarkistin vielä noita hylsyjä ja noin joka kolmanteen on ilmaantunut se ulosheittäjän jälki. Mielestäni omituista. Jokaisen patruunan ruutimäärä on tarkasti punnittu ja tulikin mieleen voisiko syynä olla nallien epätasalaatuisuus? Nallina Remingtonin 9 1/2 kiväärinalli. Jostain olen lukenut, että juuri remingtonilla on esiintynyt suurta vaihtelua.
Pari tyhmää kysymystä vielä:
Jos ammun noita ja homma menee pieleen niin mitä tapahtuu? Hylsy repeää ja paineet lukon kautta naamalle? ps. suojalasit päässä latvalinnustukseen vai pitääkö olla kypärä?
Voiko noita painemerkkejä ilmaisseita hylsyjä enää käyttää?
Lainaus käyttäjältä: recoil
Latauspituuden nostaminen kasvattaa paineita. Jos tuntuu uskomattomalta, kannattaa tutustua mm. P.O. Ackleyn teoksiin... (näillä perinteisillä luodeilla paineen määräytymisessä on kohtalaisen suuressa roolissa nopeus jolla luoti osuu rihloihin, ja pidempi vapaalento lisää nopeutta, vrt. mm. Weatherbyn ylipitkät ylimenot, joilla tiputetaan piikkipainetta)
Lainaus käyttäjältä: recoil
Hylsyt on ladattu 4-5 kertaa ja pelkästään kaulasupistettu.
Kun kaulasupistat, on kaikki "lukonkampi nahkea" -tyyppiset painemerkit hyvin pitkälti riippuvaisia hylsyjen latauskerroista, ja hylsykohtaiset erot korostuvat enemmän kuin kokosupistettaessa. Ts. yksi hylsy voi olla nahkea ja toinen tulee helposti ulos.
Lainaus käyttäjältä: recoil
Tarkistin vielä noita hylsyjä ja noin joka kolmanteen on ilmaantunut se ulosheittäjän jälki. Mielestäni omituista.
Ei se ole mitenkään omituista, liikut paineiden suhteen ylärajoilla ja ne hylsyt on yksilöitä. Eli yksi näyttää merkkejä ja toinen ei. Pakita latauksessa alaspäin kunnes siedettävä käynti löytyy, jos ei löydy niin vaihda ruutia tai luotia (ylipäätään käynti tuppaa löytymään luotikohtaisilta nopeusalueilta, kun oikea nopeusalue on löytynyt niin mm. latauspituuden ja nallin vaihdolla voi koittaa himmata). 12g Scenar pitäisi olla suht helppo ladattava.
Lainaus käyttäjältä: recoil
Jos ammun noita ja homma menee pieleen niin mitä tapahtuu? Hylsy repeää ja paineet lukon kautta naamalle?
Tapauksesta riippuu. Antamiesi merkkien perusteella veikkaisin että ensimmäisenä tulee vastaan nallitaskun väljähtäminen ammuttaessa (eli paineet on niin kovat että hylsynpää tyssäytyy). Tämän seurauksena painetta pääsee lukonpäähän jossa se rikkoo Tikan ejektorin (runnoo niin syvälle että jousi kuoleutuu) ja todennäköisesti sen jälkeen poistuu suht vaarattomaan suuntaan. Riskinä on että silmiin lentää sekalaista moskaa alkaen voiteluaineista päättyen iskupiikkiin otsassa (jos konstruktio on sama kuin M55, en muista).
Lainaus käyttäjältä: recoil
Voiko noita painemerkkejä ilmaisseita hylsyjä enää käyttää?
Jos nallitaskut eivät ole väljentyneet ja hylsyt muuten kunnossa, en itse näkisi ongelmaa. Eli viimeistään nallitettaessa huomaat (jos et omista mitälie tappitulkkeja (pin gauge) joilla voit tulkata nallitaskut etukäteen).
Lainaus käyttäjältä: jthyttin
Lainaus käyttäjältä: recoil
Latauspituuden nostaminen kasvattaa paineita. Jos tuntuu uskomattomalta, kannattaa tutustua mm. P.O. Ackleyn teoksiin... (näillä perinteisillä luodeilla paineen määräytymisessä on kohtalaisen suuressa roolissa nopeus jolla luoti osuu rihloihin, ja pidempi vapaalento lisää nopeutta, vrt. mm. Weatherbyn ylipitkät ylimenot, joilla tiputetaan piikkipainetta)
Kiitos jthyttin kattavista ja valaisevista vastauksista. Tuo latauspituuden ja paineen välinen suhde on tosiaan epälooginen, mutta esittämäsi rihlojenkohtaamisnopeus selittäisi kyllä hetkittäisen painepiikin. Jotenkin olen kyllä vakuuttunut, että hylsytilan pienentäminen nostaa myös paineita.. eikös monissa oppaissakin varoiteta latauspituuden alittamisesta?
Tuo lataus on linnustukseen ja sillä mennään tämä syksy. Sen verran vie aikaa tuo uuden latauksen hakeminen ja kausi on jo "päällä" Ei niitä 10 laukausta enempää tule ja katsellaan maailmaa keltaisten linssien läpi. Uskomattoman hyvä ensimmäisen laukauksen osumatarkkuus kylmältä piipulta, kasat ei mitään ihmeellisiä..hyviä toki omalle tasolleni.
Lainaus käyttäjältä: recoil
Kyllähän se nostaa, siis sitä "alkupainetta" kun palaminen alkaa, mutta ensinnäkin se hukkuu muuhun kohinaan (esimerkissäsi tilavuuden pieneneminen olisi samaa suuruusluokkaa kuin hylsyjen välinen tilavuusvaihtelu, esim. 0.5%) ja toisekseen painepiikki saavutetaan vasta luodin jo siirryttyä "lähtöpaikaltaan".