bongasin toiselta foorumilta hyviä linkkejä, laitetaan tännekin ettei jää huomaamatta.
Ensimmäinen ehkä kiinnostavin:
Lapua Scenar 155gr
http://bryanlitz.bravehost.com/articles/Lapua_Scenar.pdf
Berger VLD 155gr
http://bryanlitz.bravehost.com/articles/Berger%20155%20grain%20VLD.pdf
SMK 155gr Palma
http://bryanlitz.bravehost.com/articles/S155grPALMAbullet.pdf
Bryanin muitakin juttuja kannattaa lukea (löytyy samalta sivustolta). Hän käyttää mm. kuuden vapausasteen (6-DOF) mallinnusta. Ja osaa myös myöntää kun käytäntö ja teoria eivät kohtaa, ts. ei vääristele tuloksia todistaakseen teoriansa oikeiksi jne.
Joskushan mm. kampsa kirjoitteli samasta aiheesta mutta kai se on sitten hienompaa ja uskottavampaa kun joku amerikanelävä sen sanoo... Jos noi joku suomalainen olisi kirjoittanut niin jo alkaisi kyseenalaistaminen.
http://www.takilta.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=12&t=2038&st=0&sk=t&sd=a
Oliko sulla SO jotain rakentavaakin tuotavaa tähän threadiin, vai ajattelitko pelkästään toimia vastavoimana kun joku (minä ainakin) jaksaa aina epäillä suomalaisten (ynnä jenkkien ja kaikkien muidenkin) sepustuksia silloin kun ne eivät ole yhteneviä loogisen päättelyn ja muiden lähteiden kanssa?
Kertauksena: kukaan ei ole vielä väittänyt että Bryanin jutut olisivat esim. totta, kunhan vain on mainittu että ne ovat kiinnostavia. Lisäksi voin sanoa että Bryan on kyllä jenkkipäässä saanut ihan kunnioitettavan tasoista peer review'ta sekä käytännön että teorian kannalta.
Mm. BR-puolella ei ole ihan yks eikä kaks harrastajaa jotka saavat elantonsa aihetta sivuavista puuhasteluista, ja ylipäätään ottaen siellä on niin paljon enemmän harrastajapohjaa (ja rikkaita eläkeläisiä) että asioita tulee ihan oikeasti testattua. Jopa rajoitettua tieteellistä todistusarvoa tuottavilla menetelmillä.
Edelleen kukin taaplaa tavallaan, mutta ainakaan mulla ei ole vara lähteä "not invented here" -asenteella arvioimaan ihmisiä ja asioita. Niinpä teen arvioinnin omien kykyjeni ja tietojeni mukaan, ja homman jujuun kuuluu mm. arviointien tarkentuminen ajan myötä, suuntaan tai toiseen...
P.S. Nimimerkkinä "kampsa" on tuttu, mutta en muista mainitunlaisia juttuja lukeneeni joten en niitä osaa arvioida
Ei mitään, ajattelin vain muistuttaa aikaisemmista jutuista nyt kun noista kärjen muodoista ja Cd:stä ja BC:stä sekä nopeuden vaikutuksesta niihin oli juttua. Sama mies kirjoitteli jo useampi vuosi sitten kun oli kokeillut kärjen teroittamista ja sen vaikutusta. Samoin noi ilmoitetut BC luvut ja niiden kasvaminen nopeuden kasvaessa oli todettu aika hyvin, mutta näitä aika kovasti kritisoitiin silloin. Se on vaan jäänyt mieleen, vaikka nyt voitaneen kai uskoa että se voikin olla niin. Toivottavasti ne saavat nyt uutta arvostusta osakseen. (kun arvostettu jenkki on tullut samaan tulokseen)
Tän takiahan on hyvä seurata mitä muuallakin tapahtuu. Hienothan noi 155gr luotien raportit on, ihan oikeasti. Ja ihan loogisiahan noi asiat on.
Luotien tuunauksesta löytyi juttu benchrestin sivuilta:
http://www.benchrest.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=33&highlight=k%E4rki
SO tarkoittanee sitä että, KAMPSAkin paranteli HP-luotien BC:tä "manklaamalla" reijän luodin kärjestä umpeen....ja taisi saada täällä aika "nuivan" vastaanoton tuolle touhulleen.....taisipa joku epäillä homman BC:tä korottavaa vaikutusta ylipäätäänkin.
Jaa SO ehti jo itse vastaamaan..... :wink:
Lainaa
No saihan SO ainakin keskustelun heräämään...
Mutta noi loogiset päättelyt ei aina ole niitä mielenkiintoisempia asioita, ainakaan mun mielestä, vaan loogisesta päättelystä poikkeavat havainnot/väittämät...
T: mamannon
Jaa, itse sivuutin koko "bullet pointingin" noista artikkeleista. Bryan ei ole mitenkään uranuurtaja tai auktoriteetti ko. asiassa. Siihen löytyy arvostetumpia nimiä, kuten Tubb (joka ei myöskään ole pioneeri, kunhan kokeillut asiaa aikalailla). Mm. Tubbin uudet luodit ovat muovikärkisiä koska siten BC-vaihtelu luodista toiseen on taloudellisinta eliminoida.
Eli perimmältäänhän pointingissa ei pyritä BC:n kasvattamiseen vaan sen tasaamiseen luotien välillä. Aikaisemmin suht käytetty menetelmä oli "meplat trimming", jossa reikä itseasiassa kairattiin isommaksi, mutta tasalaatuiseksi (BC laski, mutta tasoittui). Vasta hiljattain on saatu tuotettua järkevillä kustannuksilla laitteita joilla tuo kärjen mankelointi onnistuu (bullet pointing die, mm. http://www.6mmbr.com/bulletpointer.html ).
Oman kiinnostukseni noissa uusissa Bryanin artikkeleissa herätti selkeä menetelmä G7-funktiolle sopivan BC:n määrittelyyn. Vaikkei G7 pystykään samaan kuin perusteelliset Cd-taulukot 3-DOF tai 6-DOF -menetelmille, on se kuitenkin aikamoinen parannus jos halutaan laskea yhdellä BC-arvolla lentorata kohtuullisiin etäisyyksiin (1000-1200m) saakka.
Bullet pointer 210 USD + kaliperikohtainen palikka 40 USD. Elämä on.
Luin tuon BR.fi:n threadin mankeloinnista. Keskustelu vaikutti reunaehtojen puitteissa asialliselta ja faktuaaliselta, ja jotakuinkin kaikki menetelmät oli joko kokeiltu tai ehdotettu kokeiltaviksi.
Itse pidän perusteellisesti dokumentoiduista testeistä, koska silloin tarvitsen vain kevyttä testausta koska luotan jo menetelmään/asiaan tms. Eli pääsen itse vähemmällä...
Mitenkäs lasketaan se BC jos mittaan nopeudet vaikka kolmessa metrissä ja sitten esim 100metrissä?
Kuinka luotettava on tuo TA-killan sivujen luodin lentorataohjelman laidassa oleva BC:n laskin?