Huomenta! Minkälaisia käyttökokemuksia on Meoptan 4-16x44 ja IOR 4-14x50 -vermeistä, tai merkeistä yleensä? Ja vielä, IOR:lla 4-14x50 ja 4-14x50 tacticalilla on aika roima hintaero, melkein tuplat, mistä koostuu, kun speksit on aika pitkälti muuten samoja?
Ei niillä ole mitään eroja laadussa. Jos on, niin on yhtä paljon kuin on Kahlesilla ja Swarolla (huomaa: Vertaus on ainakin yritetty kohdistaa myös säätöjen täsmällisyyteen). Molemmissa on huippuoptiikka ja paikallaan olevat säädöt ynnä muut. Tuntuma heittää, mutta mitä käytännön väliä? (Itse kyllä sanon että NF:n ja Benderin säädöt tuntuu paremmilta kuin Swaron, mutta ei kiikareissa sitten muuta olekaan.) Meopta pesee Leupoldit ynnä muut jenkit mennentullen, eikä vain hinnassa vaan myös laadussa.
Tietyn rajan jälkeen ei enää ole väliä, mikä sen kiikarin merkki on. Toinen antaa toisia ominaisuuksia ja toinen toisia. Kovat valmistajat ovat kuin hotelleja: Jokainen tarjoaa huippuhuoneet palveluineen mutta erilaisen seisovan pöydän. Kuka pitää mistäkin. Toinen Zeissistä, toinen Benderistä, joku muu Swarosta. Itse kollasin maailman sivu Kahleseista Burrikseen ja Tascoista Zeisseihin, kunnes NF tuli eteen, ja naps!
IOR:n parallaksinsäätö saattaa antaa hieman plussaa. Säädöissä sinänsä on hieman eroja, mutta ei sen enempää, että jos ne ulkoa opettelee. Jo pärjää. Ei siinä muuta. Mielestäni.
T: J
Hanki käsiisi uusin Ase-lehti. Siinä on testattu mm. Meopta 4-16X44 Tactic, IORin 4-14X50 ja 6-24X50 (35mm runkoputki). Eivät olleet mitenkään testin parhaimmistoa mutta mukana olikin Zeissiä, S&B:tä, Hensoldtia, Nightforcea jne. Uusimmassa numerossa oli kollimaattorituloksia ja optiikan laadun kommentointia.
Seuraavassa numerossa on sitten kenttätestituloksia eli kuvan laatua, hämäräominaisuuksia ja päiväominaisuuksia.
Kyttäilin tuota Ase-lehteä jo viimeviikolla, mutta ei näkynyt vielä hyllyssä. Pitää seuraavalla kauppareissulla napata mukaan jos on jo ilmestynyt.
Eilen tupsahti uusin ASE-Lehti postilaatikkoon ja pakko myöntää että tähtäintestiin on paneuduttu kerrankin oikealla asenteella, kiitos siitä testin suorittaneille! Lehdestä löytyi muitakin mieltä lämmittäviä juttuja joten ei muuta kuin lehtipisteeseen jos ei lehteä ole vielä kestotilattu. Mielenkiinnolla odotan seuraavaa numeroa.
No johan sitä on odotettukin Ase-lehden saapumista kauppaan. Pitääpä kävästä hakemassa oma pois.
Yleensä suhtaudun hyvin kriittisesti lehdissä oleviin testeihin ja niiden tuloksiin, minkä lisäksi petyn, kun testit ovat luokkaa "hyvä peli, osta pois".
Nyt minutkin päästiin yllättämään hyvin tehdyllä ja hyvin kirjoitetulla testillä.
Jahas, tämä poika suuntaakin nenänsä kohti kyläkauppaa...
tuosta IOR:n putkesta? 35mm putki? ihan yleisesti: tekeekö Sako ko. kokoista optilock- rengasta vai meneekö asesepälle? Pelkkä 34mm lienee jo harvinaisuus (en ole ainakaan itse koskaan törmännyt)
Paras Ase-numero pitkään aikaan.
Jep. Eikä tähän tuppukylään tule koko lehteä. Pitää käydä Turussa... :evil:
Tässä vähän ruotsissa labramitattuja kiikareita.
Kaikkia malleja ei listasta löydy, mutta pitäisin kyllä listaa vähintäänkin hyvin suuntaa antavana kiikarimerkkejä vertailtaessa.
Arvatkaas mikä putki mulla on thihihi...thihi... :wink:
Scope lab test
Swedish magazine Vapentidningen no 6/2004 has printed a consumer lab test for riflescopes suitable for hunting at dusk/dawn.
Their conclusion is that the German/Austrian scopes are by far the best, but the leap from the cheaper US scopes are smaller today than it was at the last test 7 years ago.
Aerotech Telub lab did the scientific testing using spektrofotometers, broad spectral lamps and kolliminators.
The scopes were tested for field of sight, eye relief, "tube effect", ergonomy, click adjustment accuracy, impact change with change of magnification, sharpness and contrast, light transmission, reflexes, twilight performance.
A short summary of the results below.
--------------------------------------------------------------------------------
Test result (some of it)
Scope name
B resolution (max 10)
C colour & contrast (max 10)
D anti-reflex (max 5+5)
E light transmission (max 10)
F twilight performance (max 10)
G overall test result (including all test results, not just the ones I've printed. Max possible 7
Remember, this is a lab test, not some testers subjective opinion.
BSA Big cat 3,5-10x: B3 C3 D5 E6 F3 G44
BURRIS FULLFIELD II 3,5-10X: B10 C7 D6 E9 F7 G58
DOCTER 3-12X: B7 C8 D8 E8 F7 G60
KAHLES CB 3-12: B6 C8 D8 E9 F8 G62
LEUPOLD VXIII 3,5-10X: B7 C7 D8 E8 F6 G60
MEOPTA ARTEMIS 3000 3-12X: B7 C7 D7 E7 F7 G57
MEOPTA ARTEMIS 2000 3-12X: B6 C7 D7 E7 F6 G55
MICRO DOT 2,3-10X: B7 C6 D7 E8 F7 G58
NICKEL GERHARDT 3-12X:____________B9 C8 D8 E9 F9 G66
NIGHTFORCE NP1 3,5-15X: B9 C6 D9 E8 F7 G60
OXO ONTARIO 3-9X: B3 C3 D4 E6 F2 G39
PECAR 4-10X:______________________B5 C6 D6 E8 F5 G46
SCHMIDT UND BENDER ZENITH 2,5-10X:B7 C8 D9 E9 F9 G65
SCHMIDT UND BENDER 2,5-10X: B9 C8 D8 E9 F9 G66
SHIRSTONE GOLD 4-12X:_____________B5 C5 D5 E7 F5 G47
SWAROVSKI HABICT 3-12X: B9 C9 D8 E9 F10 G68
TASCO TITAN 3-12X: B5 C6 D6 E7 F4 G49
TRIJICON ACCUPOINT 2,5-10X:________B8 C6 D8 E9 F8 G64
ZEISS DIAVARI Z T 3-12X: B10 C10 D10 E9 F10 G72
ZEISS VARIPOINT V 3-12X: B9 C10 D10 E9 F9 G70
ZEISS DIAVARI V 3-12X:_____________B10 C10 D10 E9 F10 G73
Uskomattomat pojot toi Zeiss Diavari on kiskonut. Onko noi laboratorio-olosuhteet ihan konkreettiset käytännön suhteiden kanssa?
Lainaus käyttäjältä: JpL
Jaa-a.
No käytäntö ja labra eivät tietenkään ole 1:1, mutta oman järkeilyni mukaan kyllä valonläpäisevyyttä, resoluutiota, värientoistoa/kontrastia, valon heijastumista sekä hämäräominaisuuksia voidaan mitata labrassa valvotuissa olosuhteissa luotettavasti.
Tarkkuus ja värientoisto testikuvalla ja digitaalisella kuvanmittauksella.
Valonläpäisy keinotekoisella valonlähteellä ja valomäärämittari kiikarin ulostuloon ja samalla systeemillä (soveltaen) lienee selviävät nuo hämäräominaisuudetkin aika hyvin. jnejne...
Ja tuo "ergonomy" pitänee sisällään (kun on tärkeä asia) clicksien selkeyden minkä mittaamiseen ainakin minä käyttäisin momenttiavainta. Tähän lisäksi vielä liikeradan mittaus jota verrataan liikkeen alun ja lopun kynnysmomenttiin niin alkaisi säätöselkeys varmaankin olla jo hyvinkin vertailukelpoisena numeerisessa muodossa.
Nuo cliksien paikkansapitävyydet jne ovatkin pässinlihaa.
Tietyllä tavalla noiden "yhteispisteiden" ongelma on siinä että eri käyttäjille ei eri asiat ole yhtä tärkeitä. Onneksi tuollaisesta taulukosta voi poimia itselle tärkeät asiat ja jättää muut vaikka huomiotta.
Omassa S&B:ssä maksimisuurennoksella 12X on kuvan äärilaidoilla lievää vääristymää. Jonkun mielestä se on luokattoman huono juttu. Minua ei paljon nappaa mitä kuvankentän äärilaidalla tapahtuu kunhan tulialue näkyy äärimmäisen hyvin. Myös erot "erittäin hyvä" ja "todella hyvän" kesken ovat monesti vähän akateemisia.
Ase-lehden testitähtäimistä kaikki Zeissit/Hensut, kaikki S&B:t, kaikki Nightforcet ja Meopta Tactic ovat optiikan osalta mielestäni aivan riittäviä (eroja on mutta niiden merkitys on olematon) minkä tahansa TA-aseen päälle. Muut käyttöominaisuudet (säätövara, napsujen arvot, ristikon valaisu) ratkaisevat minun mielestä enemmän. Ostajan mielessä usein myös hinta näyttelee jotain roolia vaikka mieli tekisi ostaa kalleinta mitä rahalla saa.
No nyt on ase-lehden testi pikaisesti luettu. Asiallista juttua! Kerrankin!
Näyttäisi siltä että nuo vapentidningenin testitulokset ovat hyvinkin linjassa suomalaisen testin kanssa, joten suurempia "vedätyksiä" suuntaan tahi toiseen ei liene ole päässyt tapahtumaan
Nightforcen laadukkuus yllätti ainakin itseni. Olen pitänyt kiikaria tähän asti lähinnä ylikalliina deluxe-tascona.
Ja eikös se homma oikeasti mennytkin niin että ainakin alkupään nightforcet valmisti tasco sen aussihepun visioiden pohjalta?
Toisaalta, yli puolet halvempi meopta käytännössä kiri rinnalle joten usko eurooppalaisten ylivoimaisiin kädentaitoihin ei juuri horjunut. :)
Eroja tosin putkissa oli, toisessa nightforcessa sivu siirtyi koroa pruuvatessa, meoptassa ilmiötä ei esiintynyt.
Linssit olivat nightforceissa paremmat, mutta tuo MOA-säätö yhdistettynä 2.tason ristikkoon ovat ainakin minulle metrisessä ympäristössä varttuuneelle kirosanoja.
Kaikenkaikkiaan hintaeroa pidän kyllä AIVAN liian suurena jos näistä kahdesta pitäisi kiikari valita käytännön ominaisuuksiensa perusteella.
Onko kenelläkään faktatietoa em kiikareiden rekyylikestoisuudesta?
Kevyt 338LM suujarrulla on peijakkaan hyvä valinta kiikareiden rikkomiseen, onko kenelläkään kokemusta kombinaatioista?
Mikä selittää NF:n julman hinnan? Valaistu ristikko ja isompi suurennos eivät kyllä riitä selitykseksi ainakaan minulle.
IOReissa olleet puutteet/haitat, tai miksi niitä nyt sitten haluaa kutsuakaan, saivat kyllä pienen miehen hiljaiseksi. :lol:
Meinaan että sitä on kehuttu niin meillä kun maailmallakin ja nyt kuitenkin se sai suht' vaatimattoman tuloksen, varsinkin jos vertaa halvempaan Tsekkiläiseen.
Pete
Lainaus käyttäjältä: PNo
Meinaan että sitä on kehuttu niin meillä kun maailmallakin ja nyt kuitenkin se sai suht' vaatimattoman tuloksen, varsinkin jos vertaa halvempaan Tsekkiläiseen.
Pete
Samaa ihmettelin kieltämättä vähän itsekin.
Etenkin tuon kuvan laadun olisin odottanut olevan hieman parempi, vaikkakaan ei ehkä kuitenkaan ihan HH/Zeiss tasolla vaikka linssit samoista aihioista tekevätkin.
Selvää on että eivät "epäpuhtaudet ja liimajäljet" ainakaan kuvaa paranna. Olisi pikkaisen parantamisen varaa tuotantolinjan puhtauskäytännöissä...
Toisaalta, yleisesti laadukkaana pidetyssä Leopoldin Mark 4:ssä arvosanaksi tuli sama "tyydyttävä" linssien osalta.
Napsujen toiminnassa sen sijaan pyyhkeitä tuli jo paljonkin enemmän, Leopoldin koro liikkui 1-10cm sivua säädettäessä ja sivukin 1-2cm koroa ropellettaessa. IORilla 4-14* vastaavat olivat 1cm/2cm ja 6-24* mallilla 0cm/1cm.
Hintakin on suomessa käytännössä sama, Leopold 1190e ja vastaava IOR ilman valaisua 1160e
Joo, eiköhän IORien hinnat voisi jo pudottaa oikealle tasolle täällä suomessakin, maailmallahan ne on jo. Todistusaineisto on julkaistu.
:roll:
NF:n hinta liittyy varmaan nimeen - "yönvoima" :lol:
TIETENKIN, jos rahaa on niin ammattilainen ja valistunut harrastaja haluaa ostaa parasta mitä saa. Kannattaa huomioida, että testistä käsitellyistä kiikareista voidaan kohota myös huomattavasti parempaan tasoon. Testi ei käsitellyt esim. huippuammattilaisten käyttäjän tarpeisiin täysin "käsityönä" räätälöimiä kiikareita tms. Hankala niitä onkin yhteismitallisesti vertailla. Nehän tehdään käyttäjän tarpeiden mukaan. Kaikki testissä mukana olleet kiikarit olivat enemmän tai vähemmän bulkkina tehtyä liukuhihnatavaraa.
Pikkuisen kiusaa suttuiset ja pienitekstiset taulukot. Hieman enemmän sanallista luonnehdintaa putkista kelpaisi myös taulukon kuvailun lisäksi, vaan kyllähän tuossa tulee aika selväksi että rahalla saa ja mersulla pääsee... :roll:
Tuosta "napsusiirtymien" mittaamisesta ja tulosten ilmoittamisesta oli juttua taannoin testin tekijöiden kanssa. Nyt tulee taas hieman "teoretisointia" ja matematiikkaa ala MSa, mutta tämä on välttämätöntä, jotta voimme vetää johtopäätöksiä siirtymien vaikutuksista käytäntöön.
Selvyyden vuoksi ja vertailun helpottamiseksi artikkelissa olisi voitu ilmoittaa lisäksi siirtymä
(Ase-lehden mittautulokset on muistin varasta kirjoitettu, virheet ovat siis mahdollisia sen vuoksi (ja muutenkin).
Otetaan esimerkki Leupold 4.5-14x50 LR/T
- korosäätövara 191cm @ 100m (leupoldin sivujen mukaan)
- sivun virhe koko koroalueen yli on 2cm @ 100m, tai 20cm@1000m.
Testissä vanhalla NXS 5.5-22x56:lla oli myös siirtymää
- kokonaiskoro huimat 95MOA = 2,91*95 = 276cm @ 100m
- 2cm sivusiirtymä koko koroalueen yli
Samaan tapaan voidaan laskea kaikkien kiikareiden säätöjen myötä tapahtuva ominaisvirhe. Näin laskettuna ne ovat suoraan vertailukelpoisia keskenään.
Seuraava kysymys lienee, että kuinka suurella sivusiirtymällä koroa säädettäessä on vaikutusta käytännössä? Toki olen itsekin sitä mieltä, että virhettä ei saisi olla laisinkaan laatupeleissä - se on selvä. Mutta koska sitä on kaikissa laatupeleissäkin lienee paikallaan tutkia minkä verran näillä on vaikutusta käytännössä.
Lasketaan esimerkki.
308Win, 10g Scenar, Vo=865, zero 100m vaatii koroa 1000m ammuttaessa n. 11,3mrad.
-Tämä koro vastaa 113cm @ 100m korosäätöä.
-113cm on koko säätöalueesta 191cm vain 59%.
-Esimerkin mukaisella kalustolla ammuttaessa ensin zero 100m ja ruuvattaessa sitten suoraan koroa 11,3 mrad syntyy kiikarista virhettä 1000m päässä sivusuunnassa 59%*20cm = 11,8cm.
- 0,1mrad säädöillä tämä vastaa noin yhtä napsua.
==> Tämän virheen toteaminen käytännössä alkaa olemaan hieman vaikeaa. Jokainen joutuu kuitenkin ampumalla määrittämään kalustonsa kiertopoikkeaman vaikutuksen n. 8 napsua ja 2m/s sivutuulen vaikutus on n. 13 napsua. Tuulessa tapahtuu helpoiten arviointivirheet, joten yhden naksun sivusiirtymä jäänee marginaaliseksi.
Koron siirtymisellä sivua siirrettäessa on paljon pienempi vaikutus käytännössä.
-Edellisen esimerkin mukaisella kalustolla 2m/s sivutuuli vaatii 13 napsua =1,3mrad = 13cm @ 100m korjausta käytännössä.
- Leupoldin sivusäätövara on 70 inch = 178cm
- Oletetaan sivusiirtymä pahimman mukaan testistä, eli koron muutos sivusäätöalueen yli on 10cm@100m = 100cm@1000m
==> Siispä koro muuttuu nyt 13cm/178cm*10cm=0,73cm @ 100m = 7,3 cm @ 1000m. Toisin sanoen, koska esimerkin luoti putoaa 980-1000m 20m mittaisella matkalla 66,1cm.
SUMMA SUMMRUM:
Hyvä että sivusiirtymät on mitattu ja muutenkin ristikon mitat ja napsut verifioitu. Nyt voidaan käydä akateemista kinastelua eri merkkien välillä. Kuten Ase-lehden artikkelin kirjoittajakin mainitsi, niin näillä siirtymillä on merkitystä vain lähinnä täydellisyyden tavoittelijoille.
:lol:
Yllä olevien esimerkkien avulla pyrin valaisemaan sitä, että näillä siirtymillä on hyvin vähän merkitystä käytännössä. Näitä siirtymiä on milspeksien mukaisesti toimitetuissa kiikareissa ollut jopa huomattavasti enemmän kuin testissä olleissa kiikareissa.
Lisäksi kovin painavien jotopäätösten tekeminen 1-3 kiikarin otoksesta kustakin merkistä ei ole tilastollisesti kovin vakuuttavaa. Pitäsi siis testata useita malleja ja valmistuseriä kustakin merkistä ennen kuin saadaan tilastollista merkittävyyttä.
Oman johtopäätökseni tämän testin perusteella on, että
- on monia hyviä putkia, toiset jonkin verran parempia kuin toiset
- on todennäköistä että "huippuputkissa" on vähän/ei ollenkaan virhettä.
- on virhettä tai ei, niin sen vaikutusta ei ampumalla pysty toteamaan.
MSa
P.s. Koskakohan ilmestyy eka kommentti, jossa syytetään kiikarin sivusiirtymiä kisoissa epäonnistumisesta. Silloin saa hymyillä... :lol:
Terve!
Oli mulle uusi ominaisuus tuo sivusäädön muuttuminen säätöjen ääripäissä.
Tuo suhteutettu kokonaissäätövara oli muuten olennainen pointti. Koska esimerkiksi Swarovskin 6-24X50 kiikarin koro on vain 70cm/100, tuo kaksi senttiä olisi aika rajunpuoleinen heitto tuolla asteikolla. En sitten tiedä, miten paljon se Swarossa on, luultavasti paljon vähemmän.
En ole koskaan itse ampunut yli puolta kilometriä kauemmas, mutta (tämä on siis täysin amatöörin mielipide, huom!) tuon kahden sentin heitto vaikkapa 150 sentin koroalueella/100 metriä, on aika olematon vaikkapa 600 metrin etäisyydellä - en ainakaan itse osu läheskään niin tarkasti, kuin miten vähän tuo koron heitto ilmenee, kun ottaa huomioon vielä koron merkityksen, jota joutuu käyttämään tuolle matkalle. Kun matkaa on 1600 metriä, alkaa juttu olemaan toinen. On siis totta, että mailin matkalta ammuttaessa kaksi senttiä on koron virheessä maksimissaan peräti 32 cm. Riittävästi ohilaukaukseen, mutta silti hyväksyttävissä oleva, kun vertaa tuohon matkaan? Mailin matkalle painaa paljon muitakin, tärkeämpiä ja ennenkaikkea oikukkaampia voimia, kuin tuo kiikarin sivuheitto, kuten tuulen vaihtelut ja mahdollinen etäisyyden virhearviointi yms. Olenko oikeassa? Mikäli tuntee kiikarinsa ominaisuuden juurta jaksaen, en välttämättä näkisi tuota sivusiirtymää vikana, vaan ominaisuutena. Tärkeintä on, että suurennosta muutettaessa osumapiste säilyy kohdallaan.
Mitä mieltä?
Yst. T: J
Huom! Onkos toi kiikarin suoruus mitattu miten tuossa testissä kivääriin ja ampujaan nähden? On nimittäin niin, että jo 0.2 asteen kulmavääristymä (sitä ei muuten silmällä meinaa nähdä - ei edes tarkalla vatupassilla) ristikon ja täysin suoran maanpinnan välillä aiheuttaa jo parin sentin heiton sadan metrin päässä 150 sentin korotusasteella. Ottakaa tämä huomioonkäytännön ampumisessa. Kuka kykenee tähtäämään ja ampumaan ottaen huomioon nämä kaikki optiset ja ballistiset seikat huomioon kaikki joka kerralla? En tosin ole lukenut vielä ko. artikkelia.)
Ja ampujahan itse itse siinä osumat tekee, ei se kiikari ;o)
: Ja eikös se homma oikeasti mennytkin niin että ainakin alkupään nightforcet valmisti tasco sen aussihepun visioiden pohjalta?
Ei ja joo. Tasco ei ole KOSKAAN valmistanut YHTÄÄN mitään. Tasco on sen sijaan teettänyt tähtäimiä mm. Hakko-nimisellä tehtaalla Japanissa. Samainen firma on tehnyt myös Tascoja ja sittemmin siirtynyt myymään omissa nimissään tähtäimiä. Koska Hakon laatu vuonna 1 ja 2 ei miellyttänyt NF:n omistajaa niin siirsivät tuotannon Optical Lightworksin harteille. Sen jälkeen ovat siirtyneet kokoonpanon osalta siihen että kasaavat ne USAssa ja laaduntarkastus on siellä. Osia tulee ilmeisesti useammalta alihankkijalta.
NF:n hinnat on viimeiset 8-9 vuotta olleet jo sitä tasoa että jos sillä rahalla saisi vain Tascon niin ei kannattaisi paljon ostaa. Tähtäintestin osanottajilla on ollut yhteensä 3 kpl NF BR-malleja ja pari NXS:ää. Yhdessä NXS:ssä oli takuuvika joka ilmeni kun tähtäimen otti paketista ulos, tehdas vaihtoi uuden tilalle ilman mitään keskustelua. Kyseinen tähtäin oli ensimmäinen NXS Suomessa muutama vuosi sitten. Muissa tämän porukan NF:ssä ei ole ollut mitään huomauttamista vaikka käyttövuosia on tullut BR:n osalta 5 vuotta/tähtäin ja NXS:n osalta pari vuotta.
: Toisaalta, yli puolet halvempi meopta käytännössä kiri rinnalle joten usko eurooppalaisten ylivoimaisiin kädentaitoihin ei juuri horjunut. :)
Meoptan suurin ongelma on hieman aneeminen säätövara, siitä toki selviää kallistamalla koko tähtäintä. Hämäräominaisuudet ovat hyvät. Hinta huomioiden Meopta on oiva peli. Sopii erityisesti suoralentorataisille kuten .300 magnumit ja nopeammat 6.5mm patruunat. 308:lle tuo on vähän marginaalinen ilman kiinnitysjalustan kallistamista.
: Eroja tosin putkissa oli, toisessa nightforcessa sivu siirtyi koroa pruuvatessa, meoptassa ilmiötä ei esiintynyt.
Jos testissä olisi ollut 10 tähtäintä niin ei ole sanottua että yhdessäkään Meoptassa ei myös siirtymistä tapahtuisi. Toisaalta ei ole sanottua etteikö NF:ssä esiintyisi moista isommassakin erässä. NF:n sivusiirtymä on yhteydessä tähtäimen aika tolkuttomaan korosäätövaraan. Koko säätövara-aluetta ei todennäköisesti käytetä jolloin tuo sivusiirtymän koko "range" ei esiinny.
Tietenkin naksujen pitäisi olla exaktit ja Meoptan naksut oli kunnossa.
: Linssit olivat nightforceissa paremmat, mutta tuo MOA-säätö yhdistettynä 2.tason ristikkoon ovat ainakin minulle metrisessä ympäristössä varttuuneelle kirosanoja.
NXS:n MLR-versiota alkaa saamaan myös 1cm/100m napsuilla jossain vaiheessa. 2-tason ristikon hyvyys/huonous on makuasia. Mielestäni absoluuttisesti arvioituna 338 LM:n päälle paras koko testissä oli 6-24X56 Zeiss mutta sen 0,5 cm/100m napsut ovat kyllä liian hienot. Siinä on ristikko 2-tasossa ihan tietoisesti etäisyydenarviointia helpottamaan. 12X suurennoksella ristikko on oikeissa mitoissa. 24X suurennoksella dottien väli on 0,5 mrad mahdollistaen tarkemman mittaamisen.
: Kaikenkaikkiaan hintaeroa pidän kyllä AIVAN liian suurena jos näistä kahdesta pitäisi kiikari valita käytännön ominaisuuksiensa perusteella.
Ei kai kukaan pakota valitsemaan NF:n ja Meoptan välillä ?
: Onko kenelläkään faktatietoa em kiikareiden rekyylikestoisuudesta?
Kevyt 338LM suujarrulla on peijakkaan hyvä valinta kiikareiden rikkomiseen, onko kenelläkään kokemusta kombinaatioista?
Voisi sanoa että valitse milspec-putki ja unohda muut. Eli unohda myös Meopta. Toki kaiken saa rikki ja on Zeissin Findottejakin mennyt takuukorjaukseen joten mikään ei ole varmaa. Silloin hyvä takuu vähän lämmittää mieltä.
: Mikä selittää NF:n julman hinnan? Valaistu ristikko ja isompi suurennos eivät kyllä riitä selitykseksi ainakaan minulle.
Kova hinta USAssa yhdistettynä EU:n tullimuuriin ja välikäsiin Suomessa ei mahdollista halpaa hintaa. Testin NF:t maksaa noin 50% enemmän USAssa kuin testin Leopoldit. Meoptan hintatasoa avittaa Tsekin edulliset palkkakulut ja EU-jäsenyys. Hinta-laatumielessä pohjanoteerauksia mielestäni olivat kyllä ne IORit joka oli vähän yllätys niiden kovan hehkutuksen jälkeen.
Eli Meopta on hyvä peli jos sen tekniset rajoitukset ei haittaa. Jos nyt pitäisi hankkia TA_putki johonkin uuteen viritykseen niin Meopta olisi hintansa vuoksi aika korkealla hankintaa harkittaessa.
Mä olen koko ajan sanonut, että Meopta on kova laite hintaansa nähden. Pelkkä 7X50 oli todella hyvä. Saa olla poikkeuksellinen silmä ja kokenut käyttäjä ennenkuin metsästyskäytössä huomaa edes pienintäkään käytännön eroa Zeissiin tai muuhun. Napsut menee kuin menee ja luodit samaan paikkaan. Hieman lässy tuntuma, mutta Meoptalla varustetulla kiväärillä ampuu takuvarmasti samaa kasaa 600 metrin päästä, kuin jos päälle ruuvaisi vastaavan Benderin tai Zeissin. Kun valuuttaa tuli mulle lisää, en ollenkaan kadu NF:n hankkimista. En tosin tiedä, onko valoristikko ihan tuon hintainen. Silti. Yövoiman ominaisuudet on juuri MULLE sopivat, tosin oli swarokin, mutta valoristikko toi plussaa. Meoptan Tactic-versio oli meillä aikoinaan suuremmalla porukalla kiikarissa, mutta se jäi. Nyt voitaisiin ottaa uusiksi? Ok?
Yst. T:J
: Maailmalla operoidaan tositoimissa = tapetaan väkeä PALJON huonompiakin putkia käyttäen. :shock:
PSO-1 ja PU-tähtäimet tulee hakematta mieleen.
: Testi ei käsitellyt esim. huippuammattilaisten käyttäjän tarpeisiin täysin "käsityönä" räätälöimiä kiikareita tms. Hankala niitä onkin yhteismitallisesti vertailla. Nehän tehdään käyttäjän tarpeiden mukaan. Kaikki testissä mukana olleet kiikarit olivat enemmän tai vähemmän bulkkina tehtyä liukuhihnatavaraa.
Saksalaisen Visier-Magazinen tietojen mukaan Hensoldt SSG-p:tä on valmistettu n. 100 kpl. Vakio Hensoldt SSG:tä noin 1800 kpl.
Bulkkiliukuhihnatavaran määritelmä on vähän hankala. Eiköhän USOn ST-10 ole tuossa mielessä bulkkia myös. US Optics tekee kyllä lähes ainona TA-putkivalmistajan kustomeja vaikka yksin kappalein mutta saatavuus Suomessa on huonompi kuin Hensoldtin 6-24X72:lla joita niitäkin on valmistettu Visier-lehden tietojen mukaan noin 100 kpl. Hensut ovat kaikki tuotannossa joten lisää tulee mutta ei noi kovin massamaisesti valmistettuja ole. Samoin S&B:n double turneja ei liene vielä valmistettu kovin monia satoja. Horusvisionin PMII:n tuotantomäärät lienee mielummin kymmeniä kuin satoja tässä vaiheessa.
Huippuammattilaisen määritelmä on muuten sekin aika hankala. Esim. 22nd SAS ei käytä kuin "bulkkia" mutta harva varmaan kehtaisi väittää että he eivät olisi huippuammattilaisia. Eikä ne USOn putket USAn sotavoimissa mitenkään paljoudessa ole edustettuna koska eivät ole ns. virallista hankintakanavaa tulevaa tavaraa.
Olisi kyllä kiva lukea US Opticisin tähtäimistä puolueetonta tutkimustietoa. Tietoa on aika vähän liikkeellä kun tähtäimet ovat varsin kalliita ja toimitusajat pitkiä josta seuraa että niistä kirjoittaa juttuja lähinnä niitä ostaneet hemmot ja firman pr-henkilöstö. Satunnaisesti toki SOF:ssa on joku juttu mutta ei niissä paljon todellista mittausdataa näe.
: Olisimukava lukea myös testi, jossa vertailtavana ovat esim. alle tonnin putket. Osa uusista potentiaalisista harrastajista, kun taidetaan pelotella tarkka-ammunnan parista pois esittelemällä ainoastaan kalliimpia välineitä.
Väittäisin että tuota Meoptaa parempaa putkea alle tonnilla saa hakea mahdollisesti jopa vähän pidempäänkin. Etenkin hämäräominaisuudet on siinä sellaiset että ei häpeä Zeisseille ja muille yhtään.
: Sama testi myös alle viidensadan putkilla.
Veikkaanpa että ainakaan jutun kirjoittajaa ja testiryhmäläisiä ei paljon motivoi alkaa taas räpeltämään halpismildoteilla. Itsekullakin on enempi vähempi karvaita kokemuksia niistä aiemmalta ajalta. Jos rahaa ei ole niin Hakko tai Tasco saa luvan kelvata mutta ei niiltä kovin hirveästi kannata odottaa.
: Ja sitten loppukaneettina hinta/laatuvertailu esim. alle 600 metrin ammuntaan tarkoitettuun putkiin ja 1200 metrin putkiin.
Alle 600m välttää mikä tahansa kiikaritähtäin jossa on mildot. 100-1000/1200m on se taso missä tämä testijuttu liikkui.
: Normaalia lukijaa kiinnostaa varmasti eniten mikä on se hintataso jonka yli mennessä homma muuttuu hifistelyksi. Rehellisesti sanottuna jostain se taso on löydettävissä. :D
Jos katsoo mitä kamaa länsiarmeijat ostaa tänä päivänä niin tämän testin +1500 Euroa putket on sitä sarjaa. Onko se hifistelyä vai ei on jokaisen päätettävä omalta kohdaltaan.
: Muutaman vuoden päästä optiikan laadulla ei ole enää niin paljon merkitystä kuin nykyään. Tulevaisuudessa halvalla elektroniikalla korjataan monia nykyään vain huippuoptiikalla saavutettavia ominaisuuksia.
Jos niitä vaan myydään siviileille niin hyvä kehityspolku. Jos ne rajataan vain USAlle ystävällismielisten sotavoimien käyttöön niin ei paljon auta. Valitettavasti veikkaan jälkimmäistä kehityspolkua todennäköisemmäksi.
Valonvahistimille on laillista siviilikäyttöä loppujen lopuksi aika vähän ts. sadattuhannet ihmiset ei ryntää Giganttiin ostamaan halpoja valonvahvistimia vaikka niitä tulisi myyntiin huomenna.
Valonvahvistuskiikaritähtäimille on vielä vähemmän laillista käyttöä ja ne ovat monessa maassa täysin kielletty siviileilta. Mm. Saksassa sellaisia ei saa edes myydä siviileille. -> VV-kiikaritähtäinten ainoa isompi markkina on USA joka on vähän nihkeä antamaan vientilupia millekään vv-kalustolle mikä oikeasti olisi hyvää tasoa.
Valmistusvolyymit siviili-vv-snipertähtäimelle USAn ulkopuolella on nyt ja jatkossa aika pienet ja siten hinnat jää korkeiksi tai tuotteita ei edes valmisteta. Kyse ei ole siitä etteikö teknologiaa olisi olemassa vaan siitä että kaupallisesti tuollaisen marginaalituotteen valmistus ei välttämättä ole kovin houkuttelevaa. Toivon vilpittömästi että olen väärässä mutta veikkaan että "siviilit" saavat tyytyä perinteiseen optiikkaan vielä aika pitkään. Jos tänään haluaa harrastaa niin odottaminen ei ole edes mikään optio.
: Testin huomautus laatuoptiikan jälleenmyyntiarvosta voi keikahtaa nurin.
Enpä usko. Ei 1962 E-Type avo-Jaguarkaan ole mitenkään järjellä perusteltavissa oleva hankinta. Silti niistä maksetaan enemmän kuin uutena. -> Laatuoptiikalle löytyy ottajia jatkossakin, eikä laatuoptiikkaa muutenkaan kannata myydä, paitsi jos on rahapulassa.
: Esim. toimintakykyisten valonvahvistimien ja elektronisten zoomien hinnat tulevat alas.
Jossain vaiheessa joo. Sitten kun ne kestää "milspec" käyttöä -40 - +50C ja 5kg painavan suujarru-338 LM:n rytyytystä loputtomiin niin sellaisia kannattaa jo ostaakin. Toistaiseksi tuon laatuluokan vehkeet maksaa enemmän kuin se ase ja niitä ei myydä Suomeen siviileille.
Kattavampaa testiä julkisista lähteistä ei kyllä ole tullut vastaan. Ja kannattaa muistaa että kyse oli vasta testin 1-osasta. 2-osa ilmestyy seuraavassa numerossa.
Mikä muuten on Hensoldtin yhteydessä mainittu index-asteikko?
Lainaus käyttäjältä: HJu
Hyvä esimerkki.
Lainaus käyttäjältä: SisuSusi
Sori, huono ilmaisu. Eli TEKIJÄNÄ optiikan customoinnin huippuammattilainen. Normaalisti tarkka-ammunnan huippuammattilaiset tosiaan käyttävät bulkkitavaraa. Harrastajilta löytyy lähes poikkeuksetta parhaat välineet. Edellisestä pois lukien yksittäiset uuden teknologian demot, jotka saattavat olla ammatilaisilla rajatussa testikäytössä.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Olet oikeassa. Lähinnä hain yhden tai muutaman putken rakentamista TÄYSIN asiakkaan tarpeisiin räätälöiden. Valmiin putken customointi esim. ristikkoa vahtamalla on jo muuta.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Luin vasta testin ensimmäisen osion, mutta toivottavasti tämä maininta löytyy testistä. Tosin sen oikeellisuudesta on paha sanoa mitään, koska muita alemman hintaluokan putkia ei suuremmassa mittakaavassa testailtu. :D
Lainaus käyttäjältä: HJu
Totta varmasti. Uusi ta-harrastajakunta kävelee silti sen tien koska kukaan ei tee objektiivista juttua halvempien ja kalliimpien (lue vaihtoehtoisesti huonompien ja parempien) putkien
Lainaus käyttäjältä: HJu
Joko tämä on vastoin kaikkia yleisiä käsityksiä tai sitten vedit pikkuisen hernettä nenään ja lauoit jotain harkitsematonta.:shock:
-Hämäräominaisuudet?
-Kestävyys?
-Erotuskyky?
-Säädöt? (Eli ristikon saa ylipäätään kohdalleen, mildottiahan voi kyllä käyttää sitten ampumiseen)
-jne.?
Puolustusvoimien ta-oppaan mukaan TAK-85:n tehokas käyttöetäisyys loppuu 600 metriin. Eli puolustusvoimien normaali ta-toiminta onnistuu millä tahansa mildottiputkella? (Tuskin matkaa kyettäisiin paljoa lisäämään vaikka TAK:n päälle laitettaisiin parempi putki.)
Huom. suurin osa suomalaisista ta-harrastajista ampuu alle 600 metrin matkoille.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Erittäin hyvä kommentti. Toisaalta armeijoiden sisäänostoprosessi ei mm. poliittisista syistä kata monia malleja, joten suora vertailu on mahdotonta. Myös testijärjestelyistä luistetaan usein. Täysin uusien mallien milspeksaamisessa kuluu byrokraattien mielestä liian paljon vaivaa/aikaa. Helpoin ja testaamisen kannalta halvin keino on ottaa testeihin vain hyväksi todettuja eli valmiiksi testattuja malleja.
Lähinnä oma ajatukseni on laajentaa tarkka-ammunnan harrastajapohjaa esittämällä miten hommaa voi harrastaa "puolivakavasti". Siis laskea kynnystä lajin harrastamisen aloittamiselle kertomalla, että ampuminen onnistuu riittävällä tasolla ilman suuria lainoja tai kovia tuloja.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Esim. kamerakaupoista, veneilyliikkeistä, ja partiokaupoista löytyy nykyään monia eri malleja myytävänä. Rekyylin kestävät tähtäimeksi sopivat mallit eivät ole juuri kummoisempia.
Tulevaisuudessa valonvahvistimien vaatiman tekniikan hinta laskee reilusti. Niistä tulee niin halpoja, että niiden valmistus kannattaa "pienillekin" markkinoille. Tulevaisuudessa lämpötähtäimet ja sensorifuusioon perustuvat tähtäimet tulevat olemaan lähes ainoita joita kehittyneet armeijat käyttävät. ("B-luokan" käytössä nykyisetkin välineet pysyvät vielä kauan.) Lämpötähtäimien hinta tulee alas ja asettuu johonkin nykyisten valonvahvistimien hintojen tasolle. Vähän aikaa sitten esiteltiin linssitekniikka, joka ottaa mm. lämpökameran hinnasta tuhat puntaa pois korvaamalla kalliin optisen linssistön.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Niitä on kuitenkin tehty huomattavasti vähemmän kuin optiikkaa. Normaali harrastaja hankkii välineen jolla pystyy toteuttamaan haluamansa toimenpiteen parhaiten (hinta/laatu huomioiden). Keräily tuskin on suuren massan harrastus, joten keräilijöillä tulee olemaan kissanpäivät, kun saavat ostaa lähes täyteen hintaan minkä tahansa haluamansa huippuoptiikkaa sisältävän putken. Elektroniikka tulee olemaan tähtäimien tulevaisuus, mutta olet oikeassa. Pelkästään sen odottaminen on ajan hukkaa.
Subjektiivinen kommentti: Älkää menkö ostamaan ta-käyttöön valaisemattomalla ristikolla olevaa putkea. Hämärässä sillä on todella hankala osua mihinkään. Jopa venäläisissä ta-putkissa on valot vakiona. :shock:
Täytyy heittää yksi asian sivu- kommentti tähän :) Oliko niin, että Tasco oli teettänyt Hakolla omiaan? Merkillinen asia, mutta minulla on kokemusta molemmista tähtäimistä, ja ainakin itselläni Hakko on palvellut ehdottomasti yhtenä parhaimmista japsikiikareista omassa hintaluokassaan siis väliä 300-600 euroa. Pidin 4-12X40 hakkoa .338 Win Mag kiväärini päällä, ja vaikka rekyyli repi irti etulinssin sisärenkaan irti, ristikko pysyi paikallaan virheettä. Samainen kiikari mätkäisi mut suoraan puolikuukerholaiseksi, ja sittenkin se pysyi paikallaan. Kaikki Tascot taas, joita olen omistanut, ovat kalleimmasta päästään (ei SS, sitä en ole kokeillut koskaan) heittäneet toisinaan jo pelkän .223:sen rekyylistä ylöspäin.
Jos tulisi tuollainen alle tonnin kiikaritähtäimet-testi (joka olisi hyvä idea, ja varmasti ASE-lehteä kiinnostava, koska useimmilla ostajilla on rajoitetut varat).
Mukaan menisi ainakin Hakon Mil-Dotit, Meopta, Docter (joku malli meni ko. kategoriaan, muistaakseni), Burriksen parit mallit, Bushnell, Leupold (halvimmat) Mitä muuta? pitäisi tuo rajata vain aika tarkasti ja selvästi. Mä kyllä vähän ounastelen, että Meopta kiskoisi tuossa sarjassa kärkipään tulokset...
Rinnalle voisi sitten lisätä tuon uuden testin noista reippaasti yli tonnin kiikareista, ja katsoa, mitkä ovat säätöjen täsmällisyydet koko asteikolla yms. tarkemmat mekaaniset ominaisuudet. Nähtäväksi jää itse kullekin, miten paljon sitten on halua maksaa noista muutamista spekseista enemmän., ja ennenkaikkea, mihin tarkoitukseen. Tuskin kukaan hirvijahdissa käyvä maksaa 600-1000 euroa enemmän suurennosalueesta 6-24 ja 56mm etulinssistä, kun 1.5-6x40 tai 1-4x32 riittää mainiosti. Valaistusta ristikosta, yms. myös.
Yst. T: J
Ps. Ammunnasta menee mun mielestäni kaikki tämä maku, jos kaikki on elektronista.
Tuli mieleen tuosta yllä olevasta viittauksesta:
Mielestäni ammunta tavallisine kiikareineen on todellista huippu-urheilua omalla tavallaan, joka on mielenkiintoista, luonnetta kehittävää. Mielummin lataan kellarissa patruunoita itsekseni, laskeskelen latauksia iltaisin kun savustan lohta puutarhassa, pohdin ballistiikkaa, mietin ristikon suhteita ja tuulen vaikutusta, tarkastelen taulukoita, ihailen maisemia ja auringonlaskua parannellessani laukaisua yhä uudestaan ja uudestaan, makaan kosteassa rinteessä ja lasken ampumamatkoja hyvän optiikan ja kiväärin kanssa matkoille 100-1600 metriä ja yritän parhaani kehittäessäni oppimaani, kuin painan jotain helvetin nappia ja sihtailen osoitettuun pisteeseen. Alkaa elämä olla muuten liiaksi ulkoapöäin ohjattua. Se erottaa meidät koneista. Vai?
Lainaus käyttäjältä: HJu
Luin vasta testin ensimmäisen osion, mutta toivottavasti tämä maininta löytyy testistä. Tosin sen oikeellisuudesta on paha sanoa mitään, koska muita alemman hintaluokan putkia ei suuremmassa mittakaavassa testailtu. :D
Väitteeni perustuu omaan kokemukseen. Hyvät mildot-putket alkaa suurin piirtein tuosta Meoptasta. Siitä ylöspäin PMII 10X42 maksaa reilun tonnin ja on sitten jo aivan parasta laatua mitä on saatavissa.
Erilaiset Burriksen, Leupoldin, Bushnellin jne. mildotit on nähty. Testin Leupoldit oli nekin vähän heikkoja esityksiä vaikka hinnat oli +1200 Euroa
: Uusi ta-harrastajakunta kävelee silti sen tien koska kukaan ei tee objektiivista juttua halvempien ja kalliimpien (lue vaihtoehtoisesti huonompien ja parempien) putkien
Tosiasioita ei voi kiertää. Hyvä TA-putki maksaa. Huonoissa raha menee hukkaan. Niin kauan kun skotteillaan niin aika varmaa että rahaa palaa hukkaan. Ainoa halvempi putki jota voin varauksella suositella on Tasco SS 10X40 mutta niistäkin on 3 kpl tuttavapiirissä sanonut sopimuksen irti.-> Ihan hyvä putki niin kauan kun se kestää. Nämä kestävyysongelmat on se suuri kysymysmerkki jonka merkitys kasvaa mitä halvemmalla hintatasolla liikutaan. Kestotesteihin ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Joko tämä on vastoin kaikkia yleisiä käsityksiä tai sitten vedit pikkuisen hernettä nenään ja lauoit jotain harkitsematonta.:shock:
Taisit itse vetää herneen nenään. Mikä tahansa mildot-tähtäin riittää 0-600m matkoille ampumiseen niin koron kuin ristikonkin suhteen ja olen aivan tosissani tässä asiassa. Etäisyydenarviointi onnistuu jopa pelkillä silmillä ja korosäätövaraa ei tarvita hirveästi edes 308:ssa. Suuria suurennoksiakaan ei tarvita.
: -Hämäräominaisuudet?
Ostaa Zeissi, S&B, Nightforce, Hensoldt tavaraa niin nuokin on kunnossa. Osta mitä tahansa japanilaista/kiinalaista halpisoptiikkaa niin tuo puoli on surkeassa jamassa. En ole vielä halpaa itämaan ihmettä tavannut jossa hämäräominaisuudet olisi edes välttävät. On toki mahdollista että sellaisiakin on olemassa.
: -Kestävyys?
Tässä testissä ei tuota ole mitattu eikä voidakaan mitata. Jos lukisit sen jutun niin tietäisit että se vaatisi aikaa 2 vuotta ja rahaa kymmeniä tuhansia. Ei tule tapahtumaan. Fakta on sekin että mitä halvemmista kiikaritähtäimistä puhutaan sitä heikompia ne yleensä mekaanisesti on. Lisäksi yksilökohtainen laatuvaihteleväli kasvaa.
: -Erotuskyky?
Halpa = huono pätee tässäkin. 600m erotuskyvyn ei tarvitse olla kovin ihmeellinen. Hyvää optiikkaa saa rahalla.
: -Säädöt? (Eli ristikon saa ylipäätään kohdalleen, mildottiahan voi kyllä käyttää sitten ampumiseen)
0-600m esim. 308:lla ei tarvi säätää koron puolesta mitään kun ase on kohdistettu 400 metriin. Sivusäädöt merkkaa jotain mutta ei paljon nekään.
Tosiasia on että jos haluat tähtäimen jossa on hyvä optiikka, hyvät säädtö, hyvät hämäräominaisuudet, se on kestävä ja optiikan erotuskyky on hyvä niin tuo Meopta on about halvin hyvä. Minulle oli yllätys että se oli noinkin hyvä.
: Puolustusvoimien ta-oppaan mukaan TAK-85:n tehokas käyttöetäisyys loppuu 600 metriin. Eli puolustusvoimien normaali ta-toiminta onnistuu millä tahansa mildottiputkella?
Millä tahansa joka kestää 7 kiloa painavan 7.62X53R:n päällä voi suorittaa ampumatoimintaa aivan hyvin. Eli aivan mikä tahansa Tasco mildoteilla välttää. Jos halusit kysyä mitkä tähtäimet kestää kyseisen aseen pudottamista tähtäimen päälle 2 m korkeudestä niin se on eri keskustelu. Testissä ei testailtu esim. sitä mikä kestää mortin huolimatonta käsittelyä ja mikä ei.
: (Tuskin matkaa kyettäisiin paljoa lisäämään vaikka TAK:n päälle laitettaisiin parempi putki.)
Ei niin koska a-tarvikkeen ominaisuudet loppuu noille paikkein.
: Huom. suurin osa suomalaisista ta-harrastajista ampuu alle 600 metrin matkoille.
Noille matkoille välttää melkein mikä vaan harrastekäyttöön valoisan ajan käyttöön. Erot alkaa tulla esiin kun etäisyydet tuplataan ja/tai aletetaan ampumaan hämärällä. Silloin kaikki halpisputket jää jalkoihin heti kättelyssä eikä niillä paljon tee mitään.
: Erittäin hyvä kommentti. Toisaalta armeijoiden sisäänostoprosessi ei mm. poliittisista syistä kata monia malleja, joten suora vertailu on mahdotonta. Myös testijärjestelyistä luistetaan usein. Täysin uusien mallien milspeksaamisessa kuluu byrokraattien mielestä liian paljon vaivaa/aikaa. Helpoin ja testaamisen kannalta halvin keino on ottaa testeihin vain hyväksi todettuja eli valmiiksi testattuja malleja.
Niinpä. Et kuitenkaan voine väittää etteikö valitut tähtäimet olisi hyviä. Kysymys on lähinnä siitä onko ne mallit, joita ei ole mikään armeija ottanut käyttöön, mitenkin hyviä suhteessa noihin "mainstream"-malleihin.
: Lähinnä oma ajatukseni on laajentaa tarkka-ammunnan harrastajapohjaa esittämällä miten hommaa voi harrastaa "puolivakavasti". Siis laskea kynnystä lajin harrastamisen aloittamiselle kertomalla, että ampuminen onnistuu riittävällä tasolla ilman suuria lainoja tai kovia tuloja.
Puolivakavasti voi aloittaa kevytpiippuisella Tikka M55 kaliperissa 308 ja 3-9X40 Tascolla. Sitten kun kaluston puutteet alkaa harmittamaan niin voi joko päivittää kalustoa tai vaihtaa harrastusta. Väittäisin että esim. 400 euron sijoittaminen "puolivälttävään" TA-tähtäimeen on ehkä se kaikkein huonoin idea. Ampuu joko sillä aivan halpisputkella joka on entuudestaan hallussa ja ostaa kunnon pelin jos asia alkaa kiinnostamaan. 400 euron mildot-himmelien omistajat vaihtaa sen yleensä kalliimpaan aika pian mutta saavat vanhasta vaihdossa vain 200-250 Euroa. Olisi fiksumpaa ostaa kerralla hyvä sen sijaan että kuvitellaan säästävän ostamalla halpaa. Tämä optiikan hinta-asia on kieltämättä vähän sellainen maailmankuva-asia. Joku ei raaski tai pysty sijoittamaan pasljon rahaa aseeseen tai tähtäimeen. He ostaa Tornadon ja Tascon ja tappelee sitten niiden kanssa aikansa. Monen harrastus loppuu tuossa kohtaa turhautumiseen. Omiaan noista ei saa pois.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Esim. kamerakaupoista, veneilyliikkeistä, ja partiokaupoista löytyy nykyään monia eri malleja myytävänä. Rekyylin kestävät tähtäimeksi sopivat mallit eivät ole juuri kummoisempia.
Noin mitä myydään on Ge1 tai Gen1+ ja aivan surkeita minun mielestä. Jos niissä siviilipeleissä olisi tähtäinristikko niin pimeällä voisi ampua ehkä 150m päähän aukean yli. -> Ei noilla tee oikein paljon mitään. Tunnustaudun kyllä hifistiksi tässä kohtaa. Huonoa valonvahvistinta en suostu ostamaan vaikka sitä sitten saisi halvalla.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Niitä on kuitenkin tehty huomattavasti vähemmän kuin optiikkaa.
Jos nyt luit mitä tuossa kirjoitin niin Hensoldtin 3-12X50 SSG-P on "hieman" harvinaisempi kuin E-Type avo-Jaguarit joita on tehty kaikkinensa muutama kymmenen tuhatta.
: Normaali harrastaja hankkii välineen jolla pystyy toteuttamaan haluamansa toimenpiteen parhaiten (hinta/laatu huomioiden).
Niinpä. Halvoissa tähtäimissä laatu on kyseenalainen ja jälleenmyyntiarvo samoin. Kenekään järkevän ei kannata ostaa halpaa mildottia kuin korkeintana pienoiskiväärin päälle mihin minäkin olen Tascon mildotin ostanut 70 Eurolla.
: Keräily tuskin on suuren massan harrastus, joten keräilijöillä tulee olemaan kissanpäivät, kun saavat ostaa lähes täyteen hintaan minkä tahansa haluamansa huippuoptiikkaa sisältävän putken.
Itse en varsinaisesti keräile aseita vaan ostan kalustoa jolla harrastaminen on kivaa eikä hampaiden kiristelyä aiheuttavaa toimintaa.
: Subjektiivinen kommentti: Älkää menkö ostamaan ta-käyttöön valaisemattomalla ristikolla olevaa putkea. Hämärässä sillä on todella hankala osua mihinkään. Jopa venäläisissä ta-putkissa on valot vakiona. :shock:
Tuosta minä olen samaa mieltä JOS on aikomus hankkia myös oikeasti TA-käyttöön soveltuvaa kalustoa. Jos taasen harrastus rajoittuu valoisaan aikaan niin ei tuo mikään pakko ole.
ehkä tässä on menty liian kauas ta-killan oman aiherajauksen ulkopuolelle. Kenties meidän muiden pitäisi pitää lärvätsalo kiinni ja keskittyä omaan metsästys/rata-ammuntaan. mutta kuitenkin tuntuu siltä, että tarkka-ampujien oiminta kiinnostaa suuresti myös meitä ei-tarkka-ampujia ja sotilaita, mutta ampujia silti, joten jotain olisi ehkä tehtävä?
Etenkin näissä kiikari-asioissa tuntuu olevan liiaksi ns. hajoittavaa tekijää. Joka tapuksessa artikkeleiden ja kokemusten mukaan on totta, että kovemmanhintaisten kiikareiden hinnat on hyvin perusteltuja. Siitä voisi piirtää kaavan. Hinta nousee tiettyjen merkkien, materiaalien, linssien ja muiden ominaisuuksien mukana ensin aika vaatimattomasti ylöspäin, mutta sitten kun tullaan ns. Pro-luokkaan, ilmaantuu hinnan eteen ykkönen. Luultavasti on näin, että Meopta kuitenkin häiritsee tätä suhdetta ominaisuuksillaan. Siksihän juuri saksalaisia ja amerikkalaisia huippuja epäillään, vai olenko väärässä? itseni on vaikea vastata tähän. En tiedä vastausta.
Mikäli kuitenkin haetaan luotettavaa nimeä ja myös kokemusta muilta käyttäjiltä, ovat uudet merkit, kuten Meopta, ehkä liiankin kyseenalaisessa valossa. En epäile yhtään, etteikö Meopta olisi 10 vuoden kuluttua Zeissin ja muiden tasolla. Sitäpitsi, tekeehän Meopta jo nyt oikein todella kovan luokan (Zeissin hintaisia) kiikareita, nimittäin tuo (en ainakaan tiedä) suomeen tuomaton ZD-sarja, joka on kuuleman mukaan aika karsean pätevä... Hintakin on kyllä samaa luokkaa...
Moi,
Toistamatta kaikkea mitä HJu jo asiallisesti kirjoitti, totean vain lyhyesti, että kyllä HJu tietää mistä puhuu ja kirjoittaa, sillä hän oli yksi testiryhmän jäsen.
Todettakoon vielä tässä yhteydessä, että mikään testin tähtäin ei ollut huono, etenkään jos niitä vertaa ns. halvemman hintaluokan tähtäinkiikareihin. Halvemman hintaluokan tähtäimissä puhutaan jo täysin eri kategoriasta, mm. ominaisuuksien, kestävyyden, linssien laadun ja kaikkien muidenkin aspektien osalta. Aivan sama olisi verrata yötä päivään tai Ladaa Mersuun jne..., kuten HJu jo totesikin.
Samoin HJu sanoi sen tosiasian, että testiryhmän kaikilla jäsenillä on enemmän kuin riittävästi kokemusta "halpisputkistakin", joten jätetään ne suosiolla omaan arvoonsa, eikä verrata niitä testattuhin tähtäimiin, koska siinä ei ole edes mitään järkeä.
Mitä taas tulee lämpö- ja valonvahvistimiin, ne ovat myös oma kategoriansa, eivätkä ne koskaan tule täysin korvaamaa huippuoptiikkaa ja optroniikkaa. Sopii vierailla vaikka HYKS:in silmäklinikan puolella haastattelemassa alan (silmä-ja näönammattilaisia) jos ei muuten usko. Yhtä ankka väite on, että kvartsi- ja atomikellot korvaisivat mekaaniset kellot, näin ei ole vieläkään tapahtunut, eikä tule tapahtumaan. Jos tätä ei usko, niin sitten myöskin lienee syytä haastatella ko. alan ammattilaisia (kelloseppiä) ja käydä vaikka vierailulla Helsingin kello- ja kultaliikkeissä.
Sama pätee huippuoptiikan hintaan ja arvonsäilyttämiseen; HJu otti jo hyvän esimerkin; toinen esimerkki on em. kellot - mekaaniset kellot maksavat aina enemmän kuin kvartsi- ja atomikellot ja ovat muuten vielä pitkäikäisempiä. No niin, tälläisistä itsestäänselvistä asioista on täysin turha edes väitellä - kukin voi uskoa mitä uskoo, uskoohan jotkut vielä kommunismiinkin.
MSakin kommentoi testistä hyvin, lainaus: Lainaa
Näin on faktisesti maailmalla tapahtunut, onneksi ei kuitenkaan Suomessa.
Kuten testissä todettiin täydellistä tähtäinkiikaria ei ole olemassakaan, eikä varmasti koskaan edes tulekaan. Kaikki tähtäimet ovat jollainlailla kompromisseja ominaisuuksien, koon ja painon suhteen. Jokainen yksittäinen kuluttaja ja/tai organisaatio joutuu itse päättämään mitä ominaisuuksia haluaa eniten painottaa ja tekee valintansa sen mukaan; mm. Suomi valitsi Zeissin, Saksa Hensoldtin, USA Leupoldin ja osittain Nightforcen, Sveitsi, Italia ja Iso-Britannia Schmidt & Benderin jne...
Kukin valitsee sen tähtäimen, minkä ominaisuuksia painottaa.
HJu vastasi jo kyllä erittäin tyhjentävästi kaikkeen.
Carpe Diem,
MJ
Pakko nyt kuitenkin selvyyden vuoksi vielä kerrata seuraavat tosiasiat:
Millä tahansa tarkalla kiväärillä voi harrastaa ta-toimintaa ja mikä tahansa Tasco/BSA välttää harjoittelun aloittamiseen. Ne eivät kuitenkaan usein ole optimi.
Testiryhmä ja moni muukaan nykyään ei kuitenkaan enää halua tehdä samoja virheitä joita on aiemmin tehty. Se on oppimista omista ja muiden virheratkaisuista. Tämän testiryhmän jäsenistä todennäköisesti ketään ei voisi vähempää kiinnostaa testat miten hyvin joku 500 Euron "tactical mildot, specops qualified Made in Taiwan" -tähtäin oikeasti toimii. Minuakin kiinnostaisi kyllä lukea niistä mutta omaa vapaa-aikaa ei huvita käyttää moisten testailuun. Mikään ei tietenkään estä muita tekemästä vastaavaa testiä.
Yleisin kallis virhe ta-harrastuksessa on ollut ostaa joku halpis-mildot BSA/Tasco/vastaava 350 Eurolla, tapella sen kanssa 1-2 vuotta ja heittää sillä lopuksi vesilintua ja ostaa lopulta kunnon tähtäin kuten S&B PMII 10X42. Tämän kierroksen hinnaksi tulee noin 1400 Euroa, pahimmillaan joutuu vielä ostamaan ensin tuumaiset renkaat ja myöhemmin 30mm renkaat joka nostaa kuluja taas 100 euroa. Jos olisi 2 vuotta sitten ostanut suoraan sen PMII 10X42:n niin sen kustannukset olisivat olleet noin 900 Euroa.
Säästöä olisii tullut 500, 2 vuotta harrastusajasta olisi ollut tehokkaampaa kun olisi voinut keskittyä itse asiaan ja v-käyrä ei olisi kaluston vuoksi käynyt korkealla. Koska pitkän matkan radat on aina kaukana niin on kivaa kun tietää että kalusto perillä myös toimii eikä kenkkuile.
Ylläoleva vuodatus ei ole mitenkään erityisesti SusiSisulle suunnattua kuittailua vaan yritys selventää siitä mitä tapahtuu kun ostaa "edullista" ta-optiikkaa ja miksi sitä ei välttämättä kannattaisi tehdä. Jokainen saa toki ostaa mitä huvittaa mutta jos harrastuksen mielekkyys ja kustannustehokkuus on ykkössijalla niin aivan halpisoptiikkaa ei mielestäni kannata ostaa. Sen sijaan käytettyä laatuoptiikkaa kannattaa harkita koska ei ne normaalikäytössä mihinkään kulu muutamassa vuodessa.
Turhaa tässä peistä taitetaan olemattomasta.
:arrow:
Sinä HJu ilmeisesti omistat 1200 metriin yltävän paketin ja paremman luokan välineet jo valmiiksi? Tehdään aseista hyvin yhteensopivalla grafiikalla ja ulkoasulla muokatut jutut ja pistetään jutut johonkin aselehteen. Saavat lukijat mielessään miettiä itse minkälainen ratkaisu on heille sopiva. Laitetaan vaikka pieni testiryhmä pystyyn niin saadaan vertailudataa.
Täysin objektiivista vertailua on hankala tehdä näinkin erityyppisistä ratkaisuista, mutta lukijaa voisi kiinnostaa tutkailla miten erityyppisesti ta-toimintaa voi harrastaa.:wink:
::arrow:
Voisi tuota harkita. Tosin tonnin optiikalla ja 308:lla itselataamalla ampuu kyllä 1000 metriin saakka myös ns. bulkkikiväärilläkin kuten T3 Varmint tai Sako Varmint. Tämä vertailu on lievästi mielenkiintoinen mutta ehkä harrastajia auttaisi että vertaisi sellaista Tornado&Tasco pakettia (5-600 Euroa) sellaiseen noin 1200 Euron pakettiin kuten T3 Varmint ja vaikka Burris mildot. Noiden kahden kesken ei ole yksiselitteistä nokkimisjärjestystä mutta mukavuudeltaan T3 paketti kyllä voittaa.
:Sinä HJu ilmeisesti omistat 1200 metriin yltävän paketin ja paremman luokan välineet jo valmiiksi?
Joo, tai no ballististeknisesti 1500m on ehkä maksimi, mutta en ole niin pitkälle koskaan ampunut ja tässä vaiheessa pitäisin 1200m aivan maksimina minne voisi koettaa osumia. Tosin aseen sisarmallista oli myös juttu tuossa Ase-lehden numerossa ja tähtäimestä myös joten mistään uutuudesta ei varsinaisesti ole kyse.
Oheisrekvisiittaa sen sijaan on aika vähän esitelty lehdissä ja mitä täydellinen setti oikeastaan maksaa kun kaikki drag- bagit, kovat laukut, vaimentimet, spotterikaukoputket, varaosat kenttähuoltoon, bipodit, latausholkit, tuulimittarit, mildot masterit jne. otetaan mukaan. Tämä oheissälä on sitä varsinaista "hifistelyä" minun mielestä. Ase ja tähtäin pitää olla hyviä mutta muun kaman suhteen on sitten hyvin erilaisia mielipiteitä olemassa.
: Tehdään aseista hyvin yhteensopivalla grafiikalla ja ulkoasulla muokatut jutut ja pistetään jutut johonkin aselehteen. Saavat lukijat mielessään miettiä itse minkälainen ratkaisu on heille sopiva. Laitetaan vaikka pieni testiryhmä pystyyn niin saadaan vertailudataa.
Onhan tuo mahdollista. Oma ase on tosin menossa saamaan lisäkustomointia osakseen, saan sen takaisin joskus kevättalvella. Sitten se alkaa olla jo aika lähellä täydellistä minun mielestä. Ei se nytkään huono ole mutta sitten se on nykyistä parempi.
: Täysin objektiivista vertailua on hankala tehdä näinkin erityyppisistä ratkaisuista, mutta lukijaa voisi kiinnostaa tutkailla miten erityyppisesti ta-toimintaa voi harrastaa.:wink:
Parempi referenssiryhmä minun aseelle olisi kyllä TRG-42. Voisi katsoa mitä saa kun ostaa 3000 Euron tehdasaseen ja mitä saa kun ostaa parin tonnin kustom-kiväärin.
Sopii. Mikäli haluatte ja kiinnostaa, annan oman kiväärini edustamaan alle tonnin hintaista asesepällä kasattua 600 metrin kivääriä vermeineen. On ainakin hinnaltaan takuuvarmasti alapäässä tehdastekoisia ja useampia teetettyjä.
Tässä välissä on ihan pakko kertoa Eräästä Syndalenin keikasta. Pari kaveria ovat päättäneet aloittaa lajin harrastamisen ja ampuivat erään pitempään harjoitelleen aseella, johon oli kiinnitetty S&B 10x42 PM II kiikari. Samaiset kaverit ampuivat myös muutaman laukauksen aseella, jossa on päällä IOR:n 10x42. Ammuttuaan, kaverit kehuivat ioria ja tokaisivat lähes yhteen ääneen, että heti huomaa kuvan laadusta kun on parempi putki päällä. Todettakoon, etteivät nämä ampujat käsittääkseni vielä ole samalla tavalla tutustuneet tähtäinkiikareihin kuin pitempään alalla olleet. joten voi sanoa, että heidän kommentinsa olivat vilpittömät, ja mikä tärkeämpää, ilman valmistajaan liittyviä ennakko-oletuksia.
Tarinan tarkoitus on muistuttaa itse tehdyn testaamisen tärkeydestä.
Testit ovat aina hyviä apuvälineitä mitä tahansa ostettaessa, mutta sokeasti ei muiden tekemiä testituloksia kannata seurata.
Lainaus käyttäjältä: TM
...oli kiinnitetty S&B 10x42 PM II kiikari. Samaiset kaverit ampuivat myös muutaman laukauksen aseella, jossa on päällä IOR:n 10x42. Ammuttuaan, kaverit kehuivat ioria ja tokaisivat lähes yhteen ääneen, että heti huomaa kuvan laadusta kun on parempi putki päällä.
heh :)
Heittäydyitkö heti aseiden taakse vertaamaan tilannetta "omin silmin"?
Ja mihin tulokseen tulit? :wink:
En heittäytynyt. Kaverit vain todistivat sen mikä on ollut tiedossani jo pitkään :lol:
Lainaus käyttäjältä: JL
Kaikkia malleja ei listasta löydy, mutta pitäisin kyllä listaa vähintäänkin hyvin suuntaa antavana kiikarimerkkejä vertailtaessa.
Arvatkaas mikä putki mulla on thihihi...thihi... :wink:
Scope lab test
Swedish magazine Vapentidningen no 6/2004 has printed a consumer lab test for riflescopes suitable for hunting at dusk/dawn.
Their conclusion is that the German/Austrian scopes are by far the best, but the leap from the cheaper US scopes are smaller today than it was at the last test 7 years ago.
Aerotech Telub lab did the scientific testing using spektrofotometers, broad spectral lamps and kolliminators.
The scopes were tested for field of sight, eye relief, "tube effect", ergonomy, click adjustment accuracy, impact change with change of magnification, sharpness and contrast, light transmission, reflexes, twilight performance.
A short summary of the results below.
--------------------------------------------------------------------------------
Test result (some of it)
Scope name
B resolution (max 10)
C colour & contrast (max 10)
D anti-reflex (max 5+5)
E light transmission (max 10)
F twilight performance (max 10)
G overall test result (including all test results, not just the ones I've printed. Max possible 7
Remember, this is a lab test, not some testers subjective opinion.
BSA Big cat 3,5-10x: B3 C3 D5 E6 F3 G44
BURRIS FULLFIELD II 3,5-10X: B10 C7 D6 E9 F7 G58
DOCTER 3-12X: B7 C8 D8 E8 F7 G60
KAHLES CB 3-12: B6 C8 D8 E9 F8 G62
LEUPOLD VXIII 3,5-10X: B7 C7 D8 E8 F6 G60
MEOPTA ARTEMIS 3000 3-12X: B7 C7 D7 E7 F7 G57
MEOPTA ARTEMIS 2000 3-12X: B6 C7 D7 E7 F6 G55
MICRO DOT 2,3-10X: B7 C6 D7 E8 F7 G58
NICKEL GERHARDT 3-12X:____________B9 C8 D8 E9 F9 G66
NIGHTFORCE NP1 3,5-15X: B9 C6 D9 E8 F7 G60
OXO ONTARIO 3-9X: B3 C3 D4 E6 F2 G39
PECAR 4-10X:______________________B5 C6 D6 E8 F5 G46
SCHMIDT UND BENDER ZENITH 2,5-10X:B7 C8 D9 E9 F9 G65
SCHMIDT UND BENDER 2,5-10X: B9 C8 D8 E9 F9 G66
SHIRSTONE GOLD 4-12X:_____________B5 C5 D5 E7 F5 G47
SWAROVSKI HABICT 3-12X: B9 C9 D8 E9 F10 G68
TASCO TITAN 3-12X: B5 C6 D6 E7 F4 G49
TRIJICON ACCUPOINT 2,5-10X:________B8 C6 D8 E9 F8 G64
ZEISS DIAVARI Z T 3-12X: B10 C10 D10 E9 F10 G72
ZEISS VARIPOINT V 3-12X: B9 C10 D10 E9 F9 G70
ZEISS DIAVARI V 3-12X:_____________B10 C10 D10 E9 F10 G73
Tuli tuossa mieleen, että oliko esim. nuo hämärä ominaisuudet mitattu valon läpäisynä vai miten? Eihän noita oikein muuten voi vertailla keskenään koska joissain noista kiikareista oli 40mm etulinssi ja joissain 56mm..
Eihän noita oikein muuten voi vertailla keskenään koska joissain noista kiikareista oli 40mm etulinssi ja joissain 56mm..[/quote]
Miksei voisi vertailla? Laadukas 44 mm voi olla kirkkaampi kuin joku 56 mm, eli kannattaakin vertailla.
Lainaus käyttäjältä: Ressu
Miksei voisi vertailla? Laadukas 44 mm voi olla kirkkaampi kuin joku 56 mm, eli kannattaakin vertailla.[/quote]
Onhan se tietysti noinkin, vaan olisi ollut mukava nähdä 50mm etulinssilllä oleva bushnell elite. Olis ollu noitten meoptojen kanssa hyvä verrrata keskenään hämäräominaisuuksia, kun kerran suunnilleen saman hintaluokan kiikareita ovat. Muutenhan tuo bushnell pesi kummatkin meoptat tuossa testissä, bushnell on valaistulla ristikolla 200e halvempi kun vastaava meopta, joten mietityttää kun olen tässä hämäräkiikaria hommaamassa. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että meopta vie mennen tullen vaan testit näyttää suunnilleen tasapeliä.
Kannattaa huomioida että tähtäimet ovat kuitenkin yksilöitä ja TA-tähtäintestiinkin saattoi eksyä joku harvinaisen hyvä Meopta. Toisaalta Meoptojen hämäräominaisuuksia ei juuri koskaan kuule haukuttavan.
Sinänsä TA-tähtäintesti painotti labratestien sijaan testiryhmän omien silmien käyttöä ja arvioita siltä pohjalta. Jälkimmäinen tapa vastaa ehkä enemmän käyttötilannetta kuin labratestit vaikka jälkimmäiset toki ovat helpommin toistettavissa milloin tahansa.
Eikä TA-tähtäintestissä testattu kuin 4-16X44 Tacticia. Muista Meoptoista en ainakaan minä sano mitään kun en ole niitä testannut Svedut oli näköjään testanneet 3-12X50 malleja joka on aivan eri otus.
Pitkän vexlaamisen ja harkinnan jälkeen päädyin sitten IOR 4-14X50 MP8:een.
Benderissä ei ollut valoa, Zeissiä ei saanut valaistulla tolppakuviolla, Leupoldissa mätti valovoima.
Loppujenlopuksi olen tullut siihen johtopäätökseen, että IORiin ja myös muihin metsästysputkiin - olisi hyvä jos sais aina siihen yhden kierroksen koropotikan. Ja jos sellaisen saisi, olis kätevää että yksi koronapsu olisi luokkaa 15mm/100metriä, jolloin koroa olisi yhdellä kierroksella aika paljon.. Sivusäätö voisi olla sitten vaikka se tavallinen 1/4MOA.
...Jonka valaistuksesta ei ole mitään iloa... :lol:
Kyllä mun tarkoitukseen valaistus pelaa - vai onko tässä jotain IOR:ään liittyvää joka pitäisi tietää?
Ja piru vie, jos ja kun joskus tulee perinnön kautta mahdolliseksi, niin kyllä tämä poika Hensoldt 6-24X56 ottaa... :twisted:
Lainaus käyttäjältä: VKK
Itsellä on kiikarin valaistu ristikko usein käytössä. Pidän ristikon valaisuoptiota erittäin tarpeellisena.
Joo mulla kans. On mielestäni IOR 4-14 ihan ok kyttäysputki. Etäisyydenmittaukseen MP8 on ihan omiaan, eikä IOR toiminnaltaan ole koskaan flopannu ainakaan itselläni.
Ei täydellisen tasalaatuisia putkia ole olemassakaan, paitsi nuo kiinalaiset ja korealaiset mehupillit jotka kaikki on tasan yhtä huonoja :twisted:
Sen verran korjaan aiempaa kommenttiani vertailusta Meoptaan, että Meoptan säädöt tuntumaltaan ei ole läheskään yhtä selvät kuin IORissa. Meoptan tuntuma on vähän purukumimainen. Tactic:lla ammuin oikein mukavasti mm. 300 metriin, mutta hämärässä ja kyttäyksessä, kun joskus piti säätää koroa pimeässä, meni säätönapsut sekaisin koska tuntuma ei ole kovin selvä. Lisäksi parallaksinsäätö mielestäni TÄYTYY olla kolmannessa tornissa. Se on huomattavasti helpompi käyttää.
Jos olisi ylimääräistä rahaa, olisi kiva koittaa tilata yleisen speksikyselyn mukainen - siis perustettaisiin nettiin haluttujen ominaisuuksien äänestys - ja sen jälkeen tilataan Nickel´ltä ko. mittatilausputki ja testata sitten julkisesti jossain lehdessä se mitä toimitetaan. Tällä tietämällä he valmistavat sellaisia.
Vielä Meoptasta sen verran, että ristikkohan noine salmiakkikuvioineen käy kyllä ihan mukavasti etäisyyden mittaukseen, mutta ko. kuviot myös peittävät maalia. Hyvällä säällä salmiakkikuvioiden terävät reunat ovat helposti luettavissa. Tuntuu kuitenkin siltä, ettei Meopta Tactic toimi hyvin pitkän matkan ta-ammunnassa eikä oikein pitkän matkan metsästyksessä - tällä tarkoitan siis matkoja 250-700 metriä, jollaisia käytännössä suomessa ei taida tulla vastaan kuin ehkä pohjanmaan lakeuksilla ja sielläkin hyvin harvoissa paikoissa. Valo olisi hyvä lisä ja perinteinen pienipalloinen mil-dot käytännöllisempi. Mielestäni Tactic kaikista hyvistä ominaisuuksistaankin huolimatta on suunnittelultaan keskeneräinen tuote:
En todellakaan ole mikään ammattilainen, mutta käsitykseni mukaan markkinat ovat sen verran tiukkaja, että taktisen tähtäimen täytyy olla rakennettu tankin tavoin - mahdollisimman vähän liikkuvaa, se mahdollisimman kestävää ja luotettavaa.
Lainaus käyttäjältä: LSa
Lainaus käyttäjältä: VKK
Itsellä on kiikarin valaistu ristikko usein käytössä. Pidän ristikon valaisuoptiota erittäin tarpeellisena.
Ne IOR:it joiden läpi minä oon katsonut, eivät todellakaan ole yllättäneet minua positiivisesti millään saralla. Valaistuskin on ollut aivan liian kirkas. Toki mallikohtaisia eroja on.
Mitähän mahtavat olla Lsa nämä maastoutuneet eläimet...? :wink:
Lainaus käyttäjältä: VKK
Lähes kaikki riistaeläimet maastoutuvat ja käyttävät maastoa luonnostaan. Ainakin näin metsästäjän mielestä. :D
Lainaus käyttäjältä: JPu
Omien havaintojen mukaan tähystyskiikari pesee tähystyshommissa käyttömukavuudellaan monet hyvätkin tähtäinkaukoputket.
Ristikon valon voi laittaa
Vaan olen kyllä eri mieltä siitä ristikon näkymisestä.
Omia tekstejä lainaten:
Lainaus käyttäjältä: LSa
Lainaus käyttäjältä: LSa
Lainaus käyttäjältä: VKK
Lähes kaikki riistaeläimet maastoutuvat ja käyttävät maastoa luonnostaan. Ainakin näin metsästäjän mielestä. :D
Lainaus käyttäjältä: JPu
Omien havaintojen mukaan tähystyskiikari pesee tähystyshommissa käyttömukavuudellaan monet hyvätkin tähtäinkaukoputket.
Ristikon valon voi laittaa
Vaan olen kyllä eri mieltä siitä ristikon näkymisestä.
Omia tekstejä lainaten:
Lainaus käyttäjältä: LSa
Vähiten kai optinen tähystäminen mitään paljastaa. Kun kohde on selvä, valaistaan ristikko, joka varmistaa ampumisen onnistumisen. Kun ampuminen selvää, kannattaa varmaan vaihtaa maisemaa, kun ollaan paljastettu sijainti. Monesti yölläkin on jonkinlainen kajo, kesäyöllä on valoa ainakin pohjoisempana. Valonvahvistin on ehkä se viimeinen säkkipimeän keino - ja sitä käyttämällä paljastat itsesi tekniikalle helpommin. Sitten tähystäjä tilaakin keskityksen.
tupla
Lainaus käyttäjältä: JpL
Ja piru vie, jos ja kun joskus tulee perinnön kautta mahdolliseksi, niin kyllä tämä poika Hensoldt 6-24X56 ottaa... :twisted:
Miksi? Pystytkö perustelemaan jollakin faktalla vai onko kyseessä vain jokin henkilökohteinen ihastuminen ko putkeen?
Taidan olla tässä suhteessa "hifisti" :wink:
Hensoldtin hankkimista ei tarvitse perustella kenellekään mutta jos nyt välttämättä pitäisi niin perusteet ovat samat kuin Ferrarin ostossa: I want and I can.
:P
No niin joo :) Jos joskus sattuu sellainen tilanne ettei tosiaan tarvitse laskea rahoja, kyllä mä silloin käytännössä hankin aina parasta: Köyhän ei kannata muuta ostaa.
Sinänsä uudessa IOR 4-14x50 tähtäimessä ei ole mitään vikaa, kovin olen tyytyväinen siihen enkä oikeastaan kaipaa muuta. Säädöt ja optiikka toimii, omasta mielestäni takuu/hinta/laatu/toiminta suhteeltaan yksi parhaista. Mutta kun tilanne muuttuu, annan tuon IOR:n vaimolle ja itselleni hankin Hensoldtin. Eihän Hensu mikään välttämättömyys ole - monet muutkin valmistajat tekevät hyviä tähtäimiä, mutta silti hensu on hensu - eikä siitä sen enempää.
MSa:n Finnaccuracyn saitilla ei muuten mainita, että Hensoldt tekee myös 4-16X50 kokoista tähtäintä (?)