Tervehdys kaikille. Olen uusi käyttäjä täällä ja tämä on ensimmäinen viestini.
Jostakin kummasta on päähäni pälkähtänyt selvitellä itselleni ballistisen tutkimuksen alkuhistoriaa.
Jos ei nyt aivan vuodelta keppi ja nuija tai kiven heittelyn ajoista asti niin alusta kuitenkin.
Ymmärtääkseni saksalain krupp teki ensimmäisi kattavia lentorataselvityskiä ja venäläinen
eversti Mayevski jalosti Kruppin tuloksia. Näistä Mayveskin tuloksista sitten amerikkalainen
eversti Ingalls teki omat taulukkonsa ja italialainen eversti Siacci laati oman lentoratojen
laskentamenetelmän. Näin olen tähän asti ymmärtäny. En tiedä onko oikein?
Osaisiko kukaan neuvoa kirjojen pariin. Missä kirjoissa olisi esitelty homman historia ja tulokset
sekä esitetty Siaccin menetelmän johtaminen. Jospa löytyis U.S arm artillery circular N ja M
niin siinä se olisi. Mutta kun ei löydy :( .
Toinen samaan aiheeseen liittyvä kysymys on Sierra reloading manuaalin sisältö. Jossakin näin,
että versio 4 saattaisi sisältää etsimääni juttu mutta versio 5 ei sitten enään sisältäisikään
alkuhisoriaa kovin paljoa. Pitääkö paikkansa. Kirjoja voi toki ostella, mutta en tekisi sitä
mielelläni aivan summamutikassa. Niin, taisi olla exteriorballistics.org (tai com), jossa oli
listattu sierran manuaalin sisältö.
En siis etsi tietoa jälleenlatauksesta tai jostakin tietysä luodista vaan lentoratojen laskennan
alkuhistoriasta ja uudemmistakin menetelmistä.
-pikku ballistikko-
Joo, ei toi Sierran 5 painos sisällä juuri historiaa. Ballistisiikasta sinänsä siinä on oma lukunsa, aika seikkaperäinenkin, mutta sisältää suunnilleen saman kuin Speerin latausmanuaali, jossa asiat on esitetty typistetymmin. Mutta ei noissa opuksissa ole juuri mitään historioitsijalle tai ballistikolle, joka haluaa laskea jotain. Jos ballistiikan saloihin haluaa vihkiytyä, ei niihin taida mitään julkista kirjallisuutta olla, vaan ne pitää itse keksiä sieltä täältä kerättyjen tiedonmurusien avulla. Algebra ja integrointilaskenta kannattaa olla hanskassa...
T: mamannon
Lainaa
Tämä siis täydellisen tietämättömyyden takaamalla rajattomalla itseluottamuksella.
Noin esimerkkinä, Arthur Pejsan ( http://www.pejsa.com/ ) julkaisemiin ballistiikkakaavoihin perustuen on mm. minä ja MSa tahoillamme kehitetty ballistiikkadataa jotka on <0,1 mrad tarkkuudella samat harrastajien ampumalla todentamien, QTU ja tutkadataan perustuvien lentoratojen kanssa 338LM 1300-1400 metriin saakka. Ei tosiaan tarvi keksiä pyörää uudestaan vaikka siihen olisi koulutuskin...
Itse en ole kokenut tarpeelliseksi tai edes mielenkiintoiseksi tutustua aiheen teoriaan kun applikaatiopuolella on ihan tarpeeksi tekemistä mutta esim. Benchrest Central keskustelufoorumilta löytyy paljon kirjaviittauksia ulkoballistiikan julkaisuihin. On niitä jonkun verran tälläkin foorumilla jos käyttää hakusanaa "ballistics" , esim. Modern Exterior Ballistics, McCoy, ja Rifle Accuracy Facts, Vaughn.
Alan hyvä perusteos on edellä mainittu Modern Exterior Ballistics, McCoy
Oikotie "onneen" ja tarkkaan ratalaskentaan ==> : http://www.pejsa.com/ Hänen kirja kannattaa hommata - kansantajuista luettavaa lukiomatikkapohjalle. Kyseisestä menetelmästä kuulemme varmasti jatkossa. Esim kaikki oma ratalaskenta tapahtuu nykyään Pejsan mentelmän pohjalta.
MSa
No, täytyy sanoa, etten ole tuota Peijsan kirjaa nähnyt :oops:
Mutta jos se on lukiomatikkapohjaista, on aika jännää jos sillä saadaan tarkkoja ja totuudenmukaisia arvoja. Kun se lukiomatikka ei riitä edes siirtymään yliäänialueelta aliäänialueelle. Mutta minun on varmaan parempi pitää turpani kiinni, kun en tiedä kirjasta mitään.
T: mamannon
Pejsan kirja on hankittu pari päivää sitten ja josko tänään aloittaisi. Ennestään on joku opus, mutta se oli aika kesy.
Algebra on hallussa ja integraalilaskenta ja DY:t palautuva mieliin vähitellen. Numeerisilla menetelmillähän nuo radat tietenkin
kannattaa laskea tai sitten Pejsan yksinkertaistuksilla.
MIelenkiinto vanhoihin menetelmiin on lähinnä akateeminen. Aikanaan joku porukka on tehnyt todella suuren työn mittaamalla
lentoaikoja ja hidastuvuuksia ja niistä sitten on tehty johtopäätelmiä ja muodostettu G-funktiot.
Se siirtymä yliäänisestä aliääniseen on tietenkin hankala koska muotovastuskerroin muuttu siinä kohtaa kovin jyrkästi. Numeeriset
integrointimenetelmät eivät tykkää moisesta.
Sierran manuaalin nelos versiota ei taida olla kenelläkään?
Pejsasta sen verran että menetelmä ON tarkin mitä mä olen toistaiseksi nähnyt voitavan toteuttaa kahdella luodin ballistiikkaan liitettävällä parametrilla:
- 1 kpl ballistisia kertoimia (G1)
- 1 kpl luodin "form factor" parametreja, arvot 0.2....0.6 haarukassa. Karkeasti voi sanoa RK-luoti = 0.3m LockBase 0.4 Scenar 0.5.
Noita kertoimia optimoimalla on mahdollista sovittaa esim 338LM 250gr Scenarin rata vastaamaan 0.03mrad (1/3 naksu) tarkkuudella "tutkadataa" vastaavaksi 1500m saakka.
Sinänsä hauskaa on että pejsan kaavat ovat matemaattisesti erittäin yksinkertaiset. Vain muutama exponentti ja loput kerto/jako/plus/miinusta. Kirjassaan kaveri kuvaa kaavojen johtamisen rautalangalla vääntämällä. Kaveri itsekin sanoo, että hänellä kävi matemaattinen lottovoitto kun keksi kiperässä paikassa sellaisen approksimaation, jolla vältyttiin integroinnilta jne ja homma redusoitui erittäin yksinkertaisksi.
Ko menetelmästä on Fox66 nimimerkki vääntänyt jo ballistiikkaohjelman. Suosittelen kokeilemaan.
Ohjelma löytyy täältä: //http://www.kettunet.com/FoxBallistics.html
Onko Bugi korjattu ja minkäläinen se oli, eli tuleeko heti vastaan, vai jossain erityistilanteissa, esim siirryttäessä yliäänisestä nopeudesta aliääniseen?
Muuten FoxBal tuntuu toimivan hyvin mutta kun yrittää laskea 338LM:n lentoratoja 1500m saakka niin arvot loppuu jotenkin satunnaisesti 1300-1380m välille. Eli esim. 1400m tai 1450m arvoja ei irtoa just nyt. Ilmeisesti arvot mitä saa on kuitenkin oikein laskettu, sieltä ei vaan saa kaikkia arvoja.
en ole kettusoftaa kokeillut mutta pejsa lopettaa laskemisen kun luoti menee aliääniseksi. Kuulostaa vaan siltä etäisyydeltä missä 338 keikkuu siinä rajoilla.
Toi voisi selittää. Ei tosin selitä sitä miksi sitten pidemmälle 338LM:llä voi ampua jos se softan mielestä menee aliääniseksi jo aiemmin ja tarkkuuden pitäisi kadota. No pitää vähän testailla josko BC:n nosto .655 tasosta ylöspäin vaikuttaisi asiaan.
Pejsan menetelmällä päästään myös aliäänialueelle. Laskenta vain monimutkaistuu X^2 kertaa. Yliäänialue on yksinkertainen laskea ja tämän FoxBal tekee. Seuratkaa minkä Vx nopeuden alle tuloksia ei enää esitetä, raja ollee luokkaa 340-370m/s.
338LM:llä viimeiset arvot ovat olleet luokkaa 340-342 m/s.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Ilmeisesti rajanopeudeksi on määritetty sitten 340m/s jonka alle laskenta ei ulotu.
MSA