Eli.
Tarvisi alkaa suorittamaan tuon 2.5-10x42 MP IL raskaampaa sisäänajoa,nyt kun kiesi alkaa olla vähitellen kasassa.
"Lievää" sekavuutta vaan aiheuttaa aika risteävät tiedot jota löytyy ohjekirjasta ja netistä.
Eli mikä mahtaa olla se lähimpänä totuutta? Onko kiikarista useampi malli sitten olemassa?
Lainaa
Vai onko sillä mitään merkitystä käyttäessäni tuota kaavaa:
Lainaa
R = 1000 * H / M
Vaaka ja pystyristikolla on myös eroa:vaa-assa pikku-viivoituksen väli on ilmesesti 0.25MIL ja pystyssä 0.5Mil? Näin ainakin erään lipuskan mukaan. IORin sivuilla siitä ei vain mainita ja muistelen nähneeni myös erää piirroksen jossa sanottiin että sekä vaaka että pystyn välitys on 0.5MIl...
jaaa-a
Eli patterina on CR2032-3V. Onko olemassa mitään heikompijännitteistä patteria ja toimisiko se tässä kohtaa? Eli joku 1.5V tai jotakin. Ei ole sen vertaa sähkömiehen vikaa että näistä(kään) asioista olisi perillä..
Lainaa
Ei auta muu kuin testata ampumalla. Otat vaan tarpeeksi ison määrän napsuja niin selviää mikä on siirtymä. 100 kpl 0,1 mrad napsua on 100 metrillä 100 senttiä, 1/2 MOA 146 cm , 1/2 " / 100 yd 140 cm jne. IORin manuaalit on tässä suhteessa luokattoman huonoja, niihin ei paljon kannata perustaa. On itselläkin ollut mrad - säätöinen putki jonka manuaalit puhuu iloisesti kulmaminuuteista...
Lainaa
No kun kyse ei ole piiruista vaan milliradiaaneista niin niitä on vain yhtä tyyppiä eli 2 * pii rad = 360 astetta joka on sama kuin 2000 * pii mrad = 360 astetta. Mittauskäytössä riittää kun tiedät että mrad = 1/1000, esim. 1 m / 1000 m. Etäisyyden mittaus juuri kuten esitit eli
1000 * koko m / koko mrad = etäisyys m , tai
koko m / koko mrad = etäisyys km, tai
koko mm / koko mrad = etäisyys m,
mikä milloinkin on sopivin kaava. Itse käytän pienoiskiväärillä viimeisintä, isolla keskimmäistä. Makuasioita toki.
Lainaa
Jotain putken sisäiseen toimintaan vaikuttavaa, oliko nyt ristikon kierto vai keskitys vai mikä. Älä koske tai saat lähettää putken takaisin tehtaalle uudestaan säädettäväksi.
Lainaa
Teet / teetät CR2032 kokoisen muoviadapterin jossa keskellä reikä 1,5 V pienemmälle paristolle ( tyyppiä en muista ) => homma hyvä. Samaa viritystä käytetään muissakin liian kirkkaissa CR2032 valaistuissa putkissa.
IOReissa ei aina ole voinut luottaa edes siihen mitä tähtäimen säätönamiskoissa lukee.
Äkkiä se on 100m radalla ampumalla testattu paljonko se siirtymä on.
JRu : superia.Suuret kiitokset.Tuo oli hyvä tuo patteriviritelmä.Tarviikin värkätä se.
Tiedätkö tuosta sivuttaispiiruista? Olihan ne vaaka ja pystyt eri välityksellä,eikös?
Hitto,jo saksalaisten tekemät ohjekirjat on yleensä hyödyttömiä,puhumattakaan romanialaiset..
Hju/JRu: Tuo on tosiaan aika itäblokkia tuo lievästi ristiriitainen info.Tein tosiaan ne neliötestit,sekä 10cm että 20cm kuutiona ja se napsut täsmäsi sinneppäin. Ei vain tullut mieleen käyttää tuota isompaa metrin haarukkaa. Saisi poistettua tämän ampujan virheen siten. Kiitokset.
Lainaus käyttäjältä: JRu
Teet / teetät CR2032 kokoisen muoviadapterin jossa keskellä reikä 1,5 V pienemmälle paristolle ( tyyppiä en muista ) => homma hyvä. Samaa viritystä käytetään muissakin liian kirkkaissa CR2032 valaistuissa putkissa.
Onko muuten käytännön kokemusta kauanko 1.5 V paristo kestää 3 v laitteessa? Sähkötekniikan mukaan ei pitkään.
Kannattaa samalla kun tarkistaa IOR:n koronapsut katsoa tuleeko sivuttaissiirtymää kun koroa säätää reilusti. Eli tuulettomassa olosuhteessa testattava ja kiikari suorassa.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Äkkiä se on 100m radalla ampumalla testattu paljonko se siirtymä on.
Koskapa ne itävehkeet olis hyviä olleet...
Lainaus käyttäjältä: Marsu
Ampujan virheet poistat kun et ammu. Eli laitat kiikarin kunnolla kiinni johonkin, ja tähystelet erinäköisiä kuvioita kiikarin läpi samalla naksutellen. Tähystäjän pään paikka on hyvä vakioida jotenkin, ja tehdä esim. tuki. Tapauksesta riippuen voi olla tarpeen tähystää kiikarin läpi toisella optiikalla, että näkee tarkemmin. Valovoima tosin kärsii radikaalisti.
Itse olen tehnyt tuota laittamalla kiikarin kiinni jyrsinkoneen pöytään, mittaamalla tarkasti 25m matkan ja tulostamalla erinäköisiä kuvioita. Jos esim. epäilen että napsut ovat 7mm sataselta niin teen kuvion jossa jako on 7mm ja katson siirtyykö neljällä napsulla yhden jakovälin verran jne. Kaikilla kiikareilla napsut eivät ole mitenkään tasavälisiä koko säätöalueen yli.
Samalla tulee tarkistettua tähtäinristikon mitat ja se siirtyykö osumapiste suurennosta mulkatessa (jos toisen kuvatason ristikko). Ja huomattua, ettei napsujen suuruuden tai ristikon mittojen määrittäminen niin helppoa olekaan ("mittausepävarmuus" on varmaan useita prosentteja).
Menetelmän puute on se, että aseen rekyyli ei puistele kiikaria, eli arvuuteltavaa silti jää...
IOR:n naksut ovat niissä muutamassa putkessa joita olen käpistellyt, ja myös niissä muutamassa joista olen tietoa tutuilta kuullut, tarkalleen (kotikonstein mittaamalla saavutettava tarkkuus) jotakin seuraavista:
1) milliradiaaninaksut, ainoat mitä olen nähnyt ovat olleet 0,1 mrad/naksu eli se tuttu 1 cm/100m. Joissakin mrad-naksuisissa putkissa, ainakin vanhemmissa, on MOA-merkintä säätötorneissa.
2) SMOA:n 1/4 tai 1/2 osat (IOR nimittää niitä MOA-naksuiksi) eli shooters moa, SMOA on tuumaa per sata jaardia, eli metrisysteemissä esim 1/4*25,4 mm/91,44m matkalla. Toi 1/4 SMOA on jotain himpun alle 7 mm/100m eli 2,0 cm/300m, mikä lienee yleisin MOA-merkittyjen tähtäinten säätönaksu IOR:lla. Ilmeisesti ainakin Euroopassa myytävät MOA-merkityt tähtäimet ovat itseasiassa SMOA-säätöisiä.
3) Koska jenkit eivät ole netissä kauheasti herjanneet IOR:n MOA-säätöjen olevan SMOA-säätöjä, LUULEN että sinne on mennyt myös oikeasti MOA-säätöisiä tähtäimiä. MOA:n ja SMOA:n ero on niin suuri, että se on havaittavissa naksuttelemalla tähtäintä esim 50 naksun verran ja mittaamalla siirtymä taululta.
Kuten Juha sanoikin jo, monesti naksut on SMOA ei MOA.
Uuden tähtäimen tarkastelu kannattaa aloittaa niin että mittataulun kanssa toteaa ensin ristikon mitat. Sen jälkeen tarkastaa naksut. Helpoin tapa tarkastaa naksut on viedä mittataulu 100m päähän. Tähtäin kiinnitetään penkkiin niin ettei se liiku. Seuraavaksi etsitään mittataulu tähtäimen läpi ja naksutellaan jokin tietty väli taulusta, mitä pitempi väli, sen varmampi tulos koska virhe kertaantuu. Näin naksutellaan vaikka 70cm:n väli taulusta että ristikko liikkuu sen 70cm eli 7mrad@100m.
1/4MOA = 7,275mm sadan metrin päässä
1/4SMOA = 6,945mm sadan metrin päässä
Esim. Naksutellaan 70cm läpi vähintään kolme kertaa että saadaan varma tulos. Tulokseksi varmistuu vaikkapa
96 naksua. Lasketaan että 700mm/96naksulla = 7,292 Voidaan siis todeta että naksut on 1/4MOA.
Jos tulokseksi tulisikin 100 tai 101 naksua niin, 700mm/101naksulla = 6,931 eli naksut onkin 1/4SMOA.
Eli MOAn ja SMOAn ero on pieni, mutta havaittavissa. Koska Shooters MOAn olemassa oloa ei tiedosteta, luullaan helposti että tähtäimen naksut eivät pidä paikkaansa. Näin luulin itsekkin kunnes Juha selvitti asian ja valaisi minua. Alkuperäiseen kysymykseen vastaus; naksut on olla hyvinkin 0,5 tuumaa sadalla metrillä, eli yksi naksu on 12,7mm. Näin ainakin omassa 2,5-10x42 tähtäimessä. Mutta naksuttele mittataulua läpi niin asia varmistuu.