onko kenelläkään tietoa tai onko kukaan kokeillut että voiko pienarin luodin ballistiikkaa parantaa mitenkään muokkaamalla luodin muotoa? voi olla vähän tyhjänpäiväinen aihe mutta kiintoisaa olisi tietää ja kokeilla että onko tämä mahdollista.
Jos meinaat kärjen teroittamista, niin kärjen terävyydellä alkaa olla merkitystä ilmanvastukseen vasta luodin yliaäänialueella. Mitä enemmän vauhtia sen enemmän kärjellä on merkitystä. Piekkari on aliäänialueella, jossa on melkein sama onko kärki terävähkö vai vain pyöristetty.
Näin se taitaa olla. ja jos kärkeä teroittaa niin samallahan luodin paino putoaa joten tulos voi olla plus miinus nolla ellei jopa huononna tulosta luodin painon vähetessä. ja yliäänipatruunoita ei voi edes ottaa mukaan koska ne ovat muutenkin pitemmälle ammuttaessa pienoiskiväärissä aika epätarkkoja.
Lainaus käyttäjältä: APo
onko kenelläkään tietoa tai onko kukaan kokeillut että voiko pienarin luodin ballistiikkaa parantaa mitenkään muokkaamalla luodin muotoa? voi olla vähän tyhjänpäiväinen aihe mutta kiintoisaa olisi tietää ja kokeilla että onko tämä mahdollista.
Kuten MSa tilitti, terävä kärki ei toimi alisoonisilla nopeuksilla edullisesti.
Itse asiassa pyöreä kärki on siis parempi kuin terävä.
Tämmöisen jos saat piipusta vakaana ulos nii a` vot:

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://www.bastiancompany.com/crdl/toppings/water_drop.jpg%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://www.bastiancompany.com/crdl/topp%20...%20r_drop.jpg%22%3Ehttp://www.bastiancompany.com/crdl/toppings/water_drop.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Ihanteellinen ylisooninen kuula näyttää palttiarallaa tältä:

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://img164.imageshack.us/img164/8766/kuulagx4.jpg%22%3Ehttp://img164.imageshack.us/img164/8766/kuulagx4.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)
JL:n alempi ammus vastaa omaa käsitystä tulevaisuudesta korkeapaineaseissa. Ei rihloja(välttämättä). Luodin muoto voidaan tehdä optimaaliseksi, vapaana rihloihin koskemisesta. Samalla aseella voidaan ampua erikoisammuksia, kuten hauli, kumi, räjähtävä, valo jne, jolloin luoti koskee piipun seinämiin.
Alisoonisen alueen ihanteellinen ammus on juuri tuo vesipisara.Vakautuminen on sitten toinen juttu.

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/a/a1/Nose_cone_drag_comparison.png%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://upload.wikimedia.org/wikipedia/e%20...%20arison.png%22%3Ehttp://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/a/a1/Nose_cone_drag_comparison.png%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Ei se nyt ihan sama kuitenkaan ole vaikka alle äänennopeuden ollaan.
Voitko selvittää kaavion hieman tarkemmin. Osalle, itseni mukaanlukien oheinen taulukko ei täysin aukea.
Perusteet löytyy vaikka:
http://myweb.cableone.net/cjcrowell/NCEQN2.DOC
Lyhennelmä:
Kuvassa on erinimisiä kärkimuotoja, myös yleinen luodeissa käytetty "ogive". Numero kuvaa kuinka "hyvä" kärjen muoto on (1 hyvä ja 4 ei-niin-hyvä), x-akselilla on mach eli nopeus. Samat asiat selviää cfd:llä, mutta oheisesta taulukosta ne näkyy helpommin. Rakettiharrastajat on enempi huolestuneita kärjen muodosta 0,8-1,2 mach alueella kuin lockbase-miehet. Aluehan on siis sama jossa mielletään luodin menettävän vakautensa kun sen nopeus laskee alle äänennopeuden tai lähestyy sitä.
mielenkiintoisia ideoita ja tietoja nämä. tuo pisara muoto taitaa olla mahdottomuus mutta lähelle tuota voisi ehkä päästä. pitänee alkaa tekemisenpuutteessa värkkäilee noita ja kokeilla että paljonko tulee vaikka 100m matkalla ja 150m matkalla eroa normaaliluotiin. jos siis se luoti vakautuu enää niiden muotoilujen jälkeen. ja ongelma on sekin että kun luotia kovin muotoilee niin siitähän lähtee luotivahakin jo pois ja tämä varmaan aiheuttaa myös ongelmia?
BC:hen vaikuttaa luodin sectional density eli SD. Mitä enemmän poistat massaa luodista, sitä pienemmäksi SD laskee. Parantamalla luodin kärkeä lisäät lähtönopeutta ja muutat luodin muototekijää, mutta samalla pienennät luodin SD:tä. (no tämän kaikki jo tiesivätkin). Jos noilla muutoksilla saavutettaisiin jotain hyötyä niin patruunatehtaan tekisivät ne meidän puolesta. Mutta kokeilemalla se selviää.
ei ole kyllä vielä tullut vastaan mitään sarjatuotantotavaraa mitä ei jollakin tavalla voisi parantaa. en tiedä päteekö tämä 22lr luoteihin mutta pitää kokeilla.
kokeiltu ja tulos on se että niillä muotoilluilla luodeilla i osu yhtään mihinkään pitemmällä matkalla. korkoeroa hankala vertailla kun kasat satasella eivät pysy A4 kokoisella paperilla :oops:
Ei kannata kajota luodin muotoon 22.lla ammuttaessa. Kyllä sen tosiaan tehtaat tekisivät varmasti erilaiseksi jos olisi sillä mahdollista saavuttaa jotain. Sillähän ne mainetta niittävät, että heidän patruunallaan olisi paras osuvuus ja tarkkuus.
Onko purukalla tietoa minkä takia subsonic-luodeissa on reikä päässä ja normaaleissa luodeissa ei? Liittyykö jotenkin ilmavirtauksien kautta lentoäänen pienenemiseen?
Ei se maha lentoääntä pienentää se reikä, yksi melukartio lisää. Enemmän laajenemista varten vaikka laittomia metsästykseen ovatkin suomessa. Näin olen käsittänyt ja testeissä todennut.
Subsoniset reikäpäät oli ennen nykyiisä tehorajoja laillisia vahinkoeläinten metsästykseen Suomessakin. Ja hyvin tehosivat. Nyt ilmeisesti eivät enää tehoa koska lainsäätäjä on rukannut fysiikan lakeja tältä osin. Muissa maissa ne tehoavat edelleen.
Reikäpää ei liity lentoääneen mitenkään. Moni aliääninen kisapaukku on ilman reikäpäätä eikä niitä ainakaan lentomelusta erota reikäpäästä.
Aivan. Se vaikuttaa vain yliäänisissä lentoääneen, minun moka.
Eipä sillä juurikaan mutta merkitystä ole kuin terminaaliballistiikan parantaminen. Teoriassa ja ehkä käytännössä reikäpää voi vaikuttaa marginaalisesti käyntiin. Reiän eteen muodostuu "ilmakupla" ja tämä ilmakupla ohjaa ilmavirran tasaisesti luodin ympärille eikä luodin kärjen toispuoleisuus vaikuta niin paljoa? Miltä kuulostaa? Mitään en oo ottanu... :lol:
Mietin itse tuota samaa :D Reikä päähän ilmestyy ylipaine joka suoltaa tuota ilmaa tasaisesti sivuille. Voihan normaali luoti olla epäkesko kärjeltään, mutta toisaalta voihan se subin reikäkin olla sivussa 8)
Kato kato, muutkin on pohtineet joskus syntyjä syviä osunnasta ja luodin mekaniikasta sekä ballistiikasta :wink:
Ammuttinhan pienoiskiväärillä ennen hirviäkin ruuaksi ,usein viilatuilla luodeilla.
Ja tämä ei ole urbaanilegendaa.
Lainaus käyttäjältä: JL
Ammuttinhan pienoiskiväärillä ennen hirviäkin ruuaksi ,usein viilatuilla luodeilla.
Ja tämä ei ole urbaanilegendaa.
Taitaa Suomen suurin ei-tarhattu villisikakin olla ammuttu piekkarilla. Oli tullut riiustelemaan tarhalle, jolloin farmari tiputti sen piekkarilla päähän ammutulla laakilla.
käsittäkseni hirviä ammuttiin viilatulla / puukotetulla piekkarin luodilla. Elikko kuoli jonkun matkaa juostuaan veren vuotoon.
Näin ennen. Aikoina jolloin oli pulaa kaikesta....
Lainaus käyttäjältä: mika
käsittäkseni hirviä ammuttiin viilatulla / puukotetulla piekkarin luodilla. Elikko kuoli jonkun matkaa juostuaan veren vuotoon.
Näin ennen. Aikoina jolloin oli pulaa kaikesta....
Joo, näin minulle kertoili herra joka sitä oli sodan jälkeen joutunut harrastamaan.
Viilaa kuulalle, hiipimällä lähelle ja osuma mahdollisimman isoon lihakseen, esim pakaraan/reiteen.
Sitten hirvi liikkeelle, jalan tai hiihtämällä ajamista kunnes verenhukka syö voimat.
Menee rankasti ohi aiheen, mutta tuo kuulostaa jo hiukka epäilyttävältä.. Notta piekkarilla niin iso haava, että eläin kuolisi verenhukkaan.. :?
Btw täälläkin ammuttiin hirviä piekkarilla. Patruunat oli purettu ja ruudin määrää lisätty ja vaihdetu painavampi kuula tilalle. Riittävän läheltä ammuttu päälaukaus riitti (kuulemma).
/Antti
Lainaus käyttäjältä: Lahtis
Menee rankasti ohi aiheen, mutta tuo kuulostaa jo hiukka epäilyttävältä.. Notta piekkarilla niin iso haava, että eläin kuolisi verenhukkaan.. :?
Btw täälläkin ammuttiin hirviä piekkarilla. Patruunat oli purettu ja ruudin määrää lisätty ja vaihdetu painavampi kuula tilalle. Riittävän läheltä ammuttu päälaukaus riitti (kuulemma).
/Antti
Eikös pienoiskiväärin hylsyt saa aika helposti päreiksi jos menee lisäämään ruutia? :roll:
Lainaus käyttäjältä: cz452
Lainaus käyttäjältä: Lahtis
Menee rankasti ohi aiheen, mutta tuo kuulostaa jo hiukka epäilyttävältä.. Notta piekkarilla niin iso haava, että eläin kuolisi verenhukkaan.. :?
Btw täälläkin ammuttiin hirviä piekkarilla. Patruunat oli purettu ja ruudin määrää lisätty ja vaihdetu painavampi kuula tilalle. Riittävän läheltä ammuttu päälaukaus riitti (kuulemma).
/Antti
Eikös pienoiskiväärin hylsyt saa aika helposti päreiksi jos menee lisäämään ruutia? :roll:
Pakko avata kokemusten arkkua:On muuten piekkarin paukussa paljon puhtia jos lähteekin taaksepäin johtuen liiasta ruutimäärästä!!Lukosta viisi etummaista senttiä päreiksi,lippaan hilut lennähti aholle vasemmasta kädestä kimmoten ,oikeasta korvasta kuului muutama päivä pelkkää vihellystä jne...
Jostakin syystä tilanteessa unohtui tarkistaa kohteena ollut räksänpesä.
Nimim:Mauser 107 pas2 nappulana.
Ps. kuullu vanhojen jäärien kertovan tarkoista laakeista korvan taakse oikeasta kulmasta...Riittää puhti tiputtamaan niille jalansijoilleen.
Lainaus käyttäjältä: heiskanen
Nimim:Mauser 107 pas2 nappulana.
Kas kas, tutun kuuloinen "tyyppivika" kyseisessä aseessa. Ei se mullakaan kestänyt kun Stingerin hylsy ruuditettiin uudelleen... kaikkee sitä on junnuna tullut tehtyä 8)
Lainaus käyttäjältä: JL
Lainaus käyttäjältä: mika
käsittäkseni hirviä ammuttiin viilatulla / puukotetulla piekkarin luodilla. Elikko kuoli jonkun matkaa juostuaan veren vuotoon.
Näin ennen. Aikoina jolloin oli pulaa kaikesta....
Joo, näin minulle kertoili herra joka sitä oli sodan jälkeen joutunut harrastamaan.
Viilaa kuulalle, hiipimällä lähelle ja osuma mahdollisimman isoon lihakseen, esim pakaraan/reiteen.
Sitten hirvi liikkeelle, jalan tai hiihtämällä ajamista kunnes verenhukka syö voimat.
Hirvi kuolee pinskillä lihakseen ammuttuna korkeintaan infektioon. On noita nähty hyvässä kunnossa olevia hirviä, joilla toinen etujalka puuttuu kyynärpään alta, kylkiluut luutuneet selkärankaan kymmenen senttiä väärästä kohdasta (kolarihirvi) ja sitten niitä miltä on löytynyt lavan sisältä koteloitunut kiväärin luoti.
Keväällä kantohangen aikana väsyttämällä tehty takaa-ajo onnistuu pelkästään hiihtamällä perässä kunnes hirvi uupuu. Ajomiehillä suunta saadaan vielä ohjattua niin, että liha ajetaan lähemmäs kotia. Vanhan kansan keinoja, liha vaan taitaa maistua aika lailla virtsalle.
Oletan, että huonokin raajaosuma lyhentää takaa-ajoa huomattavasti. Verenhukan kanssa tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä. Kevättalvella hirven yleiskunto alkaa olemaan heikko ja takaa-ajajan kantava, mutta hirven upottava syvä ja teräväreunainen lumi vie nopeasti tehot.
Jees. En ole itse kokeillut.
Sen verran on tullut jahdattua loukkaantuneita ja haavakoita että voi sanoa ettei yhden jalan vaurio paljoakaan hidasta hirveä/peuraa. Pahimmillaan perässä saa mennä kilometri tolkulla. Tälläkin kaudella ammuttiin useita peuroja joilla oli esim. jalan luut luutuneet päällekkäin.
Tiedän tapauksen jossa kolarihirvellä meni takajalat polvesta poikki. Hirvi meni näillä katkenneilla luuntyngillä reilu 200m ennenkuin se ammuttiin.
Metsästyskaveri lopetti peuranvasan joka jätti outoja töpöjälkiä. Kaadettua selvisi että eläimellä puuttui joka jalasta noin 12cm ja se käveli luuntyngillä. Myös korvat olivat leikkautuneet, todennäköisesti niittokoneessa. Lumien tultua ruuan saanti vaikeutui ja tämäkin hakeutui paikalliselle hautausmaalle kukkasia syömään. VOI vain kuvitella millaisia kärsimyksiä vasa on kokenut useiden kuukausien ajan. :evil:
Juu, ei yhden jalan katkeaminen hirveä pysäytä, edes suolla. Tuli todistettua ihan henk.koht. männä syssynä.. :shock:
Epäilen kyllä että .22lr:llä hirven kaataminen on pelkkä legenda. Tai sitten jollain on tuuria ollut matkassa jonkun verran.
Kun piekkarilla ampuu sopivasta kohdasta pääkallon ohuita luita (esim silmän pohja) suoraan otuksen atk:hon niin eiköhän tuo jää. Tiedän varmalta yhden tapauksen.
Se että jääkö sitten piekkarin (tai vaikka suuremman) lihasosumasta on aivan tuurista ja tilanteesta kiinni. Voi olla, voi olla että ei. Ammuin kotva sitten villisian, jolla oli toinen takajalka paihoin rustottunut ja lihakset lähinnä sidekalvoa. Lonkkaluusta oli muodostunut ylimääräinen valenivel. Ruumiinavausta suoritettaessa löytyi eläimestä useita koteloituneita luodin sirpaleita. Voin vain kuvitella kuinka otus on joutunut kärsimään vamman vuoksi.
Niin, kakskakkosta voidaan kyllä käyttää lehmän lopettamiseen pulttipistoolin sijasta kunhan paikka on oikea joten kyllä sillä hirvi tokenee yhtälailla.
http://www.elke.fi/tiedostot/tiedostot/Naudan%20lopettaminen.pdf
Tämmöstä se elämä on. Koskaan tiedä mihin tuntematon polku vie. Tämän topicin polku näyttää menevän 22lr luodin ballistiikasta lehmän lopettamiseen pulttipyssyllä :D asia kunnossa..