TARKKA-AMPUJAKILTA

Ihtee on PRS kiinnostanut siitä asti kun tätä näin YT:stä joskus +10-vuotta sitten.
Olisi aikomus koettaa rakentaa ns täysiverinen PRS kivääri nyt tässä kesän aikana.
Tai olisihan minulla jo yksi, mutta että teen kaiken uusiksi, ainut mikä on vanhaa on Tikan T3 lukkorunko.
Semmoinen kustom lukkorunko on niin kehvelin kallis, jotta se veisi leijonan osan jo pelkästään.
Tiedä toki jos rikastuisi, niin sellaisen Remington 700 kloonin voisi ostaa.
Mutta nyt mennää sitä mitä on, Tikka on mitä on, kyllä siitä varmaan ihan soivan saa.

Foorumilla on SM ukkoja, te voisitte jo rueta listaamaan mitä pitää olla ja minkä olette kokemuksen kautta huomanneet, ettei toimi.

Suomessakin PRS ampujia tulee lisää koko ajan, niin eikä olisi ihan kiva olla tälle oma keskustelu osio foorumilla, joka on tällä hetkellä kyllä Suomen paras asefoorumi.

Sana on vapaa, ja laitteet liikkumaan on pantu sinua varten  :D

Kyllähän tuo siun kivääri on jo valmiimpi/paremmin lajiin soveltuva kuin mitä
 80%:lla kisoissa näkee. Kisoihin siis vaan mukaan ja siitä sitten oppii rajoittaako omaa tekemistä kalusto vai muut asiat. Aseen/tukin varustelun lisäksi/sen sijaan kisakokemuksen karttuessa saattaa tosin muuttua ostoslistan priorisointi esim. hyviin kiikareihin jotka auttaa myös paljon kilpailukokonaisuudessa.

Mulla tuli kiinnostus lajiin viime syksynä ja nyt on takana muutama kilpailu piekkarilla. Se mitä olen aseita nähnyt siellä kisoissa niin kahta samanlaista asetta ei taida löytyä ainakaan openissa. T3 on aihiona hyvä kun siihen käy piekkarin ja kiväärin raudat ja voi ampua saman tukki/tähtäin ergonomialla molempia kisoja. Näkisin että PRS aseessa tärkeintä on toimivuus, lipas syöttää ja hylsy tulee ulos. Se että ampuuko ase 1MOA vai 0.5MOA hukkuu kohinaan siinä stagella. Hyvä PRS-tukipussi ja ase tasapainotettu pussille riittää että voi lähteä kisaamaan. Kisojen jälkeen sitten miettii miten parantaa suoritusta kaluston suhteen, muilta ampujilta saa hyviä vinkkejä kysymällä.
Oma kokemus noista kisoista on kyllä erittäin positiivinen, ei muuta kun rohkeasti kokeilemaan lajia!

Tuossa joku hetki sitten tein juutuupiin ihan videon noista omista vehkeistä ja miksi mitäkin osia on valittu. Pähkinänkuoressa: 30mm paksu ja 25-27" pitkä piippu, hyvä laukaisukoneisto, tukki pitkällä etutukilla mihin saa tasapainotukseen riittävästi painoja kiinni, Suujarru/Hybridivaimennin, Mrad FFP tähtäin itselle riittävällä suurennoksella. Kaliiperiksi 6,5creedmoor tai 6mm BR

https://www.youtube.com/watch?v=mb_T0W7J6fc

Vaikka vehkeiden ruuvaaminen onkin kivaa niin kasat ja kisatulokset paranee kunnon tukipussilla ja asento treenillä huomattavasti enemmän kuin latausta hieromalla 0,4 -> 0,3 moa. Siihen ohjeet alla.

https://www.youtube.com/watch?v=FAM4rGSG1SQ

Tuota Sakun toimintaa arvosta, on oikein mukava katsoa sinun videoita, kun neuvot avoimesti omista kokemuksista kalustosta ja miten PRS ammutaan mistäkin.
Itsehän olen ns perus-suomalainen ihan nimeä myöten, ampunut suurimman osaksi elämää kiväärillä joko
makuulta tai pöydältä, ne ei taas PRS ammunnassa oikein hyödytä mitään, vaan siinä on myös kropan hallinnalla ja sen kunnolla iso merkitys.
Moni asento on sellainen ettei välttämättä edes ilman kivääriä ole monikaan tehnyt.
Itsellä on tuo kroppa mikä itseä jarruttaa.
Selkä on leikattu 2-krt, ja siinä on, olikohan L5 nikaman molemmin puolin kulumaa ja ne on ns tontissaan.
Ei voi esim sanoa enää, että huomenna hyppään sängystä ja alan arjen askareisiin.
Varsinkin näin keväisin ja toinen on syksyisin veto kun käy selkään, niin se on noidannuoli siinä
alta aikayksikön, ja sit ollaan parista viikosta kuukauteen kyttyräselkäisiä ja kipuisia.
Toinen on olkapää, leikattu 2-krt, ja sitten on lonkissa nivelrikko, sekä molemmat polvet.
Lonkat on varsinkin semmoinen juttu joka estää tiettyihin asentoihin pääsemisen.
En tiedä jos rupeisi tekemään lihashuolto ja kevyttä venyttelyä, että saisiko nuihin
kankeisiin lonkkiin vielä liikettä ja rataa.
Tuo ehkä on se yksi syy miksi se vakavammin otettava harrastus on ollut vain tuolla "vintillä" mielessä ja toinen on se, ettei täällä Itä-Suomessa ole nyt ollenkaan ampurataa missä voi ampua yli 100-metriä pidemmälle.
Jonkun verra omaa treeniä tein tuolla paikallisella radalla aina aika-ajoin, siellä oli 300-metrin radalla jo ihan ok tykötarpeet, mutta sekin rata kun on ollut kiinni jo yli vuoden, niin fiiliksetkin sen mukana karisseet.
En tiedä olisiko muutettava ammunnan harrastamisen helpottamisen vuoksi Pohjanmaalle.
Siellä on paljon ampumaratoja, sekä sekin 1000-metrin rata.
Mutta niin kauan kuin henki pihisee ja kävellä pystyy, niin kaikki on mahdollista.

Juu kropan rajoitteet kummasti rajaa tekemistä kun välillä on hieman muitakin asentoja kuin pysty, polvi ja makuu. Ei muuta kuin testaamaan että mitkä asennot ovat milläkin korkeudella itselle vähiten huonot. 

Aseet tulee aika usein myös tukista riippuen painaviksi jos se halutaan tasapainoon pussin päälle, ja tämä voi myös joillekin olla hidastava tekijä. Toki kun noita tukki vaihtoehtoja on kokoajan enemmän niin on helpompi kyhäillä itselleen se sopiva paketti. Käytännössä mitä pidemmälle saa painoa eteen ja painoa pois takaa, niin sitä vähemmän massaa kokonaisuutena tarvitaan. Esim MDT XRS on hyvä vaihtoehto jos haluaa kevyemmän kokonaisuuden, tai sitten MDT ACC Eliten taittoperällä. Näin perä kevenee jo puoli kiloa ja siitä johtuen keulalta saa ottaa painoa pois. Noita tasapaino hommia tukkien suhteen on vähän huono tietää etukäteen jos et tiedä ketään kellä kyseinen tukki on, mutta täälä kysymällä saattaa joku kyseisestä tukista jotain tietääkin.

Kisojen ja treenin määrä kasvaa aika radikaalisti siinä kohtaa kun hommaa piekkarin kaveriksi. Esimerkiksi juuri idämpänä asuville tarjolla on kuopion lähi alueella hyviä kisoja. Tällä hetkellä on vielä pohjoisessa ja idämpänä aika paha kisa tyhjiö mutta ehkä se tästä ajan saatossa paranee. Toki jos ei ole 300m rataa isolle kiväärille tai 100m rataa piekkarille niin on se vähän haastavaa kisoja järkätä

Seuraavaan projektiin yksi iso muuttuja, Saku varmaan peukuttaa  :D
Ja kysymykseen jos joku kysyy miksi, niin aika, saatavuus ja hinta.
Pitäs tämän olla MDT:n paras runko, niin luulisi moiselle eläjälläkin piisaavaan kuin mie :D
(https://i.imgur.com/q6Hfom9.jpeg)

Mainio valinta ;D Ei jää tukista ainakaan kiinni onnistuminen. 40% ameriikan top 10 ja 41% top 200 käyttää samaa ;) Sitten kun asento treeni alkaa niin ensimmäisenä perä niin lyhyelle kuin saa. Näin yletyt paremmin ottamaan kunnon otteen kiväärin etupäästä ja pussista. Kiikarin säätö oikealle kohdalle suht matalassa polvi asennossa. Näin se kiikari on parhaassa kompromissi kohdassa kaikkia muita asentoja silmällä pitäen.

Onko kahlesi tähän projektiin?

Mulla joskus oli pari ESS runkoa ja MDT kyllä osaa rakentaa näitä runkoja.
Tuossa tein videota ja kasasin muutamilla lisä osilla Eliten.
+4000-grammaa pelkkä runko painaa.
Tässä on kans hyvä, että kaikki säädöt saa tehtyä tosi nopeasti.
Sitä pitäs opetella, että toisi se kivään lähelle rintalastan keskiosaa, niin lähelle kuin vain saa, ja ergonomia myöten antaa.
Itellä kun on pitkä kaula, niin se tuo oman haasteen, mutta koettaaha pitää se uusi asento, esim barricade, tripod jne..
Vuosi sitten talvella kun vielä oli Pyhäselän rata auki, niin silloin koetin sitä linjaa muuttaa, ettei mistään olkakupista ammuta.
Ihan nussakka peli Elite jo tässä vaiheessa.
Monia mieluisia juttuja on tässä.
(https://i.imgur.com/cBswfrU.jpeg)

Melkosta sohimistahan nämä "treenit" oli mutta vaihtelua siihen makaamiseen  ;D

Project Heavy Weight  ::)

Siinä on kahet omat huilut.
KRG C-4 jossa nyt Kriegerin SS .260rem kiinni, mutta tuleepi toinen kaliperin piippu tuohon ja
aihio Itävallasta.
Tuo painaa kuvan varustuksella ilman patruunoita pitimessä henkilövaa´assa 8.2kg.
Trigger Tech Diamond koneistolla, mutta tulee uusi BXA Comp Red, kunhan on tuotannosta mitä laittaa.


Toinen on Elite MDT runko ja Bix´n Andyn SS 6.5 Creedmoor.
Tuo peli painaa samalla viisiin, ilma kuteja 8,8kg.
Tässä BAX Competition koneisto.

Kummassakin rungossa on piippukourun alla täydet painot, ja molemissa on perässä lisäpainot.

Piipunmitat on lähes identtiset ja profiilit lähellä toisiaan, silti MDT on 0.6kg jytkympi.

(https://i.imgur.com/taO9ejg.jpeg)

Mitkä on suosituimmat kaliperit PRS ammunnassa Suomessa tällä hetkellä?
Onko 6.5 Creedmoor se uno?

6,5 creedmoor ja 6 BR on suosituimmat suomessa käytetyt. Väitän että suomalainen ampuja on voittanut tasan yhden kisan millään muulla kuin 6,5mm kaliiperin laitteella. Voi toki olla että muisti takkuaa kun mennään yli 3 vuotta vanhoihin kisoihin mutta ei ole missään nimessä kaukana todellisuudesta. 

Jos pitää vaan yksi olla niin totiseen kilpailemiseen varmaan valitsisin yhä edelleen 6,5 creedmoorin. Nykypäivän jarruilla ja hybrideillä se rekyyli etu minkä 6 BR antaa on aika pieni, mutta sitten taas 6,5mm luoti antaa ihan selkeän edun BC:ssä. 600m ja lyhyemmillä radoilla on ihan sama kummalla ampuu mutta sitten kun matkat kasvaa niin 6,5mm näyttää kyntensä. 

6,5 creedmoorin suurta suosiota auttaa se että siihen saa kaupasta aseita ja paukkua. 6 BR aseita ei saa tietääkseni ainuttakaan ja paukkuja voi saada maks paria laatua. 

Noista kahdesta lähtisin valitsemaan ihan siitä syystä että toisessa saa (minun mielestä) PRS kiväärissä parhaan ballistiikka/rekyyli suhteen ja toisessa saa mukavan pienen rekyylin. Molemmissa piippu ikä on ihan hyvä. Sitten taas esim 6 creedmoor, mitä saisi valmiina esim bergaran lukko piippuna, yhdistyy noiden molempien huonoimmat puolet: melkein 6,5mm rekyyli 6mm ballistiikalla ja kaupan päälle lyhyempi piippu ikä. 

Suomessa saa kyllä 6.5 Creedmooriin kyllä huippua tehdas patruunaa, mm Scenar ja sitäkin muutamana eri varioaationa.
Mutta uskoisin että kaikki jotka ampuvat kisamielessä, lataavat omat patruunat.
Ja tähän tullessa, on melkein sama mitä ampuu, kunhan se ampuja luottaa siihen omaan kalustoon.
Jenkeissä 6mm kaliperia on monia, joita suomessakin varmaan jokunen käyttääkin.
Itelle tuli aseluva piippu ja 6mm siinä muutamia eri variaatioita.
En ole ikinä ampunut edes .243win kiväärillä, niin minulle tämä 6mm maailma on täysin uusi juttu.
Voin sanoa että melkein kliimaksissa odotan että piippuaihion saan ja pääsee jotain ihan uutta rakentamaan.
6mm on myös metsästykseen oiva kaliperi ja luotia saa jos jonkinlaista.

(https://precisionrifleblog.com/wp-content/uploads/2024/02/Most-Popular-Long-Range-PRS-Precision-Rifle-Cartridge-527x645.png)

Tulokulma aiheeseen riippuu puhutaanko PRS-ammunnasta vai PRS-aseesta. PRS kiväärin voi rakentaa ampumatta laukaustakaan kisoissa ja harrastamisen kannalta sekin on ihan ok.
Jos PRS-kiväärin haluaa tehdä kisoihin niin ajatukset kannattaa siirtää heti ammuntasuoritukseen.
Perusammuntaa on että aikaa 120 sekuntia  ampua 10 laukausta ja vaihtaa maalia joka laukauksen jälkeen. Kun suorituksen jakaa vaiheisiin niin se menee esimerkiksi näin
Aikaa per laukaus on käytettävissä 12 sek.
1. aseen siirto paikkaan ja tukeminen 5s
2. maalin etsiminen ja suuntaus ja koron etsiminen.4 s
3. tähtäinkuvan ottaminen 1s
4. pultti kiinni ja laukaus 2s

Aseen ominaisuuksien vaikutus tuohon suoritukseen voidaan samalla tavalla jakaa osiin
1. Aseen liikuteltavuus ja tukeminen 5s
- painon oltava sellainen että  käsittely on mahdollista nopeasti, painava ase on aina parempi ampua kuin kevyt. Paino on kompromissi ampujan lihaskunnon mukaan.
- tukeminen rastilla tapahtuu erilaisten apuvälineiden avulla, perustuki on pussi jolla ase lepää tasapainossa. Tukissa on oltava liikkumavaraa että sen saa tasapainopisteeseen, paras kohta on sellainen jossa osan säkin tuesta saa stopparia vasten ja myös bipodi kiinnitettynä.
2. maalin etsiminen ja suuntaus ja koron etsiminen.4 s
-maalin etsimiseen voi asentaa aputähtäimen, punapiste tai vaikka pätkä putkea tms jolla saadaan alustava suunta.
-pystykallistukseen tarkistukseen vesivaaka tms samalla katseella kuin maalin etsiminen 
-katseen siirto tähtäinputkeen
3.tähtäinkuvan ottaminen 1s
-koroviiva ja mielessä kertaus että kohde oikea.
4.Pultti kiinni ja laukaus 2s
- lataaminen, pultin liike tulisi olla niin kevyt että tähtäinkuva pysyy, lipassyöttö varmaa.
-liipaisimen herkkyys sellainen että aseen voi laukaista kevyesti, rekyyli mieto jos ammunta-asennossa ei voi ottaa tukevaa kosketus olkapäällä perään.
ammunta lähtee monesti epämukavasta asennosta ja vakaan tähtäinkuvan saaminen voi olla mahdollinen vain asetta lepuuttamalla painopisteen päällä.
aseessa oltava sellainen vetopituus että pultin käyttäminen onnistuu ilman kurottelua.

Mikä tahansa ase joka soveltuu tuohon sykliin on PRS-kivääri. Perusammuntaa voi tehdä vaikka ilmakiväärillä takapihalla tai sisällä.
Piekkari on helpoin valinta lajiin kun noita 100m ratoja on joka kunnassa, maalin kokoa muuttamalla saa tarpeeksi haastetta piekkarille.
Kun mennään +300m ammuntaan niin ratoja on todella vähän eikä käytännössä edes kaikille mahdollista harrastaa. Mutta jos perusammunta PRS rastilla sujuu piekkarilla niin asiat ei oikeastaan muutu mitenkään pidemmillä radoilla. Kaliiberi ym ballistiset testit on tehty niin se ammunta menee
samalla tavalla paitsi että kulut kasvaa.

Piekkari on toki hyvä aloitusväline siinä, että saa prosessin kuntoon mutta piekkarin ongelma on rekyylin puuttuminen. Sillä voi kyllä oppia hyvän asennon tähtäinkuvan suhteen, muttei se vielä kerro onko asento vuotaako asento rekyylistä (esim puhdas free recoil) ja kiväärillä näkeminen on nimenomaan se avain. Yhtälailla samat asiat voi opetella kotona kuivalaukauksin.

Tuohon prosessiin pieni vinkki, että lukko kannattaa laittaa heti kiinni kun maalin ylipäänsä näkee optiikan läpi. Ei oo mitään järkeä ensin ottaa maali piikille ja sitten vasta laittaa lukon kiinni, koska vaikka kuinka pehmeä lukko ja syöttö olis se aina aiheuttaa heiluntaa -> joudut käytännössä vakauttamaan tähtäinkuvan uudestaan -> taas kuluu ylimäärästä aikaa. Koro mieluusti kannattaa säätää jo ennen kuin vaihtaa paikkaa tai viimeistään kun on uudella paikalla ase pussin päällä, kehon kanssa jo valmiiksi raaka suuntaus kohti taulua -> silmä optiikalle -> heti kun taulu näkyy optiikasta lukko kiinni -> ristikko keskelle ja kuula matkaan.

Ja kaliiperia ajatellen tosimiehet ampuu Jumalan kaliiperilla, 308lla =D

Ajattelin tuossa sepustuksessani jakaa PRS aseen rakenteluun vaikuttavat osatekijät siihen ammuntasuoritukseen. Aika mitä siinä suorituksessa menee jakaantuu karkeasti noin, se on yhtenäinen suoritus ja jokainen ampuja hioo sen sitten rastikuvaukseen sopivaksi. Ottaisin kyllä tavaksi alusta pitäen että se tähtäinkuva on jo lätkän suunnassa eikä niin että näkyy kiikarissa koska tarkka tuomari saattaapi sanoa jos piipunsuunta muuttuu kun pultti on laitettu kiinni.
Esimerkiksi se että ase syöttää varmasti lippaasta on yhtä tärkeää lopputuloksen kannalta kuin se että ase on tarkka. Jos jää häiriön takia ja ampumatta niin se on pisteissä sama kuin ohilaukaus. Piekkari vaatii saman jälkipidon kuin muutkin aseet, ehkä jopa pidemmän. Se rekyylin hallinta on harjoittelukysymys, kannattaa ampua paljon erilaisilla aseilla. Esimerkiksi 9mm pistooli ýhdellä kädellä on hyvää harjoitusta rekyylinhallintaan.
Tuosta ammunnan kulusta ja miten käytössä oleva aika jakaantuu voi päätellä eri asioiden tärkeyden aseen rakentelussa. Myös sen mitä komponentteja käyttämällä voi suoritusta nopeuttaa ja helpottaa. Tai mitkä on turhia asioita rakentelussa.

MK lta hyvä kirjotus!

tuossa tuommosta ampumaasennosta videoo varmaan paljo muitaki löytyy..

https://www.youtube.com/watch?v=lmD58by-t9s

En oo kyl näis vuosis mitä kisannut SM, MM ja EU pro sarjan kisoissa tavannut sellaista tuomaria, joka kykenisi fyysisesti näkemään esim 5mrad suuruisen liikkeen, saatikka asiasta sanonut. Se on ihan eri asia jos lyöt lukon kiinni ja alat vasta scannaamaan peltiä tai pellit on sivusuunnassa ihan radan eri puolilla ja lukko kiinni vaihdat vasemmalta penkalta oikealle penkalle. Mm Morgun King nimenomaan opettaa tuon prosessin mitä itsekkin käytän, tärkeintä on että se ammunta on turvallista, sujuvaa ja joutuisaa.

Esimerkki siitä mitä piekkarilla voi tehdä mitä kiväärillä ei oli viime vuonna yhdellä rastilla, jossa ammuntakorkeus oli niitä kinkkisimpiä että polvelle liian korkea mutta seisomiselle erittäin epämukavan matala. Ratkaisin sen niin että menin polvelle ja laitoin aseen perän hartian päälle, koska niin sai tukevimman asennon ja riitti että näkee tähtäimestä läpi, sillä ase pysyy kyl paikallaan kun vaan pitää kiinni.

Yks virhe mitä porukka tekee on että rakentavat treeniaseen joka on ihan eri kaliiperia kuin itse kisa-ase. Joko rekyyliä on merkittävästi vähemmän tai enemmän kuin kisavehkeessä ja ballistiikka myös ihan eri, jolloin opetat itsesi ihan erilaiseen lentoaikaan, rekyylin jälkeiseen tähtäinkuvaan ja tulkitsemaan tuulta eri arvoilla. Jos itellä tuntuu että asento laiskistuu ammun kyllä muutaman barrikaadivedon 300wm:llä että saa asennon kohdilleen, mutta muuten kaikki merkityksellinen harjoitus tapahtuu samalla aseella kuin kisatessa, mutta vaan vanhalla kisapiipulla

Loppuun pienellä kärjistyksenä oon nähny kisoissa miten porukalla on eka paukku lippaasta niin tiukka että pitää melkeen lyödä lukkoa että saa patruunan pesään, tällöin ase heilahtaa paukku pesäs niin paljon että tuon tiukan tulkinnan mukaan siitäkin pitäisi tuomarin antaa varoitus

Mulla on varmaan erilainen näkövinkkeli asioihin kun ei ole PRS kisoista kokemusta kuin muutamasta piekkarilla, mutta aion kyllä käydä ja opetella lisää. Muista kiväärilajeista ja pistoolilajeista on kyllä enemmän kokemusta, kolmas ikäsarja jo menossa Resulin lajeja monipuolisesti. Ehkä sieltä tulee sitten tuo erilainen näkökulma aseiden rakenteluun ja sääntöjen tulkintaan. Piekkari ja kivääri on mulle samaa hommaa mutta eri aseilla. Miksi se piekkarilla harrastaminen olisi jotenkin alempiarvoista?

Ei kai piekkarilla PRS-ammunta ole vähempiarvoisempaa mutta onhan siinä rekyylinhallinta kertaluokkaa helpompaa kuin keskisytytteisissä. Toisaalta taas hyvin käyvän patruunan haku on työläämpää ja henkisesti rasittavampaa kuin keskisytytteiisiin

Rekyyli on suhteellista, mun olkapää on ajat sitten kovettunut noissa perinneasekisoissa. ;D

Lainaus käyttäjältä: MK - tänään kello 10:36Miksi se piekkarilla harrastaminen olisi jotenkin alempiarvoista?

Olenko jossakin näin väittänyt? Tässä ketjussa kuitenkin puhuttiin kiväärin rakentamisesta niin on todettava, että vaikka lajit ovat nimeltään ja säännöiltään samoja sekä barrikaadit samoja, niin kivääri PRS ja piekkari PRS ovat loppupeleissä yllättävänkin erilaisia, eikä puhtaasti piekkarilla voi tulla hyväksi kivääriampujaksi eikä sillä voi korvata keskisytytteisellä harjoittelua siinä vaiheessa, kun perusteet on kunnossa ja ruvetaan tavoitteellisesti ampumaan. Toki todttakoon jos puhutaan jenkkien PRS sarjoista tai MM kisoista on kivääri puolella kilpailu ja taso aikapaljon kovempi kuin piekkaripuolella.

Piekkarin itselle yksi mielenkiintoinen elementti itselle, mutta tiedän että muutamalle muulle Suomen kärkiampujalle ärsyttävä on kärpäset. Ihan sama vaikka käy kaikki test centerit maailmassa läpi, väistämättä tulee ajoittain kisoissa sellasia kärpäsiä, että pitää kyetä itse huomaamaan johtuiko kärpänen omasta tekemisestä, tuulen muutoksesta vai puhtaasti patruunasta. Tämä on asia mikä varmasti monella kokemattomammalla johtaa useampaan ohilaukaukseen, kun ei kykene luottamaan että kärpänen johtui patruunasta, jolloin korjaa kärpäsen mukaan ja taas menee ohi. Näin yksi huti muuttuu vähintään kahdeksi, pahimmassa tapauksessa kuvittelee että tuuli muuttui taas ja ohilaukauksia tulee lisää ja turhautuu. Huolellisella lot testauksella näitä voidaan merkittävästi vähentää (ja kisoissa kyllä näkee ketkä on testannu perusteellisesti ja ketkä ei) muttei niiltä pääse kokonaan karkuun.

Mutta palatakseen nopeesti pikkasen kiväärin rakenteluun, kaikkein tärkein asia on balanssi. Oikea balanssihaarukka on käytettävän tukipussin keskellä. Tästä voi lähteä pikkasen hienosäätämään, esim itse tykkään että aseen balanssipiste on sellanen 1-2cm tukipussin keskikohdan etupuolella.