Lainaus käyttäjältä: er
Mä nyt vähän toppuuttelen. Nimeätkö ne luodit, jotka toimivat 100m mutta ei sitten enää 300m joista sulla on kokemusta ja/tai mihin tuo väite perustuu?
Mulla perustorrakot jos käy 100m niin kyllä ne sitten käy 200m ja 300m päässäkin jos vain osaa vähän välttää puuskissa ampumista ja muita olosuhdemuutoksia. 338 käy 100m - 1000m abaut samalla tavalla.
Tietty rihlannousu ja Vo vaikuttaa siihen miten luoti pitää kurssinsa ultramatkoilla, mutta ainakin 10g Scenar, 11g LockBase, 338 Scenar ja LB, ja 6,5mm 9g Scenarit , joista mulla on kokemusta käy ok mun aseissa 100m, 200m .... 500m, jotkut jopa 800-900m saakka ok.
Kokemuksia on useammastakin mutta esim 16,2g Lock Base on lähelle suhteellisesti epätarkempi kuin kauas 500m kasa on usein pienempi kuin 300m kasa. Tuota luotia on nyt tullut ammuttua n1000ls vuoden sisään ja kokemukset ovat yhtenevät muidenkin luotia enemmän käyttäneiden kanssa joiden kanssa olen keskutellut(JL, PL, PS, PSi, JSam)
15g Naturalis tikkaa omasta aseesta kaikki yhteen luodinreikään vaikkei ole mikään tarkkuusluoti. Koska luoti ei ole mikään tuulenhalkoja ja muutoinkin menettää stabiliteettiaan niin kasat ovat 1moa luokkaa jo 300m päässä.
Yleisesti tiedetään D166 luodin käyvän 0-400m <1moa laadukkasta asesta ammuttuna, mutta kauempana suhteellinen hajonta nousee selkeästi.
Toki kyse on myös lähtönopeuden ja luodin muodon sopivuudesta tuolle lähtönopeusalueelle. Yllämainitun B408:sin saa käymään yhteen reikään lähelle, kun alentaa nopeutta ja laittaa ruudiksi n165:sen n570 sijaan. tuolloin luoti vakautuu jo aiemmin, jolloin käynti on lyhyelle matkalle hyvä mutta kauempana käynti alkaa hajoamaan jo nopeampaa latausta aiemmin.
Tarkoitus oli vain selventää että kannatta kokeilla kauemmaskin, niin erot näkyvät selkeämmin ja tieto vakaana pysymisestä on varmaa jolloin luotiin voi luottaa.
Tää menee offtopickiin, mutta mitäs sitä sitten sunnuntai-iltana tekisi kuin vääntäisi kättä.
Lainaus käyttäjältä: er
Eikö puhe ollut juuri kuulista jotka OVAT tarkkoja 100m mutta EIVÄT enää pidemmälle? 8) No, oli miten oli, niin omien kokemusten pohjalta haastaa tuon väitteen "LockBase on suhteellisesti tarkempi 500m päässä kuin 300m päässä" - vaikka tiedän jääväni oppositioon. Olen kuullut monien väittävän samaa, JL:n ja PL:n kanssa jopa oikeassa elämässä havainnoista. :lol:
Ensinnäkin en ehkä "vaan ole miettinyt asiaa tarpeeksi", mutta
1. mun alkeisfysiikantajuuni ei käy se että jos kuulat lähtee piipusta "hajaantumaan satunnaisesti" tietyn käynnin mukaisesti ja ovat jo 100m päässä esim 1MOA levällään, mutta sitten joku taikavoima alkaisi paimentaa lentoratoja "takaisin lähemmäs toisiaan" siten että ne onkin vain 0,5MOA 500m päässä levällään.
2. Toisaalta olen aika paljon jutellut ulkoballistiikasta NammoLapua tuotekehityksen jamppojen kanssa ja ei ole tullut vastaan sellaista ballistiikkoa, joka olisi LockBasen suhteellisen käynnin parantumisen vahvistanut. Voi olla firman virallinen politiikka olla kommentoimatta tai sitten ko. ilmiötä vain ei ole ammatikseen näitä pyörittelevät ja ampuneet havainneet...
3. Mutta tärkeimpänä pontena ja koska suomalainen ei usko ennen kuin näkee: Viimeksi eilen ammuin omalla torrakolla TRG42 338LM:llä LockBasea karvan alle 0.6MOA nippuun 5 ls / 200m. Aseen käynti on luokkaa 0.6-0.7MOA / 5ls Scenarilla, joten linjassa on sen kanssa. LockBasea olen ampunut vain satakunta, mutta suhteellisen käynnin tulokset eivät ratapöytäkirjasa poikkea toisistaan. Oli matka 170, 200, 300 tai 495m. Samaa luokkaa Scenarin kanssa.
Tässä olisi ilmeisesti asiaa. Jos ilmiö olisi todellinen,niin kyllä sen pitäisiti sitten esiintyä muillakin luodeilla / rihlannousuilla. Kasapuolen kavereilta löytynee valaistusta tähän käyttäytyykö joku luoti samalla tapaa, pitäisikö kysellä kasamiehiltä ilmiön perään- niin ettei se vain olisi myytti... Jos kasapuolella ei tunneta ilmiöta, niin sitten...
BTW, kuka muistaa ajan jolloin joukko palstan nimimerkkejä (minä mukaanlukien) vannoi Scnearin "liito ja drop ominaisuuksien nimeen... "kyllä se liitää, vaikka järjellä sitä ei voi ymmärtää, tää on ampumalla todettu." Kunnes selitys liitelyyn löytyinkin kiivaan väittelyn jälkeen aivan peruskoulufysiikalla, kirjoituspöydän ääressä ja ilmiöstä nimeltä refraktio. Asia varmistettiin vielä testiammunnoin - ei liidä 10g eikä 16,2g Scenarit tai 11g LockBase kun ammutaan ilman väreilyä ja yhdellä sessiolla etäisyydet.
Lainaus käyttäjältä: er
No mulla on LockBaselle ollut öyheenä juuri tuo N570 ja kyytinä alan vakio 900-905m/s @20C ja silti se käy lyhyelle? Eilen ammuttu 0.6MOA nippu Vo 898m/s N570 97,5gr stdev 3,4m/s. Samaisella latauksella ammuttiin hyvällä kaatoprosentilla jantteria 1390m nurin, eli toimii se pitkällekin. Ehkä mun pyssy vaan on viallinen... :lol:
Lainaus käyttäjältä: er
Mun pointti yllä olevassa pilkunnussinnassa on se, että ei pidä esittää liian ehdottomia lausuntoja luodeista. Tai asioista ylipäätään. Asioilla on monia puolia. Mä ainakin joka ratakerta opin vielä lisää ja huomaan samoin joka kerta että on aina vähemmän ja vähemmän asioita joista voi edes 90% varmuudella väittää jotakin. :lol:
MSA
P.s. Toinen tornihuhu jokin aika sitten koski N500 sarjan ruutien vanhenemisesta. No lähdin selvittämään sitä muutaman ruuteja ammatikseen kehittelevän / tutkivan kanssa. Sain kattavat testiraportit tavallisten ja korkeaenergisten ruutien säilyvyydestä. Oikein säilytettynä säilyvyys oli korkeaenergisellä ruudillla karvan yksikomponenttiruuteja parempi. Lupaavat kaupallista varovaisuutta noudattaen että ruuti säilyy muovipurkissa 5V oikein säilytettynä "vaikka se säilyy 10V samanlaisena, jos sitä vain säilytetään oikein"...
No olet MSa kyllä varmaankin lukenut nämä selitykset kirjallisuudesta moneen kertaan. Eli tiedät etukäteen mitä me vastataan. Äkkiseltään muistuu mieleen (ainakin) kolme syytä milloin tämä olisi mahdollista. Jos oletetaan että piipunsuu on kunnossa ja ase ei ole mikään luoteja murjova konekivääri niin:
1. Luotejen lähtönopeuksissa on hajontaa --> Luodeilla on erilaiset piippuajat --> Mikäli piippu värehtelee sillä hetkellä ylös päin kun luodit lähtevät piipusta, niin --> Hitaampi luoti saa voi saada korkeamman lentoradan, jolloin --> Tietyllä matkalla hitaampi nopeus sekä korkeampi lentorata kompensoivat toisensa.
2. Aseen rekyyli aiheuttaa piipunnousua --> + Sama litania kuin yllä
3. Ristikon keskittäminen tähtäyspisteeseen. Tietyillä suurennoksilla ja ristikon keskittäminen toistettavasti tähtäyspisteen/ympyrän/neliöön on helpompaa kuin liian isoon tai liian pieneen pisteeseen.
Jos joku osaa laskea värähtelymatkoja, värehtelyaikoja ja lentoratoja tarkasti, niin noilla ehkä pystyisi asian selittämään. Toisaalta LUULEN että aseen käyttäytymistä rekyylissä on täysin mahdotonta mallintaa niin tarkasti, että kasojen kokoon sillä olisi vaikutusta.
Mikäli nämä ylläolevat kirjallisuudessa esitetyt hypoteesit eivät kelpaa, niin sovitaan että luodit lentävät tietyllä lentoradalla ensimmäiset 300 metriä, jonka jälkeen keikille luodeille annetaan taikavoiman toimesta tähtäyskeskipisteen poikittaissuuntainen voima, mikä kiihdyttää luoteja tietyn ajan haluttuun suuntaan, jolloin suhteellinen kasa pienenee matkan kasvaessa. Ikävä kyllä tämän taikavoiman suuruuden pitäisi olla sellainen että se ei kasvattaisi kasoja sen jälkeen kun luotien lentoradat ovat risteneet, sillä muuten tarvittaisiin uusi taikavoima todella pitkille matkoille.
Lainaus käyttäjältä: Arnold
Kaikki selvityksesi pitävät paikkansa ja vaikuttavat varmaan käyntiin.
Sitä vaan ihmettelen että miksi vain B408/338 LockBasen kanssa sanotaan käynnin parantuvan pidemmillä matkoilla? Eikö ole riittävästi dataa muista luodeista vai mitä? Kuten sanoin, kasapuolelta voisi saada apuja / vahvistuksia asiaan josko ilmio on ilmeinen muillakin luodeilla. Kasamiehet?
Ja kuten sanoin, EN ole asiantuntija tässä. Ihmettelen vain ja sillä kyseenalaistan näitä huhuja. Varsinkin kun omat havainnot eivät ole saman suuntaisia.
Olisin hyvinkin taipuvainen uskomaan, että pidemmälle ammuttaessa peliin tulee tarkkuusammunnan perusjuttu - rennompi pitoalue. Maali näkyy huonommin ja liipaisu lähtee paremmin, kun ei ole tarvetta nykiä liipasinta just oikealla kohdalla.
Vaan kasa-ampujat taitavat silti käyttää ampuessaan melko suuria suurennoksia? Johtuuko siitä, että ammutut reiät pitää nähdä, jotta voi sijoittaa seuraavan laukauksen mahdollisimman samaan kohtaan vai mistä?
Siitähän se. Isosuurennoksisella laadukkaalla tähtäimellä näkee myös maalin tarkemmin ja sillä pystyy havainnoimaan ilman (=väreilyn) voimakkuutta ja suuntaa. Nämä kaikki yhdessä auttavat "asettelemaan" seuraavan laukauksen edellisten kanssa samaan kohtaan taulussa.
- Esa -
Täällä TA-puolella kaverit ei taida paljoa porukat kyetä asettelemaan reikiä kasaan edellisten osumien pohjalta. Ristikko laitetaan keskelle maalia ja nykäistään kuula matkalle. Oli matka 100m tai 1000m.
Osaatko Esa kommentoida alkuperäistä kysymystä etytä onko olemassa rihlannousu/luoti/lähtönopeus yhdistelmiä joilla suhteellinen osuntatarkkuus paranisi matkan kasvaessa. Eli käynti olisi esim 200m 1.0MOA ja 500m päässä 0.5MOA.
Lainaus käyttäjältä: LSa
Rennolla pitoalueella on varmast osuus käyntiin yleensä, mutta eihän ampuja tiedä mikä luoti on pesässä... Jotta tuo selittäisi ilmiötä niin LockBase ampujien pitäisi jännittää lähietäisyyksiä, mutta Scenari-miehet ottaisi rennosti matkasta riippumatta... :lol:
MSa
Aijai. Ensimmäinen kasa-ammuntaa koskeva arvaus meni siis edes sinne päin. :D
Lainaus käyttäjältä: MSa
Kyllä mä olisin valmis lähtemään mukaan tähänkin selitykseen. :lol: Scenariampujat on yleensä vähemmän sotaisia. Ei ne jännitä. :lol: :lol:
Porukkahan treenaa pääosan ammunnoista lyhyillä etäisyyksillä. Kauemmas ammutaan niin paljon vähemmän, että kasojen keskinäinen suhteuttaminen ei ole kovinkaan tarkkaa. Pitemmälle pitäisi ampua enemmän, jotta voisi keskustella tilaston pohjalta.
Olen itsekin ampunut pitemmälle matkalle (scenarilla) suhteellisesti parempaa kasaa mitä lähemmäksi. Mä tulin siihen tulokseen, että ero johtui rennommasta pitoalueesta. Arvio voi olla ihan perseellään, mutta olen nähnyt ihmeen hyviä kasoja nimenomaan huonosti näkyvissä maaleissa. Parhaat pitkän matkan laukaukseni olen ampunut ilman väreillessä niin, että maali oli todella epätarkka. Eli aika paljon olisi ilmeisesti tekemistä ton laukauksen henkisen puolen hallinnan kanssa. Laakinhan pitäisi lähteä aina samalla tavalla oli olosuhteet mitä vaan.
Olen kuullut samoja legendoja käynnin paranemisesta, kun ampumamatkamatka kasvaa. Kukaan ei ole näitä, hmmm, ilmiöitä osannut allekirjoittaneelle tämmöiseen opistoinsinöörijärkeen käyvästi perustella, ei ainakaan toistaiseksi. Luulenkin, että näissäkin jutuissa taitaa taustalla olla tunnettu 20/80-sääntö. Ihmispoloinen kun tuppaa muistamaan paljon pitempään ne kaksi onnistunutta osumakuviota kun net kahdeksan vähän isompaa. Tai sitten korvien väli kestää pitemmällä matkalla paremmin, kun ei näy entiset osumat häiritsemässä tähtäinkuvaa ...
-Esa-
Lainaus käyttäjältä: Esa Paananen
Kyllä tuo ainakin minulla näytti vaikuttavan. Pitäisi opetella aina käyttämään sitä mahdollisimman pientä suurennosta optiikassa niin ei pääse kärpäset hyppiin silmille..
Itsellä on 7.62X39T:ssä kokemusta että 6.5 grammainen CutHead toimii hyvin 150m mutta ei enää 300m matkalle. Samaa vikaa 8 grammaisessa FMJ:ssä. Vauhti hidastuu ja huono BC antaa tuulen viedä luotia. -> Kasat kasvaa. Ei mitään salatiedettä miksi.
Itsellä on 338LM:llä ollut aina vähän ongelma ampua 300m matkalle pienempiä (suhteessa) kasoja kuin 500m matkalle. En tiedä enkö osaa ampua vai johtuuko aseen kovasta rekyylistä vai mistä. Käytännössä 5lks:n kasat ovat samankokoisia milleissä kummallekin matkalle yleensä. Jos samalla ratakerralla kasa vähän kasvaa milleissä 500m matkalle niin harvemmin niin paljoa että MOA/mrad-mitoissa ei alitettaisi 300m kasoja. 500m yli kun mennään niin kasat ainakin itsellä kasvaa loogisesti ja mitään ihmeteltävää ei ole. Luotina 250 Scenar.
308:lla kasat kasvaa 150m eteenpäin aivan lineaarisesti jonnekin 5-600m saakka jonka jälkeen ilmeisesti tuuli ja lähtönopeusheitot alkaa kasvattamaan kasoja vielä enemmän kuin matemaattisesti matkan kasvulla pelkästään voidaan selittää.
Ihmeellistä on...en ole jaksanut asiaa pohtia sen kummemmin enää vuosiin.
Omalla kohdallani tuli asia havaittua kun haeskelin käypää latausta TRG42:een.
Scenar kävi lähelle hyvin, ja kauemmas luonnollisesti suhteessa vähän huonommin- ja näinhän sen pitääkin olla kun säiden armoilla ollaan
ilman tuuliviirejä ampumakentällä.
LockBase ei taas käynyt lähelle kummoisesti, MOA nippa-nappa, mutta sama MOA löytyi viiden kasoista
1000m päässä- ja aika pirullisissa tuuliolosuhteissa. Kasat levisivät sivusuunnassa.
Voitaneen siis sanoa että suhteellisesti ase kävi tarkemmin kauas kuin lähelle. Otanta on tietty pieni.
Sittemmin LB:llä on menty. Muutenkin omassani ei Scenar tuntunut tykkäävän vähänkään kuumemmista latauksista.
Hurjin tietämäni esimerkki suhteellisen käynnin "parantumisesta" on eräs Hra PS:n omistama 338 Jalonen.
Olin paikalla kun aseita kohdistettiin ensin sataseen- ihmeteltiin että mikä prkl on maasepän tekeleessä vikana
kun kasat muistuttavat lähinnä haulikolla ammuttua...siis oikeasti huonoa käyntiä. Vetäisi aseen omistajankin aika totiseksi.
Seuraavana päivänä sama mies, sama ase, sama tuki ja samat patruunat tikkasivat 1,5MOA kasaa 1150m päähän- ja tuultakin oli.
Oltiin siinä porukalla vähän, ihan pikkusen :shock:
Niinhän se on, ei luoti (paitsi HPBT-JFK) voi korjata itseään takaisin lentoradalle, mutta tämmöistä on tullut vastaan.
Pakko kai se on silmiään uskoa kun reiät on taulussa.
PS
AI:n tehtaan kaikkien aikojen paras testikasa kautta aikojen on ammuttu B408:lla
Tulee väkisinkin mieleen seuraava koko topiikin keskustelusta. Halutaan väen vängällä osoittaa muiden kokemukset epätodeksi ja todentaa että päästä se on kiinni ja samalla kohottaa omaa egoa.
Olen itse ymmärtänyt asian niin että B408 vaakaantuu Scenaria myöhemmin. Tähän liittyy luodin pyöriminen paitsi oman akselinsa niin myös laajemman kaaren ympäri, joka ilmiö ilmeisesti B408:lla lisääntyy lähtönopeuden noustessa. Teorian paikkaansapitävyyttä on vaikea todistaa, muulla kuin juntaamalla ase kiinni kiinteään jousitettuun penkkiin ja ampumalla. Se että Nammo jotakin sanoo ei mielestäni todista mitään. Kuka nyt omaa tuotetta haukkuisi. Scenaria markkinoidaan takuusluotina ja puheet on sen mukaiset. Lock Base:a myydään sotilaspuolelle kuitenkin enemmän, osin sodan käytiä rajoittuviin sopimuksiin pohjaten.
Scenar ampujat rennompaa väkeä kuin Lock Base miehet. Höpöti höpöti, luoti ei tiedä käyttäjänsä persoonaa. PL ampui aiemmin LB:tä ja kukaan kaverin tunteva ei väitä häntä tosikoksi.
Mutta Posio vaikenee, mutta vain hetkeksi.
tuli muuten kerran todistettua omin silmin eräs veikeä ulkoballistinen ilmiö:
Ammuin ruotsin armeijan valojuovaa 12" nousuisesta piipusta. Kaliberi 7.62 Nato.
Ampumakulma oli ylös. jotain 50-60ast. Luoti teki aivan selväsi suht isoa säännöllistä spiraalimaista kiertoliikettä, n. 2-3 täyttä kierrosta ennen
kuin palomassa hiipui. Eli luodin lentorata oli kuin harvanousuinen korkkiruuvi. Ja vieläpä suht isolla halkaisijalla, niin selvästi se näkyi.
Onhan näistä kirjoissa juttua, ei vaan ole tullut omin silmin nähtyä ennen eikä jälkeen.
Lainaus käyttäjältä: er
Scenar ampujat rennompaa väkeä kuin Lock Base miehet. Höpöti höpöti, luoti ei tiedä käyttäjänsä persoonaa. PL ampui aiemmin LB:tä ja kukaan kaverin tunteva ei väitä häntä tosikoksi.
Muutenkin LB-ukoilla on keskimäärin kovempi viinapää, paremmannäköiset muijat ja korkeampi otsa.
Lainaus käyttäjältä: er
Minähän tätä olen kyseenalaistanut mutta ei motiivi ole osoittaa toisten olevan väärässä. Musta on aiheellista kyseenalaistaa ilmiö jota kukaan ei osaa selittää varmuudella ja kun omat havainnot eivät tue väitettä.
Lainaus käyttäjältä: er
Tämä ilmiö pitää paikkansa. Mutta miksi se esiintyisi VAIN LockBasella eikä muilla luodeilla? Asiaa tutkittiin vuosi sitten 6-vapausasteen ratalaskentaohjelmalla TKK:n aerodynamiikan labrassa. LB ja Scenar luodit mallinnettii hitausmomentteineen ohjelmaan ja ammuttiin simulaationa ulos TRG:n rihlannousua vastaavalla pyörismisnipeudella. Ko ohjelman tulosteista käy ilmi luotien mm. "kärjen vispaaminen" sekä "isompi korkkiruuvi". Scenarin ja LB:n parametreissa ei havaitty selvittävää eroa.
(
Gamma lienee selittävä tekijä korkkiruuviin. Se on 100m päässä noin 3x suurempi kuin 300m päässä MOLEMMILLA luodeilla.
Eli en mä aivan perusteetta tätä ilmiötä kyseenalaista.
Lainaus käyttäjältä: er
Toi oli vitsi, muistaakseni laitoin hymiönkin perään. Ei saa ottaa liian vakavasti. :lol: :lol: :lol:
Koitetaan nyt pitää tunteet pois keskustelusta ( tämä kommentti ei suoranaisesti kohdistettu kenellekään yksittäiselle kirjoittajalle ) jonka pitäisi kuitenkin perustua vain faktoihin. Toki se on vaikeaa kun faktat tässä vaiheessa perustuu itse kunkin omiin kokemuksiin ja havaintoihin. Suurin hyöty kuitenkin saadaan jos ne havainnot saadaan sovitettua johonkin teoreettiseen malliin jolloin ilmiöstä tulee ennustettava eikä "se vaan on näin".
Itseänikin siis ihmetyttää teesi joidenkin luotien käymisestä yhteisen lentoradan ulkopuolella lyhyellä matkalla ja "muistaminen" => hakeutuminen sille takaisin pidemmällä matkalla. Lisäksi herää kysymys miksi ilmiö vaikuttaa toisilla toistuvan ja toisilla ei. Koska itselläni ei ole pitkälle kasojen ampumisesta kokemusta kuin Scenarilla niin en ota kantaa, TRG-42 & LB yhdistelmällä toistaiseksi käyttämäni lataus on ollut vain n. MOA 100/150/300/500 m ilman havaittuja kiristymisiä tai aukeamisia mutta toisaalta otanta on niin pieni etten tee siitä mitään johtopäätöksiä.
Ensimmäisenä tulee luonnollisesti mieleen kun scenareilla oli "liito & drop" alueita joiden olemassaolosta porukka oli 100% varma ja ne oli "ampumalla todennettu". Osoittautui ilmeisesti sitten kuitenkin että data oli koottu eri olosuhteissa ja siitä + pienestä otannasta tilastollinen vääristymä sai aikaan väärät johtopäätökset. Tälläinen selitys noudattelisi Occamin partaveistä.
Kun kuitenkin otetaan huomioon että kyseessä on Mach 2,5+ nopeudella etenevä hyrrävakavoitu kappale niin yksinkertaisin selitys ei välttämättä ole oikea.
Korkkiruuvi- ilmiö on ainoa minkä olen itsekseni pystynyt päättelemään selitykseksi. Teoria: Luoti on piippuajoista ( tai jostain värähtelyilmiöistä joiden olemassaoloon en ota kantaa suuntaan enkä toiseen ) johtuen lyhyellä matkalla paperille osuessaan menossa vähän "eri kohdalla ruuvin kierrosta" ja korkkiruuvi kiristyy yhden "ideaalilentoradan" ( kasan osumakeskeispistettä vastaava lentorata ) ympärillä matkan kasvaessa jolloin lyhyillä matkoilla korkkiruuvin olemassaolo on todennettavissa kasan koosta mutta pidemmällä se hukkuu muiden tekijöiden sekaan => suhteelliset kasat paranee koska ametien 100-150 m suurin häiriötekijä häviää. En tosin pysty tarjoamaan teorialle mitään konkreettista näyttöä mutta kun joku tempaisee esiin valojuovat, suurinopeuskameran, dopplertutkan tms. niin ruvetaan testaamaan.
Se myös kannattaa muistaa, että SC ja LB on valmistettu erilailla joten niissä voi olla valmistuksesta johtuvia eroja. Eli kansankielellä luodin massakeskipiste ei ole luodin keskiakselilla. Piipussa luoti pakotetaan pyörimään akselinsa ympäri, ulkoilmassa se sitten muuttuukin. Tämän ilmiön suuruuten vaikuttaa sitten rihlannousu. Hyvissä luodeissa on vaippa tasapaksu jolloin siitä johtuvaa epätasapainoa ei synny, samoin kuin solideissa.
:D
Daniel Lilja kuvailee asiaa näin:
Bullets & Ballistics Article Index
A Look at Bullet Imbalance and Twist
By Daniel Lilja
Bullet imbalance--or more correctly, static imbalance--occurs when the axial center of gravity and center of form of a bullet are not concentric. It is easy to visualise the effect of this imbalance. As a bullet travels through a rifle barrel, it is being rotated about its center of form. When it exits the muzzle of the barrel, the center of rotation shifts from the bullet's center of form to its center of gravity. In mechanics the difference between these two centers is known as the radius of gyration. The bullet will travel in a roughly helical course, a corkscrew type path. Naturally the greater the divergence of the two centers, the greater will be the dispersion of the bullet from the point of aim.
Lainaus käyttäjältä: JRu
Ensimmäisenä tulee luonnollisesti mieleen kun scenareilla oli "liito & drop" alueita joiden olemassaolosta porukka oli 100% varma ja ne oli "ampumalla todennettu". Osoittautui ilmeisesti sitten kuitenkin että data oli koottu eri olosuhteissa ja siitä + pienestä otannasta tilastollinen vääristymä sai aikaan väärät johtopäätökset. Tälläinen selitys noudattelisi Occamin partaveistä.
Niin.
Luoti se vaan lentelee aina oikein ja juuri sellaisella lentoradalla kuin haluaa- onnellisen tietämättömänä ihmispolojen mallinnusongelmista
tai ökkammin partakoneista.
Aika, viitseliäisyys ja ennen kaikkea resurssit eivät tahdo riittää
Kokeilut ja näiden johtopäätökset jotka saa itselle selväksi herättävät tuplamäärän uusia kysymyksiä jotka pitäisi taas testata- ja taas varmentaa.
Ja sitten lopullisena niittinä joku on testannut saman asian eri tuloksin...Loputon suo joka ei johda loppupeleissä mihinkään...
Henkilökohtaisesti päätinkin siirtyä totaliristiseen KISS- systeemiin jo vuosi sitten.
Aivojen keskilämpötila laski pari piirua ja käytännön tulokset petraantuvat vapautuneen prosessoriajan ansiosta. :mrgreen:
Minkä suuruista korkkiruuvia laatuluoti voi tehdä?
Entä mitä ammunnan klassikot kuten Jurjevin
Eiköhän pidetä lätinä lätinä. Jokainen ampuu mitä lystää.
Itselle riittää että tiedän omaasta aseesta B408:lla käynnin olevan 0-300m 1MOA ja tuosta etiäppäin 1400 asti n 0,6MOA. Johtui ilmiö sitten nupista tai .... asennosta niin väliäkön sen. Tuo käynti riittää minulle. Toisinaan voi tulla tiukempikin nippu edellyttäen että vauhti on noin 890-900m/s eikä juurikaan päälle. Hajonta lähelle lisääntyy itsellä, hivenen vauhdin noustessa. Aseet on yksilöitä vaikka samasta koneesta tulisivatkin.
Lainaus käyttäjältä: JL
Ammuin ruotsin armeijan valojuovaa 12" nousuisesta piipusta. Kaliberi 7.62 Nato.
Ampumakulma oli ylös. jotain 50-60ast. Luoti teki aivan selväsi suht isoa säännöllistä spiraalimaista kiertoliikettä, n. 2-3 täyttä kierrosta ennen
kuin palomassa hiipui. Eli luodin lentorata oli kuin harvanousuinen korkkiruuvi. Ja vieläpä suht isolla halkaisijalla, niin selvästi se näkyi.
Onhan näistä kirjoissa juttua, ei vaan ole tullut omin silmin nähtyä ennen eikä jälkeen.
Onkohan tuon palomassan kaasun pakonopeus minkälainen? Oletteko nähneet Strelan lentävän? Sehän lentää korkkiruuvilla, koska ohjaussiivekkeitä on vain kaksi saatetaan ohjus kiertoliikkeeseen (PALJON hiitaampi kuin luodilla), jolloin noilla kahdellakin siivellä saavutetaan 3-D ohjauskyky. Voisiko tuo palomassan ruutikaasu painaa luotia sivuun jolloin se luodin kiertoliikkeen kanssa saisi saman ilmiön aikaiseksi?
Tosin luoti ilman tuota "traceriakin" tekee Pressio/nutaatio-liikettä. Kts esim. Paanasen "Messinkihylsyisten Keskussytytyspatruunoiden jälleenlatau" 469 alalaita. Kuvittelisin tuon olevan suurta vain kun vakavointi on kiikunkaakun. :?:
Voisihan tätä "mallintaa" ampumalla kasoja 10m välein ja piirtämällä kasojen paikat janalle. Tähtäyspiste tietenkin kokoajan sama ja taulut samalla linjalla, sekä korolla koko ajan. Toinen on tietysti ampua tracereitä mahdollisimman pystyyn jotain tähteä kohti ja ottaa pitkällä valotusajalla kuvia.
Voisiko luodin pyörimis-/liikenopeudella olla mitään merkitystä että kauemmas osuu paremmin?
Järkeä vai ei jos luodit ovat siellä minne ampuja ne haluaa? :mrgreen: