Terve!
Kaipaisin näkemyksiä kokeneemmilta jälleenlataajilta ensimmäisen tarkkuuslataukseni suhteen.
Kaliiberi on .308 ja rihlannousua 11. Piipulla on pituutta 24". Olen lueskellut tältä foorumilta jälleenlatauskeskusteluita ja niiden myötä valitsin kytettäväksi luodiksi lapuan 11,3 g scenarin. Ruudiksi valikoitui Vihtavuoren N150 ja nallina RWS LR. Hylsyksi valikoitui itselle kertyneitä sakolaisia. Tavoitteena on yltää patruunalla 1000m saakka.
Lähdin hakemaan sopivaa ruutimäärää noin puolesta välistä taulukkoarvoista ylöspäin 0.02 g askelmilla. Ogivemitta patruunoilla oli 0,3 mm irti rihloista.
Vihtavuoren sovellus antoi 2.54-2.73g taulukkoarvot. Viimeinen patruuna 10 patruunan sarjasta ylitti 0.01 tuon maksimin mutta ainakaan -1,5 asteen pakkasella ei millää patruunoista löytynyt mitään ylipaineen merkkejä, joten koeammuin senkin.
Tarkoitus oli tutkia löytyykö alue, jolla osunta/nopeudet olisivat vähän tasaisempia.
Valitettavasti ei tullut saatua tarkkaa selvitystä, kuinka kukin sarjan luoti osui tauluun mutta alkupäässä sarjaa en saanut kiikarilla selkeää havaintoa aina uudesta osumasti, niin oletan silloin osumien menneen jonkun jo olemassa olleen viereen. Ehkä pitää tehdä sama koe vielä uudestaan myöhemmin.
Pohdin tässä nyt että tulisiko tavoitteeni huomioonottaen mennä tuolla maksimilatauksella eteenpäin (koska enemmmän nopeutta on aina enemmän nopeutta) niin kauan kunnes mahdollisia ylipaineen painemerkkejä alkaa ilmaantua, vaiko etsiä uudella testillä mahdollinen sweetspot alue jolla pari-kolme peräkkäin ammuttua osumaa olisi liki toisiaan ja lataus maltillisempi lämpimämpiä kelejä silmälläpitäen?
Liitteenä taulukko mitatuista nopeuksista sekä kuva taulusta. Osumat tulivat melkolailla alhaalta ylöspäin sarjan edetessä mutta tosiaan tarkkaa järjestystä en saanut talteen.
Mitään en tiedä, mutta samaa luotia on satoja kaapissa niin kiinnostaa. Isompi pahvi ja siihen useampi piste, kuhunkin pisteeseen 5lks yhdellä latauksella? Nopeudet ei saavuta Vihtavuoren saman mittaisella tosin 1:12" piipulla mittaamia (Vihtavuori Reloading Guide 2025) ja nopeus kasvaa johdonmukaisesti, eikä painemerkkejä? Joten tuohon testattuun maksimiin asti yhteensä kaksi alempaa sarjaa + se maksimi, (2.69, 2.71, 2.73). Kustakin 5lks ja niistä nopeushajonta ja kasan koko? Hyvin jäähdytettynä ja patruunat ajoissa pakkaselle avattuna tai muuten tasalämpöisiksi. Ja jos aikaa riittää, niin vielä toiset 3x5? Tai 2.71, 2.72, 2.73?
Talvi kun on menossa niin ei kannattane kokeilla yli 2.73 maksimin, kun ei tiedä paljonko kesähelteet nostaa. Helposti sen 10 m/s kuitenkin.
Ampuisin ensin 10lks kasan jollakin hyvälaatuisella tarkkuuspatruunalla, Lapualaisella vaikka. Sen jälkeen testejä 5lk sarjoilla eri reseptejä ja niistä parhaalla sitten 10lks kasa jolla pääsee vertaamaan siihen kaupan patruunaan.
Se mitä olen ampunut Lapuan tehdas patruunaa Scenarilla niin ainakin 6.5x55, 223REM, 6.5x47Lapua ja 6BR käy laatikosta suoraan hyväksi referenssiksi omille latauskokeiluille.
Mittasin marraskuussa omasta Tikan 308:sta 11.3g scenulla ja N150:llä tasaisia nopeuksia. Mulla on Tikan lukossa 60cm WL:n piippu 10" nousulla. Ruutia oli 42.1gr ja viiden laukauksen nopeudet oli 804-, 803-, 801-, 803- ja 805m/s.Tämä siis paras setti jossa std oli 1.3m/s ja kasa oli 0.8MOA. Ammuin neljä viiden sarjaa ja suurin std oli 5.6m/s. Paras sarja tuli lähes puhtaalla piipulla. Nopeudet mitattu FX True Ballisticilla. Toi mun ase tuntuu käyvän yhtä huonosti lähes kaikilla ruutimäärilla ja latauspituuksilla. Jos joskus tullut hyvä nippu, niin parikymmentä laukausta taas näytti totuuden.Nyt vaan hylsy mahdollisimman täyteen hidasta ruutia ja luoti reilusti irti rihloista. Uusimpana villityksenä nyt kosteudensäätöpusseja ruudin sekaan ja niiden seuraaminen Ruuvi Tag:illa. Mutta joo, kilometriin täytyy saada nopeushajonta mahdollisimman pieneksi.
Käyttämäsi ruudin ominaisuuksista mitään tiedä.
Mutta N165 Ruuti 6.5 Swedu Quickka lootan 3200bar painetasolla
Lämpötila ikkuna samalle lataukselle +25- -25C astetta
Nopeuden muutos 850ms -> -43ms ->807ms
-Nopeuden muutos noin 0.9ms per 1C aste
Siksi itsellä pakkas ja helle lataukset ovat erilaiset.
Esa
Välttelisin niitä pakkaslatauksia. Niitä kun epähuomiossa sitten kesällä +25C:ssä ampuu niin soppa ob valmis. Ja kyllä näin tulee käymään kun vähän pidempään harrastelee ja kiireessä kotoa ottaa jotain ammoa mukaan.
Jos nyt pakko on pakkaslatauksia tehdä niin vetäkää tussilla talvilatausteen kantaan jotain varoitusväriä kuten punaisella.
Varmasti eri latauksilla optimoi äärisuorituskykyä, mutta toinen koulukunta on sitten tämmöinen enemmän TA-viitekehyksinen, että saman patruunan tulee toimia kesät talvet. Kumpikaan ei ole väärässä, mutta itseä kiehtoo jälkimmäinen lämpötilakorjauksineen.
Tässä vielä juttua tuosta ruudin kosteudesta:https://chronoplotter.com/2021/08/19/how-does-humidity-affect-powder/ (https://chronoplotter.com/2021/08/19/how-does-humidity-affect-powder/) Kosteampi ruuti painaa enemmän ja palaa huonommin.
Kiitoksia pohdinnoista.
Kyllä tuo "yksi patruuna kesät talvet" olisi itselle mielekkäämpi vaihtoehto. Sen tavoittelussa nyt vähän korpeaa vuodenaika kun suurinta sopivaa latausta olisi mukavampi seuloa lämpimänä kesäpäivänä.
Ehkäpä lataan nyt kolmea viimeistä annosta 5-10 kpl erät kutakin ja käyn kokeilemassa 300 metrin radalla miten nopeudet vaihtelevat ja kuinka käyvät. Keväällä kun lämpötilat kasvavat niin pitää sitten silmällä nopeuksia ja painemerkkejä.
kätevä tapa on myös vetää tussilla luodin kärkiosa punaiseksi, eikä panoslaatikko, muuten on joka laatikossa kohta merkintöjä. Luoti kun häipyy, niin menee merkinnät joita ei enää tarvitse pois ja väri ei käyntiin vaikuta
Noilla komponenteilla vasta 780m/s huitteilla alkaa n150 palamaan 24" piipussa kokonaan. Noin 817m/s nopeudella cip max paineraja ja siitäkin kärsii vielä halutessaan korottaa.
Täällä .308-vanhus (TRG-21) käy kohtuu hyvin seuraavalla setillä (karvan vajaa 0.5MOA, joskus tuurilla jokunen alle 0.3:n)
KOKOSUPISTETTU Lapuan hylsy (trim 2,050")
Scenar 167gr
CCI 200
VV N550 - 48,3gr
C.O.L. 72.0mm
Lähdöt -8C 850-855m/s (std 3.0ish)
Itse haen ensin latausoppaan maksimilatauksella parhaiten käyvän latauspituuden. Esim. pisin 0.020" irti ja siitä peruuttamaan 0.003":n välein. Ammun 20 latauspituutta (100lks), joiden perusteella nodet, joista pidemmästä pisin (kunhan mahtuu lippaaseen). Tämän jälkeen teen ruutiannoskokeen, samalla tavalla. Latausmaksimista 0,3gr välein 5lks. Joskus myös jonkun matkaa maksimin yli, muttei sieltä yleensä vauhdin lisäksi käyntiä löydy :o . Kun kolmen kasan node löytyy, siitä keskeltä sitten.
Sunnuntaina käyn tarkistamassa 300m radalla vielä 10lks kasat. Voin rapsata tähän. Samoin, kun saan 175gr kuulalle latauksen auki.
Monen mielestä varmaan työläs ja patruunaa kuluttava. Menihän tässä toki 200lks, mutta mieleinen resepti löytyi. Voihan se olla, että sieltä löytyisi parempiakin, mutta alle 0.5MOA:n käynnissä alkaa jo muitakin asioita olla korjattavana ;)
Lapua tai Norma hylsy.
10,85g Scenar.
N150 ruutia 2,90g.
COL Vihtavuoren 71mm.
Tämä lataus on Vihtavuoren oppaassakin, ja siinä latauksen perässä on iso A kirjain, joka on yhtä kuin accuracy.
(https://i.imgur.com/EWVwj0t.jpeg)
Toimi ainakin omassa CTR Tikassa joskus aivan pirun hyvin tuo lataus.
Muistakaa puhdistaa muuten se piippu hyvin, jos olette jotakin uutta latausta kokeilemassa.
Likainen piippu voi antaa aivan väärää dataa.
Ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Esim jos saat hyvin käyvän patruunan jonkun vaimentajan kanssa, millä nyt sitten ammutkin.
Mutta jos otat sen vaimentajan pois ja laitat vaikka suujarrun, niin käynti on aivan toista luokkaa.
Miksi, no siksi että se piippu värähtelee eri tavalla, kun sen päässä oleva massa muuttuu.
Miettikää vaikka näitä tuner suujarruja, yhdessä asennossa ampuu yhtä reikää, säädät vaikka 5 mitta yksikköä, ja se käynti on on haulikolla olisi ammuttu.
Eli kun itse lataatte patruunaa, niin pitäkää se kombo sitten koko ajan sellaisena kun sitä patruunaa ammutte.
Myös vaimentajissa on todella paljon eroja.
Osa vaimentajista sotkee käynnin, osa sen parantaa.
Sitäkään ei saa selville kuin kokeilemalla.
Itsellä latauksen haku on melko suoraviivaista ja tehokasta. Otetaan kolme neljä eri luotia ja paria eri ruutia. Niistä sitten kokeillaan yhdistelmiä ja mikä antaa parhaan käynnin niin siinä. Siitä haetaan painerajat ja sen jälkeen vähän tiputellaan annosta. Näitä piipun eliniän verran. Jos luoti/ruuti yhdistelmä ei käy niin todennäköisesti sitä ei saa kovin hyväkäyntiseksi.
3-5 laukauksen kasat kertovat jos lataus on huono, mutta eivät sitä onko se hyvä.
Jos haluaa latauspituudella/ruutiannoksella kikkailla niin muutos kannattaa olla iso. Pienet muutokset hukkuvat kohinaan alle 15 laukauksen kasoilla.
Tuosta hyvää kuunneltavaa aiheeseen liittyen:
https://youtu.be/QwumAGRmz2I?si=tYdEqVnMy3wwr7Q7
E: muokattu linkki toimivaksi
Lainaus käyttäjältä: KRG - tammikuu 21, 2026, 22:32Lapua tai Norma hylsy.
10,85g Scenar.
N150 ruutia 2,90g.
COL Vihtavuoren 71mm.
Tämä lataus on Vihtavuoren oppaassakin, ja siinä latauksen perässä on iso A kirjain, joka on yhtä kuin accuracy.
(https://i.imgur.com/EWVwj0t.jpeg)
Toimi ainakin omassa CTR Tikassa joskus aivan pirun hyvin tuo lataus.
Muistakaa puhdistaa muuten se piippu hyvin, jos olette jotakin uutta latausta kokeilemassa.
Likainen piippu voi antaa aivan väärää dataa.
Ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Esim jos saat hyvin käyvän patruunan jonkun vaimentajan kanssa, millä nyt sitten ammutkin.
Mutta jos otat sen vaimentajan pois ja laitat vaikka suujarrun, niin käynti on aivan toista luokkaa.
Miksi, no siksi että se piippu värähtelee eri tavalla, kun sen päässä oleva massa muuttuu.
Miettikää vaikka näitä tuner suujarruja, yhdessä asennossa ampuu yhtä reikää, säädät vaikka 5 mitta yksikköä, ja se käynti on on haulikolla olisi ammuttu.
Eli kun itse lataatte patruunaa, niin pitäkää se kombo sitten koko ajan sellaisena kun sitä patruunaa ammutte.
Myös vaimentajissa on todella paljon eroja.
Osa vaimentajista sotkee käynnin, osa sen parantaa.
Sitäkään ei saa selville kuin kokeilemalla.
Tämä muuttuva piipun vähättely oli erittäin hyvä pointti. Kannattaa testata vaikutus niin käynnin, kuin osumapistemuutoksen kohdalla eri komboilla.
Toimen mikä itseltä jäi mainitsematta, oli lämpötila, varsinkin ruuti. Voisi olla hyvä ajatus antaa piipun ja pesän jäähtyä. Lisäksi patruunaa pesään vasta, kun alkaa seuraavaa laukausta ampumaan. Ettei paisteta ruutia ja nosteta lähtöjä. Eritoten jos ei käytä 5-satasia ruuteja.
Testasimme tätä 550m maastoradalla muutaman asteen pakkasella. Pidimme viiden nopean laukauksen jälkeen seuraavaa patruunaa pesässä n. 10s. Patruunan lämpötila nousi n. 45C. Miten nopeasti ruudin lämpötila nousee mukana, jäi hivenen epäselväksi, mutta lähdöt nousivat N550 ja N565 ruudeilöa selvästi.
Infrapunalämpömittari siis lähtönopeusmittarin lisäksi mukaan pakkasille, mikäli arveluttaa vaikutus.
Tuo on ongelma itellä, ettei malta antaa aseen jäähtyä latauksen muuttuessa.
Se voi hyvä latauskin mennä pilalle, kun ase on kuuma ja piippu huutaa jo armoa, mutta kuski vain raippaa tarjoaa :D
Jostain katselin joskus, olikohan se joku jenkkipaja joka testasi aseita ja käyntiä, niin 5-laukauksen jälkeen oli 5-min tauko, jotta ase jäähtyi ja sitten ammuttiin se toinen 5-laukausta eri ruudilla.
Paras olisi kun olisi jossain penkissä, ettei kuskin virheet tule siihen tarkkuuteen.
Vaikka olisi nopeusmittari ja tasaista käyntiä vauhdissa, niin paperilla ei ole.
Tuossa voi olla syy se piippukoriste, koska eihän se luoti tiedä mitä siellä piipun nokassa on.
Toinen voi olla myös likainen piippu, vaikka kuulostaa vajakilta, mutta itse tämän kokeneena voin tämän alleviivata.
Mm viime kesänä Lapuan Maxrangea .260Rem testasin ja latausta etsin, niin tässä videossa
lähtönopeudet oli tasaisinta mitä varmaan ikinä ollu, mutta tarkkuus ei ollut pahvissa hyvä.
https://youtu.be/uqk_f4CIzYg?t=825
Nyt tuossa tuon piipun puhdistin pellille ja kävin tätä patruunaa tuolla kuormalla ampumassa, niin
paras 5-lk oli 7mm.
Joten putsatkaa piiput niin puhtaaksi kuin osaatte, ennen kuin menette uutta latausta kokeilemaan.
Pari kuulaa sinne penkkaan, ennen kuin varsinainen testi alkaa.
Nämä omia havaintoja.
JA älkää käyttäkö kaulasupistusholkkeja.
Syy, että se hylsy on joka latauksella erilainen.
Kun teette aina kokosupistuksen hylsyyn, niin se on aina, aina samanlainen ja toimii sitten
aina samalla tavalla.
Jep. Aina puhdas piippu.
Ammun OCW-tyylisesti, viiden laukauksen sarjat. Jokaisesta sarjasta ensin ensimmäiset, sitten toiset jne. Minuutin jäähdyttely laukausten välissä. Lukko auki.
Lainaus käyttäjältä: Tikkatactoes - tammikuu 21, 2026, 22:57Itsellä latauksen haku on melko suoraviivaista ja tehokasta. Otetaan kolme neljä eri luotia ja paria eri ruutia. Niistä sitten kokeillaan yhdistelmiä ja mikä antaa parhaan käynnin niin siinä. Siitä haetaan painerajat ja sen jälkeen vähän tiputellaan annosta. Näitä piipun eliniän verran. Jos luoti/ruuti yhdistelmä ei käy niin todennäköisesti sitä ei saa kovin hyväkäyntiseksi.
3-5 laukauksen kasat kertovat jos lataus on huono, mutta eivät sitä onko se hyvä.
Jos haluaa latauspituudella/ruutiannoksella kikkailla niin muutos kannattaa olla iso. Pienet muutokset hukkuvat kohinaan alle 15 laukauksen kasoilla.
Tuosta hyvää kuunneltavaa aiheeseen liittyen:
www.youtube.com/watch%3Fv%3DQwumAGRmz2I&ved=2ahUKEwic5a-Lwp2SAxVKEBAIHQWZI8wQwqsBegQIFhAB&sqi=2&usg=AOvVaw2YMdI8KKt3CjaJ_2G9MlfQ
Minulla on sama tyyli ja hyväksi todettu.
Aiemmin tein tikapuutestejä joista yritin tulkita hyvää tai huonoa latausta 2-3 laukauksen perusteella. Ja sitten viiden laukuksen sarjoilla joista joskus tuli hyviä kasoja ja seuraavat hajosikin huomattavasti.
Mitään logiikkaa tuloksissa ei ollut. Ja miten olisi voinutkaan olla kun sattuman vaikutus oli niin suuri.
Sen kuitenkin huomasin että kun se ruuti ja luoti yhdistelmä oli aseeseen sopiva, tikapuutestissäkin tuli nätti kasa. Eli eri ruutimäärälläkin laukaukset osuivat hyvin lähelle samaa pistettä. Toki jos ihan taulukon alusta tappilatauksiin asti kokeili niin pientä siirtymää tuli.
Koskaan en löytänyt sellaista paljon puhuttua "nodea" jonka tarkkuutta olisin onnistunut todistamaan isommalla laukausmäärällä verrattuna johonkin isompaan tai pienempään lataukseen.
Ps. Linkki videoon ei avaudu.
Pps. Aseen puhdistukseen kiinnittäisin myös huomiota. Sen laiminlyönti voi heikentää tarkkuutta jonka sitten laittaakin latauksen piikkiin.
Ja vielä vinkkinä; Mulla on 3kpl 308 kivääreitä 4 eri piipulla ja niistä kaikki käy hyvin(~MOA 20 laukauksella@100m) 11g lockbase+N135 yhdistelmällä. Olen ladannut melko pitkäksi, muistaakseni 72,6mm. Pitäisi jossain välissä kokeilla että onko merkittävää eroa jos lyhentää cip-mittaan.
Joo, ehkä Youtube-videon otsikko, tai siivottu linkki voisi toimia.
Linkki korjattu!
Sanoisin että jos pitää sinne 1000m asti yltää ja aikoo pysyä lähellä CIP mittoja ja vihtavuoren taulukoita niin 10g scenarL varmaan paras vaihtoehto.
Lainaus käyttäjältä: KRG - tammikuu 21, 2026, 22:32Lapua tai Norma hylsy.
10,85g Scenar.
N150 ruutia 2,90g.
COL Vihtavuoren 71mm.
Tämä lataus on Vihtavuoren oppaassakin, ja siinä latauksen perässä on iso A kirjain, joka on yhtä kuin accuracy.
Toimi ainakin omassa CTR Tikassa joskus aivan pirun hyvin tuo lataus.
Muistakaa puhdistaa muuten se piippu hyvin, jos olette jotakin uutta latausta kokeilemassa.
Likainen piippu voi antaa aivan väärää dataa.
Ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Esim jos saat hyvin käyvän patruunan jonkun vaimentajan kanssa, millä nyt sitten ammutkin.
Mutta jos otat sen vaimentajan pois ja laitat vaikka suujarrun, niin käynti on aivan toista luokkaa.
Miksi, no siksi että se piippu värähtelee eri tavalla, kun sen päässä oleva massa muuttuu.
Miettikää vaikka näitä tuner suujarruja, yhdessä asennossa ampuu yhtä reikää, säädät vaikka 5 mitta yksikköä, ja se käynti on on haulikolla olisi ammuttu.
Eli kun itse lataatte patruunaa, niin pitäkää se kombo sitten koko ajan sellaisena kun sitä patruunaa ammutte.
Myös vaimentajissa on todella paljon eroja.
Osa vaimentajista sotkee käynnin, osa sen parantaa.
Sitäkään ei saa selville kuin kokeilemalla.
Tunerit ja vaimentimet kannattaa myös testata vähän pidempään matkaan että mitä ne oikeasti tekee. 300m aika jees jo. Itsellä oli kaikki tuner säädöt yhtä reikää @100m, mutta @300m teki kahta kasaa. Käänsin pari pykälää ja taas oli kaikki 0,5moa kasassa.
Miten se luoti tietää sen matkan?
Mie oon varmaan tyhmä, mutta mie jos teen lataustestiä, niin se paperi on on 100m päässä.
Yleensä varmaan 100m moni sen tekee??
Jos se lataus ei käy 100m nätisti, niin millä ihmeen härvelillä se sitten siellä 300m olisi tiukemmassa nipussa?
Kun se luoti lähtee piipusta, niin sen linja on nopeuden ja sivutuulen määrittämä.
Eihän se nyt v..u voi rueta siellä matkalla säätymään, oli vaikka mikä turpajarru millä säädöillä.
Posse, pidetään nää hommat simplenä.
Lyhyesti sanottuna 100m kasa voi olla hyvä mutta levitä pidemmällä matkalla ainakin silloin jos lähtönopeudessa on isoa hajontaa. Lähtönopeuden vaihtelu ei vielä 100m matkalla näy pahasti, mutta kauemmas ampuessa tulee ongelmia.
Jos lähtönopeusvaihtelu on pientä ja 100m kasa hyvä niin sitten on jo vaikea nähdä miten menisi kovin pieleen kauemmas ammuttaessakaan... Ei se luoti tosiaan mutkia siellä kesken matkan tee. Eikä se tuneri pienennä lähtönopeusvaihtelua yhtään.
Litz oli tunereita johonkin kirjaansa testannut ja tullut siihen tulokseen että on käärmeöljyä. Ei ole tieteellistä selitystä miksi se vaikuttaisi, eikä testit näyttäneet että vaikuttaisi. Mulla ei ole asiaan vahvaa kantaa eikä omia lehmiä ojassa, eli jokainen uskokoon mihin lystää.
Tuneria käytettäessä jos "node" on kapea ja sd ei ole hallussa, vaikka 100m kävisi yhtä reikää, niin kasat leviää jo 300m. Sen takia myös tunerin kanssa ammuttaessa on tärkeää testata että pidemmälle matkallekin käynti pysyy linjassaan.
Lainaus käyttäjältä: KRG - tammikuu 23, 2026, 21:01Miten se luoti tietää sen matkan?
Mie oon varmaan tyhmä, mutta mie jos teen lataustestiä, niin se paperi on on 100m päässä.
Yleensä varmaan 100m moni sen tekee??
Jos se lataus ei käy 100m nätisti, niin millä ihmeen härvelillä se sitten siellä 300m olisi tiukemmassa nipussa?
Kun se luoti lähtee piipusta, niin sen linja on nopeuden ja sivutuulen määrittämä.
Eihän se nyt v..u voi rueta siellä matkalla säätymään, oli vaikka mikä turpajarru millä säädöillä.
Posse, pidetään nää hommat simplenä.
Tiukka rihlannousu voi ylivakauttaa luodin ja aiheuttaa sen kärkeen prekessiota lennon alkuvaiheessa, jolloin luoti kiertää spiraalimaisesti tangentin ympäri. Esim omassa 1:7" rihlatussa arskassa on tullut todettua kevyemmillä luodeilla useasti että 100-200 metriin ammuttaessa tulee usein pahviin suhteellisesti ja joskus jopa absoluuttisestikin isompaa kasaa kuin 300 metriin, johon mennessä luoti tuntuu vakautuvan uomiinsa.
Ammunnassa teoria ja käytäntö ei aina mene yksiin.
Teoriassa lentoajan pidentyessä olosuhteiden vaikutus kasvaa ja käyntiä pitäisi sen takia testailla lyhyillä matkoille.
Käytännössä taas parhaan lopputuloksen saa kun testaa suoraan sille matkalle mihin aikoo patruunaa käyttää.
Lainaus käyttäjältä: Una - tammikuu 24, 2026, 23:08Lainaus käyttäjältä: KRG - tammikuu 23, 2026, 21:01Miten se luoti tietää sen matkan?
Mie oon varmaan tyhmä, mutta mie jos teen lataustestiä, niin se paperi on on 100m päässä.
Yleensä varmaan 100m moni sen tekee??
Jos se lataus ei käy 100m nätisti, niin millä ihmeen härvelillä se sitten siellä 300m olisi tiukemmassa nipussa?
Kun se luoti lähtee piipusta, niin sen linja on nopeuden ja sivutuulen määrittämä.
Eihän se nyt v..u voi rueta siellä matkalla säätymään, oli vaikka mikä turpajarru millä säädöillä.
Posse, pidetään nää hommat simplenä.
Tiukka rihlannousu voi ylivakauttaa luodin ja aiheuttaa sen kärkeen prekessiota lennon alkuvaiheessa, jolloin luoti kiertää spiraalimaisesti tangentin ympäri. Esim omassa 1:7" rihlatussa arskassa on tullut todettua kevyemmillä luodeilla useasti että 100-200 metriin ammuttaessa tulee usein pahviin suhteellisesti ja joskus jopa absoluuttisestikin isompaa kasaa kuin 300 metriin, johon mennessä luoti tuntuu vakautuvan uomiinsa.
Jos hajonta vaihtelee kuten tuossa sanoit, niin se tarkoittaa ettet ole testannut kunnolla.
Siksi pitää käyttää isoja laukausmääriä testikasaa ampuessa että saa toistettavan tuloksen.
Viiden laukauksen kasoilla voi tosiaan näyttää että 300 metriin ampuu pienempää nippua kuin 100 metriin vaikka kyse on vain sattumasta.
Litz on tuosta vaappumisestakin kirjoittanut. Jos uskomme häntä niin se on isompaa loivalla rihlannousulla ja tasaantuu reilusti alle sadan metrin piipunsuusta.
Eikä se missään vaiheessa ole niin suurta että tekisi isompaa kasaa 3x pidemmällä matkalla.
Jos ei tunnelia ole käytettävissä niin 100m on hyvä matka isojen kiväärien kanssa kun siinä tuulen vaikutus pysyy vähäisenä mutta hajontaa kuotenkin tulee sen verran että erottaa laukaukset toisistaan.
Kun käytetään kunnollista luotia ja sille riittävää rihlannousua niin ei se tarkkuus mihinkään mystisesti katoa.
Jos ammutaan tasaperäistä luotia niin se on lyhyillä matkoilla ja hyvässä kelissä tarkempi. Veneperäinen luoti taas on paremman ulkoballistiikan takia parempi pitkille matkoille.
Ballistiikka on fysiikkaa ja sen voi laskea mutta se vaatii että lähtöarvot on tiedossa, olosuhteet on muuttuvia eikä niitä voi siihen laskentaan sisällyttää. 1000m matkalle mahtuu enemmän vaihtelua kuin 100m matkalle.
Lopputuloksen kannalta kannattaa pyrkiä sulkemaan pois kaikki tekijät joista tulee virhettä. Virhettä lisää myös se inhimillinen tekijä joka osin tiedostamattaan korjaa tuloksia mieleisekseen, hylkää testit jotka ei olleet mieleisiä ja keskittyy niihin jotka oli parempia. Pitäisi olla laboratorio-olosuhteet käytössä missä virhemarginaalit huomioidaan ja asiantuntija analysoi tulokset.
Suoraviivaisinta on testailla lataukset sille matkalle mihin sitä patruunaa kehittää. Tasaperäisiä luoteja kannattaa testailla lyhyelle matkalla ja veneperäiset pitkälle.
Ite oon niin oldskool, jotta teen testit 100m, ja mitkä toimii siinä, niin se lataus jää.
Tuneria olen kokeillut, mm se sika kallis Saksalainen ja sit on yks MKM & Auderen tekemeä proto, joka sellaiseksi taisi jäädä ;D .
Suujarru ei viiti enää juuri ampua, kun se meteli saa päänsäryn aikaan.
Mutta voihan se olla tuo totta, jotta tunerilla se luodin lento on muuttuva ajoitteinen.
Ei tullut kauheasti noita testattua, ja varsinkin siinä vaiheessa kun tuonne ampumaradalle tuli vaimennin
pakko, niin jarrulla ampuminen loppui siihen, saa nähä että saako sitä ampumarataa auki etes tänä vuonna.
Pahoitteluni, jos kärkkäästi tuossa asiani ilmaisin PoweredbyNiko, otatko anteeksi pyynnön vastaan?
Lainaus käyttäjältä: MK - tammikuu 25, 2026, 10:21Suoraviivaisinta on testailla lataukset sille matkalle mihin sitä patruunaa kehittää. Tasaperäisiä luoteja kannattaa testailla lyhyelle matkalla ja veneperäiset pitkälle.
Sehän tässä juuri on ongelma ettei kellään ole laboratorio-olosuhteita pitkälle matkalle.
Sensijaan on ballistiikka-ohjelmia paljonkin millä voi luoteja vertailla ja niiden perusteella valita ne luodit mitä alkaa edes kokeilemaan.
Mutta silti ne tarkkuuskokeilut on pakko tehdä suht. lyhyelle matkalle koska matkan kasvaessa tulee niin paljon muita muuttujia.
Jos ajatellaan ks. kaliiperilla 800 metrin matkaa niin kuinka paljon testiä vaaditaan että pystyy varmasti sanomaan yhden luodin olevan toista parempi? 1m/s sivutuulen muutos tarkoittaa yli 0,5MRad virhettä. Eihän tuollaisista muuttujista pysty tavallinen harrastaja pysymään niin hyvin perillä että luotettavaa vertailua saisi.
Peuralallakin vain 100m tunneli.
Matkan kasvaessa se peruskäynti on lineaarinen kulmaminuuteissa mutta olosuhteiden vaikutus on lähelle nelinkertainen matkan suhteen. Sen takia tuo peruskäynnin merkitys vähenee pitkälle matkalle ja olosuhteiden vaikutus muuttuu merkittäväksi. Testaaminen kannattaa aina yhdistää harjoitteluun sille matkalle mille sitä patruunaa kehittää, samalla oppii lisää tuulen lukemisesta ym olosuhteista. Jos 308 ampuu kilometriin niin normaaliolosuhteissa on samantekevää onko käynti 0.5 vai 1.0 MOA 100m.
Lainaus käyttäjältä: MK - tammikuu 25, 2026, 14:01Matkan kasvaessa se peruskäynti on lineaarinen kulmaminuuteissa mutta olosuhteiden vaikutus on lähelle nelinkertainen matkan suhteen...
Hyvin pitkälti samaa mieltä.
Minä teen kertaalleen kunnolla sen tarkkuustestin 100 metriin ja sen jälkeen en siitä murehdi ellei tule erityistä syytä.
Kun se on kerran kunnolla testattu niin pitkälle(kin) ampuessa tietää että osuminen on itsestä kiinni.
Voi keskittyä omaan suoritukseen ja tuulenlukuun, eikä tarvitse murehtia että toimiiko ase/patruunayhdistelmä.
Kuten aiemmin mainitsin, käytän 11g lockbasea. Se ei ole ballistisesti paras eikä varmaan tarkinkaan mutta erot parhaaseen mahdolliseen on niin pieniä että muut tekijät vaikuttaa moninkertaisesti enemmän.
No niin.
Nyt on ammuttu 10 laukauksen testisarjat kolmella eri latauksella. Alunperin oli tarkoitus käydä ampumassa 300m radalla mutta testit tehtiin kuitenkin 150m radalla. Lataukset olivat 2.69g, 2.71g sekä 2.73, joka oli Vihtavuoren N150 maksimiksi tarjoama annos. Laukauksia ammuttiin tauluun omille alueilleen vuoronp perää niin että joka kierroksella ammuttiin 1 laukaus kutakin latausta. Nopeudet mitattiin Garminin Xerolla ja pakkasta testin aikana oli -7 astetta.
Pienin nopeuden keskihajonta 3.4 m/s sekä pienin kasa 36 mm saatiin pienimmällä 2.69 g latauksella. Keskimmäisellä sarjalla mahtui mukaan 2 hieman epäilyttävää nopeutta jotka keikauttivat keskihajonnan 12.7 m/s tienoille :D Jos tätä jätti pois nuo pahimmat niin keskihajonta oli 4.4 m/s. Kasan koko oli 47 mm. Kolmannella sarjalla keskihajonta oli 4.7 m/s luokkaa kasan olessa isoin 61 mm. Siinä oli pari selkeästi porukasta irtaantunutta osumaa.
Keskihajonnan perusteella taidan keskittyä keräämään kokemuksia ja tilastodataa tuolla pienimmällä latauksella.
Liitteenä kuvat osumista sekä taulukoituna nopeudet.
Mie teen ite aina niin, että 5-10 ptr on yhtä ruutikuormaa, sitten + 3-5 grainia seuraava erä, jossa 5-10 patruunaa.
Ihan sillä vanhan ajan tikapuu testillä ammun.
Näin ite toiminut ja se on antanut käynnin äkkiä, ei tarttee kahtaa kertaa ampua.
Erik Cortinalla oli hyviä mietteitä yhdellä videolla viime vuoden puolella.
Pätee kaliperiin kuin kaliperiin nuo ohjeet.
Uskottava suoritus Mursulta :) 10 laukausta antaa jo tilastollista uskottavuutta vs. yhden puolan tikapuut ;)
Tikapuutesteistä sen verran että sehän on vain pikaväylä sen ruutipanoksen lähelle jolla ao. luoti kyseisessä aseessa toimii. Kun oikea hehtaari on löytynyt niin testataan lisää. Näin ei tarvitse ampua 10lks kasoja joka ruutipanokselle 0,01g välein joita taulukosta löytyy.
Eilen piipahdettiin testaamassa samaa em. erää ja toki siinä samassa myös paikkatäppähaastetta, joskin "omaan 16mm" täppään. Eipä se taaskaan onnistunut :D
Ammuin 100m:stä kolme 5lks sarjaa, joista kaksi kylmää/puhdasta piippua, yksi 5lks-sarja minuutin laukausvälillä ja lopuksi yksi 10lks-sarja minuuttiin, eli 10s laukausvälillä.
Yhteensä 25lks.
AVG 849,5
STD 5,7
ES 15,2
Sarja 1. 5lks (Puhdas ja kylmä piippu)
AVG 850,4
STD 6,1
ES 14,5
Sarja 2. 5lks
AVG 854,6
STD 7,1
ES 17,2
Sarja 3. 10lks (ammunta-aika 1min)
AVG 848,1
STD 6,7
ES 21,4
Sarja 4. 5lks (paikkatäppähaaste, ammunta-aika 5min)
AVG 846,2
STD 3,0
ES 7,5
Ainakin omalla kohdalla nopeasti ampuminen aiheuttaa hajontaa sekä lähtönopeuksissa, että suoritustasossa yleisesti. Mikäli ampuminen alkoi yhtään kestää, alkoi ruuti paistua selvästi ja lähdot nousi 10-20m/s. Näistä kymmenestä kolmessa oli selvästi korkeampi lähtönopeus (853,1, 853,4 ja 863,1). Nämä kun poistaa datasta, STD laskee 6,7->2,7 ja ES 21,4->6,1. Pitänee tehdä ihan kliinistä testiammuntaa vielä. Paistaa patruunoita oikein kunnolla ja mittailee lämmöt ja nopeudet.
Lisäksi kävin ampumassa testikasan 10lks 260m, mutta Garmin jäi kaverille 100m radalle, joten harmittavasti en saanut lähtönopeusdataa lainkaan. Kutakuinkin samaa n. 1MOA käyntiä edelleen roiskimalla. Ensi kerralla hierotaan myös tässä kohtaa "paikkatäppähaasteen"-omaisesti, ja pidetään reilut laukausvälit.
Lainaus käyttäjältä: KRG - tammikuu 25, 2026, 20:29Mie teen ite aina niin, että 5-10 ptr on yhtä ruutikuormaa, sitten + 3-5 grainia seuraava erä, jossa 5-10 patruunaa.
Ihan sillä vanhan ajan tikapuu testillä ammun.
Näin ite toiminut ja se on antanut käynnin äkkiä, ei tarttee kahtaa kertaa ampua.
Paljonko suunnilleen on ollut eroa parhaimman ja huonoimman kasan koossa?
Onko kokemuksia 10.85 scenarista N135 ruudilla? Kävisi sama ruuti 8 grammaisiin ja 10.85 grammaisiin luoteihin.
Lainaus käyttäjältä: rkr - tammikuu 27, 2026, 07:33Onko kokemuksia 10.85 scenarista N135 ruudilla? Kävisi sama ruuti 8 grammaisiin ja 10.85 grammaisiin luoteihin.
Itellä käynyt ihan ok. Vasen kasa on 6lks 10.85 ja 2.5g n135
Lainaus käyttäjältä: Tikkatactoes - tammikuu 27, 2026, 10:18Lainaus käyttäjältä: rkr - tammikuu 27, 2026, 07:33Onko kokemuksia 10.85 scenarista N135 ruudilla? Kävisi sama ruuti 8 grammaisiin ja 10.85 grammaisiin luoteihin.
Itellä käynyt ihan ok. Vasen kasa on 6lks 10.85 ja 2.5g n135
Ihan ok? :D
Lainaus käyttäjältä: JaM7 - tammikuu 27, 2026, 12:12Lainaus käyttäjältä: Tikkatactoes - tammikuu 27, 2026, 10:18Lainaus käyttäjältä: rkr - tammikuu 27, 2026, 07:33Onko kokemuksia 10.85 scenarista N135 ruudilla? Kävisi sama ruuti 8 grammaisiin ja 10.85 grammaisiin luoteihin.
Itellä käynyt ihan ok. Vasen kasa on 6lks 10.85 ja 2.5g n135
Ihan ok? :D
Ihan ok joo. Jos ampuu 10lks kasoja niin se kasan koko menee sinne 25mm paikkeille, mikä ehkä realistisempi käynti. Tuo kasa on 12mm.
Luoti on tarkka jos piipulle sopii, aikoinaan kun tuli testailtua kaikenlaista kuulaa 300M ja ammuttiin aina 5+5 ja siitä ka: niin selvis mikä käy.
Pienimmät kasat oli alta 15mm mutta ka: tahto mennä 3o:n pintaan.
Vieläki on yks taulu tallessa jossa 5+5 on 24,8mm 300M muistaakseni.
Tuo on ollut jäätävä suoritus.
Mikä ase, patruuna ja optiikka oli kyseessä, kun tuon ammuit?
Pyssy remariin koottu silenin 12 piipulla S&b 12-50 ja tuo Scenu 11.3 140 2,7g maltilliset nopeudet 780 paikkeilla.
Minakin kehittelin 10 vuotta sitten latausta 1000 yardille, 54R.
Paadyin lopulta 100yds testien perusteella Vargetista H4350 and magnum nalli, WLR-M. Luotina SMK174gn. H4350 on nopeudeltaan aika samanlainen kuin V N150.
Nopeushajonnan minimointi johti myoskin lievaan crimppiin, nutta tama saattoi johtua siita etta 54R kivaarin rihlat oli niin kaukana.
Minun .308Win lataus on
-SMK168
-GGG NATO hylsy, vahemman tilaa kuin .308
-H4350, 2.72g tai 42gns
-WLR-M
-lieva crimmpi
-nopeushajonta SD 10fps
Lieva crimmpi minulla laskee vel SD:ta kun rihlat on kaukana.
Kaytin aikaisemmin CCI-200 nallia mutta silla oli paljon nopeushajontaa ja harva missi kylmassa.
(https://lh3.googleusercontent.com/pw/AP1GczPvZpVo5Y4t84u5u-RdXucH4L3mZl8aeYgRTdHsivxjGrQOyyfyLT9LzGpRhLUNzORTagom-lst3y8hoSYp9-X6IkBDCJ2isDYZhV8zv6x3ueEgCJYBRrvIeCMPCy1xAMsYbrCv6mOatGBVrY2Kigx8vA=w1637-h1228-s-no-gm?authuser=0)
Tuo 300M:kin on, että ilman viirejäkin on vaikea saada tasaista sarjaa, pitemmät matkat hukkuu muuhun kohinaan.
Saattaa olla 20:kympin kasoja pari ja sitte leviää 5-6 senttiin loput.
Omasta mielestä tuohon 3:sataan vielä aseen käynti on todennettavissa.
No niin :D
Nyt on taas hieman tullut harrastettua. Enpä ole vielä päässyt 300 metrin radalle kokeilemaan kun olen tehnyt uusia kokeiluita sakolaisten hylsyjen sijaan lapualaisilla, joita sain latausvälineiden mukana.
Huomasin että reddingin s-tyypin supistusrinkula (.336), joka minulla on, soveltuu paremmin noille vähän paksumpikaulaisille lapualaisille kuin sakolaisille hylsyille. Tästä taisi jossain ketjussa ollakin jotain kirjoittelua että sakolaiselle kenties .335 olisi passelimpi.
Tein noilla lapualaisilla ensin kokeeksi 10 sarjan tuolla 2.69g annoksella ja näytti antavan tasaisempia lähtöjä sekä kasakin sattui tiivistymään hieman. Lähtönopeusdatan keruussa oli hieman ongelmia joten niitä ei tästä sarjasta tullut kattavasti. Sain jonkin verran lukemia talteen ja näytti niiden valossa että lähtönopeuserot olivat tasaisempia kuin aikaisemmat kokeilut sakon hylsyillä. Liekö kaulan jännityksestä erot vai tilavuudesta...
Kokeilun tulos vaikutti sen verran kiinnostavalta, että tein vielä 10 paukun koesarjat VV N150 2.71 g, 2.72 g ja 2.73 g (taulukko max) latauksilla lapuan hylsyihin.
Sarjat ammuttiin noin -8 asteen pakkasessa 150 metrin radalla. Ammunta suoritettiin siten että 10 lks aina yhtä latausta ammuttiin noin 10-15 minuutin aikana pyrkien pitämään piipun lämpötila jotenkin aisoissa. Alustana toimi ampuma pöytä ja ase oli tuettuna bipodille ja pussukka perän alla.
Sarja 1 (2.71 g):
-keskinopeus 775.2 m/s
-keskihajonta 4.1 m/s
-kasan koko 31.5 mm / 150 m
Sarja 2 (2.72 g):
-keskinopeus 780.0 m/s
-keskihajonta 4.1 m/s
-kasan koko 33 mm / 150 m
Sarja 3 (2.73 g):
-keskinopeus 785.8 m/s
-keskihajonta 2.8 m/s
-kasan koko 35,5 mm / 150 m
Kaikki em. lataukset suoriutuivat hyvin alle MOA:n joten tässä kohtaa taitaa kuitenkin tuo vauhti ja isoin lataus viedä voiton.
Tässä kohtaa tosin lienee ehkä fiksua hankkia noita lapuan hylsyjä uudet 200 kipaletta jolloin olisi nekin samaa erää ja sitä kautta tasalaatuisempia kun tietää montako kertaa ammuttuja tulee ladattua.
Mainittakoon vielä että en siis pidä sakolaisia huonompina hylsyinä vaan satuin arpomaan tuon supistusholkin koon näköjään lapaualaisille hylsyille sopivan.
Joku joogamaton pala pöydän ja bipodin välissä? Tulee vähemmän bipod bouncea? Kasat sinänsä on kyllä hyviä, jatkuvasti reilusti alle MOA on arkielämässä hyvä tulos 150m. Itsellekin kelpaisi, toki 150m tullut ammuttua lähinnä makuulta, polvelta, tai (viimekerralla aloittejin aloitteesta) pystystä.
Lainaus käyttäjältä: jtlassila99 - helmikuu 12, 2026, 02:29Minakin kehittelin 10 vuotta sitten latausta 1000 yardille, 54R.
Paadyin lopulta 100yds testien perusteella Vargetista H4350 and magnum nalli, WLR-M. Luotina SMK174gn. H4350 on nopeudeltaan aika samanlainen kuin V N150.
Nopeushajonnan minimointi johti myoskin lievaan crimppiin, nutta tama saattoi johtua siita etta 54R kivaarin rihlat oli niin kaukana.
Minun .308Win lataus on
-SMK168
-GGG NATO hylsy, vahemman tilaa kuin .308
-H4350, 2.72g tai 42gns
-WLR-M
-lieva crimmpi
-nopeushajonta SD 10fps
Lieva crimmpi minulla laskee vel SD:ta kun rihlat on kaukana.
Kaytin aikaisemmin CCI-200 nallia mutta silla oli paljon nopeushajontaa ja harva missi kylmassa.
Tuosta H4350 ruudista: Siivosin eilen paikkoja kellarissa ja selasin vanhoja muistiinpanoja. GGG Nato hylsyyn mahtuu vain max 44gn H4350 ruutia luodin kanssa. Silla ei ole nopeutta riittavasti pitkalle matkalle. 308W hylsyyn mahtuu enemman mutta en ole testannut mahtuisiko 48+gns.
Minun M1A 7.62 Nato lataus on 42gn Vargettia, SMK168,jolla on nopeutta mutta en ole ampunut 600yds pitemmalle.
Lainaus käyttäjältä: Mursu - helmikuu 16, 2026, 15:21No niin :D
Nyt on taas hieman tullut harrastettua. Enpä ole vielä päässyt 300 metrin radalle kokeilemaan kun olen tehnyt uusia kokeiluita sakolaisten hylsyjen sijaan lapualaisilla, joita sain latausvälineiden mukana.
Huomasin että reddingin s-tyypin supistusrinkula (.336), joka minulla on, soveltuu paremmin noille vähän paksumpikaulaisille lapualaisille kuin sakolaisille hylsyille. Tästä taisi jossain ketjussa ollakin jotain kirjoittelua että sakolaiselle kenties .335 olisi passelimpi.
Tein noilla lapualaisilla ensin kokeeksi 10 sarjan tuolla 2.69g annoksella ja näytti antavan tasaisempia lähtöjä sekä kasakin sattui tiivistymään hieman. Lähtönopeusdatan keruussa oli hieman ongelmia joten niitä ei tästä sarjasta tullut kattavasti. Sain jonkin verran lukemia talteen ja näytti niiden valossa että lähtönopeuserot olivat tasaisempia kuin aikaisemmat kokeilut sakon hylsyillä. Liekö kaulan jännityksestä erot vai tilavuudesta...
Kokeilun tulos vaikutti sen verran kiinnostavalta, että tein vielä 10 paukun koesarjat VV N150 2.71 g, 2.72 g ja 2.73 g (taulukko max) latauksilla lapuan hylsyihin.
Sarjat ammuttiin noin -8 asteen pakkasessa 150 metrin radalla. Ammunta suoritettiin siten että 10 lks aina yhtä latausta ammuttiin noin 10-15 minuutin aikana pyrkien pitämään piipun lämpötila jotenkin aisoissa. Alustana toimi ampuma pöytä ja ase oli tuettuna bipodille ja pussukka perän alla.
Sarja 1 (2.71 g):
-keskinopeus 775.2 m/s
-keskihajonta 4.1 m/s
-kasan koko 31.5 mm / 150 m
Sarja 2 (2.72 g):
-keskinopeus 780.0 m/s
-keskihajonta 4.1 m/s
-kasan koko 33 mm / 150 m
Sarja 3 (2.73 g):
-keskinopeus 785.8 m/s
-keskihajonta 2.8 m/s
-kasan koko 35,5 mm / 150 m
Kaikki em. lataukset suoriutuivat hyvin alle MOA:n joten tässä kohtaa taitaa kuitenkin tuo vauhti ja isoin lataus viedä voiton.
Tässä kohtaa tosin lienee ehkä fiksua hankkia noita lapuan hylsyjä uudet 200 kipaletta jolloin olisi nekin samaa erää ja sitä kautta tasalaatuisempia kun tietää montako kertaa ammuttuja tulee ladattua.
Mainittakoon vielä että en siis pidä sakolaisia huonompina hylsyinä vaan satuin arpomaan tuon supistusholkin koon näköjään lapaualaisille hylsyille sopivan.
Keskihajonta nayttaa hyvalta!
tuommosen löysin ootteko lataillu lussuja latauksia 5-600ms 308 (siis vielä lussumpia;)) N32 stin star ruutilla
https://www.ar15.com/forums/Armory/N32C-Tin-Star-equivalent-of-The-Load-in-308-Win-updated-with-range-report-/42-497354/
videossa ampuu 308 150grain luoti 15 grain lataus
Joo, noita tuli aikoinaan kokeiltua aika paljonkin. 8g FMJ:tä pääasiassa ja H&N pinnoitettuja. Ei juurikaan rekyyliä ja ääni normilatausta hiljaisempi. Tarkkuus suht OK, mutta aina oli joku kärpänen seassa. 8g luodilla sai laittaa hylsyn täyteen, mutta alkoi olla jo siinä rajoilla ylipaineen kanssa. 8g FMJ ja N32C 19gr ja vauhtia 627 m/s. Sitten taas 6.5g leikkuriluoti 20gr ja nopeutta jo 911m/s. 8g on aliääninen 7.4gr annoksella. Riista-lehden 1/2018 numerossa on näistä myös jotain juttua.
muistelinki että jossain lehessä oli ja kattelinki sitä vaan en löytäny latasin sillo 22-250 ja ihan sattuki
pitää testata joku päivä 08ki
tuossa pikku yrittelyä nuilla 308siksi muokatuilla 30-06 hylsyillä(sorvattu kaula mutta jätetty paksummaksi (halpis sorvi huonon jälen tekee eikä taidoillakaan voi kehua no laiskotti en kehannu foresteria viritellä ku siinä tärkeemmät säädöt:) 7mm;) ruutiakkaa ei ollu n150 ni nuihin paisutteluihin purkkien jämät laitoin yllättävän hyvin sattu näillä ammunnoilla ihan yllätyin vanhoista testeistä katoin tuon n140 (lapua sierra bergeri bergeri oli ollu tarkin) ja sierran opuksesta cfe (oli 175selle pikkasen liian kiree paisutukseen siks vain 2 tuossa yhessä nipussa)
(https://i.ibb.co/xT1QYxH/3006.jpg) (https://ibb.co/xT1QYxH)
(https://i.ibb.co/bgd5SZqr/30-06.jpg) (https://ibb.co/bgd5SZqr)