TA-kiväärille varusteineen saa helposti kertymään painoa 7 kiloa tai yli, mutta jos tavoitteena olisi kevyesti mukana kulkeva, vähintään kilometriin yltävä kivääri, niin millainen se olisi? Kuinka kevyen aseesta varusteineen saisi ilman että se menettäisi käyttökelpoisuutensa TA-aseena?
Ossi
Itsellä on sama käynyt useasti mielessä. Markkinoilla olevista varsinaisista TA aseista kevyimpi ovat kai Tikka T3 Tactical (3,7kg)ja Steyer 69(4,2kg). Espon custom M75 Sako on yllättävän tarkka eikä paina paljoa Mac Millanin A4:llakaan.
Metsästysaeet sopivat sikäli minusta huonommin ta touhuun että niiden ampumaergonomia ei ole kovin hyvä makuulta, jolloin pitkän ma<tkan laukaus hankaloituu.
Ohessa linkki Sauerin Classic Syntheticiin, josta 6,5-284 sena saisi melko kevyen ta-aseen vaihtamalla tukin esim Mac millaniin. Sauerin tarkuus pitäisi olla riittävä ainakin ekan 5 laukauksen ajan.
Vaihtopiipuksi kun ostaa esim kevyen 9,3X62 sen ja raskaamman 308win, niin hirvihommat ja hirvirata sujuvat vaivatta.
Toki tuolloin tarvittaisiin myös kolme eri kiikaria Apelin jaloin.
http://www.sauer-waffen.de/index.php?id=231&lang=en
http://www.sauer-waffen.de/index.php?id=231&lang=en
"Projekti odottaa kirjoittajan äkillistä rikastumista"
EDIT: Komponenttien painot punnittu vaassa.
Ase Tikka T3 Lite 6.5X55 (voi porauttaa 6.5X284:ksi mutta vaatii aseseppää eikä ole välttämätöntä), piipun pituus 570mm, saa M14X1 vaimenninkierteellä tehtaalta: 2800 grammaa
Bipodi: Harris S-LM, 430 grammaa
Vaimennin: AU Compact tai AU S5, paino 536 grammaa
Optilockit: 30mm, mediumit, kallistetaan tarpeen mukaan, 198 grammaa
Tähtäin: Leupold 3.5-10X40 M3 1-tason TMR-ristikolla 553 grammaa + Butler Creekit=590 grammaa
Kantohihna: luokkaa 200 grammaa Uncle Mikes lenkkeineen
Yhteensä noin: 4754 grammaa (7mm Rem Mag tai 300 Win mag olisi sitten 0,1 kiloa lisää ja pituutta piipulle tulee 50mm lisää). 7mm rem Magilla ja Bergerin VLD-luodeille ase olisi ballistiikan puolesta käytettävissä jonnekin 1300-1400m saakka.
Jos tinkii vaimentimesta niin jäädään alle 4,3kilon mikä on 1000 metrin aseesta aika vähän. Hihna pois ja ollaan lähellä neljää kiloa. Tässä vaiheessa ei aseseppää ole vaivattu vielä yhtään.
Ja härveliä saa tietenkin vasenkätisenäkin jos on oikeakätisrajoittunut :-)
Pelkkä ase + tähtäin/jalusta + bipodi = 4018 grammaa. Ilman bipodia 3588 grammaa.
"kenttäkäytössä" nyt T3 Varmint, Cal .300 wsm.
6-24-42 putkella, matalimmat optilockit, ramblerin parker-hale kopio bibodilla painoa noin 5 kg.
Vaimentimella tulisi lisää massaa jo valmiiksi etupainoiseen pakettiin, tosin .300 wsm paukkuu kiitettävästi ilman joten ennemmin kantaa puoli kiloa lisää painoa kuin menettää kuulonsa.
Tehtaan tukki tuntuu itselläni ainakin sopivan TA tyyppiseen ammuntaan makuulta ja vaihtelevista asennoista, eikä suurempia moitteita ole.
kaliberin aiheuttama suurin ongelma lienee pieni lipaskapasiteetti 3+1 mikä häiritsee ainakin itseäni (jollain tietoa isommista lippaista?).
viiden kilon asetta pystyy kantamaan ihan miellyttävästi pitempiäkin matkoja, ja tällä kokoonpanolla osuu vähä haulikkoa kauemmaksikin, tosin kilometriin ei ole vielä kokeiltu.
pitänee ottaa joskus mukaan pitkälle radalle.
Kaikenkaikkiaan ihan sopiva TA-ase, ei ehkä ensimäinen valinta kisoihin itsellä mutta sama ase soveltuu metsästykseen ja TA toimintaan, Metässä kun ei innosta päälle 7 kg jalosia ja TRG:eitä kanniskella.
-T.T.Y
Jos pelkkää keveyttä hakee niin itse jättäisin vaimentimen & etutuet kättelyssä pois ja panostaisin alusta asti kunnolla mietittyyn kokonaisuuteen käyttäen reppu- hihna- ja irrallista monopod-tukea. Ilman tukea ei osu.
Kantojärjestelmän kiinnitysten sijainneilla on iso osa. Paksupiippuisissa aseissa painopiste on usein kantamista ajatellen epäedullisessa paikassa.
Jos ammut laseria käyttäen niin piipun voi katkaista lyhemmäksikin ilman, että osunta suuremmin kärsii. Lyhyempi piippu on jäykkä ja tämä taas lisää tarkkuutta. Lyhytpiippuinen ase on kätevä kuljettaa. Alentuneet lähtönopeudet syövät lentorataa, liikkuvan maalin ja tuulen ennakoita, mutta tarkkuudessa ei muuten kärsitä alueella jossa luoti pysyy vielä ääntä nopeampana. Tästä syystä kilsan matka edellyttää käytettävältä kaliiperilta jo aika paljon.
Keveys ja kuljetettavuus eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Yleisergonomia, kokonaismitat ja painotukset ovat tärkeitä.
Totta että jos keveyttä hakee niin ylimääräiset tilephöörit voi jättää pois. T3 Lite, Optilockit ja mainittu Leupold ja ollaan vasta noin 3,6-3,7 kilon paikkeilla. Tähtäintä keventämällä ja ostamalla jotkut BR-tuotteen alumiinijalat päästään varmasti alle 3,5 kilon helposti.
Repputuessa on yleensä se haaste että repussa on minimimäärä kamaa josta suurin osa on ulkona kun ollaan tuliasemassa. Tällöin repun antama tuki voi olla aika vähäinen. Pikatuliasemassa toimii jo paremmin kun repusta ei pureta liiemmin mitään ulos.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Repputuki on helppo valmistaa rakenteelliseksi niin, että repun sisällön määrä ei juuri vaikuta asiaan.
Täällä Hämeessä ja miksei muuaalakin usein sammalpäällysteinen kivi tai mätäs on erinomainen tai hyvä tuki aseelle. Satulareppu jota käytän jahdissa toimii suhteellisen hyvin tukena vajaa kuormallakin. Sen sijaan esim Deuter reppuni on osan kamastaan menenettäneenä avuton. Jos aikaa on enemmän, niin korkea riuista ja irtohihnasta tehty tripodi toimii hyvin eikä lisää painoa koska irtohihna ei paljoa paina ja puukkohan on jokaisella muutenkin mukanaan.
Häyhä totesi häntä haastateltaessa ettei hänen mielestään Ta ase saa painaa enemmän kuin silloinen sotilaskivääri (n 4,5kg). Perusteena hänen mukaansa oli se että painavamman aseen kanssa liike muodostuu, väkisinkin etenijän paljastavaksi ja että liikkuminen painavamman aseen kanssa käy pitkän päälle liian raskaaksi, kun joutuu etenemään muiden kanssa joilla on puolta kevyempi aseistus.
Tätä taustaa vasten mielestäni tarvittaisiin tulituki tarkka-ampujille, kevyempi puoliautomaattinen ta ase korvaamaan käytöstä poistuva sinällään loistava Dragunov. TRG-42(KIV2000) on oikea ase paikallaan, mutta on ta tehtäviä, joissa kaivattaisiin kompaktimpaa kokoa ja pienempää painoa ja mahdollisesti myös suurempaa tulivoimaa. Näitä tehtäviähän on lähinnä AKE toiminnassa ja Sissitoiminnassa. Paino/koko/tarkuus/toimitavarmuus/tulivoima huomioden Dragunov on suorastaan nerokas siihen tehtävään nähden mihin se alunperin tehtiin, eli ryhmän/joukkueen tuentaan vaikeasti löydettäviä maaleja vastaan.
Valitettava tosiasian on että mikäli pitkälle matkalle halutaan vaikuttaa suurella todennäköisyydellä, muodostuu aseen paino väistämättä liki 7kg, jollei näin olisi kaikki suuretkin armeijat käyttäisivät kevyempää asetta. Keskiraskaalla aseella kuten TRG-42 voidaan kuitenkin toimia lähes yhtä pitkälle kuin 50BMG:llä kuitenkin huomattavasti kevyemmällä massalla. TRG:tä voi kuitenkin maastossakin vielä järjellisesti kuljetella, joten tavallaan KIV2000 on kevyt ta ase. Asia riippuu vaan siitä mihin sitä vertaa.
Harrastajakäytössä toki tuolainen kiikareineen 4,5kg ase on toki kiva ja käytännöllinen kunhan ei vakavissaan pyritä jatkuvasti toimimaan 1000m asti. Voi tulla pahoja pettymyksiä, jos ampujan taidot ei ole ylivuotavan hyvät.
Piti oikeen mennä ja punnita mun AR-10 projekti. Kiikari+täysi lipas+kivääri = n.6kg.
Onko tuo nyt sitten tarpeeksi kevyt? :)
Tälläinen vanhahko vietiketju ponnahti esiin ja uteliaana kiinnostaisi kuulla onko materiaalitekniikan kehitys tuonut myös painon kevennystä nykykalustoon?
"Harrastajakäytössä toki tuolainen kiikareineen 4,5kg ase on toki kiva ja käytännöllinen kunhan ei vakavissaan pyritä jatkuvasti toimimaan 1000m asti. Voi tulla pahoja pettymyksiä, jos ampujan taidot ei ole ylivuotavan hyvät.[/quote]"
Onko tuolle muuta perustetta kuin kevyen aseen hankalahko ammuttavuus "herkkä"?
Vanhaan topicciin pari ajatusta.
Kevytpiippuinen ase on vaikeampi ammuttava ja pikatulella osumapiste voi vaeltaa. TA-hommissa pikatulta kuitenkin harvemmin tarvitaan ja silloin 0.5 Moan kasoja harvemmin tarvitaan.
Ohutpiippuisen aseen rekyylikäytöksen ja tarkkuudenkin saa laatuvaimentimella hyvälle tolalle. Esim AU SL5 aseeseen 14x1m kierteellä jolloin piipun paksuudeksi piipun suulla riittää esim. 16mm. Kaliperiksi 6.5x55 jos aihiona Tikka T3.
Pikkukaliiperit 6,5x55 260Rem 6,5x284 308 jne pysyy hyppysissä hyvin ilman jarruja ja vaimentimia. Piippunakin riittää "semi-varmint" jolloin kantavuutta saa säästettyä paukkuihin ja juomaveteen. Tai vaihtoehtoisesti muutama milli ulkokehältä ja vähän pituutta lisää. Kevyen pyssyn rekyylin saa vaimennettua hyvin kunnollisella perälevyllä, esim. Limbsaver 10011. Jos tuntuu että rekyyliä pitää silti saada suitsittua lisää niin suujarrun korvikkeeksi kannattaa vetää http://www.magnaport.com/rifle.html jolloin ei tule ylimääräistä painoa. Optiikka ja jalka painaa aina, ja kevyin ratkaisu taitaa olla vieläkin Optilockit suoraan kehykseen.
Tämän syksyn kanalintujahdissa mukanakulkenut "asejärjestelmä":
Tikka M-65
BR T8
Kahles ZF 95 10x42+Butlerin läpät
matalat Optilockit
keskikorkea ja kallistuva Harris
hihna
Painoa koko paketilla lataamattomana 5340g. Ilman vaimenninta painoa jää 4585g, ja bipodinkin poistamalla paino tippuu 4130g:aan. Kaliberina 6,5x55, piipunpituus 55mm ja profiili ohut, piipunsuun kierre M14x1. Normaaleilla paineilla 8g scenarin saa kulkemaan tuosta aika lyhyestä piipusta ~840m/s millä pääsee kilometriin yliäänisenä. Lisääkin vauhtia toki saa, mutta hylsyjen keston kustannuksella.. :shifty: . Ammuttavuus on hyvä myös täysin alkuperäisellä tukilla/perälevyllä. Ase on aikanaan pedattu A. Laurosen toimesta, joten osuntakaan ei vaeltele.
Kivääriä olen kuljettanut Eberlestockin X3 LoDrag-repussa, ja siinä se kulkee erinomaisen hyvin. Allekirjoita täysin LSa:n kommentin kantojärjestelmän tärkeydestä, samassa repussa kulkee myös pähkinätukkinen TRG-42:ni ongelmitta pitkätkin matkat.
Ja sama ase toimii muuten myös hirvimetsällä, tälle syksylle yksi laukaus/yksi kaato. Eri optiikalla tosin, ja luotina Norma Oryx. Naapuripassien kaverit vaan tuumasivat että laukaus kuulosti siltä että joku muu ampui jossain paljon kauempana, eli vaimennin kyllä toimii! Vaikkakin tekee kevyestä aseesta erittäin etupainoisen..
-J-
Melkosen lyhkänen piippu sulla :D. Itsellä on tässä T3 varmint + Nightforce NXS yhdistelmää kantaessa tullut monen moisia ajatuksia myös keveästä kivääristä. .260 remari lyhyellä piipulla (20", jopa 18"?), änkkäri nokalle. Reppu voisi toimia hyvin bipodina jne. Tukki edelleen olisi vähän iso kysymys, en oikein vieläkään jaksa ymmärtää miksi kivääreihin tehdään jotain muuta kuin oikeasti pistoolikahvaisia tukkeja joten moinen olisi kiva saada. Suuri kysymys lie myös että kuinka lyhyeksi piipun voisi käytännössä vetää? 20" taitaa olla peruskauraa mutta kuinka paljon siitä voisi lyhentää. Metsästyskäytössä tavallinen kuolevainen kuitenkin ampuu maksimissaan kolmeensataan metriin. Oikea TA-käyttö sitten tietenkin erikseen.
Se on ihan Tikkakoskella laitettu alkuperäinen piippu, ja käsittääkseni vielä ihan alkuperäisessä mitassaan koska vaimenninkierteen alla näkyy etutähtäimen ruuvinreiät. Tämä asehan on alunperinkin metsästysaseeksi suunniteltu, ja siinä hommassa väitän sen kyllä olevan aika pätevä! 8-) Tikkaan on tulossa McMillan A5, eli paino nousee hieman mutta ergonomiakin kyllä paranee. Samoin tasapaino vaimentimen kanssa paranee, toivottavasti. Eikä piipun/kaliberin vaihto 6,5-284:ksi ole kovin kummoinen juttu. Tällä hetkellä varsinaiset TA-ammunnat hoituu TRG:llä, joten kauheaa painetta Tikan muuttamiseen ei kyllä ole. Ja on ihan mukava tietää että teeren saisi ~500m:n päästä eräksi, jos vain osaisi ampua. Kalustosta se ei nimittäin jää kiinni vaan tukinpitäjästä! :whistle:
-J-
Edit: typon korjaus
Lainaus käyttäjältä: SO
Metallimöykky piipun suulla "vakioi" kevyen piipun käytöstä ja antaa ampuma-otteen virheitä hieman anteeksi. Kai se Magnaportkin toimii rekyylipoistoon mutta sitä en sillä vaimentimella ollut tällä kertaa hakemassa. TA-aseessa ei pieni vaimennin ole muutenkaan huono idea vaikka ilmankin toki pärjää.
Optiikan jaloissa voisi hakea keveyttä esim. BR-tuotteen tai JAKIn alujaloilla. Niihin tosin ei taida kallistuksia saada. Talley tekee myös alujalkoja Tikkaan.
Periaatteessa T3 Lite, Lite Stainless tai Camo Stainless kal 6.5X55, BR-jalat ja joku 40mm linssillä oleva Leupoldin Mark4 tähtäin hoitaisivat Kevyt-TA-kiväärin asiat kätevästi ilman mitään aseseppiä ihan sellaisenaan. Jos hakee sirompaa lukonkehystä niin voisi viritellä CZ 527 kal 7.62X39 -versiosta kevyehköllä 20" piipulla 6.5 Grendelin mutta se olisi sitten jo hieman hifistelyä ja kustannukset pommpaisi aika reilusti.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Kevytpiippuinen ase on vaikeampi ammuttava ja pikatulella osumapiste voi vaeltaa. TA-hommissa pikatulta kuitenkin harvemmin tarvitaan ja silloin 0.5 Moan kasoja harvemmin tarvitaan.
Ohutpiippuisen aseen rekyylikäytöksen ja tarkkuudenkin saa laatuvaimentimella hyvälle tolalle. Esim AU SL5 aseeseen 14x1m kierteellä jolloin piipun paksuudeksi piipun suulla riittää esim. 16mm. Kaliperiksi 6.5x55 jos aihiona Tikka T3.
Jos olen oikein ymmärtänyt TA kisoissa/toiminnassa nuo kaikki kilot kannetaan maastossa jolloin jokainen kilo on liikaa ja hidastaa toimintaa.
Joten olen hiukan ihmetellyt noita käytettyjen aseiden painoja.
Vai onko kyse vain (wanna be TRG man) touhusta?
Tosin käytettäessä samanlaisia aseita kuin valtio niin saadan molemminpuolinen hyöty irti.
väite joka perustuu laiskuuteen:
Käytettäessä äänenvaimenninta niin vaimentimen lämpöväreily syö paksupiippuisen aseen hyötyä verrattuna ohutpiippuiseen vaikkakin käytössä olisi väreilysuojat.
Kuten Hju mainitsi pikatulta tarvitaan harvoin.
Kevyen aseen ammuttavuutta voidaan parantaa hyötypainotuksella riippuen käytettävästä tukista.
En tosin ole kuullut/nähnyt ko. virityksiä. Termarista rakennettu aseen tukki?
Tosin ratapuolen kavereillahan roikkuu jos minkälaista säätöpalikkaa aseissa.
Esim. tuon T3 tukkiin sopii perälevyn alle melko paljon tarpeellista roinaa/vettä.
Jos ase on tarkoitettu käyttöön, niin turhat rakennetta heikentävät ratkaisut kannattaa ehkä unohtaa. Kai kevennetyt alumiinijalat on optiikan kanssa ihan hyviä, mutta jotenkin vaan normioptilockit antaa paremman sisäisen rauhan osumapisteen säilymisestä, kun ase lentelee kovalle alustalle kepin vetäessä jalat alta rinnettä alas liukuessa. :whistle:
Nämä pari tämän syksyn hirveä on tullut ammuttua kokeilumielessä äänenvaimentimen kanssa. Eläinten käytös laukauksen jälkeen on ollut samanlainen kun ennenkin ja ase käyttäytyy ampujasta johtuen tuen päällä ihan yhtä rauhattomasti kun aikaisemminkin. Vedetään oma käyttötesti loppuun niin kauan kun lupia riittää, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että vaimennin tulee tulevina syksyinä jäämään vähemmälle raahaukselle. On se vaimennettu ase vaan niin paska kantaa (käyttövalmiudessa). Voisiko olla, että vaimentimen tuoma ergonomian heikennys korostuu juuri kevyissä aseissa? Vastapaino puuttuu.
Vaimentimen kanssa aseesta on nähdäkseni hyvin vaikea tehdä tasapainoista jahti tai muuhunkaan käyttöön. Tasapainoisesta aseesta tulee mielestäni usein vaimentamisen jälkeen tasapainoton, nostojen ja kantamisen kannalta eritoten. Varmaankin tasapainoisin vaimennettu syntysi DTA:n kaltaisesta bullpupista.---> Riittävästi massaa perässä.
Kaapissani on ollut viimeiset kuusitoista vuotta Sakon:n TRG-S 30-06 Spring. Monen moista customointi ajatusta aseeseen liitten on ollut, mutta käytännössä kaikki on jäänyt toteuttamatta ja tilalle on tullut ostettua tehdasuusia raskaampia ta kiväärejä yms. Nykyisellään vaimentamattomna erkkaria lavassa, parikymmentä vuotta vanha Leupoldin Vari III 3,5-10X40 selässään ase on kevyt ja mielestäni tasapainoinen metsästyskivääri.--->työkalu. Painoa yhteensä 4,2kg. 9,7g lb lähtee 920m/s. Mikään optimaalinen pitkän matkan ase tuo ei mielestäni ei kuitenkaan ole vaan vaatii huolellisen asennon rakentamisen tarkoihin pitkän matkan laakeihin, koska ase pompahtaa keveydestään johtuen.
Mielessää kaihertaa aseen piipun lyhennys 470mm pitkäksi, tukin vaihto Mac Milanin A4:seen, nokkaan Au S5 ja tähtäimeksi Zeiss 3-12X56. Kyseessä ei kuitenkaan ole mielestäni niinkään ta kivääri vaan kompakti multi purpose ase.---> Kävisi niin tunturipeura jahtiin kuin kotimaan jahtehin sekä radalle.
Todellinen kevyt ta ase sotilaallisiin tarkoituksiin kuitenkin nähdäkseni on mm
SDM-R
http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_Army_Squad_Designated_Marksman_Rifle
MK 12 MOD SPR
http://en.wikipedia.org/wiki/Mk_12_Special_Purpose_Rifle
SVU
http://world.guns.ru/sniper/sniper-rifles/rus/svu-and-svu-a-e.html
Ja tosi kevyt
SV-99
http://world.guns.ru/sniper/sniper-rifles/rus/sv99-e.html
Kevyen ja toimivan ta-aseen hyvä perusmalli on JPu:n Tikka Master All Weather 6,5x55SE jossa ei ole mitään ylimääräistä ja pyssy on kisoissakin hyvin pärjännyt, johtuu varmaan osittain käyttäjästäkin. Kevyen aseen ampuminen vaatii ampujalta enemmän, eli harjoittelua. Hyvällä ratatukilla on helpompi ampua mutta raudat itsessään ei välttämättä ole yhtään sen tarkempi, vaikka olisi samat raudatkin kiinni. Köykäseen pyssyyn kun laittaa nokalle 600g painavan vaimentimen niin selvähän se on että painopiste muuttuu huonommaksi. Joissakin tapauksissa vaimennin on hyvä kun ammutaan esim. sisätiloissa tai pimeällä jolloin suupamaus pölläyttää paljastavan pölyn huoneeseen tai vastaavasti suuliekki paljastaa tuliaseman.
Äänenvaimentajissa on sellainen hyvä puoli että kun niitä muutaman vuoden käyttää, niin on vaikea enää kuvitella että alkaisi asetta käyttämään ilman. Aseen tasapaino ja ammuttavuus parenevat (varsinkin hieman palelluksissa/kohmeessa/huonosta asennosta jne.), kuuluvaurioriski poistuu (kuuloa ei toistaiseksi voi korjata), metsästyskoirat eivät kuuroudu (tärkeä turvallisuustekijä useampaa hirveä haukuttaessa). Aseen kantaminen tuntuu ensi alkuun raskaammalta, mutta muutamaan vuoteen "lihasmuistista" katoaa kevyemmen aseen käsittely ja se sitten siitä haitasta. :)
Mutta jos painosta haluaa lähteä hifistelemään niin ennen alumiisia kiikarinjalkoja tai kohtuutonta piipun lyhentämistä jne. harkitsisin alumiinista äänenvaimentajaa. Ei ehkä kestä (?) samoja määriä ampumista kuin teräksiset, mutta niitähän saa kaupasta uusia.
Kyse on mielestäni kokonaisuudesta. Kevyen M-65:n painopiste ja sen myötä käytettävyys muuttuu isolla/raskaahkolla T8:lla huomattavasti enemmän kuin raskaamman TRG:n vastaavat ominaisuudet kevyellä A-U:n SL5:llä. Kevyt ase jonka piipun päässä on iso pönttö pyrkii kaatumaan taaksepäin hihnassa kannettaessa, kun taas raskaampi ase on tasapainoisempi. Samasta syystä alumiinivaimennin olisi varmasti toimiva aseessa jota kannetaan paljon. Mutta ammuttaessa niitä ei kokemukseni mukaan voi juuri kehua.. :think: Oma ratkaisuni on yksinkertaisesti jättää vaimennin pois hirvijahtiin lähdettäessä. Koska optiikkakin on silloin eri, niin homma hoituu erittäin helposti ja tähän asti on riittänyt kohdistuksen tarkistus. Kevyt ja helposti mukana kulkeva, helppo ammuttava, tarkka ja riittävän tehokas (oikealla luodilla!) ase on juuri sopiva hirvihommille. Varsinkin kun ampumisen hoitavat yleensä koiramiehet, eli minun toiminta aseen kanssa rajoittuu pelkästään kantamiseen.. :shifty:
-J-