Terve, tuli tässä mieleen näin sunnuntain ratoksi kysellä kun täälläkin on koneistaja ja omien varusteiden seppiä että olisikohan ns käänteinen piippuprofiili mahdollinen ja tulisiko sellaisessa mitään ongelmia? Tässä uuden prs kisa-aseen rakennus on käynnissä ja rapakon takana näkee paljon 31mm paksuja piippuja. T3x aktioon paksuin piippu taitaa olla sellanen 28.5-29mm (mikä itselle tulossa). Seppä sanoi että 31mm piipunkin olisi mahdollista laittaa kiinni, mutta tällöinhän piippu irvistäis kehyksen reunojen yli. Itse mietin että olisiko käytännössä mahdollista tehdä profiili niin päin, että piippu olisi kehyksestä eteenpäin esim 5mm matkalta 28.5mm ja siitä paksuuntuis suoraan 31mm paksuksi. Tällöin se kynnys ei olis heti kehyksessä kiinni. Tässä vaan itse pohdin että olisiko se ohuempi kohta ns heikko kohta joka vois aiheuttaa piipun "roikkumista" yms? Enkä tiedä että paljonko loppupeleissä edes tulisi painoa enemmän jos piippu olisi koko matkalta (66cm) 2.5mm paksumpi
Mielenkiintoinen ajatus,ja tokihan tuo voi toimia hyvinkin noin kuten sen kerroit. Mikä kaliiperi sun kisa-aseesssa? Piipun pituus?
6,5 needmoor ja 26"
Jossain kohtaa liian pitkä ja painava piippu alkaa rasittamaan aktiota liikaa. Sen voi ohittaa barrel blockilla mutta sen kiinnitys tukkiin on sitten oma projektinsa.
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - huhtikuu 14, 2024, 20:16
Enkä tiedä että paljonko loppupeleissä edes tulisi painoa enemmän jos piippu olisi koko matkalta (66cm) 2.5mm paksumpi
660 mm pitkässä piipussa ulkohalkaisijan kasvattaminen 28.5 mm:stä 31 mm:iin lisää painoa noin 600 grammaa.
Edit:
pi*(r2^2-r1^2)*l*p, jossa
r2 = isompi säde, 0,0155 m
r1 = pienempi säde, 0,01425 m
l = pituus, 0,66 m
p = tiheys, 7850 kg/m^3 (teräs)
3.141 * ((0,0155 m)^2-(0,01425 m)^2) * 0,66 m * 7850 kg/m^3 = 0,6 kg
Itse tein tuohon yhteen piippuun, jonka jätin 30 mm paksuksi koko matkaltaan, 10 mm ohennusta kehyksen eteen. Tein tuohon irto holkin, jolla kehyksen saa normaalisti kiinni. Mutta tuo mahdollistaisi TAK85 tyylisen petausholkin käytön, mikä olisi mielestäni aika hyvä tuollaisen paksun piipun kaveriksi. Toinen hyvä vaihtoehto on tosiaan piippublokilla kiinnitys. Kehyksenä kun on LSA-55, niin tuntuu hieman hurjalta alkaa roikottaa moista piippua pelkästään kehyksen varassa. Jos kehys on lipas-aukollinen, niin kyllähän se aina aika veltto on siitä kohdasta, missä on lipas-aukko ja patruunan ulosheittoaukko.
Mielestäni ihan turha alkaa muuten ohentaa piippua kehyksen etupuolelta. 45 asteen viiste siihen piipun päähän, jotta sen saa istumaan kivasti kehyksen kanssa, jollei sitten tee ohennusta tuota petausholkkia varten.
Lainaus käyttäjältä: Kumpumäen seppä - huhtikuu 15, 2024, 07:54
Mielestäni ihan turha alkaa muuten ohentaa piippua kehyksen etupuolelta. 45 asteen viiste siihen piipun päähän, jotta sen saa istumaan kivasti kehyksen kanssa.
Tuohan olisi näppärä idea. Mutta tosiaan, tämä oli vaan tällasta pohdintaa. Yllättävän paljon painoeroa kangilla tulee, mutta itsellä se toteutus tapahtuu niin että 28.5mm paksu suora kanki, ja loput "jäämääpainosta" menee sitten mlok painoilla kiinni tukkiin.
tein yhteen puutukkiseen kasapyssyyn jousen piippukourun pohjalle suupuolelle kannattelemaan 30mm paksuista kankea...johtuiko siitä vaikoei mutta hyvin kävi...53R kaliberisena.
Tänne pienenä updatena että tollanen profiili on yhen ruotsin kaverin kisa-aseessa käytössä. Eli aktion etuosan kavennus on koneistettu pois, jolloin kehys hyväksyy 30.5mm piipun. Kaverilla on 70mm pitkä 30.5mm paksu osa, joka sitten paksunee suoraa sillä "kynnyksellä" 31.75mm paksuksi ja on niin paksu loppuun asti, pituus 25". Luultavasti tulee itsekkin sitten tällanen modaus tehtyä kunhan tuo uus 28.5mm paksu suora piippu on ammuttu loppuun
Tässä kohtaa olisi hyvä pysähtyä ja pohtia kummasta "käynnin" suhteen on kysymys. lisääntyneestä painosta vai piipun jäykkyydestä, jos siis saa mitattavissa olevaa hyötyä liian painavasta aseesta?
Väittäisin, ettei ylipaksusta piipusta ole mitään hyötyä, päinvastoin sitä on kohtuuttoman ikävä raahata mukana metsässä ja nopeissa tilanteissa kevyempi on parempi.
Siitäkään kun joskus kokeilin paksua piippua, jota oli toki kevennetty urin, niin ei se eronnut tavallisista ohuemmista piipuista mitenkään, silti painoi liikaa omaan makuun.
Kiva jos joku uhraa paljon omaa rahaa tutkimustyöhön, hyvässä uskossa, mutta ehkä kannattaisi tutustua piippujen profiileihin ennemmin kehityshistorian puolelta, Suomessa kun on testattu yhtä jos toista piippupaksuutta tykkien puolella ja se data on nykyään jo avointa, koska testeistä on aikaa tarpeeksi. Luulisi, että pääsee paljon pidemmälle menemällä vaikka sotatieteelliseen kirjastoon penkomaan erilaisten putkien testituloksia kuin alkaisi itse kokeilla.
Lisäksi ta-toiminta on muutakin kuin aseen käynti ja vaikka sillä on suuri merkitys niin painon suhde käytettävyyteen on merkittävä kriteeri kun aseen kantaa sotilas itse.
Nappirihlatun tai takomalla tehtyä piippua kun sorvataan ohuemmaksi niin teräksen sisäiset jännitykset vapautuu ja ohennuksen kohdalta piippureikä suurenee. Tämä on tulkattu moneen kertaan eri piipuissa, tästä syystä esimerkiksi Shilen ensin sorvaa piippuprofiilin ja vasta sen jälkeen piippu kolvataan ja tulkataan. Jos Shileniä ostaa niin kannattaa tilata valmiilla profiililla niin jää muotoon sorvaamisen jälkeen kolvaaminen pois.
En epäile etteikä käänteisellä profiililla saataisi etua käynnissä mutta mitään hokkuspokkus ilmiötä ei kannata odottaa. Usein kyse on kokonaisuudesta, ei yksittäisestä tekijästä.
Lainaus käyttäjältä: JPu - toukokuu 04, 2024, 23:36
Tässä kohtaa olisi hyvä pysähtyä ja pohtia kummasta "käynnin" suhteen on kysymys. lisääntyneestä painosta vai piipun jäykkyydestä, jos siis saa mitattavissa olevaa hyötyä liian painavasta aseesta?
Väittäisin, ettei ylipaksusta piipusta ole mitään hyötyä, päinvastoin sitä on kohtuuttoman ikävä raahata mukana metsässä ja nopeissa tilanteissa kevyempi on parempi.
Siitäkään kun joskus kokeilin paksua piippua, jota oli toki kevennetty urin, niin ei se eronnut tavallisista ohuemmista piipuista mitenkään, silti painoi liikaa omaan makuun.
Kiva jos joku uhraa paljon omaa rahaa tutkimustyöhön, hyvässä uskossa, mutta ehkä kannattaisi tutustua piippujen profiileihin ennemmin kehityshistorian puolelta, Suomessa kun on testattu yhtä jos toista piippupaksuutta tykkien puolella ja se data on nykyään jo avointa, koska testeistä on aikaa tarpeeksi. Luulisi, että pääsee paljon pidemmälle menemällä vaikka sotatieteelliseen kirjastoon penkomaan erilaisten putkien testituloksia kuin alkaisi itse kokeilla.
Lisäksi ta-toiminta on muutakin kuin aseen käynti ja vaikka sillä on suuri merkitys niin painon suhde käytettävyyteen on merkittävä kriteeri kun aseen kantaa sotilas itse.
Tässä ei olekkaan mitään tekemistä käynnin tai minkään ta/sotilaslarppauksen kanssa vaan puhtaasti PRS lajiin optimipainoisen ja tasapainopisteen kohdalta optimikohdan löytämisestä. PRS kisa-aseet kuuluvat painaa 10.5-13kg ja tasapainopiste kuuluu olla barrikaadistopin etupuolella n 10-15cm. Tällä hetkellä uus kisa-ase painaa 11.5kg, mutta optimipainopisteen löytäminen vaatii että etutukissa on 2 mlok painoa ihan edessä ja vielä bipodi lisäksi. Tavoitteena olisi, että painopiste ja kokonaismassa olisi kutakuinkin sama niin, että bipodia ei tarvitsisi painojakauman takia pitää rasteilla kiinni koska se on vain tiellä sillon kun rasti on sellainen ettei sitä tarvitse. Ja samalla voisi potentiaalisesti pudottaa mlok painoja kyljestä pois.
Arvostan mielipidettäsi ja kokemuksiasi ta/metsästys näkökulmasta, mutta kärjistetysti on vähän sama kuin joku rakentaisi kisakireää ratamoottoripyörää ja huomautettaisiin ettei tolla voi ajaa motocrossia.
Se mitä metsästystä toi kisa-ase korkeintaan näkisi on latvalinnustus tai peura/kauris/kettukytis ja omat maat näiden harrastamiseen on sellaisia, ettei asetta tarvitse kantaa kuin aikalailla lain vaatiman matkan auton luota pois. Tosin olen viimeset aikalailla 4 vuotta metästänyt trg paketilla joka paino sen 8.8kg että kyllä metästys näkökulmasta painavahkoja aseitakin on tullut mukana raahattua kävellen useita kilometrejä
Terve
Tuosta 31mm paksusta piipusta voi toki olla hyötyä myös tarkkuudessa.
Minulla on muutama rautakanki, jotka eivät paljoakaan välitä luoti valinnasta tai ruuti laadusta eikä edes latausarvoista.
-Tuntuvat kähyvän alle 5cm/300m kunhan ampuja tekee tehtävänsä.
Ensiasennus mehupillit ovat olleet paljon ronkelimpia.
Esa
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - huhtikuu 14, 2024, 20:16Terve, tuli tässä mieleen näin sunnuntain ratoksi kysellä kun täälläkin on koneistaja ja omien varusteiden seppiä että olisikohan ns käänteinen piippuprofiili mahdollinen ja tulisiko sellaisessa mitään ongelmia?
Sanoisin että ongelmia saattaa tulla painon suhteen aikaa myöten. Piippua kannattelee ainoastaan lukonkehys (perustikka), kun piipun kapea "hartia" vastaa kehykseen. halkaisija tälle vastepinnalle on siis vain noin 30mm. 30mm tasapaksu piippu riippuen pituudesta painaa n. 4-4,5kg. Siihen vaimennin päähän 300-500g ja 1000g:tä/laukaus. Ei hyvä pitemmän päälle. itselleni en ainakaan tällaista kombinaatiota halua mistään hinnasta.
Hommaa voi miettiä kun ottaa tällaisen piipun käteen+ vaimennin ja koettaa päästä kannatella sitä vs. vaikka TRG profiili. Siitä ymmärtää mikä paino/rasitus kehykseen kohdistuu kun kiinnitys vain kierteellä ja kiristyy hartiaan. Usein myös kehys on vain parilla 5-6mm pultilla vain tukissa niin myös nämä ovat suhteettoman kovilla.
En ihmettelisi jos kehys aikaa myöten antautuisi/vääntyisi.
Ps. Ja tähän ei kannata vastata, "mutku ne amerikassakin käyttää tällasia"
Eli jos itselleni rakentaisin PRS-aseen, lisäpainot tukkiin olisi mun ratkaisu painon lisäykseen. Luulen että tällaisia tukkeja on suunniteltu juuri osaltaan siitä syystä, ettei haluta kuormittaa liikaa kehystä ylipainavalla piipulla.
Näiden lisäksi painon lisääminen piippuun voi vaikuttaa sulkupintojen vastaavuuteen jos kehys tai kehyksen kiinnitys pääsee vähänkään nitkahtamaan. Painoa tukkiin, ei piippuun.
Itsellä on tohon kisavehkeeseen 2 piippua, 30mm suora 26" sekä 29mm suora 26". Ongelma esim trg profiilin kanssa on, että monesti chassikset on perästä sen verran painavia ettei välttämättä saa painopistettä oikeeseen paikkaan vaikka laittaa keulan painoja täyteen. Etenikn jos käyttää suujarrua.
Ite oon nyt päätynyt siihen etten yhtään paksumpaa piippua laita kuin 30mm suora, mutta tuskin yhtään ohuempaakaan. Toki nyt kun on painava hybridi käytössä niin sellasta vaimenninpiippua voisi harkita, ongelmana tuleekin sellaset kisavaltiot ettei sinne voi vaimenninta viedä, joten jarruoptio pitää olla. Itsellä tuo on myös pedattu siitä syystä että kehys sais vähän enemmän tukea, ettei olis vaan v-blokin parin ohuen viivan varassa kaikki massa
Tuota, eikös piipun painon lisäys päästä aktion nimenomaan helpommalla?
Jää luodin lähtökiihdytyksen reaktiovoima, rekyyli, enemmän sinne piipun massan puolelle.
(https://img.aijaa.com/b/00314/15364526.jpg)
Mulla on tää yks Tikka, jossa on 27" Kriger rosterinen kanski, joka tupla pesän mitalla ja siitä kartiona ohenee piipun nokkaan.
Piippu painaa yli 3kg pelkästään.
Toi on asennettava esim tähän hiilari tukkiin, vaikka tässä on alumiinen mini chassis, tai KRG C-4 runkoon niin, että piippulukkorunko on pöydällä, niin että picatinny kisko on pöydän pintaa vasten.
Siihen sitten runko päälle ja rekyylivastin kohilleen ja kiristystä tasaisesti molemmista pulteista.
7.3 Nm momenttiin.
Jos laittaa niin kuin perus CTR piippuista rautoja kiinni, niin lukkorunko jää jännitteeseen, koska piippu on niin painava.
Eli Tikankin kehys, vaikka onkin kiinni päältä, on kuitenkin nykyisessä T3X mallissa sen verta koluttu
reikiä isommaksi, että kehys ei niin jäykkä ole kuin mitä oli T3 mallissa, siinä hylsynpoistoaukko
on melkopaljon pienempi kuin T3X mallissa.
Muuten kyllä on toiminut ongelmitta tuonkin piipun kanssa, yli 2 vuotta ollut jo käytössä.
Mutta en tiedä, että laittaisinko paksumpaa ja painavempaa piippu Tikan kehykseen, se voi huonolla tuurilla murtua.
Jos se picatinny kisko olisi koneistettu lukkorungon päälle, se vahvistaisi varmasti tuota
lukkorunkoa, nythän se on vain liimalla ja 4 ruuvilla kiinni ja nekin ruuvit on kyllä niin sirot, että
voisi olla M4 kierteisellä ruuvilla kiinni ja 2 kunnon rekyyli tapilla.
Lainaus käyttäjältä: LaukausOsuma - heinäkuu 04, 2025, 13:33Tuota, eikös piipun painon lisäys päästä aktion nimenomaan helpommalla?
Jää luodin lähtökiihdytyksen reaktiovoima, rekyyli, enemmän sinne piipun massan puolelle.
Rekyylivoima ei varsinaisesti ole mikään ongelma. Kevyehkötkin päältä auki olevat aktiot kestää magnum-kaliipereita ohkaisilla metsästyspiipuilla.
Mutta toki pitää paikkaansa, että massan lisäys vähentää rekyylin aiheuttaman liikkeen kiihtyvyyttä.
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - heinäkuu 04, 2025, 11:27Ongelma esim trg profiilin kanssa on, että monesti chassikset on perästä sen verran painavia ettei välttämättä saa painopistettä oikeeseen paikkaan vaikka laittaa keulan painoja täyteen. Etenikn jos käyttää suujarrua.
Erilaisia painojahan kätevä mies tekee/teettää itse. Alumiini- tai laminaattitukkiin voi modailla helposti mitä vain. Ei se lisäpaino aina tarvi kaupan hyllyltä löytyä.
Lainaus käyttäjältä: MOj - heinäkuu 05, 2025, 00:24Lainaus käyttäjältä: metsienmies - heinäkuu 04, 2025, 11:27Ongelma esim trg profiilin kanssa on, että monesti chassikset on perästä sen verran painavia ettei välttämättä saa painopistettä oikeeseen paikkaan vaikka laittaa keulan painoja täyteen. Etenikn jos käyttää suujarrua.
Erilaisia painojahan kätevä mies tekee/teettää itse. Alumiini- tai laminaattitukkiin voi modailla helposti mitä vain. Ei se lisäpaino aina tarvi kaupan hyllyltä löytyä.
ACC Premier2:een tein chassiksen sisään 1045g painoisen lisäpainon 30mm leveästä lattaraudasta. Lisäsini parit kiinnitysruuvit joille tein kierteet ja maalasin. Hintaa tuli vajaa 40e.
Lainaus käyttäjältä: HJu - heinäkuu 05, 2025, 00:37Lainaus käyttäjältä: MOj - heinäkuu 05, 2025, 00:24Lainaus käyttäjältä: metsienmies - heinäkuu 04, 2025, 11:27Ongelma esim trg profiilin kanssa on, että monesti chassikset on perästä sen verran painavia ettei välttämättä saa painopistettä oikeeseen paikkaan vaikka laittaa keulan painoja täyteen. Etenikn jos käyttää suujarrua.
Erilaisia painojahan kätevä mies tekee/teettää itse. Alumiini- tai laminaattitukkiin voi modailla helposti mitä vain. Ei se lisäpaino aina tarvi kaupan hyllyltä löytyä.
ACC Premier2:een tein chassiksen sisään 1045g painoisen lisäpainon 30mm leveästä lattaraudasta. Lisäksi parit kiinnitysruuvit joille tein kierteet ja maalasin. Hintaa tuli vajaa 40e.
Näin! Esim. Arca- kiskoon tukin alle voi tehdä pikakiinnitettävän painavankin painon helposti. Tämän voi sitten sekunnissa napsauttaa irti kun samalla kiväärillä lähtee lintumetsälle.
Esim oma acc elite vaatii kokopitkän sisäpainon lisäks 3 settiä mlok painoja ihan eteen että saa tasapainopisteen riittävän eteen. Eli lisäpainoa yhteensä vaikkakin on 30mm suora 26" kanki on 2050g. Meinasin sanoa mutta jätin kirjoittamatta että voihan sitä toki stäkätä sinne ihan eteen sellasen helkkarin leveän mollukan jos haluaa, mutta kyllä ite ainakin haluan pitää aseen jokseenkin virtaviivaisena jotta aseessa ei ole mitään ulokkeita/koukkuja jotka voi napata barrikaadeihin kiinni asetta liu'uttaessa pussille ja pussin päältä. Samasta syystä olen tasapaonottanut kiväärin ilman bipodia enkä pidä sitä paikallaan ellei rastin suorittaminen sitä välttämättä vaadi
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - heinäkuu 05, 2025, 02:43Esim oma acc elite vaatii kokopitkän sisäpainon lisäks 3 settiä mlok painoja ihan eteen että saa tasapainopisteen riittävän eteen. Eli lisäpainoa yhteensä vaikkakin on 30mm suora 26" kanki on 2050g. Meinasin sanoa mutta jätin kirjoittamatta että voihan sitä toki stäkätä sinne ihan eteen sellasen helkkarin leveän mollukan jos haluaa, mutta kyllä ite ainakin haluan pitää aseen jokseenkin virtaviivaisena jotta aseessa ei ole mitään ulokkeita/koukkuja jotka voi napata barrikaadeihin kiinni asetta liu'uttaessa pussille ja pussin päältä. Samasta syystä olen tasapaonottanut kiväärin ilman bipodia enkä pidä sitä paikallaan ellei rastin suorittaminen sitä välttämättä vaadi
Eihän se mikään tiiliskivi tarvitse olla. Ohuempi piippuprofiili ja paksumpi kokopitkä sisäpaino vain oikeasta materiaalista, vaikka Wolframista. Jos esim HJu: n tekemä lattarauta painaa n. 1kg, saman pituinen, levyinen ja paksuinen lattarauta wolframista painaa n. 2,5kg. Siihen lisäksi sivupainot samasta materiaalista painopisteen säätelyyn. Kyllä painoa järkevästi saa, ei välttämättä kaupasta, mutta ei homma siitä ole kiinni. Eikä tule välttämättä yhtään kalliimmaksi.
Nuo saa sitten tarvittaessa irti, jos haluaa käyttää samaa kivääriä muissa hommissa. Tietysti jos haluaa, että kohta lukon sulkuolakkeilla ei ole enää tasainen pito ja kehys on ropeli, laittaa sen 30mm tasapaksun piipun. Itse en kuitenkaan näin missään tapauksessa tekisi. Kehys, petaus/chassis ovat liian kovilla.
tuommonen hyvä tarkka mutta kallis kun hyvin erittäin tarkasti tehdään(eikö tuommosen voisi koneistaa siihen alumiiniruototukkiin suoraan)
tuolla kuvia
https://www.snipershide.com/shooting/threads/barrel-block-bedding.7160938/
https://imgur.com/eRJy0
https://accurateshooter.net/pix/sunalie02.jpg
ps.tikan lukkorunko aika rimpula "minusta"
nii muistelen että joissain raskaissa piipuissa olen pedannut jonkunmatkaa rekyylivasteen etupuolellekki "piippua upottanut petmassaan" tukemaan
Hyvä tietää. Wolframi on työstettäessä vaativa materiaali, mutta tehtävissä. Kovametalli tai PCBN terä, jäähdytys ja syötöt maltilliset. Tavaraa saa 0,025 - 10mm paksuna eri levyisenä. Suomihinta lienee jossakin 50-70€/kg, riippuen puhtaudesta, seoksesta, paksuudesta ja leikkuusta.
Lainaus käyttäjältä: KJJ - heinäkuu 05, 2025, 11:16ps.tikan lukkorunko aika rimpula "minusta"
Ei se ainakaan tuollaiselle 30mm tasapaksulle 4-5kg piippu/vaimennin yhdistelmälle ole tarkoitettu. Syynä ainevahvuudet, piipun kiinnitystapa kehykseen ja kehyksen kiinnitystapa chassikseen/tukkiin. Toteutus näissä pitäisi olla aivan erilainen, jos tuollainen rautakanki ruuvataan kiinni.
Väitän että, esim. TRG profiili ei ole syntynyt ihan vahingossa, kyllä näitä yllämainittuja asioita on mietitty/testattu tehtaalla.
Omatekele piiput noudattelee tätä profiilia pienin muutoksin. Eroja hieman kartion astekulmassa ja aloituskohdissa sekä lopetuskohdissa. Kehyksen päästä säilyy pienen matkaa tasapaksuna, kun TRG prfiili alkaa kapenemaan lähes heti. Tasapaksu osuus piipun suuta kohden inan TRG profiilia ohuempi (n. 0,2mm), ei käytännön merkitystä. Laskeskellut että näin antaa vielä hieman paremman värähtelyjäykkyyden painon pysyessä samana. Piipun alkuosa kehyksen päässä näyttelee tärkeää roolia värähtelyssä, ei niinkään loppupään (piipun suu) paksuus. Mehupillipiiput erikseen.
Ps. Tällainen 30cal piippu 26" pitkänä painaa n. 2,1kg.
Piippuharkko on ihan hyvä keino pedata ratakäytössä oleva ase joka ei näe hiekkaa tai muuta epäpuhtautta. Maastossa käytettävää asetta en varo kuin kipeetä peukaloa koska se on työkalu kuten kaikki muukin siellä käytettävä kampe, yllättävän hyvin esimerkiksi hiekka löytää tiensä piippuharkollisen tukin ja kehyksen väliin ja taas mietitään mitä tapahtui käynnille ja osumapisteelle.
Kun katsoo vakiintuneita rakenteita niissä kivääreissä jotka kulkee kentällä mukana, on tehty aika perinteisellä rakenteella ilman ratakäytössä toimivia hienouksia. Modulaarisuus ja muunneltavuus on tätä päivää kenttäkelpoisissa aseissa ja siksi niissä hyvin harvoin on 4-5kg painavaa piippua.
Toki aseet rakennetaan aina käyttötarpeen mukaan, jos haluaa tehdä oman näkemyksen mukaisen huippu PRS aseen niin sellainen on tehtävä. Tällä foorumilla kuitenkin on niitä TA-puolen kavereita jotka katsoo asetta enemmän kenttäkelpoisuuden, kun kisa-optimoimisen näkökulmasta, ja siksi saadaan usein paljonkin erilaisia näkemyksiä mikä on "oikea" tapa rakentaa ase.
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - heinäkuu 06, 2025, 06:09Toki aseet rakennetaan aina käyttötarpeen mukaan, jos haluaa tehdä oman näkemyksen mukaisen huippu PRS aseen niin sellainen on tehtävä. Tällä foorumilla kuitenkin on niitä TA-puolen kavereita jotka katsoo asetta enemmän kenttäkelpoisuuden, kun kisa-optimoimisen näkökulmasta, ja siksi saadaan usein paljonkin erilaisia näkemyksiä mikä on "oikea" tapa rakentaa ase.
Se on juurikin näin. Jokainen rakentaa sellaisen aseen kuin parhaaksi näkee. Oma mielipide asiasta perustuu puhtaasti omaan näkemykseen, että Tikan kehys on liian hento 4-5kg piipulle. Jos siis Tikasta (tai TRG kehyksestä) rakentaisin itselleni PRS-aseen, toteuttaisin painonlisäyksen pääasiassa lisäpainoilla, pitäen piipun painon maltillisena mahdollisten rakenteellisten riskitekijöiden ja kiväärin monikäyttöisyyden vuoksi.
Punnitsin huvikseen tossa irti olevan shilenin 29mm paksun 26" kangen ja paino oli 3080g, että ei mikään mahdoton. Eiköhän TRGn profiili ole se mikä se on (käytännös medium palma) kun ase on kehitetty ennen kuin näitä rekan akseleita on ruvettu suuremmissa määrin käyttämään, ja aseen käyttö kohde huomoiden profiili on hyvä kompromissi paksuutta, painoa ja käsiteltävyyttä aatellen.
Ite oon toki siihen päätynyt että yli 30mm paksua kankea en meinaa laittaa, kavereilla toki on myös 30.5 ja ihan 31.5mm paksusia kankia. Itellä kun on ase käytännössä jo tasapainon ja kokonaismassan suhteen siinä iskussa missä sen haluan olevan tollasella 29-30mm suoralla kangella ja suujarrulla tai jarruvaimennin hybridillä niin on helppo vaan uusia samanlaisia piippuja aina kun tarvii kun tietää että konstruktio on samanlainen ja kunnossa. Ja kyllä itellä tässä kokoajan on takaraivossa ollut se ajatus että en halua kehystä rasittaa enempää kuin on pakko
30mm kanki silloin hybridin kanssa sen ~ 4kg. Se on totta, että tuollainen straight taper on kyllä helpompi ja nopeampi tehdä profiilin osalta kun vertaa esim. TRG profiiliin.
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - heinäkuu 06, 2025, 14:30Eiköhän TRGn profiili ole se mikä se on (käytännös medium palma)
Näyttää samalta, mutta ei ole sama. Eroja kartion kulmassa, pituudessa (aloitus- ja lopetuskohta). Kartion jälkeinen pitkä osa piippua TRG: ssä tasapaksu Medium Palmassa kartio. Myös Medium Palman kehyksenpuoleinen pää TRG: tä inan paksumpi.
Kolme Bartlein 5R: ää, jotka hiljan sorvasin profiiliin. 2x30cal 26" ja 6.5mm 24"
https://aijaa.com/8CtwKx
Aijai mitä karkkia se Moj tehnyt.
Miten teet tuohon tuon semikiillon?
Tekisi mieli tuosta .260Rem Kriegeristä ottaa cerakote pois ja rosteri esiin.
Mutta ei mitään peiliä siitä pinnasta, just tollanen semi gloss matta, että se ei kiillä kuin sulhasen.
Sorvissa viimeistelen hiomalla viimeiset "satkut" oikeisiin mittoihin. Paperi semihienoa että vie vähän tavaraakin, eikä vain kiillota. Kiiltää, mutta ei kuitenkaan liikaa. Lopullista pintaa en ole kuitenkaan vielä päättänyt. Saattaa tulla Cerakotekin noihin.
Muotoonsorvauksessakin on monia juttuja mitkä piää tehdä "oikein", muuten tulee helposti sutta. Pitäisi pyrkiä siihen että piippureiän ympärille jää tavaraa yhtä paljon joka puolelle, eli profiilin pitäisi olla mahd. keskeinen piippureikään nähden. Oikein tehtynä mittauksineen ja asemointeineen hidasta/työlästä.
Lisäksi sorvauksessa ja hionnassa pitää käyttää malttia, ettei lämpötilat karkaa. Mulla käytössä pintalämpömittari ja pidän huolen siitä ettei lämpötilat nouse liikaa. Sitten vielä kun yrittää saada useamman piipun täsmälleen samaan profiiliin manuaalisorvilla niin aikaa siinä kuluu. Nuo kuvan kolme Bartleinin profiilia keskenään viiden satkun sisällä, mittaa mistä kohtaa tahansa.
Ps. Kaiken lähtökohtana ja vaatimuksena on se, että sorvi on huolellisesti asemoitu ja säädetty tarkasti.
Kun laittaa googlen kuvahakuun "benchrest railgun", niin 95 % aseista on tasapaksulla paksulla piipulla, joka on piippu blogilla kiinni alustassa. En väitä, että tuo olisi optimaalinen ratkaisu tarkka-ampujalle. Mutta mitä ilmeisimmin tuo on hyvä ratkaisu silloin, kun haetaan parasta tarkkuutta aseelle.
Itsellä on Tikkakosken LSA-55. Tein siihen 6,5 Creedmoor piipun. Piippu on 650 mm pitkä 30 mm paksu tasapaksu piippu. Ammuin sillä kaverin lavettiin kiinnitettynä piippu blogilla. Ei tulisi mieleenkään ruuvata tuota kiinni kehyksen varaan. Nyt kun nykyisellä radalla joutuu tavaroita kantamaan muutaman kymmenen metrin matkan ja portaat vielä, niin tuo 70 kg lavetti ei oikein houkuttele enää. Tällä hetkellä ajatuksena on, että teen sellaisen suht siron piippu blogin, jonka saa kiinnitettyä kasatukki tyyliseen tukkiin, jolloin aseella voisi ampua kasatukien päältä. Ja kantaminen olisi huomattavasti helpompaa, kun tuon lavetin kanssa. Halutessaan tuohon olisi helppo kiinnittää myös bipodi.
Mitenkäs se TAK-85 kiväärin petausharkko toimi?
Lukkorunko oli ns vapaasti värähtelevä ja oliko se petausharkko piipusta kiinni, jostain lukkorungon ja piipun välistä ja se harkko oli sitten tukissa kiinni.
Lainaus käyttäjältä: KRG - heinäkuu 09, 2025, 13:24Mitenkäs se TAK-85 kiväärin petausharkko toimi?
Lukkorunko oli ns vapaasti värähtelevä ja oliko se petausharkko piipusta kiinni, jostain lukkorungon ja piipun välistä ja se harkko oli sitten tukissa kiinni.
Se puristettiin vaan piipun ja kehyksen väliin. Siinä petausharkossa oli piipunkierteen kokoinen osuus toisessa päässä ja muuten putkimaista osaa piipun ympärillä. Vaatii tietysti piippuun vastaavan ohennuksen. Vastaava kun Remarin rekyylivasteen kiinnitys.
Se harkko on ontto, piippu menee siitä läpi. Takaosassa sitä harkon läpireikää on kavennus/olkapää joka jää lukonkehyksen ja piipun väliin kun piippu kierretään lukonkehyksen kiinni. Raudat kiinnitetään tukkiin tuohon petausharkkoon alakautta tulevilla kahdella ruuvilla. Lukkoaktio jää "kellumaan" piipun päähän eikä sitä ruuvata mitenkään tukkiin kiinni.
Noita petausharkkojen kopioita (ja aitojakin) on välillä myynnnissä ja karkeat piirustukset voi löytää netistä.
Esim. tuolla on piirustus.
https://www.flickr.com/photos/luppe/3335026220/
Kiertyykä se tuo piippu tuon holkin läpi koko matkalta ja sitten vielä lukkoaktioon, sen verran, että sulkuväli on se mitä pitää olla, esim TKIV85 se 7.62X53R?
Tuohan varmasti on noihin vanhoihin solttuihin ollut pakollinen, kun ton sillon joskus Toron Erkki kehitti.
Saatiin paksumpi piippu siihen mosinin runkoon ja että se kesti sen.
Ei varmaan sitten tuo kaupallisille aseenvalmistajille ole ikinä ollut jatkojalostuksen arvoinen.
Periaatteessa lukkoaktio voisi olla "sirompi" kun tuo petausharkko kannattelee piipun ja aktion.
Mutta sitä koneistusta olisi sitten kuitenkin yhtä paljon, että saisiko sitä säästöä yhtään siitä sitten.
(https://img.aijaa.com/b/00348/15365787.jpg)
Joo, piipun kiinnityskierre on niin pitkä että ulottuu holkin olkapään läpi lukonkehyksen saakka niin että sulkuväli tulee oikein. Asiassa vähän auttaa se että lukonpäitä on ollut hieman eri pituisia. Tuo on vähän pula-ajan rakenne kun Mosinin aktioon on pitänyt saada pitkä ja raskas Valmetin piippu. Samassa yhteydessä poistettiin varmistin. Lienee PV:n ainoa luotiase jossa ei ole minkäänlaista varmistinta.
27-76 tarkkuuskiväärin raudat on tukissa kiinni normaalisti aktion ruuveilla. Ilmeisesti se ei ollut hyvä kun Tarkkuuskivääri 1985:een piti laittaa koko rakenne uusiksi.
Sinänsä Tak-85 on ihan toimiva ja kenttäkelpoinen luodinlähetyslaite joka on vieläkin käytössä. Patruunan 13g D-166 luoti on sen sijaan vähän turhan raskas ja 11g tai 12g D46 olisi varmaankin pidentänyt tehokasta kantamaa jonkin verran. Patruuna/lataus oli taas jonkinlainen kompromissi vaikka ei tuolla nyt ihan perus Maximin patruunaa ollut tarkoitus ampua.
Palanen Suomalaista asehistoriaa.
Se tuokin oli tarkkaan laskettu, että miten saadaan valtoin kirstusta rahaa ta-aseeksi ja joita olisi riittävästi.
Toron verstaalla tuli käytyä viime vuonna, kun mestari siirtyi toiseen aikaan ja paikkaan.
On se ollut Erkki ihan viksu mies, ja monia ideoita ollut, kaikkia ei edes kerennyt toteuttaa.
mitens se muotoonsorvaaminen kun aseella ammutaan lämpenee piippu niin miten se lämpölaajeneminen huomioitava + piipun pituus mites kun ammutaan kuumaksi ase onko sellanen jarru parempi mikä kiristää piipunsuuta
Lainaus käyttäjältä: KJJ - heinäkuu 10, 2025, 21:31mitens se muotoonsorvaaminen kun aseella ammutaan lämpenee piippu niin miten se lämpölaajeneminen huomioitava + piipun pituus mites kun ammutaan kuumaksi ase onko sellanen jarru parempi mikä kiristää piipunsuuta
Kasa-ammunnassa suositaan suoria profiileja koska piipun värähtely ja lämpölaajeneminen pysyy niillä parhaiten hallinnassa. Piekkareissa vielä piipputuner piipun päähän. Kisaisimmat mallit eivät tule kierteellä vaan kevyellä puristusliitoksella.
PRS-kiväärien jarrut on pakko laittaa kierteellä kiinni ja yleensä mitä paksumpi kierre niin sen parempi. Jarrun lukitus joko lukittella tai pantakiristyksellä. Näistä menetelmistä saa helposti oppiriitoja aikaan :-)
Se on ainakin tullu todistettua, että vaimentajalla paljon ammuttaessa, se 5/8X24 on huono kierre.
Se on alle 16mm, ja jos on mahdollista piippuun tehdä 18X1, niin suosittelen lämpimästi.
Nythän Sako tekee A1 TRG kivääriinkin ja kaikkiin paksupiippuisin Tikkoihin tuon kierteen.
Se toimii, jos ammutaan se 5-ls ja taululla käydään, syödään nakkipiilo ja nortti jälkiruuaksi poltetaan.
Mutta jos ammutaan oikeasti piippu kuumaksi, niin yks kaks alkaa nakella luoti pitkin sitä tähtäyspistettä.
18X1 on melkein 30% isompi pinta-alaltaan kuin tää jenkki kierre.
Mulla loppui nakkelut joka aseesta, kun 18X1 vaihdoin.
Toki jos se piippu on sen 18mm piipun nokasta, niin sitten se on siihen passeli, mutta jos on vaikka
19,5mm, niin siihen saa 18X1 tehtyä.
Lainaus käyttäjältä: KJJ - heinäkuu 10, 2025, 21:31mitens se muotoonsorvaaminen kun aseella ammutaan lämpenee piippu niin miten se lämpölaajeneminen huomioitava + piipun pituus mites kun ammutaan kuumaksi ase onko sellanen jarru parempi mikä kiristää piipunsuuta
Teräs piipussa 8mm piippureikä laajenee 0.01mm kun piipun lämpötila nousee 20 asteesta 120 asteeseen. Silloin piippu on jo hvetin kuuma ja sadasosan laajeneminen hukkuu taustakohinaan, enemmän olisin huolissani piipun alkupään hyvinvoinnista kun ammutaan piippu jatkuvasti kuumaksi. Piippu myös lämpenee enemmän pesän päästä piipun profiilista huolimatta, eli lämmetessään piippu on suuta kohti kiristyvä.
Piipunsuun kiristys ei ole tarpeellista keskisytytteisissä piipuissa, sama tilanne piekkareissa mutta silloin piipun on oltava laadukas ja piippu kiristyy tasaisesti tuhannesosia piipun suuta kohti.
Piekkareissa bulkkipiiput usein kiristyy/laajenee miten sattuu koko piipun matkalta ja siitä syystä piekkareissa on kiristys piipun suulla. Jos piippua tulkatessa ei ole ahtaumia niin piipunsuun kiristyksellä ei ole mitään virkaa, huippukäyntiä tulee ilman supistuksiakin. Nämä kokemukset 22LR Border Barrel, Shilen ja LW match-tason piipuista.
onko tuossa nuin pitkä kierre piipun kiinnityksessä
https://www.olkkonen.fi/fi/product/hart-308-kasakivaari+-bauch-lomb-36-kaytetty-mt/2000000033471