TARKKA-AMPUJAKILTA

Hei! Kumpi olisi parempi linnustuskäytössä suujarru vai vaimennin? Kumpi tekee ampumisesta miellyttävämmän, eli vähemmän rekyyliä? Sen tiedän, että suujarru pamahtaa enemmän.

Suujarrun kanssa potkii vähemmän.

Jos et meinaa kuulosuojaimia mukana kantaa niin äänenvaimennin. Suujarrulla kun ammut vaikka jonkun isomman kiven vierestä niin aika äkkiä korvat soi..

Lintukaliiberin aseilla oman kokemuksen mukaan äänenvaimennin laimentaa rekyylin hyvin siedettävälle tasolle.

Kyllä suupamauksen ja äänen hiljeneminen tekee ampumisesta miellyttävämmän ainakin itselle, eikä pelkästään rekyylin minimoiminen. Enemmän sitä isoilla kaliipereilla väsyy jarrulla siihen kun paineet paukkuu naamalle kuin siihen, että rekyyli potkisi hartian kipeäksi.

Suosittelen myöskin vaimenninta edellä mainituista syistä ja on vaikeampi paikallistaa mistä laukaus tulee. Koskee myös riistaa.

Ehdottomasti vaimennin.

Kyllä minäkin vaimenninta suosittelen mutta kun kysyttiin kumpi potkaisee vähemmän niin suujarrulla potkaisee vähemmän. Vaimennin on muuten paljon miellyttävämpi. Ja jos jonkun hirviövaimentimen (esim AU SL7i) laittaa niin kyllä se ase aika rauhallisesti käyttäytyy painavan vaimentimenkin kanssa.

Vaimentimen ehdoton etu on myös piipusta purkaantuvien palokaasujen pienempi vauhti ja roiskeiden kimpoilu ja maata nostavien roiskeiden eliminoituminen lähes kokonaan on ehdoton etu. Ei siis silmiin roskia edes vastatuuleen ammuttaessa.

Ehdottomasti vaimennin, mitä painavampi, sen kevyempi rekyyli.. Mutta usein metsästyksessä kivääriä kuskataan selässä haulikon kaverina, niin ottaisin kevyen vaimentimen ja lyhyen, niin kuin olen ottanutkin :)

Kyllä kommentit vaimentimen puolesta vakuutti minut täysin!

Käytössä Jaki Sniper ja suujarru, mielummin laitan radalla vaimentimen. Suujarrulla ampuessa ei tahdo silmät pysyä auki vaan paine tuntuu ja pilaa suorituksen.

Suujarru kaikin tavoin parempi. Vaimentimen kanssa ääni ei ole niin paha.

Melusta: olen vuosien varrella mitannut varsin monia vaimentimia ja muutamia suujarrujakin, vieläpä MIL-STD-1474:n vaatimukset täyttävällä kalustolla ja yksinkertaistaen tuloksista voi todeta:
*hyvät vaimentimet pudottavat melutasoa 20...30 db(C)peak ja jos otetaan vaikka 24 dB, niin korvaan vaikuttava paine putoaa 1/16 osaan alkuperäisestä; kts. äänenpainetason määritelmä po. standardissa, jokainen 6 dB (ei siis usein referoitu 3) puolittaa paineen
*suujarru nostaa äänenpainetta, yhdessä esimerkissä @ 308 Win äänenpaine nousi 12 dB eli korvaan vaikuttava todellinen paine nelinkertaistui ja (tupla)kuulonsuojaus on tarpeen
*ainoa kotimainen rekyylikelkkamittauksiin perustuva kotimainen tutkimus löytyy Kaliberi 1/2007:stä ja suujarru oli tehokkin rekyylin hillitsemisessä
Lintukiväärin rekyyli tuskin haittaa ketään ;), suurimmat hyödyt ja haitat löytyvät melupuolelta. 

223 pulttilukossa on molemmat, suujarrulla radalla ja maastossa ilman suojausta vaimentimella. Radalla en koe vaimenninta tarpeelliseksi koska vieressä paukkuu aseet ilman vaimenninta ja usein suujarrulla.

Aikoinaan suujarrullisen 300LM:än vieressä ei kukaan halunut ampua, mää en tajuu... 8)

Fingeporia mukaillen, minä teille suujarrun näytän ;D

(https://i.postimg.cc/15xGwvTR/PWS7077-oikaistu.jpg)

Vakavasti puhuen & edelliseen kuvaan viitaten: minulla on omassa 20+ vuotta sitten tehdyssä .338LM:ssani Tampella 155K83 -tykin suujarrun mittakaavaan tehty kopio. Vuosien tauon jälkeen (syynä TRG-42) ulkoilutin äskettäin asetta ja kun tarkkuutin sitä, viereisellä paikalla seissyt oli horjahtaa laukauksesta naamalleen, sen verran suujarru pukkaa kaasuja sivulle. Mutta tehokas se on ja ennen kaikkea näyttävä ;D

Kuva ois kiva


Sent from my iPhone using Tapatalk

vtt;n kuvasta tulee elävästi mieleen 300LM joka herätti aina huomiota äänen, paineaallon sekä rantapallon kokoisen suuliekin osalta. Suujarruna oli ite tehty TRG tyylinen 3-kammionen jarru skaalattuna hieman isommaksi. Muutaman kerran jälkeen hirviradalla osattiin antaa tilaa ympärille kun tuli mun ampumavuoro, samoin pötköttelyssä jäi molemmille puolille 1-2 ampumapaikkaa tyhjäksi.

Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - maaliskuu 27, 2024, 05:59
vtt;n kuvasta tulee elävästi mieleen 300LM joka herätti aina huomiota äänen, paineaallon sekä rantapallon kokoisen suuliekin osalta. Suujarruna oli ite tehty TRG tyylinen 3-kammionen jarru skaalattuna hieman isommaksi. Muutaman kerran jälkeen hirviradalla osattiin antaa tilaa ympärille kun tuli mun ampumavuoro, samoin pötköttelyssä jäi molemmille puolille 1-2 ampumapaikkaa tyhjäksi.

Muistan kun ammuin Syndalenissa sun 300 LM kiväärillä ja ihmettelin kovasti sen mietoa rekyyliä, itsellä kun oli tuolloin tuplasti häijympi potkija käytössä eli 300
Weatherby magum TRG-S kiväärinä, nyttemmin itsekin ammun 300 LM, mutta raskaammalla piipulla, sekä trg-42 tukilla, aktio on sama. Ja se on kiva ampua tuohon mörköön verrattuna.. vaikka suorituskyky on ihan sama, niin pyöreä kaulainen hylsy aiheuttaa ihan pirusti kovemman rekyylin kuin kauniisti viistetty..

Muistan Santiksessa kun aloin 300:ll ampumaan niin ihmettelin miks muut ei ammu. Sarjan jälkeen katsoin taakse niin porukka oli kerääntynyt katsomaan että millä helkkarilla täällä ammutaan kun ääntä ja valoa riitti. Sen jälkeen 300 osalta ei puhuttu enää suuliekistä vaan putkivalkeasta. Oli se hauskaa aikaa ;D

Lapua 6.5g leikkurilla ja N133/135 ruudilla se vasta mieto olikin ampua, käynti hyvää 300 metrille ja suht edullinen ampua kun ruutia taisi mennä 2 grammaa vähemmän. Tuo kaliberi olisi voinut jäädä kaappiin, järkevillä latauksilla piippu kestää vähintään saman mitä 338LM:ssä. Silloin oli enemmän intoa kun järkeä ja kalibereista otettiin kaikki potenttiaali irti lähtönopeuden ja lentoradan osalta, myöhemmin tarkasteltuna turhaa työtä.

Pahoittelut että meni aiheen ohi, pyrin jatkossa olla parantamatta tapojani...

Lainaus käyttäjältä: ssg69 - maaliskuu 26, 2024, 21:28
Kuva ois kiva


Sent from my iPhone using Tapatalk

(https://i.postimg.cc/Wzj0rfZ1/Suujarru.jpg)

Siinä se, Jyri Jalosen tekemä.