Hirvikausi alkaa lauantaina ja uusien paukkujen oston jälkeen ei ennen kokeen suorittamista ollut kätevää tapaa päästä radalle kohdistamaan asetta (Radat olivat sotaharjoituksen käytössä ja kokeessa ase pitää lain mukaan olla jo valmiiksi kohdistettu.)
Patruunan käynnistä ei ollut mitään tietoa, joten kylmäkohdistin kiväärin piipun ja tähtäimen läpi tiiraillen aikaisemmista sivu- ja korosäädöistä välittämättä. Arvioin luodin lähtönopeuden ja laskin luodin putoaman kokeessa käytetylle matkalle. Tämän jälkeen säädin putoaman kororumpuun. Unohdin huomioida kylmäkohdistuksen matkan putoaman, mutta näinkin karkeat säädöt riittivät silti tuomaan karhukokeen todistuksen lompakkoon yhdellä yrittämällä. Maalihan on iso, laukauksia on vain 4, osuma-alueen halkaisija on 17 cm ja ampumamatka 75 m.
Suurempaa tarkkuutta vaadittaessa kohdistus toki tehdään ampumalla, mutta kuinka tarkkaan tulokseen asiahintaisella kollimaattorilla päästään? Alkoi kenttäkelpoinen aseen kohdistuksen tarkistaminen kiinnostaa.
Saanko esim. kuuteensataan ampumalla kohdistettuani ja kollimaattorilla asetukset mitattuani palautettua samat säädöt myöhemmin niin, että osuma- ja tähtäyspisteen ero on sille matkalle esim. 0,1 mrad tuntumassa mikäli säässä, patruunassa, aseessa tai tähtäimessä tapahtuneita muutoksia tai ampujan virheitä ei oteta huomioon?
Kirjanpidolla tms. rumpujen asetukset saadaan pysymään hanskassa erilaisiakin paukkuja käytettäessä, mutta esim. aseen kolahtamisen jälkeen olisi kiva tarkistaa ristikon sijainti eri matkoille suhteessa piippulinjaan ja yleensäkin säätöjen toimivuus. Maastossa liikkuessa ase välillä saa aika kovaa käsittelyä.
Suosituksia asiallisista kollimaattoreista?
Jaa, tuo kollimaattorihan olisi hyvä laite, jos tarkkuus vaan riittää... Pitää vain muistaa poistaa laite piipusta, ettei käy niin kuin joillekin ASE-lehden keskustelusaitilla :lol: :lol:
Mutta olisi tosiaan kiva tietää kuinka tarkka tuollainen laite on. Jos jollakulla on kokemusta, tieto jakoon :)
Mulla on vanha Tascon kollimaattori 80-luvulta. Siinä on kalipeerikohtaiset insertit.
Ko. kollimaattorin tarkkuutustoleranssi arvioituna pakasta vedettyyn kivääriin on noin 30cm/100m. Johtuu pelkästään aseiden erilaisuudesta, vaikka insertti olisikin täydellisesti istuva, nakkaa kukin piippu luoteja hieman eri tavalla.
Jos kollimaattorin asteikolta on ottanut kohdistuksen jälkeen ristikon paikan muistiin, on silloin ko vekottimella helpohkoa päästä 3cm/100m toistettavuuteen.
Hommasin jokin aika sitten Simmonsin kollimaattorin, jossa oli 15kpl inserttejä. Se oli aivan paska. Insertit oli järjestäen jokaisessa kalipeerissa 0.1-0.15mm liian pieniä ==> kollimaattori oli piipussa horosti kiinni ja klappia syntyi helposti 20cm/100m. Lähti takas.
Olen kuullut hyvää sellaisista inserteistä, joissa on o-rengas tiivistämässä insertti aseen piippuun, tai mekaanisesti laajeneva kara. Myöskin Leupoldin Magnetic Boresigter on pärjännyt joissakin testeissä. Sellainen on tulossa testiin itsellekin. Vähän arveluttaa piipun suun oikaisujen tasaisuus...
MSA
Lainaus käyttäjältä: MSa
...Jos kollimaattorin asteikolta on ottanut kohdistuksen jälkeen ristikon paikan muistiin, on silloin ko vekottimella helpohkoa päästä 3cm/100m toistettavuuteen.
3cm/100m kuulostaa sekin kohtuulliselta. Kuuteensataan menee jo (ääritapauksessa) torson reunalle. Eli silti reilusti kylmäkohdistusta tarkempi.
Lainaus käyttäjältä: MSa
Sellainen on tulossa testiin itsellekin.
Testituloksia odotellessa. :mrgreen: