En haulla löytänyt vastauksia, niin kysytään.
Onkohan tässä nöyrryttävä jälleenlataamaan, kun patruunoita tuntuu kuluvan vuodessa aika tavalla. Toistaiseksi olen käyttänyt vain tehdaspatruunoita, mutta lataaminen houkuttelee patruunamenekin kasvaessa. Ei tarvitsisi myöskään säätää eri patien (Norma Match, Range, Scenu...) kanssa. Tarve on vain tarkan latauksen tekemiselle eli Scenua lähtökohtaisesti, noin 300-500 patia/vuosi ja kahteen aseeseen.
1. Mitä siis maksaa 308:n latausvälineiden hankinta ko. tarkoitukseen?
2. Mitä maksaa yllä mainitulla voluumilla patruunakohtainen hinta? Hylsyjä on alkuun riittävästi jemmassa.
3. Kauanko ottaa aikaa 100 patruunan lataus likaisista ja nallin sisältävistä hylsyistä lähtien?
4. Jos haluaa latausajassa säästää, niin mitä pitää hankkia ja millä hinnalla?
Jos on hyviä linkkejä, niin niitä voi laittaa kirjoittamisen sijaan. Kiitos.
1. Latausvälimeet ovat karkeasti hyvät holkit 150e, puristin 300e, riittävän hyvä digivaaka 100e, ruuditon 100e muuta tilpehööriä (käsinallitin, hylsynoidin, tumbleri yms.) 300e. Noin 900e saa hyvät uudet vehkeet. Käytettynä voi selvitä hyvinkin halvalla. Hifisti saa palamaan 1500e. Helposti.
2. Nykyään kisaluodit maksaa helposti sen 50c/kpl, nallit 10-15c/kpl ja ruutiin menee luokkaa 30-40c/ptr. Käytännössä hyvänkin tarkkuuspatruunan lataa noin euron kappale 308 Winiin jos hylsyt ovat ilmaisia. Kun match-patruunaa maksaa nykyään sen 2-2,5e/ptr niin aika pian kalustohankinnat on kuoletettu ja seuraavat 30 vuotta voi ladata ilmaisilla vehkeillä hyviä patruunoita.
3. Kaksi arki-iltaa. Hylsyjen puhdistus tumblerillä vie pari tuntia jolloin ei muuta voi tehdä. Puhdistuksen jälkeen täyssupistus vie ehkä 2h.
Toisena iltana puhdistat rasvat hylsyistä ja käsinallittimella nallitat, 1h. Ruuditat ja luoditat 100 ptr tarkistusmittauksineen ehkä 2h.
4. Jos haluat säästää aikaa niin automaattiruuditin on se juttu. Halvimmat alkaen noin 450e.
Jos hylsyjä on paljon niin niitä voi valmistella pitkin talvea eli puhdistaa ja täyssupistaa kaikki hylsyt etukäteen.
Tämän jälkeen on nallittamista, ruudittamista ja luodittamista vaille valmiita laatuhylsyjä runsaasti valmiina kun tulee latausfiilis.
Niin ja kaikki komponentit pitää ostaa tukussa. Eli nallit 1000kpl bokseissa ja Scenarit samoin mieluiten 1000 luodin bokseissa. Ruutia ei valitettavasti voi hirveästi hamstrata kerralla kotiin joten siinä säästöpotentiaali on vähäinen.
900 euroa uusista hyvistä vehkeistä voi olla 2023-2024 vähän optimistisesti laskettu. Jos rahasta kiinni ja tyhjistä lähdetään niin ehkä joku kitti tulee kyseeseen, jossa tulee se itselle kelpaava puristin mukana. Kitissä sitten moni osa on kompromissi ja työläs työkalu.
RCBS Rebel puristin toimisi jämäkästi ja ilmavasti myös 338LM asti.
Tuosta valmis setti: https://www.tori.fi/vi/122822556.htm
PS en ole myyjä, mutta jälleenlatausvälineet jos jotkut kannattaa käytettynä ostaa, ei ne mene miksikään käytössä ja on oikein pidettyinä käytännössä ikuiset.
Tuon lataussetin säästää tuolla ampumamäärällä vuodessa. Bulkkipaukkua (fmj) ei ole nykypäivän komponenttihinnoilla kustannussyistä kannattanut ladata enää vuosiin jos vaan kohtuudella käyvää tehdaspaukkua löytyy, koska tuon bulkkipaukun tekeminen ei ole kuin sen luodin verran halvempaa verrattuna laadukkaalla OTM luodilla tehtyyn (15-20cnt).
Edelleenkään en ymmärrä miksi nuo scenarit ym. OTM luodeilla varustetut tehdaspaukut maksaa vähintään sen 2x fmj luodeilla tulpatuihin verrattuna, koska komponenttipuolella hinta-eroa on sen n. 20cnt luodin osalta.
4. Kohtaan jo mainittu automaattinen ruutiannostelija ehkä tärkein hermoja säästävä ostos. Eikä ihan hirveästi kalliimpi kuin erikseen ostettu vaaka ja perinteinen annostelija, Lyman näyttäis kotimaassa maksavan 360 euroa.
Toiseksi eniten ärsyttävää hommaa on hylsyjen trimmaaminen. Frankfordin case prep center helpottaa kovasti, voi tosin olla muitakin hyviä tai parempiakin markkinoilla. Manuaalisesti en kuitenkaan ihan helposti enää alkaisi trimmaamaan.
Vaikka minulla on nuo laitteet niin silti edelleen ammun paljon myös tehdaspaukkua sellaisessa treenissä missä matkat on kohtalaisia eikä tarkkuusvaatimus ole niin kova. Hinta on halvalla bulkilla jopa pienempi kuin itseladatuilla laatupaukuilla. Ja nyt kun nallien hinta ja saatavuus on mitä on, en ole muuta ladannutkaan itse kuin laatupaukkuja.
Terve
Ruotsalaisen PRS ampujan Harkka- ja PikkuKisa panosten latausrutiini.
https://www.youtube.com/watch?v=h205FjAhfiw (https://www.youtube.com/watch?v=h205FjAhfiw)
Hänen kotiratansa taitaa olla 500m pisimmillään???
Jos tuo Dillonin 750 prässi tuntuu kalliilta kaikkine automaatisine luodin ja hylsyn syöttöineen...
niin Dillon 550 4-asemainen, manuaali, indeksointinen kykenee helposti 150-200 patruunaa tuntivauhtiin
kun luodit ja hylsyt syötetään käsin.
(Pistoolipatruunaa sillä vääntää jopa 500-600kpl tunti)
-Patruunat pitää toki puhdistaa esim. huoparätillä hylsyrasvasta tuon prosessin jälkeen.
-Jos hankkii toiseksi ruudittimeksi paremmin sauvaruuteja syövän RCBs uniflown, niin tämä Ruotsalainen kaveri on ampunut isojakin kisoja sillä ruuditetuilla patruunoilla.
(Huom. Hän toki hehkuttaa kaikki hylsyt joka kerta ennen latausta.)
Itsellä Dillon 550 ja RCBs uniflow ruuditin hylsyn voimalla toimivalla vipusysteemillä kokeiluvaiheessa.
-Dillonin ruuditin syö itsellä N3xx- N140 ruuteja kohtuudella.
-N165, 560 ruudit taas kiukuttelevat urakalla...... lataushajonta kasvaa lähes 1gr luokkaan, kun tökkii..... vaan kyllä niillä alle 10cm 300m roiskii...
https://www.rcbs.com/presses/press-accessories/case-activated-linkage-kit/16-98911.html (https://www.rcbs.com/presses/press-accessories/case-activated-linkage-kit/16-98911.html) Tämän värkin olen hankkinutaikanaan 44-40 lataamiseen.
1-asemaisen prässin korvike:
-Dillon 550 + kaliiberin vaihtosarja näyttää olevan noin 900E
-750 + kaliiberinvaihtosarja noin 1050E
Mitäköhän eroa on esim 50e ja 100e vaakalla?
ite huomasin "halvassa" annosteliassa vaaka alko heittää pitemmässä sarjassa piti taarata välillä
Olen itse ladannut kohta 10v Lee anniversary kitillä. Se ei varmasti ole paras, mutta homma on hoitunut.
Oma prosessini jälleenlatauksessa on seuraava lähtien likaisista hylsyistä:
Voitelu ja supistus sisältäen nallin poiston
Kaulan sisäpuolen harjaus
Mittaus
Trimmaus tarpeen mukaan
Purseenpoisto jos trimmattu
Nallitus
Ruuditus; nopeammat ruudit Leen ruutiannostelijalla, hitaammat ruudit ja/tai suurriistapatruunat Leen puolivaa'alla
Luoditus
Valmis.
Valmistelin juuri aiemmin ostamani 168 kpl kerran ammuttuja hylsyjä ja aikaa meni aika tarkkaan 3 tuntia. Lähtötilanne oli likaiset hylsyt jotka on ammuttu toisessa aseessa; lopputulos on nallitusvalmiit hylsyt. Eli voitelu, kokosupistus, kaulan harjaus, trimmaus kaikille, purseenpoisto, tarkistusmittaus. Selvästi aikaavievin vaihe on trimmaus ja purseenpoisto, jos sitä ei tarvitsisi tehdä säästyisi noin puolet ajasta.
Käyn vielä pientä sisäistä taistelua siitä pitäisikö nuo jatkossa vain kaulasupistaa, joka on nopeampaa ja helpompaa eikä rasita hylsyä niin pahasti, mutta toimintavarmuus teoriassa kärsii ja ennen pitkää joutuu kuitenkin kokosupistamaan taas. Mutta varmaan muutaman kierroksen menisivät pelkällä kaulasupistuksella, jolloin säästyisi voitelulta ja käytännössä trimmaustarve poistuu. Olen sen verran alokas vielä itsekin tässä hommassa, että en osaa kovin varmaksi sanoa että jos säädän supistusholkin niin että "shoulder bump" on jossain 0,05 millin nurkilla (ja jos onnistun sen niin tarkkaan säätämään) niin miten monta kierrosta hylsyt menevät ennen kuin joutuu taas trimmaamaan. Riippuu pesän mitoista suhteessa supistusholkkiini.
En hehkuta, en putsaa nallitaskuja, en kaulasorvaa, en sorttaa mitään minkään mukaan.
Hankalimmat/ikävimmät vaiheet ovat trimmaus ja ruuditus silloin kun jokainen annos punnitaan. Pitää vielä tutkia kunnolla saako tuilla Leen annostelijalla N150 menemään riittävän tarkasti. N133 se annostelee aivan riittävän hyvin, mutta minulla on hiukan epäilyksiä että N150 ei oikein mene kunnolla läpi.
Jos bullkikuula käy hyvin en jaksa itseladata ratatreeniin. Usein houkuttaa ajatus siirtyä kaupan patruunaan, mutta pimeänä talvi-iltana lataaminen on ihan kelvollinen tapa viettää aikaa harrastuksen parissa.
Suurin virhe mitä itse lataamisessa voi tehdä on ostaa digivaaka. Itselleni tuli lymanin paketin mukana lymanin joku pocket digivaaka josta selvisi sitten runsaan parin sadan ladatun paukun jälkeen että ei toimi sirottimen kanssa. Seuraava virhe oli että ostin hornadyn g3-1500 vaa-an. Tämä toimi sirottimen kanssa 2 lataus sessiota jos ei ollut samassa huoneessa mitään muuta sähköllä toimivaa. Kun hajosi niin takuusta Uusi ja heti myyntiin. Sitten hommasin rcbs chargemaster liten ja toivon että olisin tämän ostanut heti kättelyssä niin ei olisi mennyt n.500 ekaa latausta harakoille. Ruutia tulee sen mitä pyytääkin eikä piittaa muista sähkövehkeistä mitään.
Lähetetty minun SM-S901B laitteesta Tapatalkilla
Sellanen 50 paukkua saa tehtya alust loppuun pariin tuntiin. Ikinä en ole tumbleria omistanut, vaan pahimmat paskat pyyhkii pois, liekityksen kautta suppariin, rasvanpoistajaa hylsyihin ja rätillä kuivaks. Trimmaus trim pro 2 porakoneadapterilla, viisteet nykyään rcbs bossilla, nallitus käsinallittimella, chargemasterilla ruuti ja luodi nokkaan.
Kun alkuun aloitin, vedin pelkällä rcbs rock chucker kitillä ja käsisirottimella. Komppaan Sakua että halvat digivaa'at on paskaa, ite tein puomivaa'alla ja sirottimella pari tuhatta. Vieläkin olisin näin nopeampi vs chargemaster, mutta laiskuutta ei voita mikään etenkin kun kisoja varten pitää kiskoo se 250 paukkua vklp varten. Plussana toki se että mm n150 ruuti tulee annostelijasta niin hyvin että max 600m kisapaukutkin olisi voinu tehä suoraan vaan manuaali annostelijasta.
Mutta "säästöihin" karkeasti se on vähän reilut puolet halvempaa tehdä tarkkuuspaukkua itse kuin ostaa kaupasta. Mutta lataaminen on harrastus: jos ei ole aikaa tai mielenkiintoa pieneen nysväämiseen tulee se tuntumaan työltä.
Lainaus käyttäjältä: esase - joulukuu 28, 2023, 23:08
-Jos hankkii toiseksi ruudittimeksi paremmin sauvaruuteja syövän RCBs uniflown, niin tämä Ruotsalainen kaveri on ampunut isojakin kisoja sillä ruuditetuilla patruunoilla.
(Huom. Hän toki hehkuttaa kaikki hylsyt joka kerta ennen latausta.)
Sama kaiffari muuten sanoo toisessa videossaan ettei koskaan hehkuta koska ei ole nähnyt tarpeelliseksi eikä halua omistaa isoa hehkutuskonetta: https://youtu.be/11G64CVgYmA?t=324 mutta tämä on vanhempi video, eli ilmeisesti on sittemmin alkanut hehkuttamaan. Tuossa vanhemmassa videossa sanoo että pitää hylsyerät erillään että onko ammuttu suurin piirtein kuinka monta kertaa, jolloin ei tarvitse hehkuttaa.
Toki tuo ukkeli ampuu kisakäyttöön tehdyllä kisakaliiperin aseella ja supistusholkki on samalta sepältä ja varmaan samalla kalvaimella kuin pesä, joten tilanne on aika erilainen kuin esim minulla joka lataan 30-06 vanhan tikkakoskelaisen CIP-pesään ja supistan Leen halvoilla holkeilla. Eli vaikka se toimisi hänellä, se ei välttämättä toimi minulla...
Huh huh, kun tuli sulateltavaa. Kiitos! Pitääpä tutustua termistöön ja vilkuilla youtubesta videoita.
Opit pelkästään tästä keskustelusta:
A) Käytetytkin latausvehkeet ovat ok.
B) Jos ei ole tarvetta tarkkuuspatruunalle, kannattanee ampua tehdasbulkkia. Tarkkuuspatruunoissa saa etua mukavasti.
C) Yksi ilta pitää varata hylsyjen käsittelylle ja toinen itse lataustyölle
D) Työtä eniten helpottaa automaattinen annostelija, mutta laiskuus maksaa. Perusvaa'at syö kuitenkin hermoja.
Hylsyjen valmistelutyöt kannattaa kiväärinpatruunoissa tosiaan erottaa varsinaisesta lataamisesta. Säilyy hermot ja varsinainen latausvaihe ei veny tolkuttoman pitkäkestoiseksi. Hylsyjen lyhentely ja kaulan hehkuttamiset ovat more advanced -osastoa johon ei kannata alkuun kiinnittää huomiota tai käyttää rahaa. Hylsyt venyt ajan kanssa mutta 4-5 latauskertaa menee 308 Winissä helposti ilman mitänä trimmailujakin. Toki hylsyjen kokonaispiituutta on hyvä hieman tarkkailla ja mittailla.
1-asemaisella ladattaessa itse olen ottanut tavaksi että ruuditan hylsyn ja tulppaan siihen prässissä samantien luodin. Näin jos lataussessio keskeytyy vaimon, lasten, anopin,koiran, somen tms. syyn vuoksi niin ei jää arvuuttelujen varaan onko kaikissa latauslevyn 50 hylsyssä sama ruutimäärä vai ei. Samalla säästyy koko hylsylevyn hankinnalta koska sillä ei tee mitään tässä menetelmässä. Nallituksenkin käsinallittimella voi tehdä hylsyerään edellisenä iltana jos tietää että varsinaiseen latausessioon ei voi koko iltaa käyttää. Työvaiheita voi ja kannattaa jaksottaa.
Moni tosiaankin ruudittaa ja luodittaa patruuna kerrallaan ja se on kyllä perusteltua.
Olen havainnut itselleni toimivaksi puomivaa'alla ruudittaa kerralla 50-100 ihan patruunarasiaan. Rivin (10 hylsyä) välein olen tarkastanut vaa'an nollauksen lähinnä mielenrauhan vuoksi.
Kun tämä 50-100 satsi on valmis, nopea tarkastus lampulla, että ruutimäärä on silmämääräisesti sama (ei hölmöyksiä, kuten ruuditon hylsy). Tämän jälkeen olen luodit asettanut ryntötyönä. Siten pysyy luodinasettamisen liikerata ja kämmen veivaaminen vakiona ja olen myös ottanut erilleen patruunat joissa tuntuu asettaminen erilaiselta (menee eri laatikkoon foulingia ja tavan ammuskelua varten).
Valtsu
Lainaus käyttäjältä: KJJ - joulukuu 29, 2023, 08:52
ite huomasin "halvassa" annosteliassa vaaka alko heittää pitemmässä sarjassa piti taarata välillä
"Halpa" automaattiannostelija ilmeisesti kyseessä?
Lyman on herkkä staattiselle sähkölle ja tarvii säännöllisen puhdistuksen ikkunanpesuaineella tms. Itsekin tätä pitkään ihmettelin, kunnes vaivauduin lukemaan käyttöohjeen...
Minä myös suosin hylsyjen käsittelyä erikseen ja loput lataamiset sitten tarpeen mukaan. Käsinallittimella ja automaattiruudittimella tulee aika nopeaa tahtia paukkuja kun hylsyt on valmiina. Perinteisellä ruudittimella vielä nopeampaa. En ole koskaan tarkistanut millaista vaihtelua sillä tulee, olettanut vain että liikaa. Toki nyt kun ruuditin jo on, ei oikein ole syytä siirtyä takaisin vanhaan.
Tällä menetelmällä ehdottomasti yksi patruuna kerrallaan ja luoditusvaiheen aikana ruuditin saa syöttää seuraavaa annosta.
Trimmaushan ei tosiaan ole pakollista joka kerta. Itsellä kun on tuo frankfordin trimmeri niin on nopeampaa käyttää hylsy siinä kuin mitata se. Laiskuudesta ja käytännön syistä johtuen en pidä kirjaa montako kertaa hylsy on ladattu, siksi pakko mitata tai käyttää trimmerissä.
Jälleenlataamiseen saa kulumaan tolkuttoman määrän aikaa ja rahaa. Suo on pohjaton sekä työvaiheiden, että työkalujen osalta. Omat metodit nykyään ovat kerrasta toiseen mahdollisimman vakioituja hyvillä laitteilla. En hifistele aivan tappiin, mutta pyrin hyvään tarkkuuteen.
Aikaa menee ammutusta hylsystä siihen että luoti on nokassa uudelleen pari täyttä 8 tunnin työpäivää, ja n. 300 hylsyä kerrallaan. Omistan metallisorvin, mihin olen rakennellut ja hankkinut tarvittavia työkaluja eri kaliipereille hylsyn muokkaamista varten. Trmmaus, kaulasorvaus, viisteenteot, nallitaskujen kalvaus, hylsynkaulojen sisäpuolinen kalvaus ja puhdistus. Pesut hoituu Frankford Arsenaalin märkätumblerilla.
Hylsyjen supistus on vakioitu työvaihe oman pesän mittojen mukaan, ja kaikki hylsyt käyvät saman prosessin läpi, oli tarvetta tai ei. Tämän päälle sitten kaulasupistus erikseen.
Nallitus kerralla kaikkiin, mutta ruuditan ja luoditan hylsyt yhden kerrallaan valmiiksi asti yksiasemaisella Reddingin prässillä.
Holkit ovat joko Reddingin tai Forsterin valmistamia.
Ruudituksessa RCBS Chargemaster Combo.
Hylsynkaulojen hehkutusta en ole katsonut tarpeelliseksi.
Käytännössä teen aina kaikki nämä työvaiheet, pois lukien hylsynkaulojen sisäpuolen kalvays ja kaulojen sorvaus. Ne tarvittaessa. Olen taululla todennut että huolellisuus ja tarkka tekeminen toimivat.
Itse skippasin tumblerit kokonaan, kun 119 eurolla saa kelvollisen ultraäänipesurin: https://www.puuilo.fi/kramfors-ultraaanipesuri-3-2l. Pesee helposti kerralla n. 55 kpl 338LM, n. 110kpl .308, n. 150 kpl .223:sta, n. 200? kpl 9mm, esim. puoli tuntia. (Pesua ennen toki nallit poistettu ja ravisteltu hetki verkkopussissa, jotta irtonaisimmat karstat ja hiekat ei tule pesuun turhaan mukaan). Pesuaineeksi fairia ja sitruunahappoa kokeilun mukaan riittävä määrä. (ei taida syövyttää materiaalia vielä?). Käytän vielä pesuvedenkin uudestaan 3-4 kertaa, enkä huomaa ongelmia.
Sitten poimii hylsyt kaula ylöspäin .308 tai .338 patruunarasiaan, josta joka hylsyn kohdalle porattu joku 8mm reikä. Siitä sitten kuuman vesisuihkun alle läpihuuhteluun. Sitten kumotaan toiseen samanlaiseen patruunarasiaan toisinpäin ja pääsee tarkistamaan nallitaskut ja hylsyn merkinnät / lajittelun.
Kun huuhdeltu, kaadan pystyyn pieniin "paistokoreihin" kuivumaan, nallitasku ylöspäin ja ilmaa hylsyn ja alustan/pöydän/lattian välillä. 1-2 vrk kuluttua varmasti kuiva, varsinkin jos huuhdeltu kuumalla/lämpimällä vedellä ja tila on kuiva (ja mikäli nallitaskut puhdistuivat lähes kokonaan).
---
Ultraäänellä voi myös pestä hylsyt uudelleen lyhyesti pelkällä fairilla 5min, kun haluaa hylsyrasvat pois. Huuhtelu ja kuivaus samalla tavalla.
Minä käytän myös pelkästään ultraäänipesuria ja siinä autonpesuainetta jonka merkkiä en nyt muista ulkoa...
Tumbleria en ole koskaan käyttänyt joten en osaa siihen verrata mutta puhdasta tulee joskaan ei kiiltävää. Ja UÄ-pesuri on aika monikäyttöinen laite.
Kuivaamiseen käytän airfryeriä eli suomeksi pöhötintä. On helppo ja nopea. Kuivaan sillä myös radalta tullessa lumiset hylsyt.