Siinäpä kysymys.
Kun piekkareissa ollut paljon vetorihlattuja ja läppäämätömiä piippuja joissa on työstöjälkiä niin kun sellaisen piipun syvä puhdistaa,niin pitää ampua aikas paljon laukauksia,että käynti palautuu.
Ne on paree jättää syvä puhdistamatta "raudalle" jos meinaa käyntiä saada.
Jos taas piekkarin piippu on nappirihlattu ja vielä sileäksi läpätty,tuollainen piippu pitää huippukäyntinsä usein < 100 ls,jonka jälkeen tarvitsee puhdistuksen huippukäynnin palautumiseen.
Ero noilla kuin yöllä ja päivällä piekkareissa.
Entäs keskisytytteiset?
Tietty ammun radalla lyhyiltä matkoilta kun ei ole kuin max 300 m rata ja ihmetellyt termiä cold bore shot.Onko minun aseissa joku vika kun en minä huomaa,että eka laukaus menisi jonnekin muualle kuin seuraavatkin?
No, en ole 0,2 MOA käyntinen.
Usein käyn latvalintu päivää ennen ampumassa vain yhden laukauksen joltakin matkalta 100/160/300 metriä jotta on luottamus että kaikki on ok.
Liekö keskisytytteisten piipuillakin jotain samaa kuin piekkarin piipuilla? Siis valmistustapa eroista / piipun sileydestä / karheudesta tulevia eroja suhteessa piipun puhdistamiseen.
Kun nyt kauan ollut vain sileitä ja läpättyjä rosteri piippuja niin ei ole karheista työstöjälkisistä edes näkemystä.
Tärkeintähän on tietää omista piipuistaan mistä ne pitävät. Puhdistuksen suhteenkin.
Asiasta pari videota:
www.youtube.com/watch?v=dEaI80U02ME
www.youtube.com/watch?v=dfgbvAz09uI
Timppa
Monessa omassa piipussa olen ainakin huomannut että jos on kuparit jynssätty, niin menee pari-kolme laakia että kasa alkaa muodostumaan. Siihen aikaan kun tuli nykyistä aktiivisemmin metsästettyä peuroja ja yleensä pää/niska laukauksella, ei piippua öljytty eikä kupareita poisteltu, ainoa hultotoimenpide oli kondenssiveden poisto. Samanlailla ei kuparia ja vaippakuulaa ammuta sekaisin. Niin säilyi luotto vehkeisiin. Helppoahan tuo on kokeilla, kirjaa vaan tulokset ylös. Mitä tapahtuu kun on kuparit poistettu ja ylimenon hiilirenkaat hävitetty, asetonilla puhtaaksi ja muutama laaki, sitten öljyä piippuun ja muutama laaki jne... Muistaa vain dokumentoida tapahtumat itselleen.
Onhan niitä kaleja joissa kuparinpoistoa tarvitaan jo harrastajamielessä jo kolmen neljänkymmenen laukauksen jälkeen. Yleensä vain nillää lähdöt on 1000+.
Asekohtainen juttu millaisen sattuu saamaan. Omiin kokemuksiin pohjautuen harvemmin KPP menee aivan samaan kohtaan mihin seuraavat edes 100m. Keskitytytteisissä hommaan vaikuttaa monet asiat. Keskeisimpänä varmasti piipun värähtely pienemmän paineen ja näin pitemmän piippuajan suhteen seuraaviin laukauksiin.
Puhdistusrituaaleilla on myös merkitystä tässä, ja sen takia ne kannattaakin vakioida ja pyrkiä tekemään aina samalla tavalle. Myös valmistustapa vaikuttaa. Mitä paremmin viimeistelty työn jälki, niin odotusarvoisesti myös KPP ero muihin pienenee siltä osin.
On myös sattunut kaveripiiriin kivääreitä, tosin harvoin, jossa KPP menee läheltä ns. samaan reikään. Oletan että liittyy värähtelyihin ja tätä kautta käynyt hyvä tuuri kyseisen aseyksilön kanssa. Tällaista piippua ei kannata muokata mitenkään, katkaista ym. Näissäkin KPP kuitenkin eroaa muista pitemmillä matkoilla, pienemmän lähtönopeuden takia.
Tärkeintähän tässä on tietää mihin se oman kiväärin kylmäpuhdistettupiippu laukaus menee, ja tehdä sille oma ballistiikkansa. Esim. latvalintu hommissahan tämä on pakko huomioida, jos pitemmiltä matkoilta lintua yrittää saada kylmästä piipusta.
Lainaus käyttäjältä: MikaS - joulukuu 16, 2023, 08:54
Monessa omassa piipussa olen ainakin huomannut että jos on kuparit jynssätty, niin menee pari-kolme laakia että kasa alkaa muodostumaan.
Näin se on ja muutoinkin, että puhdistetaan piippu aivan "metallille". Tällöin on usein ammuttava 10-15 lks, ennenkuin käynti palautuu. Tässä mielessä olen huomannut että esim. Bore Tech: in carbon removeriä en enää käytä normi puhdistusrituaaleissa, vaan pelkkä öljy, laput ja pronssiharja takaavat paremman puhdistuksen jälkeisen käynnin. Carbon remover on loistava ja tehokas aine ja käytän sitä kyllä aseen perusteelisemmassa putsauksessa n. 200-300 lks. välein. Alkuun kun sain sitä, otin käyttöön myös peruspuhdistuksessa, mutta huomasin nopeasti puhdistuksen jälkeisen käynnin heikkenemisen, syynä kun vie piipun aivan "metallille".
Kun kerran ollaan tarkka-ammuntafoorumlla, niin miten porukka ylläpitää aseensa siten, että se eka laukaus osuu just siihen, mihin pitää?
Yksi kovemman valmiuden tyyppi ei outsaa piippuaan. Toinen vetää ammunnan jälkeen kevyet öljyt, ja on katsonut toleranssin, jolla aseella edelleen osuu ekalla.
Ja yksi kaveri poistaa ammunnan jälkeen hiilet, jotta piippu ei syövy.
Niinkuin mainitsin, KPP:lle oma ballistiikka. Toinen tapa on vetää pari penkkaan ennen suoritusta. Tämä tosin ei ole usein tarkka-ampujalle mahdollista. Jos tiedät ampuvasi huomenna, ei tarvi putsata muuta kuin vedet pois. Jos ase seisoo pitkään putsaamatta, niin kohta se hyvä piippu ei enää käy, kun syöpyy palojäänteistä ja/tai kuparista johtuen.
Edit: metallipari. Epäjalompi syöpyy. Rosteripiippu tässä suhteessa turvallisempi, reagoi mustaa vähemmän kuparin kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Long Range - joulukuu 16, 2023, 06:42
Tietty ammun radalla lyhyiltä matkoilta kun ei ole kuin max 300 m rata ja ihmetellyt termiä cold bore shot.Onko minun aseissa joku vika kun en minä huomaa,että eka laukaus menisi jonnekin muualle kuin seuraavatkin?
No, en ole 0,2 MOA käyntinen.
Timppa
Kyllä tässä KPP dilemmassakin ampujalla on oma osuutensa, eikä välttämättä se pienin vaikutus. Mitä harjaantuneempi kaveri, sitä vähemmän ampujasta johtuvaa holkkumaa.
Epäilen kyllä vahvasti, että olet lähelle 0,2 MOA: n miehiä😉
Terve
Ääni sille että : "Piiput" ovat yksilöitä.
Kuvitelma
Laadukkaat piiput toimivat paremmin puhtaina.
Perus viemäriputket likaisina :o
Oma piekkari likasena yksilö.
Itsellä muutama "kasa" kanki.
-Metallille puhdistuksen jälkeen käyvät ensimmäisestä laukauksesta lähtien samaa reikää. (Jos ampuja tekee hommansa ja seuraa tuuliviirejä)
-Kulumisen myötä yks vaatii putsauksen parinkymmenen laukauksen välein. Ehjällä piipulla pärjää n. 100 laukausta ilman putsausta.
Lothar Walteria rosterina
-Metallille puhdistuksen jälkeen käyvät tarkoitukseen nähden riittävästi ensimmäisestä laukauksesta lähtien.
-Noin 700 laukausta ammuttu kestää vielä noin parisataa laukasta puhdistusten välillä.
Tikan alkuperäistä kankea paljon ammuttuna.
-1s laukaus 300m eroaa alaspäin ryhmästä noin 5cm. Ilman lämpötilaan sovitetulla "Kovalla" latauksella (+24C, 0-keli, -20C) 1s laukaus hukkuu hajonnan kohinaan jo parinkymmenen laukauksen jälkeen.
-Metallille puhdistuksen jälkeen oma ammunnan käden jälki rupeaa näkymään taulussa 5-10 laukauksen jälkeen.
-Tykkäävät olla likaisia vaan ylimeno ei saa kuroutua umpeen. Sitä pitää seurata ja kuurata puhtaaksi.
-Molyluodilla ammuttavasta piipusta hinkkaan metallille vain noin 10cm patruunapesän päästä, kun hajonta karkaa.
Esa
Kaikenlaisia aineita tuli koitettua, mikään ei toiminut niin hyvin että olisi eka laukaus 6br piipusta mennyt samaan reikään. Asiaa helpotti kun tiesi mihin eka menee. Toimivin aine oli synteettinen leikkuöljy, huopatulpalla läpi ja kuiva perään. Sillä vakio mihin eka menee ja sitten lopuissa ei ongelmia. Likainen ei ollut hyvä.
Terve
Brakecleaneria ennen ammuntaa piipun läpi huopatulpalla ja kuivaus. ;D
"Kasa"putket" on Shileniä, Kriegeriä ja Bartleinia.
Ase on ihan aikuisten oikea kasakivääri ja ammunta kasapukeilta ja kasapöydältä viirien kera. 8)
-Ainut mikä ei ole "Kasa" tasoista on ampuja. ::)
Esa
Hyviä kommentteja.Kiitos noista.
Tuon cold bore shot yhteydessä voidaan totta vie puhua myös "cold shooter shot" termistä.
Tuenta on hyvä olla ratakäynnistä toiseen niin hyvin kopioitu kuin mahdollista.Ja tsekata onko osuma eroa bipodilta MAASTA ampuessa vrt.jos ampuu hiekkapussien päältä tai bipodilla kovalta alustalta.
Kun oma ammuntani radallakin on pääosin latvalinnustusta tukevaa / siihen tähtäävää ammuntaa ja siinä savotassa useimmiten eka laukaus on ratkaiseva.Kun ampuu yli tai kovasti sivulle ekan niin voi saada paikko mahdollisuuden.
Monesti kirjoittanut että reikäpään osuma ääni on niin kova ettei parveenkaan uuteen lintuun mahdollisuutta juuri tule.
Kun pitää aseet siten että ne tyynessä vie tarkalleen sivusuunnan keskelle,niin siinäkin mielessä jos joutuu ennen metsään lähtöä tarkistamaan tilanteen sitten tuulisella kelillä on hyvä olla viirit radalla.
Muutenhan alkaa hermostuksissaan säätämään sivua radalla tuulessa ja sitten ampuu ohi teerestä tyynellä-:).
Heh,heh, "nyky nuoriso" tottunut niin laadukkaisiin kiikareihin,kiikarin jalkoihin yms. ettei juurikaan tartte pelätä että pienistä täräyksistä kiikari liikkuisi.
Muistan kun isä vainajani ikä luokka kiroili aikoinaan joitain silloisia halpis kiikareita jotka vaelteli ihan issekseen.
En tuosta ihan kaikkea ymmärrä,mutta varmaan kovasti viisaita puhuvat piipun puhdistamisesta:
www.youtube.com/watch?v=9Cb8ykYU3Xc
Timppa
Eikös se niin ole että mitä laadukkaampi piippu niin sitä helpommalla pääsee. Annoin timantti käsittelyn tikalle ennen kuin edes ammuin sillä ja se on kyllä ollut helppo. Joka ammunnan jälkeen jonkinlainen putsaus. Mutta en ala kupareita jynssään kokonaan pois. Mitä kameralla olen katsellut niin ei se edes pahasti kuparoi. Aina putsauksen jälkeen piippu kuivaksi kankaalla, huopatulpalla sitä ei saa kuivaksi kun jää täyteen pisaroita. Tämän huomaa hyvin kameralla kun piipun pinnasta ei näe mitään ennen kuin kangaslapun vetää läpi. Ensimmäinen laaki osuu samaan kuin muutkin.
Hei! Oli ukolla 308 KRG tukilla ja ammuttiin Hiukkavaaran radalla. Mies ampui sellaista n. 5o mm kasaa matka 150m. Tuumaili, että käy huonosti ja aikoi tehdä Forrest puhdistuksen ja teki sen. Sattumoisin nähtiin uudelleen samalla 150m radalla. Sanoi piipun olleen hyvin pahasti vaippametallissa ja sai vaipat pois. Nyt sama 308 ampui uskomattoman tarkasti n.15-20mm kasat ja pakkasta oli n.15 astetta, mutta ei tuulta nimeksikään. Jäi mieleen, että puhdistukseela oli uskomaton vaikutus aseen käyntiin ja minä näin ne molemmat taulut. Piippu oli musta piippu. Kyllä uskoni kallistuu puhtaan piipun paremmuuteen ja myös olen sen omissa aseissani huomannut.
Kuparinpoisto ja likainen piippu ovat hieman eri asia. Kuparit kannattaa ottaa tietyin väliajoin pois jos haluaa välttyä isommilta ongelmilta. Muutoin aivan kiiltäväksi "pellille" putsattu piippu vaatii usein puhdistuksen jälkein sen 10 -15 lks, että käynti asettuu parhaimmilleen. Puhdistusrituaalit kannattaa muutoinkin vakioida sekä erotella kausipuhdistus normaali puhdistuksesta.
Ainakaan tuo CTR musta piippu ei ammu eka laakia erilleen. Hinkkasin piipun timantilla heti uutena. Joka reissuun jälkeen putsaan piipun. Metsästysaseeseen en huoli kuin sileitä piippuja. Pysyy käynti vakaana.
Siinä on putsauksen jälkeen tammikuun latvalintuhommia varten ammuttu pari testilaakia kovalla pakkasella. Napsun verran sai laittaa lisää koroa. Matka 390m.
(https://img.aijaa.com/t/00559/15220136.t.jpg) (https://aijaa.com/NjQvqh)
Kyllä minäkin putsaan piipun joka reissun jälkeen, mutta en hinkkaa sitä aivan "pellille".
En itsekkään aivan täysin puhtaaksi. Harjaa, huopaa ja jotain lintkuja. Lopuksi kankaalla piippu täysin kuivaksi. Mitä kameralla olen piippua katellu niin ei se pahasti kuparoi.
Creedmoori tikassa alko näkymään viime kesänä käynnin heikentymistä, vaikka varsin tiheästi putsaillut tavanomaisilla aineilla monta vuotta. Hommasin piippukameran ja tuli huomattua rihlojen alkupää oli tukkeutunut tummaan "hiileen" ja ylimenossa oli kunnon hiilirengas. Aseöljy harja yhdistelmällä hinkkaamisella ei ollut mitään vaikutusta. Kävin ostamassa boretech carbon removeria ja ylikoko nailonharjan ja pyöräytin piipun auki muutamassa minuutissa. Seuraavalla ratakäynnillä tuli todettua käynnin palautuneen takaisin hyvälle mallille. Jossakin se raja menee siinä likaisuudessakin.
Minä varmaan kohtelen omaa rosteripiippua kaltoin, putsaan vain 2 kertaa vuodessa kunnolla Boretechin Eliminaattorilla ja kerran vuoteen myös Copper removerilla.
Samalla ku putsaan kunnolla niin hinkkaan myös Jullimuksen mainitseman ylimenon harjalla jossa Eliminaattorilla kasteltu lappu päällä.
Muina aikoina kuten ratareissujen välillä ja jahtiaikaan nykäisen vaan Boresnakella piipun läpi.
Tuolla putsailen itse. Siinä on jotain hiovaa litkua toisessa ja toisessa jotain ohuempaa. Vuoroperään harjalla hinkkaa molempia. Pitäis lähteä palokarstat ja kuparit. Lopuksi ohuemmalla litkulla piippu puhtaaksi ja jättää kuivaksi. Tuohon olisi hyvä kun olisi suora puikko mihin saisi porakoneen kiinni millä harjaa pyörittää.
https://www.anonase.com/tuote/thorro-clean-piipun-puhdistus-setti/
Voimatyökalut ja piipun puhdistus eivät ole hyvä kombinaatio.
Lainaus käyttäjältä: HJu - helmikuu 14, 2024, 16:47
Voimatyökalut ja piipun puhdistus eivät ole hyvä kombinaatio.
Kyllä se on. Ihan kasa-ampujien konsteja. Tietysti jos tykkää jynssätä.
https://www.facebook.com/AMPannealing/videos/lou-murdica-giving-us-a-run-down-on-how-he-cleans-his-barrels/638423259992938/
Sitten ei muuta kuin tekemään :-)
Lainaus käyttäjältä: HJu - helmikuu 14, 2024, 20:20
Sitten ei muuta kuin tekemään :-)
Kannattaahan siinä järki pitää mukana. Puikon ohjuri hyvä olla ja suora puikko. Ei kait se piippu tiedä liikuttaako sitä harjaa ukko vai kone. Porakoneella tulee eri suunnassa sitä liikettä niin poistaa moskaa hyvin.
Kun noita pyörittelee koneellisesti, kannattaa hieman käyttää ajatusta mitä harjoja ja litkuja pyörittelee. Hiovien aineiden kanssa pilaa piipun erittäin helposti jos ei tiedä mitä on tekemässä.
Joo, ei sitä millään venttiilihiomatahnalla kannata pyöritellä. Melko rajusti saa timantillakin hinkata, että mitään isompaa muutosta saa näkyviin. Puhdistusaineissa olevat hiovat aineet ovat varmasti niin mitättömän hienoa että tuskin aivan helpolla saa mitään vahinkoa aikaan. Eikös niiden tarkoitus ole pehmittää sitä kovaa karstaa, että muut aineet purevat paremmin niihin. Jos on kamera niin sillähän on hyvä katsoa milloin lika on pois ja ei tarvi metallia hinkata turhaan. Mutta jos epäilyttää niin onhan niitä tuttuja ja turvallisia keinoja.
Venttiilitahnalla on yks Mäkisen piippu pantu pelaan, kuparointi oli kovaa 300wm. vieläki taulut tallella ka: käynti reippaasti alle 15mm 100M.
Kuparointi väheni kunnolla mutta nopeudet tippu selkeästi.
Lainaus käyttäjältä: rum - helmikuu 14, 2024, 22:05
Venttiilitahnalla on yks Mäkisen piippu pantu pelaan, kuparointi oli kovaa 300wm. vieläki taulut tallella ka: käynti reippaasti alle 15mm 100M.
Kuparointi väheni kunnolla mutta nopeudet tippu selkeästi.
Joo, kyllä kait sillä rosot tasoittelee aika nopeaa. Taisi P.T.Kekkonen käyttää myös joissain tapauksissa jos oikein muistan. Timanttitahnoilla ei varmaan niin helpolla saa piippua väljäksi kun käyttää hienompia laatuja.
Huomasin omassa 6ppc aseessani, kun tehtiin perusteellinen puhdistus ja myös timantti tahnaa käytettiin, että vei 10cm oikealle ja myös 5cm alas. Kiikaria säädeltiin ja oliko ammuttu n.15lks, niin käynti alkoi muutttua entisiin säätöihin, eli napsuja takaisin. Pitää paikkansa tuo käynnin muuttuminen. Oli yllätys, että kuinka paljon puhdistus vaikutti.
Lainaus käyttäjältä: Jahimees - helmikuu 16, 2024, 17:13
Huomasin omassa 6ppc aseessani, kun tehtiin perusteellinen puhdistus ja myös timantti tahnaa käytettiin, että vei 10cm oikealle ja myös 5cm alas. Kiikaria säädeltiin ja oliko ammuttu n.15lks, niin käynti alkoi muutttua entisiin säätöihin, eli napsuja takaisin. Pitää paikkansa tuo käynnin muuttuminen. Oli yllätys, että kuinka paljon puhdistus vaikutti.
Kenen valmistajan piippu? Taitaa olla melko karkea jos nuin iso muutos.