Tämä alku ei kyllä johda mihinkään tarkkuden kannalta,mutta muutama lause kavereilta vuosien takaa joita piti ihan hetki kelata mielessä:
*Rosteri kasa-ammunta piipun käyttö aika on < 1 sekunti...Hän oli pähkäillyt että huippukäynti kestää < 1500 ls ja sottaillut,että 1.n luodin läpimenoaika piipusta on about 0,0006 s.Ei tarkka mutta siellä päin.
*Yxi ilta soi puhelin ja kaverini kertoi kinanneensa ampuja kaverinsa kanssa kuinka monta kierrosta piekkarin luoti pyörii ennen osumistaan 50 m:n päässä olevaan tauluun?
Kun joskus luodin pyörimisnopeus ilmoitetaan r/min,niin numerot on suuria.Keskisytytteisillä jopa 160000 r/min +-. Piekkarilla about 50000 r/min.
*No siinähän puhelun aikana aloitimme laskea ähräämään ja päädyimme,että suulta lähtiessä 16,5" piipussa pyörimisnopeus on about 765 r/s ja luodin lentoaika 50 m:iin about 0,16 s,niin luoti ehtii pyöriä about 120 kertaa ennen osumistaan pahviin 50 m:n päässä.
Eli piekkarin luoti etenee n. 42 cm sinä aikana kun kiertää kerran ympäri.
Tästä pääsen taas helposti pariin lempiaiheisiini eli vähentääkö viistopintainen rihlaus luodin pyöriessä "kaivautumista" ilmaan ja samalla tuulenvientiä?.
*No kyllä minulle on todisteltu tietävämpien suulla,että keskisytytteisten luotien pyörimisnopeus on senverran suuri,että ilmavirta kulkee rihlaurien yli ja ei vaikuta mitään tuulenvientiin.
*Mutta kun utelin ballistikolta,että mikäs sitten olisi (alempi) pyörimis nopeus jossa ilmavirta ei kulkisikaan yli ja olisikin vaikutusta? No eipä tuohon osannut mitään sanoa.
*Piekkari kasa-ampujilla on ollut uskomus,että ratchet rihlaus vähentäisi tuulen vientiä.Kun ollaan alisoonisella alueella.Totta vai tarua en varmaksi tiedä.
*Enempi uskon piekkareilla matalapalkkisiin,joissa piipun suun katkaisukohdaksi löytynyt paikka josta luoti lähtee ABSOLUUTTISEN pyöreänä ja rihlauriltaan ABSOLUUTTISEN homogeenisena matkalle.
*On hyvä,että on keksitty ballistiikka ohjelmia,jotka kertoo myös tuulenvientiä,mutta senverran eroja syntyy tuulen vientiin keskisytytteisten latausten välille,että parempi ampua viirien kanssa ja vertailla latausten tuulen vientiä samoilla viirin kulmilla ja viirin häntien kulmilla.
*En tuohon keksi muuta vaikuttavaa kuin luodin lentovakauden ja sen että jonkin latauksen luodit kiertää isompaa spiraalia ja noihin tuulikin tarttuu enempi kuin pienessä putkessa lentävään.
*Btw. Saakohan noilla Doppler Radar vermeillä näkyviin luotien lento spiraalin koon?
Jos niin kaitpa lie sitten verranneet spiraalin koon vaikutusta tuulen vientiin?
Nuo vehkeet niin harvojen herkkua ettei taida edes Sierralla olla omaa vaan käyvät USA.n armeijan vermeillä testailemassa.
www.sierrabullets.com/exterior-ballistics/2-3-3-doppler-radar-method/
Ja vielä tuo Bergerin spiraali esitys:
www.youtube.com/watch?v=4pF8W5liSRc
Timppa
Taisi jossain olla juttua että keskisytytteisissä rihlojen aiheuttamat urat luotiin vaikuttaa yllättävän paljon luodin BC arvoon. Tulivat päätelmiin että esim 5R rihlauksesta voisi oikeasti olla hyötyä kun ammutaan todella pitkälle.
Timo oletko ikinä miettinyt että kun se piipun reikä ei ole ikinä suora, vaan käytännössä kuin banaani niin olisiko kuitenkin kaikkein optimaalisin että piippu olisi katkaistu kohtisuoraan reikään nähden eli vinoon?
Enpä olekaan älynnyt että 5R rihlauksella voisi olla vaikutusta BC arvoon.Minulla on 6 JMS aseessa 5R rihlaus ja pientä tuulenvientiä se on kyllä antanut.Siis vaikka siinä lähdöt on n.20 % kovempi kuin PPC:ssä ja Beggsissä samoilla luodeilla,niin en ole tyytynyt siihen selitykseen että kaikki tulisi lentoajan lyhentymisestä.
Tuulenvienti on selkeästä pienempää kuin 20 %.
Sinä rohkea mies uskalsit sanoa ääneen tuon vinon piipun suun-:). Minä uskaltanut vain joskus ajatella silloin kun yritin laskea ährätä piipun oman painon aiheuttamaa kaareutumaa.
"Luonnon väärät" piiput jota meidän lähes kaikki piiput edustaa on "opetettu" asentamaan valmis kaarevuus alaspäin...
Kuka on se rohkea joka ekana viilaa piipun suun vinoksi???? Pelkään kyllä jo etukäteen,että epäkesko suupaine laittaa luodin spiraalille....
Ps.Aina ei voi piipun suun teko onnistua,kuten suurennos karusti näyttää.Noin isoja suurennoksia ei kyllä kannattaisi ottaa. Joutuu kaikki aseet palauttamaan.
Ps 2.Joku sitäkin praataillut että oikeasta kohdasta katkaisu jättää tasaisen palojäljen piipun suulle,tiedä häntä.
Timppa
Litz taisi mainita, että piipun ikä vaikuttaa bc:hen enemmän kuin jokin muu olisiko ollut juuri rihlauksen tyyppi.
Lainaus käyttäjältä: K.Helin - marraskuu 01, 2023, 16:54
Litz taisi mainita, että piipun ikä vaikuttaa bc:hen enemmän kuin jokin muu olisiko ollut juuri rihlauksen tyyppi.
Jos puhutaan samasta Litzin kuvailemasta ilmiöstä, niin kyse oli kai siitä että piipun kuluessa/palaessa rihlat alkavat kulahtaa ylimenon jälkeiseltä osuudelta. Kun luoti lähtee hylsystä liikkeelle, se ei lähdekään heti pyörimään nätisti rihlojen mukaan vaan luistelee pienen matkan kuluneiden rihlojen yli kunnes rihlat saavat luodista otteen ja pakottavat sen pyörimään. Kun luoti luistaa piipun alussa rihloissa eikä pyöri niiden mukana, luodin muoto ja pinta kärsii ja jokainen luoti tulee piipusta ulos vähän eri tavalla kärsineenä. Tästä johtuen eri laukauksilla on eri ballistinen kerroin, mikä pilaa sitten käynnin.
Lainaus käyttäjältä: PoweredbyNiko - marraskuu 01, 2023, 11:36
Timo oletko ikinä miettinyt että kun se piipun reikä ei ole ikinä suora, vaan käytännössä kuin banaani niin olisiko kuitenkin kaikkein optimaalisin että piippu olisi katkaistu kohtisuoraan reikään nähden eli vinoon?
Sama pesän tekemisessä. Täällä on pääsääntöisesti käytäntö, että piippu kellotetaan piippureiän päiden suhteen nollaan, ainakin silloin kun tehdään tarkempaa piippua. Seuraava piippu minkä itselle teen, piippu kellotetaan pesän päästä reiän suuntaiseksi. Tätä hommaa silmällä pitäen tullut hankittua tarvittavia mittalaitteita.
Näitä asioita voi aina teoriassa pohtia, mutta kuinka paljon se piippu voi olla banaani? Ainakin kaikki, mitä mulla on piippuja ollut, niin läpi niistä on näkynyt. Jossain videossa kaveri selitti, ettei piipun sisäreiän alku ole oikea paikka kellottaa piippua, vaan pitää kellottaa siten, että puikko asemoituu reikään sieltä kohdasta, mihin se ylimeno tulee. Teoriassa asia on tietysti näin, mutta onko se oikeasti mitenkään mahdollista toteuttaa. Puikko pitäisi olla 1/10000 mm tarkkuudella pienikaliberin kokoinen, jottei heilu piipussa. Mittapuikko pitää olla absoluuttisen suora, mutta miten sellainen valmistetaan ja säilytetään.Täydellisyyteen pitää tietysti pyrkiä. Tuohan se tietysti mielenrauhaa, kun on parhaansa yrittänyt.
Kannattaa muistaa että Litz on teoreetikko. Ylimenon vaikutus itsessään on varsin suuri. Onko millainen kartio, onko vapaalentoa vai onko ihan vaan CIPn mukainen. Pitkälti riippuu piipun valmistusmenetelmästä miten suora reikä piisiin on tullut. Aikoinaan niitä piippuja on ihan oiottu.
Lainaus käyttäjältä: Kumpumäen seppä - marraskuu 02, 2023, 00:34
piipun sisäreiän alku ole oikea paikka kellottaa piippua, vaan pitää kellottaa siten, että puikko asemoituu reikään sieltä kohdasta, mihin se ylimeno tulee. Teoriassa asia on tietysti näin, mutta onko se oikeasti mitenkään mahdollista toteuttaa. Puikko pitäisi olla 1/10000 mm tarkkuudella pienikaliberin kokoinen, jottei heilu piipussa.
Heti ylimenon jälkeen vs. piipun suulta pitäisi kellottaa . On puikkoja vaihdettavilla piloteilla sisäkaliiperin mukaan tähän tarkoitukseen, millä homma tehdään. Selvityksessä on saisiko sisäpuolisen kellon erikoispitkällä viiksellä. Tämä olisi parempi. On selvää että jos homman pystyy tekemään tarkasti näin, aiheuttaa se ainakin piippuun vähemmän värähtelyjä, kun luoti ei "törmää" lähtiessään piipun seinämään vaan lähtee reiän suuntaisesti. Oletettavaa on siis, että vaikuttaa näin myös tarkkuuteen.
Lainaus käyttäjältä: Kumpumäen seppä - marraskuu 02, 2023, 00:34
Näitä asioita voi aina teoriassa pohtia, mutta kuinka paljon se piippu voi olla banaani? Ainakin kaikki, mitä mulla on piippuja ollut, niin läpi niistä on näkynyt. Jossain videossa kaveri selitti, ettei piipun sisäreiän alku ole oikea paikka kellottaa piippua, vaan pitää kellottaa siten, että puikko asemoituu reikään sieltä kohdasta, mihin se ylimeno tulee. Teoriassa asia on tietysti näin, mutta onko se oikeasti mitenkään mahdollista toteuttaa. Puikko pitäisi olla 1/10000 mm tarkkuudella pienikaliberin kokoinen, jottei heilu piipussa. Mittapuikko pitää olla absoluuttisen suora, mutta miten sellainen valmistetaan ja säilytetään.Täydellisyyteen pitää tietysti pyrkiä. Tuohan se tietysti mielenrauhaa, kun on parhaansa yrittänyt.
Samaa mieltä, yleensäsän koneistuksessa on toleranssi isompi tai pienempi.Aikoinaan kun tuli eri pajoilla sorvailtua niin eipä tuu mieleen että 0 toleranssilla olis tehty, toki jo 25v.aikaa.
Jyväskyläläinen "Pelle Peloton" rakensi tulkkauskoneen.Eli kone työntää lyijy slugia piipun läpi ja piirtää kuvaajan läpi työntö vastuksesta.
Kone ei tietty pysty erottelemaan ahtaan kohdan eroa mahdolliseen karheaan kohtaan.
Tuossa kuvaaja eräästä Ansun piekkarin piipusta. Jo kuvaajan perusteella uskaltaa sanoa,että ei käy sanottiin pankissa...
Nimittäin piipun suulla on väljää kohtaa about 50 mm.
Tuon ahtaamman / karheamman kohdan erottamiseen Setä Calfee antoi neuvon,että työnnetään slugi takaisin kohdasta,jossa käsissä vastus tuntuu ja mitataan slugin halkaisija.
Toisaalta kun merkkaa kohdan slugi tankoon,niin voi boreskoopilla yrittää samasta kohdasta katsoa näkeekö karheutta.
Timppa
Lainaus käyttäjältä: Long Range - marraskuu 03, 2023, 07:15
Jyväskyläläinen "Pelle Peloton" rakensi tulkkauskoneen.Eli kone työntää lyijy slugia piipun läpi ja piirtää kuvaajan läpi työntö vastuksesta.
Kone ei tietty pysty erottelemaan ahtaan kohdan eroa mahdolliseen karheaan kohtaan.
Tuossa kuvaaja eräästä Ansun piekkarin piipusta. Jo kuvaajan perusteella uskaltaa sanoa,että ei käy sanottiin pankissa...
Nimittäin piipun suulla on väljää kohtaa about 50 mm.
Tuon ahtaamman / karheamman kohdan erottamiseen Setä Calfee antoi neuvon,että työnnetään slugi takaisin kohdasta,jossa käsissä vastus tuntuu ja mitataan slugin halkaisija.
Toisaalta kun merkkaa kohdan slugi tankoon,niin voi boreskoopilla yrittää samasta kohdasta katsoa näkeekö karheutta.
Timppa
Tuo on hieno! Mutta onko siis niin että korkea asteikko lukema sanoo että slugi liikkuu helposti? Yleensä rihloihin työntö vaatii voimaa ja sitten menee helpommin. Jos näin on kuvassa niin ei tuo piipun suu silloin ole väljä? Mitähän metodia tuossa on käytetty työntövoiman mittaamiseen, alkaa rakentelu kiinnostamaan?
Nyt on syytä minun soittaa noille kehittelijöille!!! Tulkitsin kuvaajan niin,että tosiaankin korkeampi käyrän osa kertoisi pienempää vastusta.Ja tuo lopun korkea piikki kertoisi luodin ulostulosta piipusta ja vastus vähenee.
Annappas kun varmistan,etten tulkinnut väärin ja olisi hyvä suulta tiukentuva piippu mennyt turhaan katkaisuun-:).
Tietääkseni tätä on käyttänyt vain 2 henkilöä.Toinen tämä keksijä,jonka tausta ei ole asepuolelta ja toinen kaveri on asepuolen ammattilainen.
JOS tuosta vermeestä olisi apua piipun katkaisukohdan etsintään ja/tai läpättävän kohdan etsintään niin erittäin tervetullut vekotin.
rkr. Voin kysyä tuolta keksijältä saanko antaa hänen yhteystiedot sinulle!
Ase ja patruunapuolella näkisin hyvänä olla "out of box" henkilöitä mukana kehittelemässä.Esimerkiksi mittaustekniikka on monilla muilla aloilla reilusti korkeammalla tasolla kuin aseiden valmistuksessa.
Mitenkään väheksymättä suomalaisten tarkkuutta,niin eikös se vanha tarina mennyt jotenkin näin:
Saksasta lähettivät Japaniin muutaman tuhannesosa millin paksuisen metallitangon ihmeteltäväksi, kun Japanilaiset palauttivat sen Saksaan niin tankoon oli porattu reikä keskelle.Saksalaiset lähettivät sen sitten Sveitsiin ihmeteltäväksi.
Kun tanko tuli Sveitsistä takaisin oli sisäreikä kierteytetty.
Ikuinen rahan puute ja tyytyväisyys tilanteeseen ovat pahimmat kehittelyn esteet/hidasteet.
Jos latvalinnut ja "viholliset" olisivat talitiaisen kokoisia,niin kehittely jatkuisi ehkä muuallakin kuin kasa-ammunta puolella-:).
No, jos ei käy niin isonnetaan maalia.
Timppa
Lainaus käyttäjältä: MOj - marraskuu 02, 2023, 07:47
Selvityksessä on saisiko sisäpuolisen kellon erikoispitkällä viiksellä. Tämä olisi parempi. On selvää että jos homman pystyy tekemään tarkasti näin, aiheuttaa se ainakin piippuun vähemmän värähtelyjä, kun luoti ei "törmää" lähtiessään piipun seinämään vaan lähtee reiän suuntaisesti. Oletettavaa on siis, että vaikuttaa näin myös tarkkuuteen.
Tämän tyyppinen mittalaite saattaisi olla ihan käyttökelpoinen.
https://vi.aliexpress.com/item/1005004329001442.html
Meinasin, että tuollaisen voisi ostaa, kun sille olisi kyllä käyttöä reikiin kohdistuksissa sitten ainakin jyrsinkoneessa. Mulla on pari Instarin 0,001 mm digitaali mikrometriä, ja ne on ihan toimivia laitteita. Kuvista ei oikein varmaa pysty sanomaan, millainen tuo mittakärki on. Soveltuuko rihlatun piipun mittaamiseen, vai ei. Mutta tuohon voinee sitten sovitella jonkun tällaisen jatkoksi, jos ei alkuperäiset toimi noiden rihlojen kanssa. https://vi.aliexpress.com/item/1005005416684247.html
Toi vastukseen perustuva (load cell) mittalaite on ajatuksena hyvä, mutta kun tulkki kerran menee alimittaan niin lopulla datalla ei ole merkitystä. Rihlatun piipun sisähalkaisijan mittaamiseen on olemassa optisia antureita jotka piirtää käyrää asiasta. Mutta myös ne edellyttää, että niitä osataan käyttää. Samalla saa mitattua mm. rihlannousun.
Tonnien kyttääminen kiinalaisilla mikrometreillä on niitä asioita mihin on ihan turha elämäänsä kuluttaa. Jos Zeissin mittakoneilla kahta tuhannesosaakin pidetään järkevänä rajana niin mikroilla on paras keskittyä satikoihin. Ja noin ihan aikuisten oikeasti, ilman lämpöstabiloitua mittaushuonetta on ihan turha mietiskellä niitä sadasosiakaan.
Ja mistä nyt tiedän tämän: talossa on 4kpl Zeissin mittakoneita päivittäisessä käytössä.
Mun subjektiivisen kokemuksen mukaan pelkkä Zeissin mittalaite ei takaa mitään jos operaattorit eivät ymmärrä mitä mitataan.
Lainaus käyttäjältä: SO - marraskuu 04, 2023, 20:18
Mun subjektiivisen kokemuksen mukaan pelkkä Zeissin mittalaite ei takaa mitään jos operaattorit eivät ymmärrä mitä mitataan.
Tiedän juurikin hyvin mitä tarkoitat ;)
Lainaus käyttäjältä: Woodsman - marraskuu 04, 2023, 20:16
Tonnien kyttääminen kiinalaisilla mikrometreillä on niitä asioita mihin on ihan turha elämäänsä kuluttaa. Jos Zeissin mittakoneilla kahta tuhannesosaakin pidetään järkevänä rajana niin mikroilla on paras keskittyä satikoihin. Ja noin ihan aikuisten oikeasti, ilman lämpöstabiloitua mittaushuonetta on ihan turha mietiskellä niitä sadasosiakaan.
Ja mistä nyt tiedän tämän: talossa on 4kpl Zeissin mittakoneita päivittäisessä käytössä.
Ajatushan tässä oli, että olisi joku kampe millä ylettää karvan pesän ylimenon etupuolelle piipun asemointia varten ennen pesän tekemistä edellämainituista syistä, ja siihenhän kuvatunlainen laite voisi toimia sopivalla viiksellä. Kyseisen laitteen laatuun en ota kantaa. Omat kellot ja digimikrot on Mitutoyalta. Tarkka mittaaminen vaatii perehtymistä ja vakiot olosuhteet, niinkuin mainittu.
Kun kerran pääsin katsomaan olan yli oikein tarkkaa koneistus työtä ja mittaamista olan yli lämpötila kaibroituun puhdas tilaan.Siihen loppui minun höpöttely tuhannesosista kotimittauksissa.
Ja sitäkin kuinka tuhanneosat muuttuu kappaleen lämpötilan muuttuessa.
Mitutoyo on itselläkin kotimittauksiin ja on näihin hommiin laatumerkki.
Missä noita tuhannesosia sitten asehommissa tarvittaisiin? Yxi asia ainakin on ja se on luotikuppien seinämä vahvuuden mittaaminen / varmistaminen kun valmistetaan tarkkuusluoteja.
Timppa