Nyt kun pöly ja verenpaine on laskeutunut, voidaan käydä läpi, mitä tämän vuoden Häyhässä tehtiin hyvin tai huonosti.
Rastipalautteen lisäksi olisi kiva myös kuulla, millaisella kalustolla oltiin liikkeellä (top 3, aseet, optiikat, pimeäoptiikka mm.), mitä mieltä ulkomaalaiset osallistujat olivat tästä ja mistä olivat. Heitä ilmeisesti oli kuitenki useampi team? Erityisesti pimeärastien suoritukset ja kuvaus kiinostaisi kuulla.
Mielestäni kaikki kiteytyy näihin kahteen kohtaan (kopsattu Häyhä 2022 palauteketjusta, Zero the Hero):
------
3) Avoimuus ja läpinäkyvyys. Suunnitelmani on viedä avoimuus niin pitkälle, että julkaisen kisakutsun yhteydessä noin 20+ rastin kuvaukset pisteytyskriteereineen. Niistä sitten toteutetaan kisassa sellaisenaan noin 15. Tämä mahdollistaa kilpailijoille johdonmukaisen harjoittelun ja valmistautumisen ja auttaa kisaorganisaatiota kitkemään rasteista bugit ennen kisaa.
4) Saisinko käskyn kirjallisena? Kisasta laaditaan sen kaikki yksityiskohdat kattava suunnitelma, joka muodostaa myös pohjan tulevaisuuden kisoille.
-----
-Rasteja oli yksinkertaisesti liikaa. Piste.
-Perjantain brief oli käytännössä sanallinen peruskuvioiden osalta. Eri versiot majoitusalueesta liikkuivat jo pe-iltana ja sama tilanne jatkui la-iltana. Rasti briefit kirjallisena olivat sen sijaan kunnossa.
-Rasti 17:sta liikkui aika hurjaa tornaria, totta vai tarua?
Mahdollisuudet onnistumiseen oli kirjoitettu jo vuotta aiemmin, 15 rastia. Ne jotka ehdittiin tällä kertaa toteuttaa olivat ihan toimivia tai ainakin mahdollisia saada toimimaan.
KISS ja kisa sekä tehtävät testattava etukäteen kokonaisuudessaan aikataulun ja läpimenon varmistamiseksi. Itse menisin takaisin kohti ammuntapainotteisia kisoja, monille Häyhä ja FS on ainoita mahdollisuuksia päästä virvelöimään pitkälle. Rauhalliset rastisuoritukset eikä niin että juostaan muna suorana paikasta toiseen. Kilpailualuekartat, kilpailukortit, Stage opasteet yms. perusteet.
Kysymykseen ulkomaisista osallistujista ja heidän fiiliksistään, tässäpä koostetta.
Vierailevat partiot
Kisakutsun yhteydessä (youtube-tiiseri) olikin mainintaa siitä, keitä vierailijoita paikalle odotettiin. Lopulta ne olivat:
10th Mountain Division, New York https://home.army.mil/drum/units-tenants/10th-mountain-division-li
Tämän yksikön yhteydet Suomeen on jo kiinteät. Osa taistelijoista on osallistunut jo aikaisemmmin täällä pohjoisempiin harjoituksiin ja heille sopi mainiosti päästä mukaan Häyhä-kilpailuun. Näillä oli mukana myös se media-kaksi-henkilöä jotka kiersivät partion mukana rastilta toiselle. Viestintäupseeri-daami korosti useaan kertaan, että heidän komentajalle Suomea koskevat asiat on erityisen tärkeitä ja mukana ollaan mihin vaan pääsee. Ehkä tämä aikaisempi julkaisu hieman avaa sitä miten ne yhteydet Suomeen ovat ihan johtotasolla.
https://maavoimat.fi/en/-/commanders-visited-the-exercise-northern-forest-23?languageId=fi_FI
Lisäys: media-tiimin artikkeli https://www.army.mil/article/269503/moutain_soldiers_take_top_spot_amongst_international_teams_eleventh_overall_in_finnish_sniper_competition
11th Arctic Airborne, Alaska https://11thairbornedivision.army.mil/
Myös tässä partiossa aikaisempiakin Suomessa kävijöitä ja yhteydet johdossa rakennettu jo aikanaan. Sijaintipaikkansa takia Suomen olosuhteet kiinnostivat jokaista ja kovasti olivat meidän talvesta kiinnostuneita. Uudelleen pitäisi päästä tulemaan.
https://maavoimat.fi/-/yhdysvaltalaiskenraalit-tutustuivat-arktiseen-koulutukseen
National Guard, Virginia https://va.ng.mil/
Virginian kansalliskaarti ja Suomen puolustusvoimat ovat tehneet yhteistyötä yli 20 vuoden ajan siitä lähtien, kun ne toimivat yhdessä vuosina 2001-2002 Naton SFOR-10 (vakauttamisjoukot) monikansallisen divisioonan pohjoisosassa Bosnia-Hertsegovinassa. Erilaisia artikkeleita löytyy hyvin googlella esim "virginia national guard finland" , vaikkapa tuoreeltaan näin https://www.ngaus.org/newsroom/guard-leaders-look-enhance-strong-ties-finland
Kommentteja/palautetta:
Erityismainintana amerikkalaiset mainitsivat toimitsijoiden ammattimaisuuden ja miten tarkasti he lukivat rastikuvaukset. He myös lisäsivät, että tämän kruunasi se miten "virallisen rastisuorituksen" jälkeen toimitsijat muuttuivat todella sosiaalisiksi ja uteliaiksi. Amerikkalaiset kokivat olleensa hyvin tervetulleita.
Amerikkalaiset olivat todella ilahtuneita suomalaisten järjestämistä ammunnoista ylipäätään, koska heidän varomääräyksillään meidän tekemien ammuntojen järjestäminen vaatisi huomattavasti suuremmat varoresurssit. Käytännössä he ovat päässeet ampumaan lähinnä eri muotoisia perusammuntoja ja meidän "metsään tehdyt realistiset tilanteet" olivat heille silkkaa juhlaa.
Tulevaisuudessa huomioonotettavana kohtana havaittiin heidän näkökulmastaan meidän eriävät varomääräykset. Tämä aiheutti välillä epävarmuutta suorituksiin ja esimerkiksi heidän varomääräyksensä kuulosuojauksen uupumisesta vaimennetuilla aseilla oli myös meille uusi asia. Tämä korjaantuu esimerkiksi kansainvälisen kutsun korostuksena, että kuulonsuojaus on oltava kaikilla oli vaimennettu tai ei, koska ammutaan suujarrullisten aseiden vieressä.
Tekivät myös havainnon siitä kuinka huomattavasti paljon useammin suomalaiset käyttävät tripodia kuin he itse.
Yleisesti ottaen mekin koimme amerikkalaiset avoimiksi ja mukaviksi. Paljon tavaraa kannossa ja hymy naamalla.
Saksalainen partio
Nämä olivat siviilejä ja takavuosina armeijassa kuitenkin olleita. Saksalaisen maanpuolustus-järjestelmän tilanteesta voimme yleisesti lukea erilaisista julkaisuista ja paljonhan on viitteitä, että asiat voisivat olla paremmin. Selkeää reserviläistoimintaa heillä ei oikein ole vaan omaharjoitteluna itsekseen saa edetä. Tämä saksalainen partio on Suomessa tuttu myös Finnsniperista. Vaikka kaikilla kolmella oli ikää huomattavasti muita kilpailijoita enemmän, niin sitkeästi nämä jaksoivat painaa. Keskusteluissa valittivat sitä että Saksassa harjoittelumahdollisuuksien puute ja uusien ampujien kasvattaminen ovat johtaneet siihen, että siviili-tarkkarit on pääosin ikämiehiä. Viranomaisilla on omat koulutuksensa ja siitä ei ole virinnyt mitään sotilaallisen tarkka-ammunnan yhteisöä tämän partion jäsenten mielestä.
Havaintoja/palautetta:
Kaikki aivan loistavaa järjestelyjen osalta. Kiitos toimitsijoille selkeästä opastuksesta. Menestys ei henk koht niin tärkeää vaan, että saa osallistua kisaan. Välillä ihan kunnon rajoilla, mutta eteenpäin menivät. Tyytyväisiä siitä, että vesistön-ylitystä ei toteutettu, kallista varustetta mukana, eikä riski upottamisesta niin kiinnostanut. Rastien suurta määrää kommentoivat pariinkin kertaan ajankäytön keskustelussa.
Terveisin koostajat Mauri ja Sami
Lainaus käyttäjältä: SO - elokuu 29, 2023, 10:07
KISS ja kisa sekä tehtävät testattava etukäteen kokonaisuudessaan aikataulun ja läpimenon varmistamiseksi. Itse menisin takaisin kohti ammuntapainotteisia kisoja, monille Häyhä ja FS on ainoita mahdollisuuksia päästä virvelöimään pitkälle. Rauhalliset rastisuoritukset eikä niin että juostaan muna suorana paikasta toiseen. Kilpailualuekartat, kilpailukortit, Stage opasteet yms. perusteet.
Aika paha olis reenata jos pelkät kisat olis ainoita mahdollisuuksia.
Onhan noita prs touhuja tullut, lapissa viime vuosina cuppia johin kilpailukutsujakin ilmestynyt, hätilässä ampuillaan useampi kerta vuoteen, mpk kursseja on enemmän kuin koskaan... Sinänsä ammun alas tälläisen höpöttelyn alkuunsa.
Ammuntapainotteisuus tulee myös resulin säännöistä, kuinka monta % pitää tulla ammunnasta pisteitä, tokihan se ohjaa rastien suunnittelua.
Hyvää kisassa:
- Monipuoliset ampumarastit, piti hyödyntää erilaisia asentoja ja apuvälineitä sekä mukava päästä ampumaan liikkuvaa maalia ja itse liikkuvalla alustalla ollen. Ilmeisesti pisimmät matkat jäivät pois, mutta sinänsä maalit olivat aika realistisilla metsämaaston etäisyyksillä.
- Pimeällä toiminta, harmi että suurimmalta osin jouduttiin perumaan. Varsinkin pimeällä suoritettu ensiapurasti oli mielenkiintoinen, hyvää oppia. Ja olihan se hyvä päästä ampumaan lämppärillä ja valonvahvistimella.
- Ulkomaalaisten mukana olo, oli hienoa päästä vaihtamaan ajatuksia ammattimiesten kanssa.
- Rastikuvausten orientaatio-osuudet ja tehtävätyypit oli pääosin ajatuksella laadittu
Kehitettävää:
- Kisan aikataulu liian kunnianhimoinen, ei siitä sen enempää
- Pimeäammunnat olisi ollut syytä jakaa kahdelle yölle, tai merkittävästi yksinkertaistaa esimerkiksi perusampumaradalla pidettäväksi, jossa lainavälineiden kierrätys olisi ollut tehokkaampaa suorittajien välillä. Ehdottomasti olisi syytä tulevissa kisoissa palata pimeätoiminnan äärelle, se on kuitenkin niin olennaista.
- Vesistönylityksen turvajärjestelyt olivat olemattomat, ei venettä, pelastusrengasta tai kelluntaliivejä sekä rastin sijainti evakuoinnin kannalta todella vaikea. Rastin ainoa toimitsija oli myös ulkomaalainen, jolloin avun hälyttäminen ei luultavasti olisi onnistunut riittävän nopeasti. Onneksi ei käynyt pahinta mahdollista vaikka lähellä oli.
- Osalla rasteista briiffi oli aika epäselvä, esim. vasta-TA rastilla ei kysymisen jälkeenkään avattu miten indikoidaan vastustajan toiminta valemaalia tai suorittajia kohtaan. Olisi ollut hyvä avata rastikuvauksessa miten se toteutetaan, nyt se meni epäselväksi huuteluksi ja hiekanpotkimiseksi josta sitten kesken suorittamisen yritti tulkita että mitäköhän tässä nyt tapahtuu ja kenelle. Jos rastin suorituksessa on tulkinnanvaraa, rastia on syytä joko yksinkertaistaa tai kirjoittaa se auki ns. kaljaksi ja makkaraksi.
- Kaluston tunnistaminen on rasti-ideana hyvä ja se on olennainen juttu, pisteytys hankalaa tulkinnanvaraisuuden takia. Vastaavan rastin voi suorittaa esim. luokkatilassa heijastamalla seinälle kuvia kalustosta ja vastauspaperissa on muutama vaihtoehto mistä valita yleis- ja tyyppitunnistus, jolloin vastausten tulkinnanvaraisuus pienenee.
Kisan puutteista huolimatta ja hetkittaisistä rastisuoritusten jälkeisistä katkeran kalkin nielemisten aiheuttamasta harmituksesta huolimatta Häyhä 2023 oli opettavainen kokemus. Koulutustapahtumana mainio setti.
Ajattelin ensin että ennenkuin kirjoitan oman selostukseni kisasta, luen mitä ajatuksia on noussut yleisöltä. Muutin mieleni, koska luultavasti selostuksella säästän monelta aikaa näppäimistön ääressä.
Kisan suunnittelun lähtökohtana oli halu haastaa harrastajia paitsi ammunnassa, myös heidän epämukavuusalueillaan kenttätaidoissa, jonka harjoitteluun on havaintojen mukaan ollut vaikeaa saada osallistujia. Sisällön ohjenuoraksi otettiin tarkka-ampujaparille asetetut suorituskykyvaatimukset. Koska yhteistyökumppani ja Killan tekemät hankinnat sen mahdollistivat, sisällytettiin yhdeksi teemaksi toiminta pimeällä, joka on aika monelle myös vieras toimintaympäristö.
Edellisvuoden ja NATO-jäsenyyden innoittamana kansainvälistä linjaa päätettiin jatkaa esittämällä kutsu Yhdysvaltain suurlähetystölle. Halu osallistua oli valtavaa, ja käytännössä kaikki Suomen kanssa yhteistyötä tehneet joukko-osastot halusivat lähettää joukkueen ja valmentajia. Resursseja ei säästetty, sillä esimerkiksi Merijalkaväen tiimi lennettiin paikalle suoraan Lappeenrantaan kenraalien käyttöön tarkoitetulla C12-kuljetuskoneella. Ampumatarvikkeita tuomaan ja viemään tuli pakettiautolla kaksi saksalaista huoltomiestä jotka viettivät viikon Lappeenrannassa hotellissa mitään tekemättä. Paikalle tuotiin myös yksi lehdistöupseeri ja kuvaaja.
Halusin olla rastien sisällön osalta niin avoin kuin mahdollista, jotta kilpailijat voisivat keskittää harjoittelunsa oikeisiin asioihin ja sitä kautta kehittyä sotilastarkka-ampujina. Osoittautui kuitenkin, että kovin yksityiskohtaisia rastikuvauksia ei pystynyt julkaisemaan, koska muutoksia tuli esim maalitoimintaan ja pisteytykseen aina kilpailuun saakka.
Kilpailualue oli verrattain kompakti ja mahdollisti pienellä alueella monien rastien toteuttamisen. Rajoittavaksi tekijäksi nousi lähinnä toimitsijoiden määrä ja aika. Toimitsijoita ilmoittautui kilpailuun heinäkuuhun mennessä yli 60 henkeä, laskeskelin että jos esikunta ja huolto vaatisivat noin 10 henkeä ja keskimäärin rastilla tarvittaisiin 3 toimitsijaa, kyettäisiin kisassa totetuttamaan enimmillään noin 15 rastia samanaikaisesti. Luonnollisesti kaikkien ilmoittautuneidennen odottanutkaan saapuvan paikalle, ja poistumaksi uumoilin noin 10-15%.
Kisaa varten järjestin kaksi identtistä maastontiedustelutilaisuutta joihin molempiin saapui toimitsijoita noin tusinan verran. Niissä esittelin kaikki suunnitellut rastipaikat, maalitoiminnat ja rastikuvaukset. Tiedustelussa tehtyjen havaintojen perusteella tehtiin vielä tarkennuksia ja yksinkertaistuksia. Maastontiedusteluissa saatiin sovittua vastuulliset rastinjohtajat noin 3/4 rasteille. Loppuihin jouduin nimeämään henkilöitä, joita en ollut tavannut tai tuntenut, tai jotka eivät olleet nähneet rasteja.
Kisaa ennen järjestettiin samalla alueella henkilökunnan TA-kouluttajakurssi jossa alkuperäisenä suunnitelmana oli rakentaa ja testata suurin osa Matinahossa ammuttavista rasteista siten, että ne olisivat käytännössä valmiita, kun toimitsijat saapuivat paikalle. Tämä tavoite toteutui vain osittain, koska kurssille jäi saapumatta kouluttajia ja opiskelijoita, eikä kaikkia rasteja rakennettukaan. Tämä ilmeni vasta kisaa edeltävänä tiistaina.
Kilpailun toimitsijat olin kutsunut kuitenkin paikalle perjantaina 1500 mennessä aiemmin suunniteltuun luottaen. Työtehtävien takia en itsekään päässyt valmistelemaan kisaa paljon aiemmin.
Kilpailua edeltävällä viikolla alkoi tulla peruutuksia osallistumisesta tyypilliseen tapaan ja se on vapaaehtoistoiminnassa vain hyväksyttävä. Peruutuksia vaan tuli sen verran paljon, että se alkoi vaikuttamaan rastien toimitsijavahvuuksiin jo ikävästi. Myös rastin johtajiksi suunniteltuja henkilöitä peruutti tulonsa jopa ilmoittamatta asiasta etukäteen.
Perjantaina rastinjohtajiksi jouduttiin määräämään ja perehdyttämään pikaisesti toimitsijoita todella nopeasti.
Olin tyhmästi sijoittanut ratamestarin yhdelle perjantain rastille, koska sillä oli määrä käyttää hänen käyttöön antamaa materiaalia. Ratamestari ei ehtinyt siten tarkastamaan kaikkia lauantaina toteutettavia rasteja tai ohjeistamaan rastihenkilöstöä. Aiemmin viikolla rakentamatta jääneitä rasteja ei juuri ehditty rakentaa perjantaina.
Perjantain Ampumataitotestissä oli itselläni tapahtunut suunnitteluvirhe, sillä katoksessa ulkoampumapaikkoja oli vain 24 vaikka taulupaikkoja oli 30. Ammunta piti siis toteuttaa kolmessa osassa kahden sijasta ja tämä aiheutti noin tunnin viivästyksen. Seuraavan viivästyksen rasti 3:n aloitukseen aiheutti kuljetuskapasiteetin puute. Ajoluvallisia oli kisassa vain muutama, ja ajoneuvojen kapasiteetti oli 1+8. Kuorma-auton lavalla ei voinut kuljettaa väkeä, koska siinä ei ollut istuinmoduuleita.
Rastin 3 aloituksen viivästyminen sitten aiheutti ilmoitetun takarajan epäsuhdan ja pakotti sittemmin hylkäämään sen tulokset. Viive kertautui Rastiin 4 ja venytti nukkumaanmenoa aamunsarastukseen.
Lauantailta jouduttiin heti aluksi perumaan toimitsijoiden puuttuessa yksi (13 Kollaa) Matinahoon suunniteltu rasti ja siirtämään yhden paikkaa sellaiseen jossa maalitoiminta oli suunnilleen valmiina. Lisäksi rastin 12 sisältöä typistettiin jonkin verran.
Rastin 17 toteutus peruutettiin näin jälkikäteen havaintoja ja palautteita kuultuani ehkä turhan hätiköidysti. Rasti osoitti merkittäviä puutteita joukkueiden vesistönylitystaidoissa sekä valmistautumisessa sellaisiin. Rastia olisi voitu jatkaa rastituomarina toimineen asiantuntijan (Italian laivaston erikoisjoukkojen ex-operaattori) ohjeistuksella. Olen samaa mieltä, että turvallisuusjärjestelyt olisi pitänyt olla paremmat.
Kilpailunjohtohtajana sydäntäsärkevintä oli joutua keskeyttämään lauantain rastikierto ja hylätä sunnuntaille suunnitellut rastit kokonaan. Päätös oli tehtävä, koska kaikki kilpailijat eivät olisi ehtineet suorittaa lauantain päivärasteja valoisana aikana. Tutkittuani ja pohdittuani asiaa, olen tullut siihen johtopäätökseen että rastikierron huomattava viivästyminen johtui siitä, että en ollut määrittänyt rastin 10 enimmäissuoritusaikaa ja useat partiot käyttivät tankkibongailuun huomattavasti aikataulussa suunniteltua enemmän aikaa. Tämän seurauksena rastikierto viivästyi noin 2 tuntia joka oli saman verran kuin mitä sunnuntaina rasteja jouduttiin jatkamaan.
Rastisuunnittelijana virheeni oli se, että enimmäisaikaa ei määritelty 10:n rastikuvauksessa tai mitattu suorituksessa. Kiroan tätä varmaan vielä kuolinvuoteellanikin.
Koen kuitenkin, että myös kilpailijoilla on vastuu noudattaa heille jaettua ja käskettyä suunnitelmaa ja aikataulua, vaikka siitä ei erikseen kilpailupisteitä jaettaisikaan. Tällä kertaa aikataulun noudattamatta jättämisestä muutamien tunnistuspisteiden saavuttamiseksi seurasi kuuden sunnuntaille suunnitellun, hauskan ja vaativan rastin peruuntuminen kaikilta kilpailijoilta.
Tiedustelurastista nostettiin muutamia nimikkeistöön liittyviä protesteja. Ne saatiin ratkottua tyydyttävästi juryn toimesta.
Matinahossa toteutetut ampumarastit jäivät edellämainituista syistä etäisyyksiltään tyngiksi vaikka maasto olisi mahdollistanut kurottelun aina 1400 metriin saakka. Siksi erityisesti sunnuntain rastien peruuntuminen korpeaa.
Kisan purkuvaiheessa haasteeksi muodostui jälleen erityisesti ajoluvallisten henkilöiden puute. Matinahon ammuntojen purkaminen onnistui kuitenkin kohtalaisen sujuvasti vaikka väkeä olisin paikalle toivonut enemmänkin kun talkoina näitä hommia kuitenkin tehdään.
Henkilökohtaisesti saadun palautteen perusteella kisasta jäi useimmille kilpailijoille ja toimitsijoille ymmärtääkseni hyvä maku suuhun. Kunhan aikaa kuluu, niin varmasti omastakin mielestä ollaan positiivisen puolella.
Olen esittänyt, että melko samalla kaavalla PV järjestäisi ensi vuonna kansainvälisen, pääasiassa henkilökunnalle suunnatun tarkka-ampujakilpailun, johon toimitsijoiksi kutsuttaisiin kertausharjoituksiin reserviläisiä. Minkälaisia ajatuksia tämä herättää?
Taidan olla ensimmäinen tilastonikkari tässä ketjussa.
Muutamia havaintoja ampumarastien osalta:
-Tasaisin rasti näyttäisi olleen 14, keskiarvopisteet 190 ja yleisin tulos 200.
-Rasti 11 rankasti jakava. Puolet osallistujista jäi nollille. --> Tällaisella joko tai rastilla painoarvo eli maksimipisteet suhteessa muihin rasteihin voisi kenties olla pienempi.
-Ainakin rastit 7, 9, 14, 15 ja 16 sellaisia, joista valtaosa partioista sai enemmän kuin puolet maksimipisteistä. --> Vain tällaisilla rasteilla toteutetussa kisassa ero ensimmäisen ja viimeisen partion välillä olisi pieni ja rastilla epäonnistumisen merkitys korostuisi mielestäni liikaa. Tällaiset rastit ovat mielestäni kisan peruskaura, joita kisassa on syytä olla riittävästi eli noin puolet, jotta vasta-alkajatkin saavat positiivisia kokemuksia.
itse kommentoin tässä toimitsijan roolissa olleena eli kilpailijoilla voi olla asioista erilainen kokemus. Toimitsijan näkökulmasta järjestelyt oli ihan ok, etenkin kun huomioi mitä johtaja tuossa valmisteluja avasi.
Mielestäni kisaa ei pidä viedä pelkän ampumakilpailun suuntaan, vaan pikemminkin kehittää tst-teknisten taitojen rastien järjestelyjä ja arviointia. Henkisen ja fyysisen suorituskyvyn osalta oma mielipiteeni on, että osallistujalta on ihan ok edellyttää hyvää kenttäkelpoisuutta.
Pääasiassa henkilökunnalle suunnattu kisa, jossa toimitsijat kertaamassa; Mikä tässä olisi pihvi ja porkkana? Itse olen tullut kisoihin toimitsijaksi siitä syystä, että ymmärrän sen tosiasian, että jos vapaaehtoisia toimitsijoita ei ole, niin kisojakaan ei ole. Toisin sanoen mulle pihvi on ollut mahdollinen osallistuminen johonkin tulevaan kisaan. Nyt jos palkkio olisi kh-päiväraha ja henkeä nostattavaa puhetta, niin jättäisin väliin. Mutta en halua ampua ajatusta alas. Jos toimitsijaksi tulevalle reserviläiselle tarjotaan mahdollisuus vastaanottaa koulutusta ja ampua riittävästi, niin tulisin paikalle.
Ja lisättäköön vielä sen verran, että PV:n kisan järjestelyt eivät toivottavasti olisi pois reserviläistoiminnasta. Olisi mielestäni erittäin harmittavaa, mikäli Häyhän ja FS:n kaltaiset tapahtumat siirtyisivät ammattilaispainoisiksi ja reserviläisiltä häviäisi tämän kaltaiset tapahtumat.
Lainaus käyttäjältä: JPe79 - elokuu 29, 2023, 15:35
Pääasiassa henkilökunnalle suunnattu kisa, jossa toimitsijat kertaamassa; Mikä tässä olisi pihvi ja porkkana?
Aloitteen voi varmaankin ymmärtää niin, että se PV henkilökunnalle suunnattu kisa olisi eri kisa kuin perinteinen reserviläisten Häyhä.
Häyhä säilyy sellaisena millaisen Kilta siitä vuosittain tekee. Lisäksi olisi toinen samantyyppinen kisa (rastimallit PV käytössä, mutta ei Killan johtama tapahtuma) johon toimitsijat pääsee mukaan toimitsemaan ja siitä toiminnasta tulisi kertauspäiviä. Voisihan tämä uusi aihe edellyttää jopa oman ketjunsa toisaalla.
Kilpailun johtajan asema ei ole helppo. Tiedän kun 2 kertaan olen Häyhän johdossa ollut.
Toinen kerta oli jo paljon helpompi kuin ensimmäinen. Vuonna 2011 kun vedin ekaa Häyhää PL kanssa jouduimme tuolloin keskeyttämään pimeäammunta rastin koska kesken rastin usva peitti näkymän harjua vasten. Osa piti yöllistä siirtymää myös liian rankkana, toiset kritisoivat että oli liian paljon keskimatkojen ammuntaa ja omasuoja ammuntaa ym. Osa piti esterata rastia liiamfyysisenä. Myös tuolloin aikataulu venyi sunnuntaina. Kritiikki oli vähintään osin kohdallaan.
Koitin ottaa tästä opiksi ja olla lannistumatta. Pidän yhä 2011 Häyhää hyvänä kisana, mutta sen johdosta 2014 toimintaan toin muutoksia.
2014 Häyhän painopiste oli jo perinteisemmmin pitkän matkan ammuntojen puolella. Lepo aikoja oli jätetty enemmän ja kilpailun fyysistä vaativuutta oli laskettu. Illalla oli mahdollisuus sotilaskotiin ja saunaan. Palaute kokonaisuutena oli merkittävästi positiivisempi kuin 2011.
Miten tämä liittyy 2023 Häyhään?
Siten että kilpailun johto helposti kokee ristiriitaista tinnetta kun koittaa parasta ja saa kuitenkin työstään lähinnä kritiikkiä.
Joten Kiitos koko toimitsijakunnalle ja erityisesti kilpailun johdolle! Kilpailu oli hyvähenkinen ja tehtäviä oli monipuolisesti. Oli kivaa vaihtaa kokemuksia ja kisata rinnan US joukkojen.
Kehitettävää
Rastejen määrä. Niitä oli liikaa. Kun rasteja on paljon on todennäköistä että tulee aikataulullisia haasteita.
Pitkän matkan ammunnat on ta kisojen suola. Koska on aina mahdollista että tulee suunnitteluvirheitä ja jarrurasteja, on hyvä sijoittaa perinteisempiä pitkän mmatkan ammuntoja myös lauantaille.
Kilpailupaikalle olisi hyvä/ syytä varata pv ambulanssi. Fataalia tapaturmaa ei ole vielä tapahtunut, mutta sen vaara aina on. Ampuma-alueet eivät ole aivan sairaalojen ja siviililanassien vieressä.
Osa ammunnoista olisi syytä olla rajoitetun ls määrän rasteja, joissa myös matkat on pidemmät.
Keskimatka olisi hyvä pitää noin 600 mi tuntumassa, eli ei liikaa ylipitkiä tai lyhyitä matkoja
Rastit joissa käytetään laminoituja a4 sia ja tähystetetään kauempaa harvoin toimii. Valaistus muuuttuu ja joko kilpailija ottaa heikot pisteet rastilta tai pyrkii lähemmäs. Liki meno taas saattaa viedä aikaa. Tunnistusrasti voidaan yhdistää suunnistus / pistesuunnistus rastiin, jolloin rastilla on tunnistettava kohde. Nyt käytetyssä ruudukossa sijainti osui usein ruudukon rajaan, jolloin on satunnaista onko sijainti juuri oikein alunperi tai kilpailijan toimesta oikein määritetty.
Kiitos
Vesistönylityksen peruminen oli minun ehdotukseni. Ja teit Zero The Hero rastin keskeyttäessäsi ehdottomasti järkevän päätöksen.
Kun saavuin rastipaikalle, siellä oli sen päivän neljäs partio. Kolmen aiemman partion suorituksista en tiedä, yrittävätkö edes ylitystä vai ei. Rastituomarin englanti oli heikkoa, joten kolme aiempaa partiota voi olla myös minun vikatulkintani.
Vähintään yksi henkilö oli yrittänyt. Katsoin rannalla olevia märkiä vaatteita ja kysyi tuomarilta niistä. Tämä totesi, että oli joutunut avustamaan yhden kisaajan vedestä pois tämän hyytymisen takia.
Neljäs partio oli sellainen, joka on tehnyt vesistönylityksiä aiemminkin. Olivat sen osalta kisan osaavimpaa porukkaa. Mutta mm. varustus ei tukenut ylitystä ja ensimmäinen kaveri oli lähellä hukkua. Tilanne oli oikea ja aidosti hengenvaarallinen. Tämän kaverin pelastivat rannalle hänen uintivalmiina olevat partiokaverinsa.
Partio ja tuomari etsivät tilanteen jälkeen pohjaan vajonnutta kivääriä noin 5 minuuttia. Olin kaverin pinnan alle katoamisten alkaessa katsonut vastarannalta kiintopisteen, joten pystyin opastamaan etsintälinjaa.
Rastipaikalla ei ollut mitään vesipelastusvälineitä, kuten venettä, pelastuslautaa, pelastusrengasta, köyttä, sauvaa tms. Reittiä pelastajille ei ollut merkitty jne. Ja kuten aiemmin mainittiin, niin on ihan hyvä, jos paikalla on vastuuhenkilö, koka kykenee tekemään hälytykset suomen kielellä. Kaveri oli toki sukeltajana osaava, mutta kielitaito oli vajaa. Ja näkyvyys ei tuossa lammessa tue pohjaan vajonneen etsintää.
Jatkeena tähän vesistökeskusteluun. Osa US partioista oli käynyt vesistönylitys paikalla ennen sen keskeyttämistä ja päättivät jättää väliin.
Moni muukin jätti, ennenkaikkea kaluston hinnan takia. Kalustossa on helposti 10-20 000eur rahaa kiinni. Mikäli se menee pohjaan tai viottuu, vastuu on yksin ylittäjän.
Eli esittäisin että jatkossa jos vesistörasteja on niin ylitykseen vain vaatteet ja ylitysvarusteet omasta takaa.Ase voidaan korvata vaikka käytöstä poistetulla tak85 lla tai muulla vastaavalla. Riski kalusto tappioista aseiden ja optroniikan,optiikan,gps laitteiden osalta on tarpeettoman suuri. Ylitykseen myös LSa mainitsemat turvatekijät, sekä tiedotus etukäteen että tälläinen rasti on mukana.
Ugh.
Plussaa:
-Ei jäänyt epäselvää mitä rastilla pitää tehdä ja miten pisteet menevät.
-Erittäin hyviä rasteja.
-Matkat olivat inhimillisiä, eli mihin voisi kuvitella oikeastikin ampuvansa.
-Patruunarajoitusta ei ollut kun muutamalla rastilla.
-Kamat kannossa ja maastokätkön käyttömahdollisuus.
Miinusta:
-Liian kunnianhimoinen määrä rasteja.
-Yleisohjeet olivat huonot, esim kun jäi epäselväksi missä toinen yö ollaan niin kysyttiin rastilta ja vastaus oli että samapaikka. No ei ollut...
-Vasta ta rastilla auto ajoi tulialueelle juuri kun olin lopettanut ampumisen, tietä ei ollut suljettu alueelle. Tuomarin toiminta tässä tilanteessa kun ilmoitin asiasta: ei kuulu mulle, oli vastaus..
Mutta silti oli hyvä kilpailu. Kiitos kaikille!
-T
Itsekki ajattelin että katson vähän mitä muut kirjoittavat ja sen jälkeen kirjoittaa omat kokemukset mutta ehkä säästän joidenkin näppäimistöä.
Toimin ensimmäistä kertaa ratamestarina kisassa ja kun ajelin sunnuntaina takaisin niin mietin että mitä olisi voinut tehdä paremmin jotta valitettavat rastien peruuttamiset olisi jääneet pois.
Zero the hero kiteytti oikeastaan kaikki keskeiset kohdat omassa kirjoituksessaan. Näihin ei oikeastaan juuri lisättävää, näitä on tässä välissä ehditty yhdessäkin pureskella.
Kisa oli oikeasti suunniteltua pitkästi etukäteen ja kaikki rastikuvaukset yms. olivat kaikkien toimitsijoiden käytössä useita viikkoja ennen kisaa. En tiedä kuinka moni näitä sitten loppuviimeinen luki tai tutustui miten paljon.
Muutamassa rastissa oli käynyt selkeä ajatusvirhe, ja nämä olisi ehkä saatettu välttää jos vielä useampi silmä olisi niitä lukenut.
Omalta osalta ei olisi pitänyt sitoutua vetämään rasteja, tarkoitus oli että lauantaina käyn rastit läpi ja tarvittaessa tehdään muutoksia. Pääsin majoitukseen noin klo 9 lauantaina aamulla kun rastikierto oli jo alkanut. Viimeiset partiot ammuttiin noin klo 7 aikaan rastilla 4. Viivästykseen vaikutti pääosin edellä mainitut seikat aikaisemmilta rasteilta. Joka tapauksessa itseäni harmittaa etten saanut kierrettyä rasteja kun ne rakennettiin ja antaa viimeiset ohjeistukset ratseille. Nyt se jäi liian vähäiseksi joka harmittaa ja aiheutti turhia viivästyksiä ja ihmettelyjä.
Mitä kuitenkin olen kuulut palautetta kilpailijoilta niin ilmeisesti kisat olivat kuitenkin loppuviimein hauskat ja vaikka odottelua oli niin kaikki viihtyivät.
En ollut paikalla enkä tulossakaan mutta iso peukku ja kiitos kaikille järjestäjille! Ilman vastuuta pelkäämättömiä ihmisiä ei ole kisojakaan ja pienet puutteet eivät nakkaa maalta merelle... Kisa on pidetty ja tulokset saatu. Aivan varmasti ollut hyviä rasteja. Aina voi kehittää mutta liikaa ei pidä jäädä murehtimaan täysin harmittomia erheitä joita näinkin isossa tapahtumassa väkisin tulee.
Haipakkaa riitti etenkin toimitsijoilla. Harmillista, että tuppaa olemaan enemmän sääntö kuin poikkeus, että turhan kevyellä henkilöstöllä vedetään pitkää päivää (yötä). Kiitos jokaiselle raataneelle
Itse kisasin tänä vuonna parimuodossa. Partiokaveri ei ollut entuudestaan kuin naamatuttu, mutta parin ratareissun treenin voimin taidettiin jättää jenkkejäkin taakse. Parina ei tuntunut juuri jäävän kolmen poppoiden jalkoihin. Kolmannen tuoman kaluston ja osaamisen monipuolisuudesta olisi ollut eniten etua. Joillain stageilla tehtäviä jakamalla kolmen kesken olisi hieman voinut optimoida suoritusaikaa. Yhdellä rastilla myös lähisuojan antaminen yhden tehtäväksi olisi välttänyt nololta partion "kaatumiselta".
Rastikuvaukset ja pisteytys olivat selkeitä. Rastien aiheiden ilmoittamisen etukäteen voisi ottaa vaikka jatkossa tavaksi! Itse en ennakoista paljoa kostunut vauva- ja remppa-arjen keskellä, mutta kyllä se silti vähän auttoi suuntaamaan ajatuksia. Tehtävänannot ja pisteytys olivat ihailtavan suoraviivaisia, mutta toisaalta myöskään tulenavauksen painotuksia tai isompia maalihierarkioita ei ollut. Rastien henkilökunta pääasiassa pidättäytyi sooloilemasta tehtävänkuvauksissa ja ohjeistuksissa. Suoritukseen oli helppo lähteä melko varmana siitä mitä rastilla tehdään ja arvioidaan.
Osa ammunnoista tuntui yllättävän helpoilta. Toisaalta osattiin me näitä helppojakin ammuntoja paikoin sössiä. Sunnuntain pitkiä matkoja jäin minäkin kaipaamaan. Lähinnä siksi, että kannoin kisaviikonlopun TRG:ta.
Itse pidin vastatarkka-ampujastagen hiekkalaatikkomaisesta toteutuksesta, vaikka täpärästi nollille jäätiin. Yksi tälläinen hieman "usvaisempi" stage kisassa ei on minusta sopiva määrä. Tämän ja jonkun muunkin rastin jälkeen olisi kyllä kaivannut enemmän palautetta omasta suorituksesta. Voisi olla ihan kiva, jos joku viitsi avata tänne mekaniikat tapahtumien takana. Tällä rastilla ymmärsin myös negatiivisten pisteiden olevan mahdollisia, mutta ilmeisesti näin ei ollut? Olisiko nollasuorituksien välttämiseksi vain positiivinen pisteytys ollut reilumpi? Esim. 40 pistettä per hengissä säilynyt partion jäsen, 60 pistettä per tuhottu vihollisen ta?
Jälleen haluaisin nostaa esille sen, tulisiko Häyhä-kisoissa olla joitain vakioituja stageja. Esim. ampumataitotesti tai muu 150m tai 300m radalla suoritettava vakioitu ammunta antaisi kilpailijalle mahdollisuuden mitata omaa kehitystä vuosien varrella. Vakiostagejen pankki myös auttaisi hieman järjestelyiden kevenemisenä. Suunnistuksen kaltaisia rastisuorituksia voisi kanssa vakioida siten, ettei suorituksia jouduttaisi ainakaan nollaamaan jälkikäteen. Edellisten vuosien materiaaleja on kyllä käytetty kilpailun suunnittelussa pitkään, mutta ehkä olisi syytä harkita vaikka 5 vakiostagen pankkia, josta kilpailun johto sitten poimisi vaikka pari-kolme kisaan.
Pistoolirasti oli hulvaton. Kieli poskellakin voi kisata tosissaan!
Vesistönylitys.
Kuulun partioon, joka tätä vesistöä lähti ylittämään ja missä kaveri pelastettiin hukkumiselta. Rastin peruminen oli ainut oikea päätös, koska turvajärjestelyitä ei ollut lainkaan. Erikoissukeltaja tuli siinä vaiheessa veteen, kun vedimme kaveriamme jo maihin. Mitä sukeltaja olisi tehnyt jos koko partio joutuisi hätään? Mainittakoon että partiomme jäsenet ovat tehneet kymmeniä vesistönylityksiä pidemmilläkin matkoilla, eikä uimataito tätä tilannetta ratkaissut. Kaikissa ylityksissä on meillä aina mukana turvasukeltaja kuivapuku päällä vedessä jos jotain sattuu. Tarvittaessa löytyy vielä varovene.
Vedelle elementtinä tuntuu olevan joku pakonomainen tarve monissa kilpailuissa, jota en itse kilpailussa oikein ymmärrä tai mitä tällä halutaan saavuttaa. Vaatteiden kastuminen, kylmyys, kurjuus? Kyseessä on siirtymämenetelmä aivan kuten siirtyminen jaloin, pyörällä, autolla, kopterilla, köydellä tai laskuvarjolla. Yhdistävä tekijä näissä kaikissa on, että tehtävään mennessä oikeasti tiedetään jo, että mitä siirtymämenetelmiä tulee varmasti tai mahdollisesti eteen. Tämän perusteella partiot voivat varautua, suunnitella ja varata kaluston ja varusteensa, jotta kyseinen menetelmä voidaan suorittaa turvallisesti. Kilpailua ennen oli kerrottu etukäteen monista rasteista, mutta tämä rasti oli se tärkein, josta jätettiin kertomatta ja kriittiset varusteet jätettiin matkasta. Perjantai-iltapäivänä partiomme katsoi taivaalle ja totesi, että vettä ei sada -> bivakkia ei tarvita. Tietoiskuna bivak on kalvollinen suojapussi, jota voidaan käyttää sateella yöpymiseen, tähystämisen aikana suojana sateelta tai vesistön ylityksessä pitämään reppu ja varusteet kuivana. Vesistönylityksessä kaikki kamat survotaan pussiin ja tämä bivak muodostaa vesitiiviin ilmapallon, joka tekee vesistönylityksestä mukavan ja turvallisen. Ei varmaan olisi tyhmää, että järjestäjä tarjoaisi tällaiset pussit rastilla, jos tämä ylitys on oikeasti pakko saada rastiksi. Paras olisi tietysti kertoa näistä ennakkoon.
Bivak puuttui matkasta, reppu imi itsensä täyteen vettä noin puolessa välissä matkaa ja alkoi vajota. Mitään kelluttavaa ei enää ollut ja lopulta loput varusteet, jotka eivät mahtuneet reppuun vetivät miehen pinnan alle. (syvyyttä reilut 2,5m). Aseena ollut HK MR308 painaa lisälaitteineen reipas 7kg. Käykääpäs kokeilemassa uimahallissa minkälaista on uida 7kg tanko käsissä ja lasketaan siihen päälle ne loputkin varusteet. Kilpailijana suurin virhe oli lähteä suorittamaan rastia laput silmillä vain "koska kilpailu" ja luottaa siihen, että järjestäjä on miettinyt rastin turvallisuuden ja kelpoiseksi kaikille suorittaa.
Toivon oikeasti että tästä otettiin opiksi järjestävällä taholla. Ainakin me otimme niin suorittavana kuin järjestävänä osapuolena. Turvallisuus on asia, josta aina puhutaan, mutta kiireessä se monesti ensimmäisenä unohdetaan.
Kiitos kilpailun johtajalle ja kisan toimitsijoille hyvästä ja opettavasta kisasta! Siitä jäi hyvä mieli.
Kisassa oli hieno tunnelma ja rasteilla tekemisen meininki. Rastit ja niiden rastikuvaukset oli pääasiassa hyvät kehystarinoineen. Näkyi heti, että niiden kanssa oli nähty paljon vaivaa. Toimitsijoiden toiminta oli myös ammattitaitoista.
Kisassa ehkä näkyi ennakkoon mainostettujen rastien tuoma painolasti johdolle. Kun ei kilpailija tiedä mitä menettää, niin ei osaa niiden perään edes itkeä. Ei taida olla montaakaan Häyhää pidetty, ettei toimitsijapulan, kuljettajapulan tai PV:n tuen puutteiden takia ole jouduttu rastien sisältöä supistamaan tai kokonaan perumaan. Useissa kisoissa on myös La rasteja tehty vielä sunnuntaina. Se on sitä normaalia säätämistä ja siihen on vaan sopeuduttava. On rasteja säästössä seuraaviinkin kisoihin.
Tähän kisaan olin itsekin valmistautunut asesepän tekemällä lisäkiskolla aseeseen, joka supisti lompakon lisäksi myös kesän harjoittelumääriä. Kisan alussa oli kannossa aseineen 44,8 kg ja kypäräkin keikkui mukana painolastina mainostettua käyttöä odottaen. Toki näille olisi odottanut saavan käyttöä. Ehkä sitten tulevina vuosina.
No pääsin lämpökameralla 5 laukausta kiireessä omalla ajalla ampumaan kun rasti oli jo pistetty hyllylle. Pariminuuttia ampuma-aikaa on aika vähän...
Jos olisi jätetty se Pe illan "muka pakollinen" ulkoilu pois ja käytetty vaikka se aika pimeätoimintavarusteiden testailuun, niin olisi porukan laitetuntemus ainakin kasvanut.
Tuntuu olevan aina kovaa halua ihmetellä laiskoja kilpailijoita, jotka eivät juokse mielellään rastivälejä ja halua heti aloittaa rasteja edellisen pulssit korvissa. Ruokaakin pitäisi syödä vaikka rasteja olisi vielä edessäkin... Katsoin pelkästään La aikana kuljettua matkaa, niin sitä oli kerääntynyt 19,8 km. Päivän kuntoilutavoitteet Polar ilmoitti toteutuneen 1020 %. Eli aivan hyvän treenipäivän saldoa.
Muistetaan nyt myös kisan suunnittelussa, että me ammumme kovilla ja väsyneenä sekä aikapaineen alla. Väsyneenä tekee helposti virheitä mitä ei saisi aseilla tehdä. Fyysistä kovuutta voi hakea monessa kisassa missä ei samalla ammuta.
Selkein muutos viimeisten vuosien kisan osalta on, verrattuna aikaisempien vuosikymmenien kisoihin, ampumaetäisyyksien lyhentyminen. Kisoista on tullut PA tulitukiampujien temmellyskenttiä. Tämä varmaan selittyi osittain Häyhä 2023:ssa poisjääneillä rasteilla. Pitkänmatkan ammunnat on kuitenkin kisan suola ja niitä pitäisi pystyä myös jatkossa ampumaan. Kolmannelle (suojamiehelle) löytynee muutakin tekemistä, jos se täytyy partion kokoonpanoon mahtua. Tämä oli ensimmäinen Häyhä missä ei tarvinnut koskea edes sivurumpuun. Kisojen rastit vaikuttavat osallistujien kalustovalintoihin ja lyhyet matkat eivät edistä ampumataidon ja erityisesti tuulenlukutaidon kehitystä. Toivottavasti pidämme tämän tulevien kisojen rastisuunnittelussa mielessä.
Vesistökoulutusta tuli armeijassa saatua ja ljk-rinkka kyllä sai omiin tarpeisiin nähden tarpeeksi kellua. Häyhässä 2003 oli myös vesistönylitysrasti. Siinä oli vaihtoehtona kiertää järvi tai vaihtoehtoisesti uida varusteet puolityhjään kumikajakkiin sullottuna 140 m ylityskohta yli. Syyskuinen vesi oli 12 asteista. Tuli oltua niitä harvoja, jotka valitsivat parinsa kanssa "oikoreitin" Jenkkien erikoisjoukkojen ex-hemmojen kanssa. Aseet ja varusteet oli Drag Bagissä ja ne heitettiin kajakkiin ja yli. Turvaveneenä vierellä souti toimitsija ja mitään pelastautumisvälineitä ei ollut veneen painolastina. Puolityhjän kajakin painopiste oli perseestä ja välillä täytyi vastapainona roikkua ettei se kaatuisi. Täytyy sanoa, että rasti oli tähän saakka Häyhän historian vaarallisin. Seuraavat kilometrit oli pakko juosta, jotta saisi veren taas kiertämään. Samoissa olosuhteissa en sitä missään tapauksessa enää suorittaisi.
Ylitykset videoitiin ettei pääse ainakaan koettu unohtumaan...
https://www.youtube.com/watch?v=8RK8ziUEJbE
ja Jenkit https://www.youtube.com/watch?v=WYrV5luYJKE
Tuosta kalustoasiasta. Itsekkin investoin kilpailun takia itrs 08 kiskoon, uusi spuhr 0 moa nokitetty jalka, picatinny kisko 17mm kiskonpäälle, ja liimat sekä puhdistusaineet asennukseen. Kulut näistä n 1000eur. Samaan aikaan tuli myös päivitettyä tähtäin, josta merkittävämpi kulu, mutta suoraan nv/thermal rastin tuomia kuluja siis 1000eur. Jääpähän tuo jatkossa käyttöön, mutta aika raju kulu tuo sikäli oli jos vain yhtä kilpailua kohden.
Niitä yöllisiä jotosteluja olen itsekkin vedettänyt, mutta jos on kahdesta pakko valita yöjuoksu metsässä vai pimeäammunta, niin enemmän kilpailija saa oppia siitä ammunnasta jos laadukas lainalaite on käytössä. Pimeäsuunnistus on toki taito sekin, mutta pääosin niillä yöjuoksuilla saadaan perusväsymystä. Näin on siksikin että kisaajia on paljon kerralla metsässä ja kisaajat ja vastaosasto sekoittuu.
Suunnitelmat ei lämmitä ketään, mutta jotta ei jää väärä käsitys, niin pitkän matkan (yli 1000m) ammuntaa oli suunniteltu kolmelle rastille, jotka jäivät aiemmin esitetyistä syistä toteutumatta.
Rasti 14:n maalitoiminta jäi aivan liian helpoksi joska se oli tarkoitettu sunnuntaiseen rastiin, jolla maalit oli tarkoitus ampua alas alle minuutissa. Torstain testiammunnassa esim napautin ne nurin 16 sekuntiin istualtaan ampuen. Rasti 14 oli tarkoitus toteuttaa viereisellä paikalla ja ampumaetäisyyksien piti olla 600-1200m.
Sunnuntain kahdelle pitkille rastille maalitoiminta oli jo valmiinakin, mutta koska lauantai venyi, jäivät nekin ampumatta.
Kaatuneen maidon perään on kuitenkin turha itkeä.
Vakiorasteista sen verran että säännöt kieltävät sellaiset. Alla sääntökohta.
----
10. Yleisiä ohjeita
Tarkka-ammuntakilpailut eivät saa muodostua joidenkin tiettyjen standarditehtävien toistoksi siten, että kilpailu menettää käytännönläheisen luonteensa.
----
Vakiomuotoista rata-ammuntakilpailua emme tarkka-ammunnasta halua tehdä. Onneksi eri ampuma-alueiden ominaispiirteet ja maasto estävät rastin identtisen toteutuksen jo ihan luonnostaan.
Millaiseen maaliin oli tarkoitus ampua thermal rastilla ja millaisille etäisyyksille. Oliko maali ympäristöään lämpimänpi/kylmempi (lämmitetty)?
Lainaus käyttäjältä: MOj - elokuu 30, 2023, 09:03
Millaiseen maaliin oli tarkoitus ampua thermal rastilla ja millaisille etäisyyksille. Oliko maali ympäristöään lämpimänpi/kylmempi (lämmitetty)?
Maaleina oli peltejä ja jastereita. Jasterit näkyivät kylminä lämpötähtäimessä (loistivat mustina white hot tilassa) ja olivat n. 400-900m, pellit taas näkyivät valonvahvistimella hyvin mustina ja olivat n. 80-200m matkoilla. Maalit löytyivät hyvin ja aika moni sai niitä myös alas. Alla kuva lämpötähystimen läpi, ko. hetkellä aurinko oli lämmittänyt peltejä ja jasterit eivät olleet vielä paikalla mutta saa idean.
Myöhemmin yöllä tankki oli edelleen oranssi, mutta platejen lämpö tasaantunut ympäristön kanssa.
Lähetetty minun SM-G990B2 laitteesta Tapatalkilla
Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 30, 2023, 08:01
Vakiorasteista sen verran että säännöt kieltävät sellaiset. Alla sääntökohta.
----
10. Yleisiä ohjeita
Tarkka-ammuntakilpailut eivät saa muodostua joidenkin tiettyjen standarditehtävien toistoksi siten, että kilpailu menettää käytännönläheisen luonteensa.
----
Vakiomuotoista rata-ammuntakilpailua emme tarkka-ammunnasta halua tehdä. Onneksi eri ampuma-alueiden ominaispiirteet ja maasto estävät rastin identtisen toteutuksen jo ihan luonnostaan.
Tästä lienee voi vääntää, menettääkö kilpailu muotoilun mukaisesti käytännönläheisen luonteensa, jos kisan 15 stagesta vaikka 2 olisi näitä samalla tavalla toistuvia.
Ainakin näille hieman eri variaatioilla toistuville siirtymärasteille olisi hyvä olla vaikka sellkeä toimitsijaohje järjestämistä helpottamaan.
Ajatuksena minulla oli, että saataisiin aiempien kisojen materiaalia nasevampaa työkalua kilpailun järjestäjille.
Lainaus käyttäjältä: SpA - elokuu 30, 2023, 11:44
menettääkö kilpailu muotoilun mukaisesti käytännönläheisen luonteensa, jos kisan 15 stagesta vaikka 2 olisi näitä samalla tavalla toistuvia.
Itse luen sääntöä niin, että yleisellä sanamuodolla halutaan kertoa nimenomaan siitä, että kokonaisuutta ei vakioida joksikin standardiksi vuodesta toiseen. Tarkoittaa, että kisan suunnittelija miettii sellaista vaihtelua mitä kilpailupaikka mahdollistaa ja rastit toteutuvat simuloiden todellista tilannetta. Joka tapauksessa ammunnasta on kyse ja ei voi täysin välttyä siltä, että jotkin rastit muistuttavat mieleen jonkin aikaisemman kilpailun vastaavaa tilannetta.
Tää ammuntapuoli on kuitenkin suht suoraviivaista tapahtumaa turvallisuuden raameissa.
Killan hallituksessa keskustellun mukaisesti jokainen kisa on johtajansa ajatuksen mukainen ja näköinen, tästäkin suunnittelun vapaudesta halutaan pitää kiinni.
Uskon, että mahdollisimman laaja rastikorttien arkisto auttaa aina seuraavaa kisanjohtajaa ja silti voidaan noudattaa sitä, että RESUL säännöt tulkitsevat kisan kokonaisuuden sellaiseksi, että mistään standardista ei ole kysymys. HJu:n valvova silmä olkoon kanssamme.
Lainaus käyttäjältä: mjpaanan - elokuu 30, 2023, 09:42
Lainaus käyttäjältä: MOj - elokuu 30, 2023, 09:03
Millaiseen maaliin oli tarkoitus ampua thermal rastilla ja millaisille etäisyyksille. Oliko maali ympäristöään lämpimänpi/kylmempi (lämmitetty)?
Maaleina oli peltejä ja jastereita. Jasterit näkyivät kylminä lämpötähtäimessä (loistivat mustina white hot tilassa) ja olivat n. 400-900m, pellit taas näkyivät valonvahvistimella hyvin mustina ja olivat n. 80-200m matkoilla. Maalit löytyivät hyvin ja aika moni sai niitä myös alas. Alla kuva lämpötähystimen läpi, ko. hetkellä aurinko oli lämmittänyt peltejä ja jasterit eivät olleet vielä paikalla mutta saa idean.
Yli 600m päässä oleva jaster vaatii lämpötähtäimeltä paljon jos maalia ei lämmitetä. Oliko rastilla käytössä mikä laite? Ilmeisesti joku laadukas add-on laite? Tulee vain mieleen jos jatkossa käytetään/joku haluaa käyttää omia laitteita, niin läheskään kaikilla lämppäreillä ei kyllä homma onnistu jos pitää 900m ampua, koska riippuu tosi paljon myös kelistä ja ilman lämpötilasta miten erottuu ympäristöstään.
Mä ammun aika paljon lämpötähtäimellä etäisyyksien vaihdellessa 200-1000m. Laitekin on kohtuu laadukas, mutta silti tietyissä keleissä 1000m päässä olevaa jasteria on vaikea/mahdoton erottaa taustastaan, jos ei ole lämmitetty. Kun lämmitetään homma muuttuu.
Erittäin hyvä että tämäkin puoli on tullut mukaan kuvioihin. Toivottavasti kannustaa porukkaa hankkimaan omia laitteita. Mitä enemmän näitä on ja niitä osataan sekä on mahdollisuus myös käyttää, sen parempi.
Lainaus käyttäjältä: MOj - elokuu 30, 2023, 12:59
Lainaus käyttäjältä: mjpaanan - elokuu 30, 2023, 09:42
Lainaus käyttäjältä: MOj - elokuu 30, 2023, 09:03
Millaiseen maaliin oli tarkoitus ampua thermal rastilla ja millaisille etäisyyksille. Oliko maali ympäristöään lämpimänpi/kylmempi (lämmitetty)?
Maaleina oli peltejä ja jastereita. Jasterit näkyivät kylminä lämpötähtäimessä (loistivat mustina white hot tilassa) ja olivat n. 400-900m, pellit taas näkyivät valonvahvistimella hyvin mustina ja olivat n. 80-200m matkoilla. Maalit löytyivät hyvin ja aika moni sai niitä myös alas. Alla kuva lämpötähystimen läpi, ko. hetkellä aurinko oli lämmittänyt peltejä ja jasterit eivät olleet vielä paikalla mutta saa idean.
Yli 600m päässä oleva jaster vaatii lämpötähtäimeltä paljon jos maalia ei lämmitetä. Oliko rastilla käytössä mikä laite? Ilmeisesti joku laadukas add-on laite? Tulee vain mieleen jos jatkossa käytetään/joku haluaa käyttää omia laitteita, niin läheskään kaikilla lämppäreillä ei kyllä homma onnistu jos pitää 900m ampua, koska riippuu tosi paljon myös kelistä ja ilman lämpötilasta miten erottuu ympäristöstään.
Mä ammun aika paljon lämpötähtäimellä etäisyyksien vaihdellessa 200-1000m. Laitekin on kohtuu laadukas, mutta silti tietyissä keleissä 1000m päässä olevaa jasteria on vaikea/mahdoton erottaa taustastaan, jos ei ole lämmitetty. Kun lämmitetään homma muuttuu.
Erittäin hyvä että tämäkin puoli on tullut mukaan kuvioihin. Toivottavasti kannustaa porukkaa hankkimaan omia laitteita. Mitä enemmän näitä on ja niitä osataan sekä on mahdollisuus myös käyttää, sen parempi.
Lämpötila oli about +12-15 astetetta ja kirkas taivas. Kun jasterpelti on asennettu hieman kallelleen pellin pinta heijastaa kylmää taivasta ja näkyy erittäin hyvin lämppärillä kylmänä kohteena.
Rastilla oli käytössä 640x512 12µm kennolla varustettuja Infiray CH50V2 ja CH50W clip-on laitteita. Mutta olin näkevinäni että kilpailijoilla oli myös omia pienemmällä resoluutiolla varustettuja laitteita joilla maalit näkyvät myös.
Näitä on testettu eri tilanteissa todettu että toimii, ja mikäli pellit varustetaan vielä erillisellä heijastavalla maalilaitepussilla saa niihin figuurin näkyviin ja näkyy vieläkin selkeämmin.
Lainaus käyttäjältä: SpA - elokuu 30, 2023, 11:44
Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 30, 2023, 08:01
Vakiorasteista sen verran että säännöt kieltävät sellaiset. Alla sääntökohta.
----
10. Yleisiä ohjeita
Tarkka-ammuntakilpailut eivät saa muodostua joidenkin tiettyjen standarditehtävien toistoksi siten, että kilpailu menettää käytännönläheisen luonteensa.
----
Vakiomuotoista rata-ammuntakilpailua emme tarkka-ammunnasta halua tehdä. Onneksi eri ampuma-alueiden ominaispiirteet ja maasto estävät rastin identtisen toteutuksen jo ihan luonnostaan.
Tästä lienee voi vääntää, menettääkö kilpailu muotoilun mukaisesti käytännönläheisen luonteensa, jos kisan 15 stagesta vaikka 2 olisi näitä samalla tavalla toistuvia.
Ainakin näille hieman eri variaatioilla toistuville siirtymärasteille olisi hyvä olla vaikka sellkeä toimitsijaohje järjestämistä helpottamaan.
Ajatuksena minulla oli, että saataisiin aiempien kisojen materiaalia nasevampaa työkalua kilpailun järjestäjille.
Minä olen ollut noita sääntöjä muiden mukana kirjoittamassa ja Resulille esittämässä joten voin vähän kommentoidakin alkuperäistä tahtotilaa.
Ei ole haluttu että samoja ammuntasettejä tahkotaan pääsääntönä joka vuosi parilla suunnistusjutulla täydennettynä. HUOM: Minun mielestä PV:n tarkka-ampujan tasotesti on niin monipuolinen, että vaikka se olisi ensi vuonna samanlaisena mukana, niin kisa ei olisi vielä liian vakiomuotoinen.
Ei joka vuosi tarvitse keksiä aivan uusia ja ihmeellisiä juttuja vain niiden uutuusarvon vuoksi. TA-kisassa ammutaan yleensä tuntemattomille, usein pitkähköille matkoille, liikutaan maastossa ja tehdään jv-sotilaan osaamisalueeseen kuuluvia tehtäviä. Kisa ei vaan saa olla 1:1 samansisältöinen joka vuosi, sitä halutaan välttää.
Häyhän soveltaviin taitotehtäviin voi varmasti tehdä paljonkin vakiosapluunaa ja nyrkkisääntöjä kisajärjestäjien suunnittelun tueksi. Tätä tietoa ei ole välttämättä osattu/pystytty jakamaan niin hyvin kuin olisi järkevää. Esim suunnitteluohjeisiin voisi laittaa ohjearvoksi että mikä tahansa pimeällä toteutettava rasti vie kokonaisuutena aikaa 2x sen, mitä sen tekeminen veisi päivällä.
Lajisäännöt on pyritty kirjoittamaan raamiksi, jonka puitteissa kilpailujohto melko vapaasti voi tehdä sellaisen kilpailun kuin hyväksi näkee. Yksittäisiä rasteja voi toteuttaa samankaltaisina eri vuosina ihan hyvin. Esimerkisi EA-rastit ovat luonteeltaan väkisinkin hyvin samankaltasia: Joku on saanut vamman ja hänet pitää stabiloida ja saattaa turvaan. Vaikea EA-rastin perusasioita olisi muuttaa niin kauan kun ihmisellä valtimot ja sisäelimet sijaitsevat vakiintuneilla paikoilaan.
Olin kisassa toimitsijana, ensi kertaa nyt Häyhässä vaikka muuten tämmöinen homma on tuttua. Ajattelin vastata pariin kommenttiin jotka on tässä ketjussa osoitettu rastin 11 (vasta-ta) suuntaan. Olin siis rastin vastaava.
Tuomo kirjoitti:
>> -Vasta ta rastilla auto ajoi tulialueelle juuri kun olin lopettanut ampumisen, tietä ei ollut suljettu alueelle. Tuomarin toiminta tässä tilanteessa kun ilmoitin asiasta: ei kuulu mulle, oli vastaus..
Näin tosiaan kävi ja se oli aika kylmäävä yllätys kaikille. Suurempaa dramatiikkaa ei tilanteessa kehittynyt, koska rastin ammunta oli tosiaan jo lopetettu, eli laukauksia auton yli ei oltu edes tarjoamassa. Se nyt ei tietenkään ole mikään selitys koska tilannetta ei olisi pitänyt päästä lainkaan syntymään.
Itse en varmaan ollut tuossa vaiheessa enää penaalin terävin kynä, koska takana oli perjantai-illan/yön nuotiorasti ja tämä ta-rasti valmisteluineen putkeen suoraan rastilta rastille käymättä lähtöruudun kautta. En muista omia sanojani tarkkaan, mutta voin vain pahoitella jos olen antanut noin tyhmän vastauksen. En tuota sanamuotoa tunnista omakseni mutta en voi sitä kiistää kun ei ole jäänyt muistijälkeä.
Ehkä se olennainen pointti on, että en rastin vastaavana osaa nytkään sanoa, mitä rastilla 11 olisi pitänyt tehdä jotta tätä ei olisi päässyt tapahtumaan. Mitään puomejahan ei Matinahon aukion ja rastien 11, 12 ja 13 ohi kulkevien ajourien välillä ole. Rastien pystytysvaiheessa ei tätä asiaa otettu esille, eikä rastin aikana ollut mahdollisuutta liikennettä päivystää muuten kuin, että itse säännöllisesti kiikaroin maalialuetta ettei siellä näy ylimääräistä liikettä. Olin vaan juuri tapahtumahetkellä penkan takana jolloin autoon ei ollut näköyhteyttä.
Tästä pitää oppia, että kaikki mikä vaan on mahdollista toteutuu ennen pitkää, joten mikä tahansa merkki ajouralle sulkemisen osoittamiseksi on enemmän kuin tarpeellista. Tällä kertaa ei aivokapasiteetti siihen riittänyt, vaikka muuten koitettiin varon suuntaan tiedottaa mm. toimitsijoiden liikkeet tarkasti.
mur kirjoitti:
>>- Osalla rasteista briiffi oli aika epäselvä, esim. vasta-TA rastilla ei kysymisen jälkeenkään avattu miten indikoidaan vastustajan toiminta valemaalia tai suorittajia kohtaan. Olisi ollut hyvä avata rastikuvauksessa miten se toteutetaan, nyt se meni epäselväksi huuteluksi ja hiekanpotkimiseksi josta sitten kesken suorittamisen yritti tulkita että mitäköhän tässä nyt tapahtuu ja kenelle. Jos rastin suorituksessa on tulkinnanvaraa, rastia on syytä joko yksinkertaistaa tai kirjoittaa se auki ns. kaljaksi ja makkaraksi.
Useampi kuin yksi tiimi esitti tämän kaltaisia kysymyksiä. Rastin henkilöstölle oli annettu ohjeet toimia näin, eikä siitä katsottu voitavan poiketa. Mitä tulee kysymyksiin vastaamiseen, niin koetin olla tasapuolinen ja pysyä rastikuvauksessa niin ettei joillekin tiimeille anneta tarkempia kuvauksia kuin toisille mikä ei olisi reilua muita kilpailijoita kohtaan. Ymmärrän että se voi tuntua ärsyttävältä, ja ihan hyvä ajatus olisi avata enemmän rastin kuvauksessa. Nyt sitä ei tehty ja meidän oli toimittava ohjeistuksen mukaan.
Omana mielipiteenä sanon kumminkin, että jos yritetään edes jotenkin kuvata vihollisen ta-partion eliminointia niin ei siihen kuulu maalilaitteiden toiminnan auki selittäminen.
Selkeästi osa tiimeistä eläytyi rastiin ja osa otti sen ihan maaliin ammuntana.
Tämänkin perusteella saa antaa kritiikkiä. Jos se on rakentavaa niin saadaan asioita ehkä parannettua seuraavilla kerroilla.
Lainaus käyttäjältä: mjpaanan - elokuu 30, 2023, 15:34
Lämpötila oli about +12-15 astetetta ja kirkas taivas. Kun jasterpelti on asennettu hieman kallelleen pellin pinta heijastaa kylmää taivasta ja näkyy erittäin hyvin lämppärillä kylmänä kohteena.
Rastilla oli käytössä 640x512 12µm kennolla varustettuja Infiray CH50V2 ja CH50W clip-on laitteita. Mutta olin näkevinäni että kilpailijoilla oli myös omia pienemmällä resoluutiolla varustettuja laitteita joilla maalit näkyvät myös.
Näitä on testettu eri tilanteissa todettu että toimii, ja mikäli pellit varustetaan vielä erillisellä heijastavalla maalilaitepussilla saa niihin figuurin näkyviin ja näkyy vieläkin selkeämmin.
👍. Onko noita heijastavia maalilaitepusseja mahdollisuus saada jostakin?
Ps. Tai siis ostaa.
Mattihan tätä ei sanonut vaan tuomari joka antoi briiffin. Joku vanhempi herrasmies. Puomeja tosiaan ei ollut mutta yksinkertainen sininennauha tien yli olisi riittänyt.
-T
Itse pidin vasta ta tehtävästä. Pisteytys oli tiukka mutta reilu. Siinä oli sitä klassista tamppirastia josta tykkäsin. Eläydyttiin täysillä mukaan ja kaadettiin maalit yhteislaakilla. En kokenut että vihollistoimintaa tuon selkeämmin voikaan ilmoittaa tai miten se indikoidaan.
Varoasiat ja toimitsijoiden skarppiuden vaalinta on silti kaikkien asia ja tässä jäi tuon rastin osalta parannettavaa. Missään vaiheessa briefiä ei tullut,suojatkaa kuulonne. Tämä olettetavasti menee toimitsijoiden väsymyksen piikkin. Tuon alueen sulku kyllä ihmetyttää. Noinhan ei pitäisi päästä käymmään. Mutta tässä tulee se vastuu. Jos havaitaan että jostain puuttuu, sulku jossa se pitäisi oolla, niin ilmoitetaan ja hoidetaan homma kuntoon.
Eräälle rastille annoin itse erityistunnustusta, kun tutkivat patruunapesän chamber flagillä. Tässä onkin aatos tuleviin kisoihin, että ampumarastille tullaan flagi pesässä ja se laitetaan pesään ammunnan jälkeen. Voidaan poistaa siirtymällä,mutta tällä varmistetaan että pesät on tyhjät kun rastilta lähdetään pois. Ta aseiden pesät on vaikeammin nähtävissä kuin vaikka rk n.
Tässäpä omat kommentit.
Kiitoksia kisajohdolle kisoista, olivat varmasti vaikeat järjestettävät. Ampumarastit olivat pääsääntöisesti hyviä ja mielenkiintoisia. Joskin ampumamatkat eivät kovin pitkiä olleet, niitä olisi kyllä ollut sunnuntaina mitkä harmillisesti peruutettiin. Oheisrastitkin olivat ihan hyviä, joskin lyhyen sorttisia.
Jo kisakutsusta oli nähtävissä, että kunnianhimoiset kisat tulossa. Eniten partioita tulossa, eniten rasteja ikinä ja eniten pimeätoimintaa. Vähän oli kutina ennen kisaa ettei ihan kaikki voi toimia, eikä sitten lopulta toiminutkaan. Kun aikataulut alkoivat pettää perjantai iltana niin olisi varmaan kannattanut jotain jo siinä vaiheessa perua, vaikka se yösuunnistus. Kun se yksi paku alkoi viemään partioita numerojärjestyksessä lähtöpaikalle ja meillä oli siinä vaiheessa numerona 20 niin arvasihan se, että myöhään menee lähtö. Lopulta vartin yli yksi tuli meidän vuoro ja lähtöpaikalle briefinkiin. Otimma kordinaatit ja n. puoli kaksi lähdimmä suunnistamaan. Kyllä sen jo siinä vaiheessa arvasi, että joku tekee protestin kun briffauksen mukaan kahdelta piti olla jo suunnistus suunnisteltuna ja osa porukoista ei ollut vielä edes lähtöpaikalla klo 2.
Yösuunnistus meni kohtuu ok, niin hyvin kuin voi mennä pimeässä metsässä ilman valonvahvistinta yms kun eihän meillä köyhillä semmoisia ole. Kolme rastia käytiin hakemassa ja joskus kolmen jälkeen oltiin nelos rastilla. Porukkaa odotteli ampumaan pääsyä ja liityimmä joukon jatkoksi. Alkoi siinä jo vähän silmä luppaseen kun olin itse herännyt perjantai aamulla klo 4. Huonoa koiranunta siinä sitten n. klo viiteen asti kunnes päästiin ampumaan ko rasti. Rastin jälkeen kysyin minne reput voi laittaa kahdeksi päiväksi maastokätköön ja meidät ohjattiinkin paikkaan minne ne lopulta jätimme. Onneksi rastien aloitusta oltiin hiukan myöhäistetty niin partiomme pääsi rauhassa aamupalan tekoon ja päivän kujeita suunnittelemaan.
Ja ihan mielenkiintoisia olivat rastit, siitä plussaa. Rasteja ei kyllä aamulla ollut kunnolla merkitty niin kysymällä ja katselemalla löysimme meidän ensimmäiselle rastille. Myöhemmin kuulemme, että paljon oli rastihenkilökuntaa perunut tulonsa niin se kyllä selitti asiaa. Rastikierto oli vaan aika tiukka, periaatteessa tunnin välein aina uusi rasti. Olikin niin tiukka, ettei kaikkia suunniteltuja rasteja ehditty lauantaina ampua. Olimma partiona kuitenkin varautuneet tähän ja meillä oli monenlaista patukkaa ja kuivalihaa mukana kun arvelimme ennen kisaa ettei siellä taida joutaa paljoa kokkailemaan. Ennen kisapaikalle tuloa kävimmä muuten vielä Savitaipaleella syömässä vatsat täyteen ja sillä pärjäsi ihan hyvin koko perjantai illan, aina lauantai aamuun asti jolloin vasta ehdimme keittohommiin.
Rastilla 17 kävimme katsomassa ja kuulemassa briefingin ja todettiin, että ei taida pisteet olla sen arvoisia, että viitsisi kaluston/miehet laittaa kastumiselle/hukkumiselle alttiiksi.
Lauantain ampumisrastit meni ihan hyvin, paitsi rasti 15. Päätettiin ampua se pultilla sekä puolarilla ja yksi spottaa. Kaksistaan nostimma säkin lavalle ja kolmas otti niitä vastaan. Pieniä vaikeuksia oli kun osa säkeistä hajosi nostettaessa ja rastihenkilö ruksi niitä siinä samalla kasaan kun me niitä äherrettiin lavalle. Saimma kuiten säkkiseinän pystyyn ja ampumaan. Kaiman kanssa miinoja ammuimme ja spotterimme tähysti osumia. Muutaman laukauksen jälkeen kysyin spotterilta, että onhan hän seinän takana matalana, sanoi olevansa. Paitsi ettei lopulta ollut, suoritusaikaa jäi puolisen minuuttia ja kaikki miinat nurin mutta spotterimme pää oli jokaisen laukauksen aikana ollut näkyvillä eli rastilta nolla pistettä, prkl. Kotimatkalla iffaillessa ja pisteitä räknätessä olisimma kait olleet neljänsiä jos olisimma ottaneet tästä täydet pisteet. No, eihän tämä niin vakavaa ole, joskus se vaan menee näin.
Lauantain ilta/yö ammunnoista ei oikein sanottavaa kun rastit suoritettiin ykköspartiosta alkaen ja meillä oli loppupään numero. Ei nähtykään mitään pyssyä tai pimeännäkölaitetta ennenkuin rastit keskeytettiin. Mikä oli kyllä aivan oikea ratkaisu, olisi muuten mennyt pitkälle aamuyölle ennenkuin kaikki partiot olisivat saaneet rastit ammuttua. Nyt saatiin se n. viisi tuntia unta ennen aamupalan tekoa ja sunnuntain rasteja. Mikä oli ihan kiva kun ajomatkaa oli sunnuntaina. Untuvapussi on muuten ihan kiva ja ennenkaikkea lämmin.
Sunnuntaille meille jäi vielä kolme rastia, kaksi ammuntaa ja se kaluston tunnistus. Lyhyen mutta hyvin nukutun yön jälkeen ja kunnon aamupalan meillä olikin hyvin virtaa päivän koitoksiin. Tunnistusrastille selkeä kisajohdon virhe oli, että sille ei ollut laitettu aikarajaa. Kalusto ei ollut mielestäni kovin vaikeaa tunnistettavaa ja A4:set näkyivät tielle hyvin. Paikannuksissa oli pieniä ongelmia kun osa kohteista näytti olevan aika lailla kahden alueen rajalla ja piti vähän kuin arpoa kummalle puolelle se laitetaan. Meitä edellinen partio näytti tekevän tehtävän huolella ja ajan kanssa, varmaankin varmistellen oikeat tunnistukset.
Suosikkirastimme oli kyllä vasta-ta rasti. Kivan todentuntuinen rasti, tämmöisiä lisää. Myös rasti 7 oli hieno rakennettuine seinineen ja aukkoineen, tykättiin kyllä.
Summa summarum. Perjantaina aikataulujen pettäessä vähän arvuuttelimme, että millaisethan kisat tästä vielä tulee mutta kyllä lauantain hyvät ampumarastit pelastivat paljon. Harmikseen pitkän matkan staget peruttiin mutta kaikkea ei vaan taida voida mahduttaa yhden viikonlopun kisoihin. Pimeä ammuntoja meidän partio ei varsinaisesti kaivannut kun ei meillä köyhillä ole mitään pimeännäkölaitteita mutta olisihan se tieten kiva ollut pimeäammuntaa edes vähän kokeilla. Joskus toiste sitten. Se mitä nyt hieman jäimme toki kaipaamaan, oli maalien ta-pisteytys. Eli maaleilla ei ollut juurikaan väliä kuinka monellako laukauksella saat sen alas kunhan se alas tulee. Nyt rasteilla oli pääsääntöisesti käytössä ns. somotuspisteytys mutta ehkäpä niillä peruuntuneilla sunnantain rasteilla muunlainen pisteytys olisi ollut käytössä?
Lisäkiitos, että sauna oli pidetty lämpimänä niin oli mukava käydä Saimaan rannalla saunomassa ja puhtaana oli mukava ajella pohjoista kohti. Loppujen lopuksi ihan kivat kisat, kiitoksia kisajohdolle.
Aika paljon samoilla linjoilla kuin muutkin, rastien määrästä päätellen ajatukset oli että haastavaa tulee olemaan. Ekan rastin ensimmäisen ryhmän ollessa 1,5h ampumassa oli jo selvää että jotain jää pois. Jonkun verran muita kisoja järkänneenä niin aikataulut harvoin pitävät, ellei ole laskettu reilusti aikaa per rasti. Välillä tulee maalilaiterikkoja, muita vastoinkäymisiä joita vaan ei voi ennakoida tarpeeksi hyvin.
MUTTA! ne rastit jotka päästiin suorittamaan oli pääosin hyviä, tarpeeksi haastavia ja välillä vähän helpompia. Niistä ei valittamista, paitsi pieni sana siitä tulenjohtoharjoituksesta, että oli kummallista ettei oikeita vastauksia saanut suorituksen jälkeen.
Mekin tehtiin päätös yöjuoksulla jättää suosiolla rasteja välistä että voitaisiin ehtiä ajoissa seuraavalle paikalle, toki sitä jotenkin ajatteli että kait sitä muille tarjotaan saman verran aikaa suhteutettuna siihen milloin pääsivät aloittamaan.
Pahvitaulut siinä nuotiopaikka rastilla eivät oikein ollut mieleen, kun ilmeisesti kävi niin että väärää tauluryhmää tuli ammuttua, liekkö johtune siitä että rastilla piti edetä vasemmalta oikealle niin paikka varmaan oli sellanen että kaikkia sitten ei näkyny. No tuokin on loppujen lopuksi oma moka, enkä syytä järjestäjää siittä, huomiona vain.
Kaiken kaikkiaan mielestäni oli hyvä kilpailu!
Vielä rastiin 11. Joona Sipi kyseli mailitse josko avaisin miten rasti oli käsikirjoitettu. Teen sen tässä kun pyydetään.
Olin mukana maastontiedustelussa elokuun alussa jolloin rasteja käytiin läpi katsomalla niiden suorituspaikat ja käytiin yleisesti läpi rastin suoritus. Silloin oli jo olemassa rastikuvaukset joihin tutustuin myöhemmin, ilmoittauduttuani mukaan rasteilla 4 ja 11. Oletin siis olevani rasteilla niitä pystyttämässä ja apuna läpiviennissä.
Lauantaina osoittautui, että rastin 11 alkuperäinen vastaava ei ollut saapunut paikalle, joten rastin veto määrättiin minulle.
Kilpailun johdon kanssa pystytettiin maalit ja katsottiin toiminta- ja odotusalueiden paikat. Niillä sitten mentiin ilman sen kummempaa lisäohjeistusta. Rastin "käsikirjoitus" jota Joona tiedustelee, oli about siinä. Meillä oli käytettävissä sama rastikuvaus kuin kilpailijoillakin, minkä lisäksi saatiin kilpailun johdolta ohjeet vastustajan tulen indikoinnista sillä hiekan potkimisella joka on täällä mainittukin. Ajatuksena siinä oli, että ensimmäinen indikoitu laukaus on "varoitus" ja jollei kohde suojaudu viipymättä, seuraava laukaus muutaman sekunnin jälkeen luetaan osumaksi.
Kun rastin yksi oleellisia pointteja oli olla paljastamatta itseään ja kun toisaalta maalialueella on huono olla tähystämässä, niin sovittiin toimihenkilöiden kesken, että naamiointi - röllit ja naamamaalit sekä etu- ja taustasuojan hyödyntäminen huomioitiin vastatulen osoittamisessa ja ajoittamisessa. Ei siinä mitään dramaattista eroa tehty, mutta koetettiin hakea pientä realismia.
Tämmöisillä eväillä koetettiin rasti viedä läpi.
Rastien arkkitehtinä selvennän rasti 11:a.
Yleisenä tavoitteena rastilla oli haastaa kilpailijoiden aivonystyröitä vasta-TA tehtävässä.
Ideana oli, että jos kilpailijat paljastavat itsensä ilmeisistä tuliasemista, tulee eka vastustajan laukaus 10s päästä siitä kun kilpailija on tullut esiin, ja kilpailijan viereen tullut iskemä kuvataan heittämällä hiekkaa kilpailijan päälle. Jos tämä ei tajua suojautua, tulee toinen laukaus perille 5 sekunnin kuluttua.
Naamioidut maalit olivat koko ajan näkyvillä ja jäivät ehkä hieman liian ilmeisiksi. Alkuperäinen ajatus oli, että maalit tulisivat näkyviin vain, kun kilpailija tai valemaali on näkyvissä, mutta verrattain vihreän rastihenkilöstön työn helpottamiseksi päädyttiin yksinkertaisempaan ratkaisuun.
Luodin yliäänipamauksen kuvaamiseen oli tarkoitus käyttää paukkupatruunoita tai vähintään yhteenlyötäviä laudanpaloja, mutta itse ei ehdi valmistelemaan kaikkea.
Arvioni mukaan rasti ajoi hyvin asiansa. Se joka ajoi ammunnan päätyttyä tulialueelle pakulla taisin olla minä sen jälkeen kun olin komentanut tulet seis Virvessä.
Et ollut. Kaksi miestä tuli henkilöautolla, pysähtyivät suoraan eteen ja toinen nousi autosta huutaen mihin nää vedet jätetään.
-T
Lainaus käyttäjältä: Tuomo - syyskuu 02, 2023, 20:39
Et ollut. Kaksi miestä tuli henkilöautolla, pysähtyivät suoraan eteen ja toinen nousi autosta huutaen mihin nää vedet jätetään.
-T
Moi. Rastilla olleena voin avata tätä. Tosiaan n. 15 sekuntia rastin päätyttyä ammuntapenkan alapuoliselle tielle ajoi auto joka toimitti vettä meidän rastille. Rastivastaava hoiti partion loppubriiffiä kun minä ja toinen toimitsija hoidimme ajoneuvon ihmisineen pois alueelta ja pidimme puhuttelun heille asiasta. Sinänsä tie kulki huomattavasti ampumapenkkaa alempana ja henkilöstön toimesta olisi ammunnat keskeytetty kun olisi ajoneuvo huomattu. Nyt ei vaaratilannetta päässyt syntymään mutta miksi kulkua ei oltu estetty, sitä en tiedä. Jos rasti 13 olisi pidetty niin silloin olisi, koska sen paikka oli kentältä lähtevän tien alussa. Ehkä tämä hieman sekoitti pakkaa.
Mutta kaikenkaikkiaan oli hieno nähdä kuinka toimitsijat ja kilpailijat sopeutuvat muuttuviin asioihin ja ainahan niitä tulee. Sille ei vaan kilpailunjohto voi mitään eikä niistä heitä syyttää. Hienot kisat ja oli erityisen mukava seurata porukkaa rastilla 11. Varsinkin jenkkejä...
Lainaus käyttäjältä: mpaalanen - elokuu 30, 2023, 16:37
Omana mielipiteenä sanon kumminkin, että jos yritetään edes jotenkin kuvata vihollisen ta-partion eliminointia niin ei siihen kuulu maalilaitteiden toiminnan auki selittäminen.
Selkeästi osa tiimeistä eläytyi rastiin ja osa otti sen ihan maaliin ammuntana.
Sekin oli huomattavaa että jotkut odottivat jotain tapahtuvan kun valemaalia nostaa. Osa osasi eläytyä juuri siihen että ei se vasta ta pomppaa ylös kun tässä päässä maali ilmestyy vaan siellä ne kyttää jossain. Hiekanpotkimisessa katselin itse kenellä on silmiensuojaus niin silloin vähän reilummin. En halunnut pilata kenenkään kisaa sillä että lähdetään päivystykseen poistattamaan hiekanjyviä silmistä kesken kisan.
Lainaus käyttäjältä: Zero The Hero - syyskuu 02, 2023, 16:48
Rastien arkkitehtinä selvennän rasti 11:a.
Yleisenä tavoitteena rastilla oli haastaa kilpailijoiden aivonystyröitä vasta-TA tehtävässä.
Ideana oli, että jos kilpailijat paljastavat itsensä ilmeisistä tuliasemista, tulee eka vastustajan laukaus 10s päästä siitä kun kilpailija on tullut esiin, ja kilpailijan viereen tullut iskemä kuvataan heittämällä hiekkaa kilpailijan päälle. Jos tämä ei tajua suojautua, tulee toinen laukaus perille 5 sekunnin kuluttua.
Naamioidut maalit olivat koko ajan näkyvillä ja jäivät ehkä hieman liian ilmeisiksi. Alkuperäinen ajatus oli, että maalit tulisivat näkyviin vain, kun kilpailija tai valemaali on näkyvissä, mutta verrattain vihreän rastihenkilöstön työn helpottamiseksi päädyttiin yksinkertaisempaan ratkaisuun.
Luodin yliäänipamauksen kuvaamiseen oli tarkoitus käyttää paukkupatruunoita tai vähintään yhteenlyötäviä laudanpaloja, mutta itse ei ehdi valmistelemaan kaikkea.
Arvioni mukaan rasti ajoi hyvin asiansa. Se joka ajoi ammunnan päätyttyä tulialueelle pakulla taisin olla minä sen jälkeen kun olin komentanut tulet seis Virvessä.
Annanpa tästä rastista kommenttini:
Eli rastituomari sanoi jotensakin näin: "jos tuliasemassa päätään nostaa, niin se on kuolemaksi". Esitin tarkentavan kysymyksen, että mikä katsotaan tuliasemaksi (pelkästään juoksuhauta/potero)? Vastaus oli, että koko rastin toiminta-alue. Tästä päädyin johtopäätökseen, että päätään ei voi nostaa missään, eikä mikään kuvauksessa antanut viitteitä siitä että rölleistä/kasvillisuudesta olisi mitään apua joka kumoaisi tuon ensin mainitun. Oletin siis että vihollisen tarkka-ampujat tähystävät aluetta niin aktiivisesti, ettei päätään todellakaan voi nostaa. Päättelin siitä, että ainoa mahdollinen suoritustapa on tähystää maalit sillä periskoopilla, ja sen jälkeen samaan aikaan valemaalia näyttämällä tuhota maali nopeasti, ja vetäytyä myös nopeasti suojaan kun "vastustaja" on vielä keskittynyt valemaaliin.
No emmehän me sillä periskoopilla sitten niitä oikeita maaleja löytäneet, ja rastin pisteet olivat sitten sen mukaiset.
Mitä siinä olisi pitänyt olla toisin, en tiedä. Jotkut olivat osanneet nousta röyhkeästi kumpareelle, ja löytäneet ja tuhonneet maalit. Vika löytynee siis peilistä.
Vastaan vielä ML:n kommenttiin rastista 11 koska siinä tulee esille mielestäni hyviä pointteja molemmin puolin asiaa.
Ensinnäkin, kaikille kilpailijoille luettiin täsmälleen ja sanatarkasti (sisälukuna) rastikuvauksen teksti siten kuin se oli kirjoitettu kilpailijoiden nähtäville. Siinä tekstissä todettiin tuo pään nostamisen vaarallisuus joka siis oli käsikirjoitettu kuvaukseen.
Tästä piti pystyä vetämään kaksi johtopäätöstä, eli 1) kun kyseessä on ammuttava rasti, niin joku konsti on oltava millä ampuminen on mahdollista ja 2) se konsti ei ole että mennään vallille makaamaan ampumaratatyyliin. Joillekin tiimeille tämä ei aiheuttanut hämmennystä, toiset tulkitsivat tekstiä niin kirjaimellisesti, että pientä tuskaa oli aistittavissa. Kyseessä on kumminkin SM-tason kilpailu taidossa jonka lähtökohta on huomaamaton toiminta. En siis alkanut vääntämään kenellekään rautalangasta asiaa jonka pitäisi olla sniperille aivan peruskauraa. Muutama tiimi oli päätymässä johtopäätökseen, että kyseessä on käytännössä mahdoton rasti, ja näille vakuutin, että rasti on tottakai ammuttavissa, mutta en alkanut heitä suorituksessa ohjeistamaan.
Ymmärän, että tässä oltiin kisassa eikä sodassa, mutta eihän nyt sniperille tarvitse neuvoa mitä varten röllit on ja kannattaako niitä käyttää, ja onko näköesteistä hyötyä vai ei. Tottakai tämä on kaikille selvää, en tarkoita veetuilla. Mutta kaikki eivät eläytyneet ainakaan tähän rastiin vaan ottivat sen puhtaasti tarkkuusammuntakokeena. Toiset taas veti röllejä niskaan huolella ja katsastivat puskat ja painanteet ajatuksella. Tämä huomioitiin vastatulen osoituksessa, mutta ei mitenkään dramaattisesti. Röllit ei siis tehneet ampujasta näkymätöntä.
Koetin tuoda selkeästi esiin, että toiminta-alue on _koko_ penkka ilman _mitään_ rajoituksia. Tiimit käytivät maastoa sitten varsin vaihtelevasti osan toimiessa pelkästään bunkkereista kun taas jotkut tekivät koko suorituksen penkoilta. Molemmilla tavoilla saatiin täysiä pisteitä, joskin bunkkerista ampuminen oli riskialttiimpaa, koska siellä ampuma-asento tulkittiin olevan näkyvissä ja aikaa oli muutamia sekunteja ennen vastalaukausta. ML:n ajatus valemaalin käytöstä antamaan ampujalle lisäaikaa on täsmälleen oikea, koska juuri näin toimittiin mikäli valemaali nostettiin esiin ensin.
Itseänikin vähän harmitti se, että maalialueella oli epämääräisiä hajakohteita useissa suunnissa, tiemerkkejä, tynnyri ja tankin päällä epäilyttäviä pellin näköisiä esineitä. Kun "oikea" maali ei kumminkaan ollut aidosti ihmisen näköinen, niin nämä harhamaalit aiheuttivat vähintään epävarmuutta. Ainakin yksi jenkkijoukkue fiksaantui tankkiin ja pommitti sen kannella olevia harhamaaleja koko rastille varatun ajan. Harmitti pirusti kun ei voinut sanoa mitään.
Mieleen jäävimmät suoritukset olivat kahdenlaisia; muutamat tosiaan nousivat liiankin röyhkeästi kumpareelle ja heille tuli sitten noutaja aika nopeasti. Parhaat suoritukset taas olivat niin ammattimaisia, että voi vain olla iloinen että kaverit on meidän puolella. Erityisesti mieleen on jäänyt muutama: spotterin suorittama rauhallinen maaston tiedustelu periskoopilla sopivasta paikasta sillä aikaa kun ampuja ja tukiampuja hakevat optimaalisen tuliaseman. Tähän käytettiin valtaosa suoritusajasta, ja muutaman viimeisen minuutin aikana hätäilemätön maalin osoitus ja vahvistus etäisyys- ym tietoineen, sen jälkeen alaslaskien ampujien yhteislaukaus ja rasti oli valmis.
https://youtu.be/FU-SqBqIMCQ?feature=shared (https://youtu.be/FU-SqBqIMCQ?feature=shared)
Tällainen kooste saatiin aikaan materiaalista joka kisasta kuvattiin. Harmillisesti ihan kaikista rasteista ei selviä, mitä sillä piti tehdä.
Suurkiitokset vielä omasta puolestani kaikille kilpailijoille, toimitsijoille sekä yhteistyökumppaneille!
"https://youtu.be/FU-SqBqIMCQ?feature=shared
Tällainen kooste saatiin aikaan materiaalista joka kisasta kuvattiin. Harmillisesti ihan kaikista rasteista ei selviä, mitä sillä piti tehdä.
Suurkiitokset vielä omasta puolestani kaikille kilpailijoille, toimitsijoille sekä yhteistyökumppaneille!
"
Kävikös tässä niin, että yksityisyys asetuksia on muutettu ko. videoon?
Kävi. Pitää muuttaa videolle lipsahtaneet sukunimet etunimiksi ja ladata video uudestaan kunhan pääsen takaisin työmatkalta.