Taisin joskus aiemminkin jo tuosta luodin lento spiraalista kirjoittaa.
Kun ennen 50 m:n sisäradan remonttia räpsyttelin piekkarilla radan oikeassa laitassa, usein luoti vilahti kiikarissa.Kun joillakin loteilla ampuessa luoti vilahti vasemmalla ylhäällä ja joillakin suoraan kympin yläpuolella,niin ajattelin vaan että ehken nopeuserosta tms. johtuen vilahtaa eri kohdassa.
Kun sitten laitoin nopeusmittarin 3:n metrin päähän,niin alkoikin pään raapiminen.Nuo vasemmalla ylhäällä vilahtavat erät olivat tarkkoja V3 nopeusvaihtelulle minne kuula tarkalleen meni ja nuo mitkä vilahti SUORAAN 10:n yläpuolella eivät olleet niin tarkkoja V3.lle.
Ei ole laitetta millä todentaisi sata varmaksi tuon spiraalia / ei spiraalia.Joku ehdotti että laita useita SIUS laitteita välille ja ammu niiden läpi....
Kun tuota Bergerin julkaisemaa videota tuijottelin:
www.youtube.com/watch?v=4pF8W5liSRc
Niin väkisellä tullut ajatus,että jotkut erät vaan kiertää spiraalia ja jotkut eivät ainakaan niin suurta spiraalia.
No miksi hemmetissä saman V3 nopeuden lot erät sitten toiset kiertäisi spiraalia ja toiset eivät?
En onneton silloin mittaillut lottien luotien paksuuksia kun tuota luodin eri kohdassa vilahtelua ihmettelin.
Kun minullakin on Lapuan lotteja joissa osassa luodin halkaisija 5,68 mm ja joissakin jopa 5,715 mm ja kun luodit tulee kaikki ulos piipusta saman paksuisena,mutta eri pituisina.
Voiko tuo vakautuminen (spiraalia/ei spiraalia)olla niin tarkkaa,että kun paksumpi luoti pitenee esim. 0,05 mm or so,niin noin pieni ero tekisi tuon vaikka V3 olisi suht sama?
Kun luodin pituus muuttuu hiukan,niin myös luodin massakeskipiste hiukan muuttuu.
Kun patruuna testissä löytyy huippu hyvin käyvä valmistus erä (lot),niin kuitenkin se käy hyvin vain esim. 5-7.ssä piekkarissa ja EI KÄY 3-5:ssä piekkarissa.
Masinisti Koheltajan teknisellä tuella yrittänyt päästä tuosta asiasta perille,mutta aikaa tuo ottaa ja en tiedä syntyykö tuosta "väitöskirjaa" joskus.Taisi tulla elämän tehtävä...
Timppa
Yksi asia, mitä joskus mietin, on se, kuinka paljon luotiin tulee jälkeä aseesta ennen kun se on piipussa. Hyvin pehmeä luoti työnnetään piippuun kuitenkin niin, että ensin se patruuna lepää siellä kehyksen pohjalla, ja jonkinlainen ramppi nostaa sen pään sinne pesään, enemmän tai vähemmän pesän seiniin osuen. Onneksi jokainen ampuja sentään työntää lukon kiinni joka kerta identtisesti samalla nopeudella ja voimalla, jolloin tapahtuma on joka kerta juuri samanlainen.
Pienen pienikin toispuoleinen muutos luodissa vaikuttaa varmasti lentorataan todella paljon. Ja tuo pienoiskiväärin luoti on vielä muodoltaankin erittäin arka kolhaisulle. Päässä on pallukka, joka ohjautuu hyvin sinne paikalleen. Sitten tulee tuo kaulus, joka saa hyvin pienestä hipaisusta kolhun, ja pienikin muutos tuossa kauluksessa saa varmasti muutoksen aikaan luodin lentorataan.
En uskoisi että luodin lentoradan muodon mittaaminen tai kuvaaminen olisi ihan mahdoton homma nykyään.
Ensimmäiseksi tuli mieleen piipun myötäisesti osoittava hieman off-focus laser joka piirtää n. 10cm @50m kartion. Luodin pitäisi lentäessään jättää varjon jonka voi kuvata suurnopeuskameralla taululla.
Jos piipun oma varjo tuossa laserissa on liian suuri, niin toinen vaihtoehto olisi kuvata muutamalla suurnopeuskameralla luodin sivuttaista poikkeamaa luodin lentoradan eri vaiheissa. Tosin vaatii useamman kameran ja enemmän laukauksia kun ei selviä koko lentorata yhdellä otoksella.
*Luodin vioittumisen pelon vuoksi työnnän AINA patruunan sormin pesään ja lukolla vain loput.
*Aseeni on lipas aukoton,mutta vain pari lukkokehystä / ramppia tullut vastaan joilla voisin edes kuvitella rampilta syöttäväni.
Falcon ja Diana lukkokehys & ramppi.
*Vaikka luoti lentää perällään,niin ei nuo 22 LR luotien olakkeetkaan aina luottamusta herätä.Kuva.
*Joskus kuulee piekkari kasa-ampujiltakin tarinan,kun löytää sisäradalla hyvin käyvän valmistus erän ja ulkoradalla tuleekin sitten pettymys eli eipä käykkään ulkona tuulessa.
Kuvassa yxi sellainen joka Lapua Schönebeckin testauksessa sisäradalla kävi ja kukkui, mutta ulkona ei toiminutkaan.
Herkkä laji!
Ps. Älkää VIELÄ uskoko minua mutta ei taida olla huono idea valikoida lottia SISÄ radalla jossa on mahdollisimman pieni PYSTYhajonta ja hyväksyä vaikka suurempi SIVU hajonta... Ehken ei tule ulkona niin suurta pettymystä...
Timppa
Eikö noita kannattaisi alkaa lataamaan tai purkamaan ja lataamaan itse jos kerran täydellistä haluaa? NOE:lta luoti muotti tai RWS:n piekkarin luoteja oli ainakin joskus irtomyynnissä. Saisi lähtönopeudenkin haluamakseen.
Lataamisen suurin este lienee sopivan sytytysaineen saaminen. 17 HMR:ä lataisin, jos sitä olisi.
Viiskaanpahan hieman vettä myllyyn....
Tuo schönebekissä otettu monitorikuva lienee vain yksi otos.
Villi arvaus....lotti ei kuitenkaan ole ehken ihan huippu/tasalaatuinen.
Vaikka näyttää olevan brändin parasta /kalleinta laatua.
Lähtöjä näyttää olevan 328m/s. Tosin numeroitahan ne askin päässä vain on.
Suosittelen vakavammin harrastavia kuitenkin valkkaaman patruunoita.
Ainakin pituuksia vertaillen....eroja löytyy. Tästä johtuen myös rihlakosketus muuttu
u. Tuosta spiraalista tiedä....Tuuli ainakin vie.
Olihan aikoinaan Terhi perämoottori....hekin ymmärsivät tuon tuulen.
Muistaakseni mainos meni näin: Terhi vie......tuuli tuo👍
Pääpointti tuossa Timo-Heikin kasassa on tuo PYSTYhajonta.Pystyhajontaa on 4,08 mm ja sivua vain 2,19 mm.Usein ampuja mittaa kasan kokoa,mutta ei kiinnitä kasan muotoon niin paljon huomiota.
Portugalilainen Pedro Serralheiro on nyt kaksinkertainen Maailmanmestari 50 m:n pistepiekkarissa ja hän on avoimesti avannut omaa patruunan testaustaan.
Hän voitti ekan maailmanmestaruuden patruunalla,joka ampui keskimäärin 17,5 mm 30 ls kasoja ULKO laidasta mitattuna.MM tulos oli 1496 eli 249,22 pisteen taulu keski arvo.
Käynti vaikuttaa isolta,mutta myöhemmin hän on tajunnut,että ko patruuna erän hajonta oli SIVU hajontaa,ei paljon pystyä.
Kun tuon huomasi,on hän valinnut aina patruuna erän,jossa on mahdollisimman pieni pystyhajonta ja sivuhajonta voi olla suurempaa.Kuitenkin <13 mm ulkolaidasta mitattuna.
Kertoi,että NYT hänen kaikissa ase & patruuna yhdistelmissä PYSTYhajonta on 0,8-2,3 mm.Eli ulkolaidasta mitattuna 6,5-8 mm.
Nuo Pedron maailmanmestaruudet ovat ULKOradalta ja hänen pointti on,että tuo pieni pystyhajonta helpottaa tuulen lukemista ja nuo pientä pystyä tekevät patruunat toimii ulkona johdonmukaisemmin.
Pedro laittoi esimerkki kuvankin ja hän valitsee vasemmanpuoleisen valmistus erän.Vaikka kasan koko on sama.
Tuo on asia joka voi olla hyvä pitää mielessä.Ja tällä SAATTAA olla yhtäläisyys luodin lento spiraalin kokoon.
Esimerkki karkeasti kun luoti hidastuu noin 20 m/s ennen kuin iskee tauluun 50 m:n päässä:
*322 m/s Vo luodin lentoaika 0,16026 s
*328 m/s Vo luodin lentoaika 0,15723 s
Miettikää kuinka hiukan isompaa spiraalia lentävä luoti "kiertää kymppiä ympäri" Vo nopeuden tahdissa... Kuten minulla nuo vasemmalla ylhäällä kiikarissa vilahtaneet luodit teki sisäradalla.
Ja isompaa spiraalia kiertävä luoti vie enemmän tuuleen.
Timppa