Kun selvästi täälläkin piekkarilla ampuminen pidemmille matkoille taitaa yleistyä edelleen.Ja näköjään myös Jenkeissä.
Shilen tuonut tarjolle heidän 22 LR Ratchet piipusta 12" nousun.
Jenkki palstalla keskustelua rihlan nousuista ja Paul Tolvstad on yxi maailman parhaista piekkarin piippujen läppääjistä ja läppää pääosan erittäin hyvä käyntisistä Muller piekkarin piipuista.
http://mullerworksinc.com/making-barrels
Paul lausuu näin:
I am selling a ton of 13 twists right now. No scientific proof, but from what everyone is telling me is they seem to stabilize better out past 200yds than the 16 twists. They have become so popular that I'd probably never have to make another 16 Twist and stay very busy.
(Laitoin Tolvstadille kysymyksen ampuvatko nuo hänen 13" nousua käyttävät asiakkaat lyijyluoteja vai solidi kupari luoteja).
*Onko noista 12-13" nousuista etua pitkälle ammmuttaessa vai muoti ilmiö? Aika näyttää.
Kuitenkin referaatti 50 yd/50 m kasapiekkari ampujilta noususta kiteytyy tuohon lausuntoon:
As for 50 Yards, I have tried 14, 16, 16.5 and 17's, and always come back to 16.
Lapuan patruunat Center X,Midas+ ja XAct ovat hiukan liian nopeita kun ammutaan 50 metriin.Pääosa huippu piekkari kasa-ampujista yrittävät löytää lotteja joissa Vo olisi lähempänä 320 m/s kuin 330 m/s pienemmän tuulen viennin vuoksi.
McCoy päätyi tutkailussaan,että 950 feet/s eli 289 m/s olisi optimaalisin nopeus pieneen tuulen vientiin:
https://apps.dtic.mil/dtic/tr/fulltext/u2/a229713.pdf
Nykyiset em. Lapuan paukut esim.:
*Vo 327 m/s
*V50 304 m/s
*V100 284 m/s
Eli karkeasti tuolla 90-100 m:n päässä luodin nopeus käy "McCoyn optimissa".
*40 gr (2,59 g) luodin BC menee noin: >319 m/s 0,145 / 275-319 m/s 0,169 ja <275 m/s 0,192.
*"50 m:n patruunan" Vo pitäisi olla 300 m/s+- että tuo pieni tuulen vienti saavutettaisiin matkalla taululle.
(Tuon totesin kauan sitten ennen McCoyn tutkailun käsiini saamista kun ihmettelimme kaverin kanssa Lapua Subsonic HP:n pientä tuulen vientiä samoilla viirin häntien kulmilla vrt. norminopeuksisiin,selitys/ ymmärrys tuli vasta kun tuon tutkailun tavasin).
Timppa
Kun lienet ihan vähän ;D perehtynyt tuohon tuulihommaan, niin heitänpä kysymyksen?
Viekö ampujan lähellä oleva tuuli enemmän kuin maalialueella oleva tuuli?
Tuntuisi vähän omien testien mukaan siltä että vie.... tuo tuntuu siinä mielessä loogiselta, että mitä lähempänä piippua luoti radaltansa poikkeaa, niin sitä suurempi heitto on vaikka 150m päässä koska luotihan ei tietenkään palaa alkuperäiselle radalleen vaikka ennen maalia 100m olisi tyyntä...
Luoti tietty menee lujempaa ampujan luona kuin vaikka 100-150m välin jossa tuuli ehtii vaikuttaa hiukan pitempään, mutta vipuvaikutus taas on pienempi...
Sinä ainakin lienet joskus kirjoitellut viirien tärkeydestä, ja se on kyllä totta!
Tuli itsekin tehtyä pari pyörivää häkkyrää häntineen kun koju ja haaska on hyvin haasteellisessa paikassa tuulen pyörimisen suhteen ja tuuli voi olla kojulla lähes tyyntä tai 90 astetta eri suunnasta kuin vaikka parin sadan metrin päässä istuvan variksen luona. Ja senhän tietää kuinka käy kun kottaat väärälle puolelle lintua. Kyllästyin tuohon käveltyäni maalialueelle ja todettuani tuulen tulevan aivan eri suunnasta.... nyt katson viireistä ison kuvan ja kyllä on muuten apua.
Näillä matkoilla ei toki pikku tuuli haittaa mitään, mutta isompi puhuri vie jo kevyen v-maxin hudiksi, ja se sylettää...
RA4 ballistinen malli on tehty juurikin piekkarille ja tuo mainittu 950 fps on about se kohta josta ilmanvastus alkaa nousemaan kun nopeuksilla sen alle se on jotakuinkin vakio: https://www.gatewaytoairguns.org/GTA/index.php?topic=206162.msg156418497#msg156418497
En ole hyvä tuulenlukija ja se johtuu siitä,että liian kauan ammuin ILMAN viirejä.Yritin tähdätä / laukaista mahdollisimman tarkasti ja nyt edelleen käy usein viirien kanssakin,että tikistän tarkkaa tähtäystä / hyvää laukaisua ja viirien katsominen tärkeimmällä hetkellä unohtuu ja sitten on naama rutussa kun tuuli vei kun viirit pyörähtää / tuuli alkaa/loppuu tärkeimmällä hetkellä.
Tuon vuoksi olisi erityisesti minulle/varmaan muillekin tarpeen vähemmän tuuleen vievät patruunat,niin virheet eivät olisi niin karuja taululla.
Tuhannen taalan kysymys: Viekö ampujan lähellä oleva tuuli enemmän kuin maalialueella oleva tuuli?
Yleinen mielipide esim. kokeneiden makuu asentoampujien piirissä on,että vie.
MUTTA:
*Jos radalla tai muuten luodin lentomatkalla on aukkoja metsässä / sivupenkassa,jossa tuuli kovempi,niin on hyvä idea sijoittaa viiri sellaiseen kohtaan.
*Saatan saada "paskamyrskyn" niskaani,mutta JOS on patruuna/lataus jonka alussa luoti kiertää spiraalia ja vakautuu myöhemmin pieneen putkeen,niin voipi olla yxi syy miksi ainakin SILLOIN alkupään tuulen vaikutus vientiin isompi.
Väitän edelleen,että tuuli ottaa spiraalia lentäävään luotiin enempi kuin pienessä putkessa menevään.
*OIKEATKIN kasa-ampujat myöntäneet,että kun aseen & latauksen tuninki napsahtaa kohdalleen,niin tuulen vientikin pienenee.
www.youtube.com/watch?v=4pF8W5liSRc
*Kun asetamme 3-5 viiriä esim.50-100 m:n matkalle,saatika 300 m:n tai pidemmille matkoille,niin viirien väliin jää isoja alueita (15-70+ metriä) joiden tuulta viirit EIVÄT LUE.
Kasakisoissahan koko kenttä on TÄYNNÄ viirejä ja siellähän ampuja ottaa tietty tukea naapurinkin viireistä tarvittaessa.
*2 kertaa tein kokeen 50 m:n matkalla piekkarilla,että vedin 0,60 mm:n kalastussiimaa koko 50 m:n matkalle tappien päihin molemmille puolille luodin lento linjaa ja ripustin kumpaankin siimaan 25 kpl Sinclairin nauhoja.
Laitoin piekkarin kasatuille napottamaan keskelle taulua ja seurailin matkalla olleita viirejä noihin yht.50 sinclairin nauhaan.
*Eli laukaisin aseen pääosin katsoen vain viirejä/nauhoja,en siis useimmiten katsonut laukaisuhetkellä kiikarin läpi ollenkaan.
*Huomio tuosta oli,että viirien väleissä tapahtuu asioita joita ne ei näytä.
*Kun noita Sinclairin nauhoja sojotti about samanverran oikealle/vasemmalle ja laukaisi,niin kyllä ne pääosin kymppiin löysivät tiensä kun tähtäys oli keskelle.
*Kun ampuja mittaa/arvioi tuulta ampumapaikalla maan tasolla ja sitten ampuu teertä 20-30 m korkeiden puun latvoihin,niin tietty tuuli on korkeammalla kovempi/jopa eri suuntainenkin kun korkealla ei ole puiden/maaston suojaa.
Joskus ollut 6-8 m teleskooppi vapa mukana ja sen päässä Sinclairin nauha.Se kertoo jotain korkeammalla olevasta tuulesta,mutta ei tietty 20-30 m korkealla olevasta.
Kiinteässä kyttäyspaikassa tuon voi koittaa etukäteen.Ei voi husoa tietty vavan kanssa enää kun tilanne päällä.Muuten on kohta tyhjä latva..
*Arvostan kovasti eka laukauksella osumista.Siinä ei ole kasa-ampujistakaan apua,kun heillä on alataulut / sighterit josta tukea kilpalaukauksiin haetaan.
Siksikin peruuntunut "ELR laukauksista" metsässäkin.Jos en pääse tarpeeksi lähelle, olen huono intiaani hiipimään.
Olikohan tarpeeksi "savolainen vastaus": Etupiässä takapiässä.
Timppa
Kyselyikä jatkuu.... vaikka nyt ei piekkaria koskekaan, niin tuulta kumminkin...
Eli long range / joku muu lienee testaillut kuinka iso vaikutus veneperällä on tuulta vastaan , vähemmän veneperäinen kuitenkin vienee?
Tänään oli jännä juttu kun testailin huonosta kelistä (tuuli) huolimatta norman 6,5mm 100gr gtx luotia kahdella eri ruudilla.
Toisella tuntui käyvän oikein hyvin, toisellakin kohtalaisesti, mutta parempi kasa (12,5mm) vasemmalla 42mm keskilinjasta 130m matkalta, pahimmoinen tuuli klo 1-2 suunnasta.... Ihmettelin että noinkin paljon vei vaikka lähes vastatuuli, joten oli pakko ampua yksi v-max (95gr veneperä) samaan tauluun ja sepäs sitten olikin keskilinjassa vain aavistuksen normaalia ylempänä...?
Tuota gtx:ää myydään BT luotina, mutta minusta se kyllä on tasaperäinen vaikka siinä nyt pieni viiste onkin....
Toki sekin on mahdollista että noille pitäisi vain kohdistaa uudestaan, mutta eipä ole noin isoa heittoa vielä tullut vastaan...selviää kyllä jos vielä joskus tulee tyyntä...
Heitetääs vielä toinen kysymys... Miksi nuo huippu kasaluodit ovat tasaperäisiä, vaikka sanotaan että luoti lentää perällään? Eikö tasaperäisissä luulisi olevan kaikennäköistä häiritsevää pyörrettä enemmän perässä?
Mun on tehtävä vielä yksi viiri lähemmäksi kojua, taitaa olla se tärkein...
Tähän olisi parempi vastaamaan joku OIKEA kasa-ampuja esim.Raudaskoski,jos huomaa kysymyksesi.
Itse ammun vain veneperä luoteja.
Kuitenkin kuten kirjoitit 100/200 ja jopa 300 m:n kasakisoja ammutaan / voitetaankin tasaperä luodeilla.
Höro korvin kuunnnellut noita OIKEITA kasa-ampujia ja ko. lajihan rantautui Seppo Hämäläisen (RIP) toimesta rapia 40 vuotta sitten Suomeen.
Kasa-ampujan ei tarvitse saada kasaa KESKELLE taulua vaan riittää kun pieni nippu on raamin sisällä.
Valtava kehitys on tapahtunut viireissä/ puntareissa 40 vuoden aikana ja vanhan tyylin rinnalle,(jossa kytätään samansuuntaisen / voimakkuuksisen tuulen tuloa laukaus laukaukselta ) on tullut ns pikatuli.
Jos ampuja huomaa,että on PIIITKIÄ samansuuntaisia / voimakkuuksisia tuuli syklejä he pystyvät lähettämään pikatulella kuulia matkaan vaikka tarvittavat 5 kpl about 15 sekunnissa.
Kun nykyisin latausportti on lukkokammen vastakkaisella puolella,niin tuo pikatuli on mahdollista.
Vaarana on että tuulisykli loppuukin kesken ja tuloksena 4 + 1 kasa-:).
Kun kasa-ampujan ei tartte osua KESKELLE eli tähtäyspisteeseen,niin heille on sama ampuvatko vaikka hiukan enemmän tuuleen vieviä luoteja,kun vaan käyvät samaan reikään....
Tuolla videolla näkyy Mualimanmestari Laulumaan työskentelyä ja liukkaastihan nuo TÄHDÄTYT laukaukset lähtee:
www.youtube.com/watch?v=Tr8wcTdkd78
Timppa
Selitystä tuohon tasaperäisien käyttöön en muista kuulleeni koskaan, mutta äkkiseltään voisi kuvitella, että asettuu ainakin helpommin suoraan hylsyssä. Puhutaan kuitenkin lyhyistä teräväkärkisistä n. 64 gr luodeista, joissa laakeripinta on lyhyt, ja veneperäisyys vielä lyhentää sitä. Sama vaikutus toistuu varmasti myös luodin painuessa rihloihin. Myös se vaihe, kun luoti poistuu piipusta, niin veneperäisessä piipusta poistuvat kaasut puhaltaa enemmän luodista ohi, kun tasaperäisen luodin kanssa. Ja luultavasti epävakauttaa luodin lentoa. Tämän jälkeen luultavasti veneperä on joka suhteessa parempi. Näin vois kuvitella, kun tietoa ei ole.
Veneperä vs tasaperäluodeista ja tuulensiedosta sellainen yksinkertaistus että BC ratkaisee. Mitä korkeampi BC niin sitä vähemmän tuuli vie. Koska veneperäluodeissa on yleensä korkeampi BC niin tuuli vie niitä vähemmän kuin tasaperäluoteja. Absoluuttinen tarkkuus on kuitenkin muutakin kuin korkeaa BC:tä.
Valmistusteknisesti on edelleen helpompi tehdä tasaperäluoteja tasalaatuisemmin kuin veneperäluoteja jos tehdään vaippaluoteja. Jos luodit sorvataan niin eroa ei pitäisi olla. Sorvatut luodit tyypillisesti tarvitsee tiukemman rihlannousun kuin saman kaliperin vaippaluodit. Esim 6mm PPC:lle ei kaliperin vakionousuilla 14" kovin ihmeellisiä solidiluoteja ammuta. Jos taas rihlannousu laitetaan uusiksi (7-8") niin solidit alkaa käymään mutta kaliperin tyypilliset kevyemmät vaippaluodit ei välttämättä kestä rajusti kasvaneita hyrrävoimia. Raskaammat 100-110 greinin VLD-luodit kestävät mutta 6mm PPC:n hylsytilavuus jää liian pieneksi jotta vauhteja saisi riittävästi.
Lainaa
Selitystä tuohon tasaperäisien käyttöön en muista kuulleeni koskaan, mutta äkkiseltään voisi kuvitella, että asettuu ainakin helpommin suoraan hylsyssä. Puhutaan kuitenkin lyhyistä teräväkärkisistä n. 64 gr luodeista, joissa laakeripinta on lyhyt, ja veneperäisyys vielä lyhentää sitä. Sama vaikutus toistuu varmasti myös luodin painuessa rihloihin. Myös se vaihe, kun luoti poistuu piipusta, niin veneperäisessä piipusta poistuvat kaasut puhaltaa enemmän luodista ohi, kun tasaperäisen luodin kanssa. Ja luultavasti epävakauttaa luodin lentoa. Tämän jälkeen luultavasti veneperä on joka suhteessa parempi. Näin vois kuvitella, kun tietoa ei ole.
Boldattu osiohan käykin hyvin järkeen! Nimenomaan juuri piipun suullahan veneperä aukaisee tien kaasuille luodin perän ollessa vielä piipun sisällä, tasaperällä tuota ei tapahdu... hyvä selitys tasaperäisen kasaluodin puolesta.
Lainaa
Veneperä vs tasaperäluodeista ja tuulensiedosta sellainen yksinkertaistus että BC ratkaisee. Mitä korkeampi BC niin sitä vähemmän tuuli vie. Koska veneperäluodeissa on yleensä korkeampi BC niin tuuli vie niitä vähemmän kuin tasaperäluoteja. Absoluuttinen tarkkuus on kuitenkin muutakin kuin korkeaa BC:tä.
Juuri tuohon perustuen utelinkin voiko ero olla noinkin iso kuin mulla kävi.... Selviää kun käyn ampumassa tyyneen, että käyvätkö nuo vasemmalle, vai viekö niitä tuuli mihin sattuu....?
Lainaa
Tähän olisi parempi vastaamaan joku OIKEA kasa-ampuja esim.Raudaskoski,jos huomaa kysymyksesi.
Itse ammun vain veneperä luoteja.
Valtava kehitys on tapahtunut viireissä/ puntareissa 40 vuoden aikana ja vanhan tyylin rinnalle,(jossa kytätään samansuuntaisen / voimakkuuksisen tuulen tuloa laukaus laukaukselta ) on tullut ns pikatuli.
Jos ampuja huomaa,että on PIIITKIÄ samansuuntaisia / voimakkuuksisia tuuli syklejä he pystyvät lähettämään pikatulella kuulia matkaan vaikka tarvittavat 5 kpl about 15 sekunnissa.
Kun nykyisin latausportti on lukkokammen vastakkaisella puolella,niin tuo pikatuli on mahdollista.
Vaarana on että tuulisykli loppuukin kesken ja tuloksena 4 + 1 kasa-:).
Kun kasa-ampujan ei tartte osua KESKELLE eli tähtäyspisteeseen,niin heille on sama ampuvatko vaikka hiukan enemmän tuuleen vieviä luoteja,kun vaan käyvät samaan reikään....
Hyviä pointteja tasaperän puolesta jos se tosiaan on helpompi saada käymään samaan reikään, välittämättä siitä
missä se reikä on.Joo, kaikki mullakin on ollut tähän saakka veneperäisiä juurikin osumisen takia, ja sirpaloitumisen (v-max), sierran varminter olisi tasaperäinen, mielenkiintoisia olisi myös varmageddon, speerin tnt, yms tuollaiset, mutta 6,5mm varmint luotien saatavuus koko Euroopassa on nyt todella noloa.....
Lainaus käyttäjältä: super varmint - maaliskuu 26, 2023, 10:53
Lainaa
Veneperä vs tasaperäluodeista ja tuulensiedosta sellainen yksinkertaistus että BC ratkaisee. Mitä korkeampi BC niin sitä vähemmän tuuli vie. Koska veneperäluodeissa on yleensä korkeampi BC niin tuuli vie niitä vähemmän kuin tasaperäluoteja. Absoluuttinen tarkkuus on kuitenkin muutakin kuin korkeaa BC:tä.
Juuri tuohon perustuen utelinkin voiko ero olla noinkin iso kuin mulla kävi.... Selviää kun käyn ampumassa tyyneen, että käyvätkö nuo vasemmalle, vai viekö niitä tuuli mihin sattuu....?
Kyllä luotikohtaista osumapisteen muutosta esiintyy myös veneperäisten luotien välillä.
Tyynellä näet menevätkö beneperät ja tasaperät samaan kasaan vai vierekkäisiin kasoihin. Veikkaan että eivät samaan pisteeseen osu.
Timppa kun on jossain postissaan maininnut pienoiskivääriin tehdystä paineenalentimesta.
Torissa näyttää olevan yksi Toz myynnissä johon on jotain sellaista rakennettu.
https://www.tori.fi/etela-savo/TOZ_22lr___vaimentaja_111482971.htm?ca=18&w=3 (https://www.tori.fi/etela-savo/TOZ_22lr___vaimentaja_111482971.htm?ca=18&w=3)
(https://images.tori.fi/api/v1/imagestori/images/6117026969.jpg?rule=medium_660)
(https://images.tori.fi/api/v1/imagestori/images/6184021535.jpg?rule=medium_660)
Sain näiden sivujen kautta iäkkään sepän tiedot,joka on noita paineen ALENNUS venttiileitä aikoinaan rakentanut (kiitos tiedosta) ja kävin hänen kanssa mielenkiintoisen keskustelun.
Minun fantasiani on paineen TASAUS rakenne,mutta ei ole vielä löytynyt tarpeeksi hupsua seppää joka peliin lähtisi..
Timppa
Lainaus käyttäjältä: HJu - maaliskuu 26, 2023, 13:00
Lainaus käyttäjältä: super varmint - maaliskuu 26, 2023, 10:53
Lainaa
Veneperä vs tasaperäluodeista ja tuulensiedosta sellainen yksinkertaistus että BC ratkaisee. Mitä korkeampi BC niin sitä vähemmän tuuli vie. Koska veneperäluodeissa on yleensä korkeampi BC niin tuuli vie niitä vähemmän kuin tasaperäluoteja. Absoluuttinen tarkkuus on kuitenkin muutakin kuin korkeaa BC:tä.
Juuri tuohon perustuen utelinkin voiko ero olla noinkin iso kuin mulla kävi.... Selviää kun käyn ampumassa tyyneen, että käyvätkö nuo vasemmalle, vai viekö niitä tuuli mihin sattuu....?
Kyllä luotikohtaista osumapisteen muutosta esiintyy myös veneperäisten luotien välillä.
Tyynellä näet menevätkö veneperät ja tasaperät samaan kasaan vai vierekkäisiin kasoihin. Veikkaan että eivät samaan pisteeseen osu.
Jatketaas tätä jutustelua... Sain käsiini 6,5mm nosler 90gr varmageddonia, ja sierran 85gr varminteria, eli lisää noita tasaperäisiä luoteja....
Nyt uskallan kyllä sanoa varmaksi, että kaikki tasaperäiset siirtävät aseessani osumapistettä vasemmalle, ei paljoa, mutta selvästi havaittavasti.... Jännä ilmiö, onko muilla tästä havaintoja?
Sitten toinen jännä juttu on se, että näissä on käytettävä kovempaa painetasoa kuin veneperäisissä käynnin löytymiseksi. Tuota nosleria lähdin lataamaan N133 ja sen kanssa piti mennä jo aika linttasiin nalleihin ennen kuin alkoi käymään, kampea ei vielä ahdistanut yhtään, joten vaarallista homma ei liene vielä ollut...?
Sekin ihmetyttää pientä kulkijaa, miksi VV:n oppaassa tuolle Sierralle tarjotaan N150 Sweduun noin kevyelle luodille? Itse lähdin siihenkin kokeilemaan N133 mutta kolmen testin jälkeen nöyrryin N135:seen ja sillä käynti sitten nasahtikin hyväksi... Nosleriakin kokeilen vielä hitaammallakin ruudilla kunhan ehdin...
Löytyykö tähän joltakin jotakin jännää spekulaatiota, että miksi kevyet tasaperäiset vaativat käydäkseen kovemman latauksen kuin kevyet veneperäiset?
Alan pian ymmärtämään noita kasaukkojen "puoleen kaulaan" latauksia.... tosin järki-ihmisten lienee vaikea/mahdoton ymmärtää mun mieltymystä noihin nopeisiin ruuteihin, mulla pitäs selkeästi olla pienempi hylsy, kun vauhtia ei tarvitse mahdottomia ::) tosin kyllä Swedu taipuu kaikkeen tarvittavaan, hyvä vehje!
Jossain kohtaa kiikarin vaihdon yhteydessä myös jalka vaihtuu Audereen tai Spuhriin... Onko tuo Spuhr hurrien tekele.....? Pidin jenkkinä, mutta jossain netin syövereissä törmäsin Made in Sweden väitteeseen.....?
Jaaha...pitkä sepustus ihan OT:ia, mutta kai sitä juttua maalimaan mahtuu...jos ei mahu, niin pyyhkii poies....
Spuhr on Made in Sweden. Spuhr myytiin Colt CZ Groupille eli käytännössä CZ osti sen vuoden 2022 lopulla.