Tuo nousi esille Benchrest sivuilla,mutta "huastellaanhan" täälläkin.
Tämä nyt piekkarista,mutta samanmoista tapahtuu keskisytytteisilläkin.Joku lataus vaan vie vähemmän tuuleen kuin toinen.
Keskustelu lähti liikkeelle siitä kun eräs meidän kärkipiekkari ampuja kävi Lapua Schonebeckissä testaamassa valmistuseriä.Löysi hyvin käyvän XAct lot erän.(Kuva siellä ammutusta 10 ls kasasta 50 metriä,sisärata).
9,74 mm ulkolaidasta ulkolaitaan eli hajonta 4,04 mm.
Mutta kun ko valmistuserä ei suostu käymään ulkona tuulessa.
Ei ole eka kerta kuin noin tapahtuu.Ei yleistä,mutta silloin tällöin.
Copy/paste viestistäni:
Tuolla kuvanlähetys kokeiluviestissä TeeHoo kertoo 22 LR patruunasta,joka kävi hyvin patruuna testissä sisäradalla,mutta eipä käy ulkona tuulessa.
Sattui nimittäin just yhdellä Jenkki keskustelupalstalla eräs piekkari kasa-ampuja kysymään muilta,että haetteko tunerista uutta/ eri kohtaa kun ammutte ulkona tuulessa vaikka ase olisi sisäradalla säädetty parhaaseen tuninkiin tunerilla.
Katsotaanhan avautuuko joku siellä järjellisillä vastauksilla.
En tiedä olenko oikeilla jäljillä mutta kerron tämän tarinan joka SAATTAA tuohon liittyä.Parina talvena räpsytin tuolla LPR:n sisäradalla innokkaasti hallin oikeassa laidassa.Siellä valon kulma tulee sopivasti,että kiikarissa näkee luodin vilahtavan ennen tauluun osumista.
Ei joka laukauksella,mutta silloin tällöin.
Laitoin lähtönopeus mittarin piipun suulta 3 m:n päähän ja aloin useammalla lotilla vertaamaan V3 nopeutta ja osumaa taulussa.
Oli lotteja joissa luoti vilahti kiikarissa vasemmalla ylhäällä.Ne menivät samaan kohtaan,kun V3 nopeus oli lähes sama.Mutta kun V3 nopeus poikkesi menivät minne vaan.
Sitten oli RWS:n lotti jossa luoti vilahti pystysuoraan kympin yläpuolella aina kun se sattui näkymään.Tuolla V3 vaihtelu ei vaikuttanutkaan osumaan siten kuin noilla spiraalia kiertävillä paukuilla.
Olen antanut itselleni kertoa,että vipattava/ spiraalia lentävä luoti muodostaisi suuremman "tuulipussin" lentäessään ja tuulenvienti olisi silloin suurempi.
Ja vaikka sanotaan,että luoti lentää perällään,niin nuo 22 LR patruunan olakkeet eivät ole ympäriinsä suorassa.
Masinisti Koheltaja teki minulle työkalun,jolla nyt olakkeet oikeaa ja patruunan pituus olakkeesta kannan juureen kalibroituu.Katsotaan mihin tuo johtaa vai kuluuko nuoruus taas turhaan.
Timppa
Jos luodit lähtiessään vipottavat eri verran, eikös sivutuulen aiheuttama aerodynaaminen hyppy ole ainakin erisuuruinen? Samoin vipottavan luodin BC:n voidaan ehkä ajatella olevan huonompi kuin suorempaan lentävän?
Voin hyvin olla erehtynyt, korjatkaa toki
Aihetta liipaten tämä oli mielenkiintoinen paperi:
https://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/1309/1309.5039.pdf
Portugalilainen ystävämme Pedro Serralheiro on noussut Euroopan kärkeen noin 8 vuodessa kasapistepiekkari lajissa ja voin sanoa,että pyrkiessään huipulle ei ole jättänyt kiveäkään kääntämättä.
Pedro on melkos nopeasti noussut pistepiekkarin kärkiampujaksi Euroopassa ja laitan hänen ajatukset kuinka hän etsii patruunatesteissään kisapatruunaa Lapua Schönebeckissä: (Liittyy myös tuohon "Käy tyynessä,mutta ei tuulessa"
Laitan sekä englanniksi,että google kääntäjällä suomeksi (joka aina hiukan hassua tekstiä):
Aloitin testaamisen 8 vuotta sitten, en tiennyt siitä mitään, mitä etsiä, miten valita parempien(?) joukosta.. luulin, että ryhmäkoko on kultainen standardi. Se ei ole...
Anteeksi, että menen vastavirtaa... Erätestauksessa ei ole kyse vain ryhmän koosta, vaan tiettyjen testauksesta saatujen tietojen johdonmukaisuudesta.
Mielestäni teen jotain oikein testauksessa (kaikki ammukseni ovat peräisin Lapuan Saksan keskuksen testauksesta), kuten tulokset osoittavat.
Ammusten valinnassa ei ole mitään rakettitiedettä... mutta sinun on opittava kivääritapa.
Valitsen vain 30 laukauksen ryhmän mukaan (yhtenäisyys), hylkään kaiken yli 13 mm... 1. kriteeri
Sitten katson nopeutta... 2. kriteeri. Ei kannata valita 10 mm ryhmää nopeudella 330 m/s. Ammukset EIVÄT tuota hyviä tuloksia ulkona. Parempi valita 12/13 mm paljon pienemmällä nopeudella.
Ryhmän koon korkeus... 3. kriteeri
Ryhmän leveys... 4. kriteeri
Kaikki ajattelevat ympyrän muotoisia ryhmiä. Tiedän, että se voisi muodostaa ympyrän, mutta sinun on opittava, että kaksi muuta edellistä toimenpidettä ovat tärkeämpiä kuin ympyrä yksin. Tiedä, että viritetyssä kiväärin korkeutta on vaikeampi hallita kuin leveyttä. Leveys, jolla on hyvä tuulenlukukyky, voidaan helposti kompensoida.
Budjetti... 5. kriteeri. Ei ole mitään hyötyä testata X-Actia, jos sinulla ei ole siihen varaa. Parempi viettää aikaa Midas+:n tai Center-X:n kanssa.
Nämä ovat keskeisiä numeroita, joihin on kiinnitettävä huomiota jokaiseen kiväärin. Opi omasi.
English:
I started testing 8 years ago, knowing nothing about it, what to look for, how to choose among the better(?) ones.. thinking that group size was the gold standard. It isn't...
Sorry to go against the tide... batch testing is not only about group size, it's about consistency among certain data extracted from testing.
I think I'm doing something correct at testing (all my ammo come from my testing at Lapua Germany center), as my results show.
There is no rocket science in choosing ammo... but you have to learn your rifle way.
I only choose according to 30 shots group (consistency), rejecting anything above 13mm... 1st criteria
Then, I look at the velocity... 2nd criteria. There's no use to choose a 10mm group with 330m/s. That ammo will NOT produce good results outdoors, period. Better to have a 12/13mm one on a much lower speed.
Group size height... 3rd criteria
Group width... 4th criteria
Everybody thinks about circle size groups. I know it could form a circle, but you have to learn that are other two previous measures are more important than the circle alone. Know that height, on a tuned rifle, is harder to control than width. Width, with good wind reading ability, can easily be compensated.
Budget... 5th criteria. There's no use to test X-Act if you cannot afford it. Better to spend time with Midas+ or Center-X.
Those are the key numbers to pay attention to each rifle. Learn yours.
Ps.Pedron mainitsemat kasan koot on 50 metriin ja ulkolaidasta ulkolaitaan mitattuna.
Siinähän se vastaus taisi tulla mitä Long Range etsit. Liian nopeat patruunat eivät käy tuulessa koska niissä on kovempi tuulenvienti. Jos ilmanvastuskerroin tuplautuu niin myös tuulenvienti tuplautuu. Ohessa G1 vastusfuntkio QTU:sta. Tuosta näkee että kun nopeus lähestyy äänennopeutta niin luodin ilmanvastuskerroin ja siten tuulenvienti kasvaa radikaalisti. 330m/s on jo lähellä machia. Tuulenviennin minimoimiseksi lähtönopeus pitäisi olla alle 0.9 mach / 310m/s. Jostain syystä piekkarin kisapanokset tahtovat olla monissa aseissa vähän turhan nopeita.
https://imgur.com/a/yEF6ofE
Just noin kuten kirjoitit.Monet vieroksuu esim. RWS R50 paukkua vaikka kuinka hyvin sisällä/tyynessä kävisi.Tuulenvienti on suurempi ja mitä kauemmas joudut kottaamaan,niin sitä epätarkemmaksi homma menee.
Isolla porukalla yritetty Lapuaa lobata tekemään hitaampia patrunoita.Erityisesti senjälkeen kun takavuosina tavattiin tuon McCoyn tutkailuja.
Minulla vähän kokemusta oikein hitaista 22 LR paukuista ja tuosta kuvassa olevasta Subsonic HP:stä en ole nopeutta edes mitannut,mutta kävi ok 16" rihlan nousulla ja hemmetin paljon pienempi tuulenvienti kun ammuime 2:lla eri piekkarilla samoihin viirin häntien kulmaan vrt. Lapua Center X ja Midas +.
Timppa
Ps. Ei nuo ihan tuoreita ole kun hintalappu on 30 markkaa / rasia-:). Kesäkuu 1996 lie lapussa.
Voisiko sitä piekkarin paukun lähtönopeutta hillitä päästämällä osa paineista ulos kuten vanhan liiton vaimennetuissa konepistooleissa konsanaan?
Kalevi Nurmentaus rakenteli noita paineenalentimia ihan kaupallisesti piekkareihin joskus 1980 ja -90 -luvuilla. En tiedä mitä sanoo kalustosäännöt eli onko moinen sallittua esim. kasakisoissa.
Onkos Nurmetaus jo poistunut keskuudestamme? Olisin tosi kiinnostunut rakenteesta.
Timppa
Piippuun oli porattu kaasureikä noin 15-20cm patruunapesästä. Siihen oli kiinnitetty piipun suuntaisesti pienen kauluksen alle noin savukkeen pituinen ja paksuinen ontto säiliö (=putkenpätkä jonka päädyt tulpattu) jonka kyljessä oli pieniä ehkä 1mm reikiä luokkaa 10-15 kpl. Säiliölle oli koverrettu etutukkiin tila jolloin sitä ei ase kasattuna nähnyt. Umpinainen säiliö olisi saattanut työntää ruutimoskaa takaisin piippuun. Tai näin olen niiden reikien funktion järkeillyt.
Tuohon aikaan ei db-mittareita juuri ollut joten en osaa sanoa paljonko melua järjestelmä lisäsi, jos ylipäätään lisäsi. Piipun päähän laitettiin tavallinen haittalevyvaimennin. Ideana oli laskea tavallisten bulkkipatruunoiden lähtönopeus alle äänennopeuden. Tuohon aikaan olivat subsonic-patruunat vielä harvinaisia. Aliäänipatruunoiden parempi saatavuus teki koko konstruktiosta hieman tarpeettoman.
Haaste tuossa on patruunan taipumus syöttää säiliön sisään lyijy- ja ruutimoskaa. Jos säiliön päädyt olisi kierretulpilla niin säiliön pystyisi määrävälein puhdistamaan. En tiedä varmaksi mutta luulen että tällaista puhdistusominaisuutta ei alkuperäisiin rakennettu.
Jos tuollaisen rakentaisi, niin kaasureiän yhteyteen olisi hyvä rakentaa vielä säätöruuvi jolla voisi säätää kaasunvirtausta ja tukin kylkeen porattausiin sopiva reikä josta voisi kuusiokoloavaimella kaasunsäätöruuvia säätää.
KaNu-pienpetoloukut ovat Kalevi Nurmentauksen kehittämiä mutta en tiedä onko mies enää kertomassa vaimentimistaan.
Yritin muutama vuosi takaperin Piekkaritiimin sepille "markkinoida" ajatusta paineentasaus venttiili rakenteesta.Eivät ole/ ole olleet vielä tarpeeksi "hulluja" lähtemään tuollaista kehittelemään.
Meillä on nyt tyypillistä Match luokan patruunoissa XAct,Midas+,Center X että alimman ja ylimmän nopeus ero on noin 6 m/s eli noin 2 %:n ero.
Jos laitetaan brutaalisti tuo 2 % suoraan paine eroksi ja 22 LR paineet on about 11000 Psi,niin vaikkei tuo ihan noin mene,niin voidaan leikkiä että meillä olisi patruunoita joissa paine vaihtelisi alimman ja ylimmän välillä about 220 Psi.
Kun puoliautomaatit ja kaasumännät on keksitty,niin kait tuollaisen paineen tasaus venttiili rakenteenkin pysyisi rakentamaan?
Ja vaikkei painepiiput tasaajana toimikaan,niin ajatuksia voi niistäkin "lennättää"....
Palokarstan kertyminen venttiillin on pieni dilemma ja se tarttisi olla avattava / puhdistettava versio.
Ideoita / ajatuksia tuohon?
Timppa
Ps.Tuossa käyrässä 22 LR paukun paine vaihtelu on kyllä selkeästi suurempi kuin 2 %.
Paineventtiili ideana kuulostaa hyvältä mutta 22lr:n kohdalla ei taitaisi venttiili pysyä toimintakuntoisena kovin pitkään. Jos kestäisi kasakisan verran niin sehän riittäisi. Eikä se venttiili oikein säädettynä aukeaisi kuin joskus harvoin.
Pilaako piippuun tehty reikä pehmeän lyijyluodin tarkkuuden pitäisi selvittää ensimmäiseksi. Metsästystarkkuus säilyy, se tiedetään kiintovaimennetuista piekkareista mutta miten käy kasatarkkuuden?
Tuossahan aiemmin oli ajatusta, että tällä pitäisi saada myös rajoitettua lähtönopeutta, kun se on normi patruunoissa liian kova. Tämä johtaa siihen, että venttiili avautuisi jokaisella laukauksella. Tuolloin se myös toimisi luultavasti kaikkein tarkimmin, mutta vastaavasti likaantuisi herkimmin. Käytännössä rakenteen pitäisi olla sellainen, että se on vain yksi ruuvi pois, jolloin reiän ja tiivistepinnan pääsee pyöräyttämään puhtaaksi sopivalla rassilla. Sen jälkeen ruuvi takaisin ja tulta. Jousikuormitteisia ylipaineventtiileitä on käytetty vaikka kuinka kauan niin nesteille kun myös kaasuille, ja ne on toiminnaltaan yllättävänkin tarkkoja. Venttiilin avautumis ja uudelleen sulkeutumispaineessa on kyllä hieman hystereesiä, ja siihen viitaten sanoin tuota, että pitäisi aueta joka kerta. Käytännössä se paine tippuu hieman alemmaksi silloin kun se venttiili aukeaa, verrattuna siihen kun se ei vielä ihan auennut. Reiän/venttiilin oikean paikan arvioiminen on tietysti oma asiansa. Periaatteessa se pitäisi olla vähän ennen sitä kohtaa, missä luoti on, kun saavutetaan maksimi paine. Eli suurin osa ruudista on jo syttynyt/palanut.
Äkkiseltään Gordon Reloaderilla vähän asiaa arvioituna (ei välttämättä oikea luoti ja ruuti), lienee luoti liikkunut alle 20 mm, ennen kun alkaa tulla se painehuippu. Eli hyvin alussa piippua se reikäkin pitäisi olla. Tuolloin luodin nopeus on alle 100 m/s, jolloin paineen tasauksella voisi kuvitella saavan lopullisen lähtönopeuden vaihtelut hyvinkin pieniksi.
PTK:lla oli aikoinaan jonkunmoinen paineenALENNUS venttiili piekkarissa,muta en sitä koskaan nähnyt.Tarina kertoi,että sillä sai alennettua 22 LR nopeuden jopa 150 m/s.
Yritin löytää PTK:n jäämistöstä vermettä/ jotain piirrustusta,mutta ei tärpännyt.
Kuitenkin vermeen nähnyt kaveri muisteli,että paineen poisto reikä olisi tehty siinä sileään ylimenoon,ei piipun kierteiselle osalla.Mutta ei satavarmaa.
Tuo PTK:n laite oli ymmärtääkseni siis paineen ALENNIN, ei ehken paineen TASAUS rakenne.
Mutta ihan autotalli insinöörin mietintää:
*11000 Psi = 773 kg/cm2
*Jos meillä on paineputken sisähalkaisija 2 mm josta paine tulee.Sen pinta-ala 3,14 mm2
*Eikös paine joka 3,14 mm2 mäntään tulee olisi (3,14 mm2/ 100 mm2) x 773 kg/ cm2 = 24,3 kg ?
*Eli tuossa lie KARKEA suuruusluokka jollainen jousi kuoma tarttisi männän takana ollla
*Männän liike ei kovin suuri tarttisi olla että tila laajenee senverran,että tasaisi painetta.
Tästä voi jatkaa ne jotka olivat enemmän fysiikan & matematiikan tunneilla kuin minä,joka halusi vain toimia kuin se eräs kuuluisa kirjailija: kalastaa,metsästää ja rakastaa.
Timppa