Terve, aloitin viimein peuralan needmoor piipulle tekemään enemmän lataustestiä, ruuti panos 97% taulukkomaksimista, vapaahyppyä toistaseks suht vähän. Yleensä sarjasta ekat pari lukko pelaa iha normisti, mutta sen jälkeen alkaa pikkuhuljaa jäykistymään. Käytännössä mitään muita painemerkkejä ei tule. Ja kampi alkaa tahmaamaan ehkä aavistuksen aikasemmin lämpimällä piipulla vs kylmällä. Mietin että kutitteleekohan lataus kyseisessä piipussa max paineita? Eniten ihmetyttää se, että 10lks sarjassa tehdas sakon rangea on sama homma, lisäksi tulee ejektori jäljet kantaan. Sakon tehdaspaukuilla kun oli tehas 308 piippu paikallaan tuli välillä myös jälkiä, mutta muistaakseni kampi ei ikää sen kanssa nii tahmannut. Lisäksi tehdas scenuillakin samaa hommaa, tosin jälkiä ei tuu niissä hylsyn kantaan. Kaikki itseladatut tehty toistaseksi täysin bränikkään hylsyyn. Lähinnä tehdaspaukkujen takia mietityttää että onkohan sulkuväli tai pesä spekseissä? Ei taida oikeen muuta selitystä olla kuin että paineet käväsevät jossain vaiheessa hieman korkealla? Hylsyt kuitenkin lähtee pesästä ihan ongelmitta, että kampi tahmaa lähinnä avausvaiheessa ehkä n 1/3 avauksesta eteenpäin täyteen avaukseen. Laukauksia piipulla kokonaisuudessaan taitaa olla nyt aikalailla 100, tänään tuli päästettyä testimielessä 50lks läpi ja viimenen 100m 5lks kasa oli 1cm joten ainakin toistaiseksi ei ole kuparoinnin kanssa ongelmia. Koko päivän keskiarvot 100 ja 150m matkalla pysyi aikalailla siinä 0.5moa tienoilla.
Jäykkä kampi kertoo että paineet ovat tapissa. Syytä voi spekuloida mutta minimipesä ja tiukka piippu voi riittää.
Omia latauksia kannattaa pienentää ja nopeusmittari olisi hyvä. Huippuvauhdit eivät synny tyhjästä.
Sama tilanne aikoinaan Mäkisen 6mmPPC-USA:n kanssa joka oli 0.02mm nimellismittoja ahtaampi ja hieman karhea pesä. Piippu kävi Mäkisellä ja sen jälkeen toimivuus oli parempi, ilmeisesti kolvasi piipun ja hioi pesän sileämmäksi. Vastaavasti Mäkisen 308 joka oli myös satkun-pari ahtaampi, sai mennä yli taulukkomaksimien ja käyntiä sekä vauhtia riitti.
Jäljet lukon päässä voi viitata maksimiin sulkuväliin jai sulkuväliltä lyhyeksi supistettuun hylsyyn, hylsyn kanta on irti iskupohjasta ja ensin pullistuu nalli jonka jälkeen hylsy perääntyy voimalla iskupohjaan. Lopputuloksena litteä nalli ja jäljet hylsyn kannassa vaikka paineet ei ole lähellekkään taulukko tai asekohtaisia maksimeja.
Kannattaa olla yhteydessä Peuralaan, hänellä on varmaan näkemys asiaan ja ehkä ratkaisu.
Pistelin Peuralalle vähän viestiä jos sillä olisi selitys asiaan, tänään olis tarkotus jos kerkee käydä kokeilemassa jos tiputtaa latauksen 95% ja ehkä aavistuksen lyhentää latauspituutta jos se auttaisi näin enshätään. Eniten itseä vaivaa toi tehdaspaukku asia, toki piipulla ei oo tarkotus tehaspaukkua ampua muuta kuin tämä sisäänajo että saa vaan kuulaa syljettyä piipusta läpi. Piipun käynti ollu toistaseks niin hyvää ettei siitä ole moittiminen, saa nähä muuttuuko paine asia myös sen jälkeen kun lataa ensimmäiset paukut jotka on supistettu lähemmäksi pesän mittoja vs bränikkä hylsy, jollon ei hylsy pääse niin hölskäämään pesässä.
Jos mahdollista niin tulkkaa piippu lyijypallolla molemmista päistä, se kertoo aika paljon kun tietää missä mitoissa piippu on. Piippukamera olisi nyt hyvä väline, sillä näkee miten sileäksi piippu on saatu läppäyksen jälkeen, karhea ja tiukka piippu nostaa paineita.
Suotta tässä arvuuttelemaan ilman tulkkausta ja mittausta.
Veikkaan liian tiukkaa piippua yhdistettynä työstöjäljen karheuteen. Vähän ollut taipumuksena tehdä sellaisia, ainakin aiemmin. Voi olla myös tiukka/karhea/epäkeskeinen pesä. Piippukamera on apu moneen tarkistukseen, niinkuin Koheltaja mainitsi.
Jos ei ole tulkkeja sulkuvälin tarkistukseen, voit tsekata sen suuntaa antavasti: lukosta ejektori pois, ampumattoman tehdashylsyn ja lukonpään väliin palanen 0.10mm mellapeltiä, ja tällä kokeilet sulkea lukkoa. Lukko ei saa mennä kiinni tämän ollessa hylsyn ja lukonpään välissä, jos menee sulkuväli on liian iso.
Kai tuo Peuralan piippu nyt kuitenkin on CIPitetty?
CIPpaus tehty, veikkaan että ahdas piippu ja karheahko työjälki voi olla pääsyitä. Toki olihan trg orkkis 308 piippu 11.3g scenar-l luodillakin aikalailla max käyttöpaine siinä 97% taulukkomaksimista n150 ruuduilla. Itsellä ei tulkkaus vehkeitä tai borescopea ole, mielenkiinnosta voisi tota MOj kikkaa pesän tulkkaukseen kokeilla. Nopeusmittariakaan ei oo itellä, pitää katsoa jos kaverilta sais lainaan tai käydä ampumassa pellolla sinne päälle 600m että saa vauhdista vähän kiinni. Jos hommat pelittää 95% ruutipanoksella ja vauhdit hyvät niin ei kai muuta ku käyttöä vaan. Jos meinaa 95% nostaa myös paineita niin pitänee kyllä johonkin toimenpiteeseen ruveta
Kehottaisin kuitenkin lataamaan pienemmillä panoksilla koska tuo kammen jäykistyminen avausvaiheessa on selvä merkki maksimipaineista tai jopa ylipaineista.
Jokainen tuollainen lataus rasittaa lukkoa ja kehystä turhaan. Voi olla että kestää tuota jonkun aikaa tai sitten jokin paikka pettää seuraavalla paukulla.
Lainaa nopeusmittari ja mikrometri. Mittaa ampumaton hylsy urakannan yläpuolelta ja tee sama ammutulle hylsylle. Mikäli ammuttu hylsy on kannastaan laajentunut verrattuna ampumattomaan olet ylipaineiden puolella. Jokainen ase on yksilö ja lataustaulukon maksimi voi olla omalle aseellesi jo ylipaineiden puolella.
Taisivat jossain Hornadyn podcastissa sanoa, että jos kampi jäykistyy, ollaan yleensä jo reilusti ylipaineiden puolella.
Välipäivityksenä testasin 95% maksimista ja hieman enemmän hyppyä, ja meni 10lks sarja puhtain paperin. Taitaa tässä yksilössä siis olla toi 97% jo käytännössä yli tappilatingin. Vielä kun saisi joko mittarin lainaa tai kerkeää kaverin luona ampumassa pidemmälle että saa haisut vaiheista niin hyvä.
Itseä eniten hämmenti se, että kerran mennyt 308 10g scenun tappilatinki ylipaineen puolelle niin siellä näkyi kaikki muut painemerkit kammen lisäksi kun näissä aloituslatingeissa ei käytännössä muita painemerkkejä ollut nähtävissä kuin jäykistyminen.
Lainaus käyttäjältä: HxM - tammikuu 15, 2023, 15:54
Taisivat jossain Hornadyn podcastissa sanoa, että jos kampi jäykistyy, ollaan yleensä jo reilusti ylipaineiden puolella.
Muutama vuosi takaperin oli laatikko tehdastekoista sakon superhammerhiittiä. Kolme ammuin ja jokaisen laukauksen jälkeen piti halon kanssa hakata lukko auki. Ei kyllä sen enempää kiinnostanut ampua.
En missään tapauksessa kehota ketään ampumaan ylipaineisia patruunoita, mutta TRG 22 yksi hyvä puoli on yksi maailman vahvimmista, ellei vahvin lukonkehys/pultti yhdistelmistä, mitä markkinoilta löytyy. Sen puolesta voi olla rauhallisin mielin. Jos en väärin muista, tehtaalla on aikanaan tehty testi, jossa piippu tulpattiin umpeen ja silti kehys ja pultti kestivät vaurioitumatta!
Oheistarpeet kivääriammunnassa, kuten nopeusmittari, endoskooppi, tulkkausvälineet, tarkat mittalaitteet ym. Ovat mielestäni lähes välttämättömiä. Näillä pääsee moneen tärkeään asiaan kiinni, ennenkuin on ns. liian myöhäistä ja samalla säästää myös rahaa.
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - tammikuu 15, 2023, 16:00
Itseä eniten hämmenti se, että kerran mennyt 308 10g scenun tappilatinki ylipaineen puolelle niin siellä näkyi kaikki muut painemerkit kammen lisäksi kun näissä aloituslatingeissa ei käytännössä muita painemerkkejä ollut nähtävissä kuin jäykistyminen.
Jäykkä kampi on monesti se ensimmäinen merkki kovista paineista. Mulla Peuralan tekemä 6.5x47 kanki, mikä oli niin tiukka ettei päässyt lähellekään taulukko maksimeita ilman painemerkkejä. Vaikka paineita oli, silti vauhdit jäivät yllättäen vaatimattomaksi. Syynä osin tähän oli karhea/viimeitelemätön työstöjälki. Läppäyksellä parani hieman. Tähän jouduttiin kyllä tekemään pesäkin uusiksi.
Minulla on myös Peuralan Creedmoor piippu.
Kävin ampuun 30 lks, Sako range, itse ladattua Lapua Scenar L 7.8g ja n150 ruuti,
maksimista n, 97%.
Lopuksi ammuin S&B tacticalia, niin alkoi pultti nouseen tahmeasti.
Ammuin niitä 5kpl ja ainakin kolmessa tuntui tahmeutta.
Painemerkkejä ei näkynyt, nalli kyllä aika litteä.
Laatikon mukaan 9.1g luoti, lähtöjä 810ms.
Hylsy oli venynyt hartiasta eteenpäin 0.2mm, ei pitäs vaikuttaa.
Teslongilla olen tutkinut piipun, pesän ja sulun pinnat, ei mitään erikoista.
Piiput tietenkin ovat yksilöitä, vaikka samalta tehtaalta.
Ammutun hylsyn mitat kaula 7.47mm, hartia 11.74mm, kanta 11.92mm.
Mitä voitelua olette käyttäneet pultin sulku-olakkeisiin?
Asevaseliini. Huom. ei liikaa, pieni määrä riittää.
Mullakin sitä, pienessä tuubissa.
Onkohan jotain grafiitti pohjaista.
Lainaus käyttäjältä: nakki - tammikuu 15, 2023, 18:17Mitä voitelua olette käyttäneet pultin sulku-olakkeisiin?
Mitä tahansa voiteluun tarkoitettua rasvaa, tärkeintä on että sulkupinnat ei ole koskaan kuivat. Jos ei ole aserasvaa niin mikä tahansa vaseliinin tapainen yleisvoiteluun tarkoitettu rasva käy, musta molybdeeniä sisältävä tai kirkas rasva.
Mä käytän SKF LGMT 2 (kirkas) sekä LGEM 2:sta (musta) useassa eri kohteessa ja aseen sulkupinnat sekä lukon viisto viritysolake on yksi niistä. 10ml lääkeruisku ja siihen 1-1.2mm katkaistu neula, saa annosteltua tarkkaan pienen määrän juuri sinne minne pitää eikä tule lotrailtua liikaa rasvaa sotkemaan ja keräämään likaa.
Nopeusmittaria ei ole tullut hankittua, 308lla saanu aika hyvin lähdöt selville kun ampunut 300m ja 600m ja dropin perusteella ottanut vauhdit. Myös monella kaverilla trg 308na, ja heillä käytännössä samat ruuti panokset ja identtiset vauhdit yms. Needmoorin kanssa voisi nopeusmittari olla ihan paikallaan, toki senkin vauhit pitäisi selvitä samalla menetelmällä.
Peuralan vastaus oli, että piippu on tiukahko. Piti silti erikoisena, että tehdaspaukulla tuli kammen jäykkyyttä, sulkuvälin sanoi olevan kunnossa ja onhan se sen tulkannut sillon kun sen teki. N555 on itelle myös uusi ruuti, en tiedä miten äkkiä siinä käytännössä paine raketoi. Kaveri kehui että ainakin 550 meinaa tehdä sitä, että tasaisesti menee paineet ylös kunnes tulee raja vastaan ja sit mennään yli ja huolella. 150 käyttänyt paljon, voisihan sitäkin huvikseen testata painemielessä miten se käyttäytyy.
Sulkuolat voitelen tetragunin teflon rasvalla. Mikä tahansa teflonrasva on hyvä, kunhan ei ole juoksevaa ettei valu pesään.
Tiukahkosta piipusta tuli mieleen, muistikuva kertoo että aikoinaan TRG:n ja Varmintin piiput olisi olleet 0.02mm ahtaampia. Miten on nykyään?
Tuommoset mitat oli vanhan A/E:n mukaan 08 Super-matc 7,60/7,81 ja 5,7:ssa muistaakseni 5,53/5,66
Nyt tuli testattua kaikki lataukset uudestaan 95% ruutipanoksella ja aavistus hyppyä lisää ja paineiden sekä tarkkuuden puolesta kaikki pelitti hienosti. Ainoastaan vaikuttaa siltä, että lähdöt olisivat hitaanpuoleiset, kun dropin perusteella mm 8.8 scenulle lähtö on siinä 820ms luokkaa. Toki taulukossa ammuttu 650mm piisillä, pienillä nalleilla ja taulukkomaksimi antaa vauhdiks 860ms, joten suht linjassa ehkä sittenkin ollaan. Tarkoitus vielä testata 8g scenua vastaavanlaisella latauksella mitä kaveri käyttää, siitä periaatteessa saa osviittaa onko piippu kuitenkaan erityisen hidas.
Sellanen huomio tuli tehtyä, ettei 8g tehdas scenut tällä ampumakerralla tuntuneet tahmaavan juuri yhtään, range vielä tahmasi mutta selvästi vähemmän. Alkaa piipussa olemaan se 150-200 lks sisällä, olisikohan silottunut sen verran ettei paineet enää nouse niin pahasti 🤔
Ehdoton positiivinen asia on, että nyt on 120-130 lks viime puhdistuksesta, ja vieläkin 100m käynti oli 1-1.5cm luokkaa 5lks. Käynti 300m berger 130 vldllä ja 9g scenulla 33mm, 8.8lla tuli 53mm kun yksi karkasi hieman tuulen mukana.
Itellä Mäkisen 300 WM aikoinaan oli kans herkkä ylipaineille, RWS Tug tehas patilla kampi alko ahistaan tiesin RWS:n hylsyn että se on pienitilavuuksinen niin kokeeksi purin ne ja laiton öyheet Rem. hylsyyn niin ei mitään ongelmia ja oli se jollain muullakin latauksella kun paskottu niin kampi alko ahistaan.
Muistaakseni yli 3g painavampi oli RWS verrattuna muihin ettei se ihme ole jos Norman opuksessakin lataukset kevyt/painava hylsy