Tunnetusti jälleenladatuissa patruunoissa luodit jäävät vipottamaan enemmän ja vähemmän kun valmista patruunaa pyörittää mittakellojigissä. Tunnetusti myös monet on testanneet ettei vipotukset aina näy taulussa mutta... se psykologinen vaikutus, kuten monessa muussakin nysväämisessä.
Hornadyltä löytyy mittalaite jonka kanssa saa oikaistua patruunassa vipottavan luodin. Onko kokemusta kyseisestä laitteesta https://www.hornady.com/reloading/precision-measuring/precision-tools-and-gauges/lock-n-load-concentricity-tool
Kyllä kaikki nuo mittausvälineet toimivia on, (tee itsemies hakee mittarin ja telineen puuilosta) tärkeitä lienee kuitenkin käyttää hyvälaatuisia supistusholkkeja (jos hylsyn suu ei ole keskellä ja suorassa ei luotikaan voi olla suorassa) ja luoditus holkkeja mitkä pitävät luodin suorassa (esim. Foster) sekä laadukasta puristinta, mikäli haluaa yrittää pitää "viipoituksen" mahdollisimman pienenä.
Noihin jälki oikaisuihin en jaksa uskoa, vähintäänkin muotoilee luotia ja jättänee jälkiä...
Mittalaitteella voidaan todeta luodin menneen vinoon. Luodin oikaisuun laite vaikuttaa vähän hempulilta. Tarvehan on vääntää sekä luotia että hylsynkaulaa. Se ei taida sormisäädettävllä ruuvilla siististi/toistettavasti hoitua. Omaa kokemusta tästä laitteesta ei kyllä ole.
Kun käyttää hyviä holkkeja ja hylsyt ja luodit on laadukkaasti valmistetut niin melko suoraa patruunaa prosessista tulee. Ts. Jos välineet on kunnossa niin mitään patruunan suoristamistarvetta ei juuri ilmene. Omaa Sinclairin patruuna suoruuden mittalaitetta en juuri ole käyttänyt koska alkuinnostuksen jälkeen selvisi että Reddingin ja Forsterin mikrometrisäätöisillä luodinasetusholkeilla luodit tulevat suoraan jo valmiiksi eikä mittamalla löytynyt mitään korjattavaa ongelmaa.
Välineet on kunnossa mutta siitä huolimatta mittakellon viisarin saa välillä heilumaan satkuja, ei sentään kymppejä. Hylsynkaulan kovuus sekä keskeisyys (sorvaamaton kaula) lienee ositaisia syitä, samoin laajennuskaran käyttö sorvaamattomissa hylsyissä.
Myös hylsyn suun suunnikkuudella on oma vaikutus luodin suoraan asettumiselle, jos suu on vino niin luoti ei asetu suoraan. Hylsyä pyörittävä, tai Wilsonin trimmeri on käytännössä ainoita joilla saa hylsyn suun suunnikkaaksi. Pyörivällä terällä olevilla trimmereillä suut on enemmän ja vähemmän suunnikkaista, näitä on joskus mittailtu eri trimmereiden jäljiltä.
Tähän mennessä paras tulos on saatu kun kaulat on sorvattu tasapaksuiksi ja supistettu pesän mittoihin hiotulla kokosupistusholkilla ilman laajenninkaraa, silloin mittakellon viisari pysyy parin satkun sisällä jos sitäkään.
Hornadyn laitteessa on ajatusta mutta onko se oikeasti toimiva ja paljonko kympin heitto luodin keskeisyydessä vaikuttaa CIP pesäisessä osuntaan, onkin eri asia.
Tuollaisen tekeminen ei ole kovin suuri homma kun saa inspiksen päälle.
Paljonkos se luoti vipottaa vapaalennon aikana? Onko tuolla mitään merkitystä a) osunnan b) lähtöhajonnan kannalta?
Osunnan kannalta on merkitystä osuuko luoti suorassa vai vinossa ylimenokartioon ja rihloihin. Lähtönopeuksien osalta en usko että vaikuttaa mitään.
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - tammikuu 06, 2023, 11:31
Välineet on kunnossa mutta siitä huolimatta mittakellon viisarin saa välillä heilumaan satkuja, ei sentään kymppejä.
Hornadyn laitteessa on ajatusta mutta onko se oikeasti toimiva ja paljonko kympin heitto luodin keskeisyydessä vaikuttaa CIP pesäisessä osuntaan, onkin eri asia.
Tuollaisen tekeminen ei ole kovin suuri homma kun saa inspiksen päälle.
Sama juttu, välineet kunnossa, mutta silti heittoja tulee. Kympin alla pysyvät, mutta silti. Parhaat tulokset olen saanut, mitä pienempi heitto on. Otanta on kohtuu vaatimatonta, mutta uskon vaikutusta olevan. Tuo Hornadyn laite ei vakuuta. Jos ja kun saat inspiksen, niin mulle yksi!
Suosittelen teettämään aseisiinne ihan asekohtaiset erilliset supistusholkit ja luoditus holkit.Itsellä on nuo teetetty kaikkiin talon kivääreihin.
Tuosta luoditusholkista on sekin hyöty kun luoti laskeutuu "putkea" pitkin niin JOS joku laskeutuu poikkeavasti hitaammin / nopeammin niin kannattaa mitata luodin halkaisija.
Huippuluodeissa noita harvoin,mutta on kuitenkin tullut eteen.
Tuossa videolla näkyy erillisholkkien käyttö arbor prässillä.Lupaan,että patruunan suoruuden heittokellot voitte laittaa noita käyttäessä myyntiin-:).
www.youtube.com/watch?v=hKSf3YUDFWw
Tuossa setä kyllä laittaa luodin alta päin hylsyn suulle.Itse annan AINA laskeutua "putkea" pitkin ylhäältä.
Timppa
Siclairin mallista ajattelin tekaista halpakopion. Kulmaraudat päihin, välille M8 jenkatankoa ja muttereilla lukittavat kuulalaakerit tankojen päälle. Saa siis tarvittaessa siirtää haluamaansa paikkaan.
https://www.youtube.com/watch?v=QtrpGBKvHUE
Cortina kertoi jollain videollaan, että ei oikaise luoteja. Mittasi patruunoista jonkin heiton määrän (mittaa en muista, mutta jäi mielikuva isohkosta heitosta) ja sanoi ettei näy kasassa mitenkään...
En tiedä paljonko Cortinan luodit on vinossa, mutta jos luoti lähtee vinossa rihloihin niin äkkiä veikkaan että vaikutusta on. Tai sanotaan niin, että jos on suorassa niin on yksi murhe vähemmän mietittävänä.
Tällasen videon löysin itse nopealla haulla
https://youtu.be/-WdB9VN6qHc
Videon paukuissa 0.004" vippiä, ja testannut 0.015" vipillä eikä omien sanojensa mukaan sekään vielä näkynyt kasoissa.
Monesti kiinnostanut mitata omia paukkuja, muttei laitteita ole tullut hommattua kun lataus toimii niin turha sinäänsä mitata ja muuttaa rutiinia.
Ideaaliahan olisi että kaikki on täysin suorassa, mutta itse luulen että parin thoun vippi häviää kaiken muun kohinan sekaan mikä pitää ottaa pitemmälle ammuttaessa huomioon.
Jos olisi tiedossa kulma jossa luoti etenee rihloissa niin olisi melko suoraviivainen homma laskea fysiikkaan perustuen vaikutus tarkkuuteen. Tarvittavat yhtälöt ja niiden johtaminen löytyvät mm. Robert L. McCoy:n Modern Exterior Ballistics kirjasta alkaen sivulta 265. Kyseessä on kaksi ilmiötä, vapaasti suomennettuna aerodynaaminen hyppäys ja sivuttainen heitto. Ensiksi mainittu johtuu luodin dynaamisesta epätasapainosta ja jälkimmäinen staattisesta epätasapainosta. Nämä epätasapainot aiheutetaan geometrisesti kun luoti pakotetaan rihloihin kieroon. Mutta samat ilmiöt vaikuttavat tarkkuuteen jos luodissa on lähtöjään massan epätasapainoa esimerkiksi vaipan paksuusvaihtelusta johtuen. Käytännössä isoin epävarmuus laskennan näkökulmasta on siinä että miten patruunan suoruus itseasiassa korreloi sen kanssa miten luoti lähtee rihloihin. Voisi kuvitella että ylimeno saattaa oikaista luotia jonkin verran mutta toisaalta suorallakaan patruunalla luoti ei varmaan lähde rihloihin aivan suoraan.
Se mitä yhtälöistä on opittavissa on että luodin muodolla ja rihlauksen jyrkkyydellä on ratkaiseva vaikutus siihen kuinka paljon kierous vaikuttaa. Jyrkkänousuinen ase jolla ampuu pitkiä VLD-luoteja on yleensä kaikkein herkin suoruudelle. Tästä näkökulmasta TA-toimintaan ei välttämättä voi soveltaa lyhyen matkan kasa-ampujien käynnön havaintoja jotka perustuvat loivanousuisiin aseisiin ja lyhyisiin luoteihin tai toisinpäin. Asiaa edelleen monimutkaistaa se että muutamassa esimerkkilaskelmassa jotka olen tehnyt, kaksi edellä mainittua ilmiötä ovat eri merkkisiä. Eli parhaimmillaan luoti on sellainen että ne kompensoivat toisensa ja silloinhan suoruus ei tosiaan vaikuta.
Mulla on 21st Century Innovationin Concentricity Cauge ja tällä olen mittaillut patruunoiden ja hylsyjen suoruuksia.
Mittausten perusteella olen jaotellut patruunoita ja jonkun verran tehnyt testiä tuon osalta. Mun omakohtainen kokemus on, että liian usein ne parhaimmat kasat ollakseen pelkkää sattumaa, ovat syntyneet patruunoilla joissa on vähiten heittoa. Otanta on kohtuu pientä, mutta kuitenkin itse todettua. Voi hyvinkin olla osin myös psykologista, mutta jos vaikuttaa noin, niin hommahan toimii silloin.
MOj, katsotaan saanko inspiksen tekemiseen. Nyt annan ajatuksen pyöriä taustalla jos löytyisi Hornadya järkevämpi ratkaisu. Jos sellaisen teen niin lähetän sulle testiin.
Hornadyn kahden kartion kiinnitys ei anna luotettavaa lukemaa, monella on varmaan ollut käsissä väljäpesäisessä aseessa ammuttu hylsy missä näkee selkeästi että kanta ei ole hylsyn keskellä ja silloin kyseinen kiinnitys vipottaa koko patruunaa. Hylsyn ohjaus ja tukinpinta pitää saada hylsyn rungosta joka on pesän tai supistusholkin muotoinen.
Long Rangen linkkaama luoditusholkki on tarkoitus tehdä kun saan hankittua 223Rem kalvaimen. Tulee mieleen vasarasarjan luoditin, sellaisella (kommuuni)sarjalla on tehty monet hyväkäyntiset paukut ennen ekaa latausprässiä.
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - tammikuu 06, 2023, 18:59
MOj, katsotaan saanko inspiksen tekemiseen. Nyt annan ajatuksen pyöriä taustalla jos löytyisi Hornadya järkevämpi ratkaisu. Jos sellaisen teen niin lähetän sulle testiin.
👍Check
Short Action Customsin suunnitellessa uusia latausholkkeja tekivät testejä ja totesivat: keskeisyysheitto johtuu vinosta hylsystä. Luotia ei saa vinoon hylsyyn suoraan hyvällä luodinasetusholkilla. Suorat patruunat tehdään siis supistusvaiheessa. Kummaa kyllä nimenomaan S-bushing holkeilla tuntuu tulevan eniten keskeisyysheittoja.
Tähän on kaksi ratkaisua. Hankkimalla Forsterin custom mittaan hoonaama supistusholkki järkihintaan. Hankkimalla S-bushing holkkiin Short Action Customsin tekemät bushingit, joissa on 0,0005" kartiointi ei siis suoraa sylinteriä. Youtubessa monet ovat todenneet näiden bushingien toimivan parantavan hylsyjen/patruunoiden keskeisyysheittoa.
Myös Mighty Armoryn holkeilla tulee suoraa hylsyä. Tämä perustuu täysin erilaiseen laajenninkaran rakenteeseen. Järkihintaisia nämäkin. Myös Area 419 uudessa 500€ supistusholkissa on hylsyn kaulan laajenninkara varmasti osittain SAC:in ja Mighty Armoryn holkkien innovaatioiden inspiroimana.
Niin ja Wilson holkkeja on tarkoitus käyttää videon osoittamalla tavalla. Jos poistat mikrometrin, joka kerralla niin karaan ja holkkiin tulee kulumaa ainakin teoriassa. Muistelen tämän olleen valmistajan ohje.
Tässä linkki German Salazarin artikkeliin missä todettiin samansuuntaisia asioita. Reddingin luodinasetusholkki kuitenkin päihitti Wilsonin. Ehkä tilastollinen vahinko. Mielestäni pitäisi olla tasapeli.
Perus RCBS:n holkki pärjäsi yllättävän hyvin eikä se lisännyt heittoa lähtökohtaisesti melkein yhtään.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=2ahUKEwjizfLT_IvoAhWylXIEHTDQANMQFjAAegQIAhAB&url=http%3A%2F%2Fwww.uniquetek.com%2Fstore%2F696296%2Fuploaded%2FReloading-Seating-Die-Runout.pdf&usg=AOvVaw0PTrUzbIFGXpTquMkz6CtT
Lainaus käyttäjältä: MOj - tammikuu 06, 2023, 18:34
Mulla on 21st Century Innovationin Concentricity Cauge ja tällä olen mittaillut patruunoiden ja hylsyjen suoruuksia.
Mittausten perusteella olen jaotellut patruunoita ja jonkun verran tehnyt testiä tuon osalta. Mun omakohtainen kokemus on, että liian usein ne parhaimmat kasat ollakseen pelkkää sattumaa, ovat syntyneet patruunoilla joissa on vähiten heittoa. Otanta on kohtuu pientä, mutta kuitenkin itse todettua. Voi hyvinkin olla osin myös psykologista, mutta jos vaikuttaa noin, niin hommahan toimii silloin.
Sokkouta ens kerralla ne sarjat jota ammut niin vähenee se ihmisosapuolen vaikutus tuloksiin. Pyydät vaikka toista ihmistä merkkaamaan lataukset ryhmiin a. b. c. jne. tai laitat samannäköisiin rasioihin patit ja teipillä peität tunnistetiedot.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman - tammikuu 06, 2023, 17:56
Jos olisi tiedossa kulma jossa luoti etenee rihloissa niin olisi melko suoraviivainen homma laskea fysiikkaan perustuen vaikutus tarkkuuteen. Tarvittavat yhtälöt ja niiden johtaminen löytyvät mm. Robert L. McCoy:n Modern Exterior Ballistics kirjasta alkaen sivulta 265. Kyseessä on kaksi ilmiötä, vapaasti suomennettuna aerodynaaminen hyppäys ja sivuttainen heitto. Ensiksi mainittu johtuu luodin dynaamisesta epätasapainosta ja jälkimmäinen staattisesta epätasapainosta. Nämä epätasapainot aiheutetaan geometrisesti kun luoti pakotetaan rihloihin kieroon. Mutta samat ilmiöt vaikuttavat tarkkuuteen jos luodissa on lähtöjään massan epätasapainoa esimerkiksi vaipan paksuusvaihtelusta johtuen. Käytännössä isoin epävarmuus laskennan näkökulmasta on siinä että miten patruunan suoruus itseasiassa korreloi sen kanssa miten luoti lähtee rihloihin. Voisi kuvitella että ylimeno saattaa oikaista luotia jonkin verran mutta toisaalta suorallakaan patruunalla luoti ei varmaan lähde rihloihin aivan suoraan.
Se mitä yhtälöistä on opittavissa on että luodin muodolla ja rihlauksen jyrkkyydellä on ratkaiseva vaikutus siihen kuinka paljon kierous vaikuttaa. Jyrkkänousuinen ase jolla ampuu pitkiä VLD-luoteja on yleensä kaikkein herkin suoruudelle. Tästä näkökulmasta TA-toimintaan ei välttämättä voi soveltaa lyhyen matkan kasa-ampujien käynnön havaintoja jotka perustuvat loivanousuisiin aseisiin ja lyhyisiin luoteihin tai toisinpäin. Asiaa edelleen monimutkaistaa se että muutamassa esimerkkilaskelmassa jotka olen tehnyt, kaksi edellä mainittua ilmiötä ovat eri merkkisiä. Eli parhaimmillaan luoti on sellainen että ne kompensoivat toisensa ja silloinhan suoruus ei tosiaan vaikuta.
Puhutko tuossa sisä/väliballistiikan tapahtumista? Luodin poistuttua piipusta on vissiin kaksi (tarkkuus)hajontaa aiheuttavaa luodin lennonaikaista ominaisuutta: luodin kärjen vipotus suhteessa luodin keskiakseliin ja sitten luodin pyöriminen suhteessa piippulinjan keskiakseliin. En ole ihan varma tuosta jälkimmäisestä tosin, onkohan kyse kiertopoikkeamasta?
En kyllä ymmärrä kuinka luoti edes voi mennä piippuun vinossa, eikö luodin sylinterimäinen osuus oikaise luodin pakostakin rihlauksen alussa?
Ja sitten jos ladatun patruunan luodin suoruutta mitataan luodin kärjestä, niin tämähän edellyttää että luodin kärjen täytyy olla täysin keskeinen sylinterimäiseen osaan verrattuna, muutenhan mittaus on aivan yhtä tyhjän kanssa.....
Jonkun oikein lyhyellä sylinterimäisellä osuudella olevan luodin voisi teoriassa saada oikein pirusti vinoon lataamalla menemään vinossa rihlaukseen, pitkää luotia ei yrittämälläkään.....näin sen näen :)
Koheltaja:
"Long Rangen linkkaama luoditusholkki on tarkoitus tehdä kun saan hankittua 223Rem kalvaimen. Tulee mieleen vasarasarjan luoditin, sellaisella (kommuuni)sarjalla on tehty monet hyväkäyntiset paukut ennen ekaa latausprässiä."
Joka kerta kun nykyisin luoditan patruunoita noilla asekohtaisilla holkeilla niin hymyilen,että ympyrä on sulkeutunut.
Kun 1973 tai 1974 aloitin lataamaan patruunoita isävainajan 222 rem kivääriin,niin oli Sakon valmistamat "vasara vehkeet" jossa luodin asetus tapahtui samoin.
Vasaravehkeiksi noita kutsuttiin kun arbor prässiä ei ollut keksitty ja luodit naputeltiin kevyellä vasaralla paikoilleen.
Tuosta patruunan runoutista löytyy miljoona tutkailua maailmaltakin.
Tuossakin eräs hajatelma:
www.rifleshootermag.com/editorial/the-rundown-on-runout/360599
Jos/kun tehdään testejä ja aletaan etsiä muutaman millimetrin käyntieroja ,niin kun meillä ei ole välineitä millä varmistaa luotivaippojen paksuuseroja ja se vaikuttaa osuntaan vaikka olisi kuinka suora patruuna.
Luotikuppien seinämien vahvuuserot / tasaisuus on yxi tärkeä asia mikä tekee luodista käyvän/vähemmän käyvän.
Toinen jonka jokainen voi itse todentaa/lajitella on luodin tasopinnan (laakeripinnan) pituusero.Te kun ammutte melkos pitkillä luodeilla,niin suosittelen mittailtavaksi.
Luotien valmistuerien välinen käyntiero on olemassa.Olen tosiaan nyt käyttänyt 41 vuotta 6 mm Sierran 70 gr HPBT luotia ja valmistuseriä ollut lukematon määrä tuossa ajassa.
Ampunut niitä 4:llä eri kaliiperilla ja ollut eriä joilla voi saada esim. 6-7 mm hajontaa 100 metriin ja eriä joilla ei saa juurikaan alle 10 mm hajontaa 100 m:iin vaikka tekisi mitä.Siis 5 ls kasoja.
Mutta latvalinnustus tarkkuuteen riittää vallan mainiosti kaikki lotit eli ei hätää.
Jos haluan yrittää joskus oikein pientä radallla niin silloin luoteina koitan Euberg,Barts,Berger Column,Söderholm.
Sierra on arkipuku ja nuo ovat juhlapukuja.
Kaivelin laatikoita ja tuo Sakon "vasaravehkeen" luoditin löytyi vielä kuvattavaksi.Toisessa kuvassa näkyy himmeästi 5,7x43.Mitäpä tuo L kirjain tarkoittanee?
Kuvien nimi voisi olla. "Mistä rakkaus alkoi".
Timppa
K.Helinin kanssa samoilla linjoilla että vipotus saadaan aikaan jo supistuksen yhteydessä. Mulla on bushing supistuholkkeja sekä perinteisiä, 223:een on yksi kokosuppari hiottu pesän mittoihin ja se on käytännössä ainoa supistusholkki jonka kanssa hylsy tulee suoraksi. Sama on 300JHC:n kanssa pesän mukaan tehdyt holkit jotka ei muokkaa yhtään ylimääräistä sekä sorvatut kaulat ja luodit asettuu suoraan.
Jos supistaa hylsyjä missä on tasapaksuiksi sorvatut kaulat ja supistaa ilman laajennista niin luodin vipotukset pysyy parinsatkun sisällä, laajenninpalloa käyttämällä 5 satkun molemmin puolin. Hylsyn kaulan keskeisyydet saa mitattua heti supistuksen jälkeen ja kaulan vipotukset siirtyy luoditukseen.
Bushing holkeissa saa aikaan enemmän ja vähemmän vipotuksia hylsyn kaulaan ja sitä kautta luotiin. Vaihdettava bushing rengas on väljä pesäänsä ja on herran hallussa asettuuko se suunnikkaasti holkin pesän kanssa, varsinkin kaulasuppareilla ongelma korostuu koska rungon pesä on väljä eikä hylsy saa tukea rungon osalta -> hylsy on vinossa bushingiin nähden ja vino kaula on valmis.
Vaikka aseessa on CIP pesä ja kaulavälykset luokkaa 0.2-0.3mm niin kaulan sorvauksella saadaan kaulan vipotuksia vähennettyä. Silloin saadaan paras tulos kun ei käytetä laajenninta ollenkaan ettei pallo vetele väkisin kaulaa johonkin suuntaan vinoon. Jos kauloja ei sorvata niin kaulan epäkeskeisyys siirtyy kaulan sisäpinnalle ja jokainen ymmärtää mitä tapahtuu luodituksen jälkeen mittakellossa.
Toistaiseksi paras combo on tosiaan ollut pesän mittoihin hiottu kokosuppari, ilman laajenninta ja sorvatut hylsynkaulat. Kauloista ei tarvitse ottaa kovin kummoista lastua pois ja riittää kun lastua lähtee vähintään 2/3 niin että terä ei lastua kaulan toiselta puolelta juuri ollenkaan. Tällöin saadaan kaulaa ohennettua minimaalisesti mutta riittävästi että lieriö on pyöreä eikä epäkeskeisyyttä ole supistuksen jälkeen sisä- eikä ulkopinnlla.
Lainaus käyttäjältä: Perkolaattori - tammikuu 06, 2023, 23:13
Puhutko tuossa sisä/väliballistiikan tapahtumista? Luodin poistuttua piipusta on vissiin kaksi (tarkkuus)hajontaa aiheuttavaa luodin lennonaikaista ominaisuutta: luodin kärjen vipotus suhteessa luodin keskiakseliin ja sitten luodin pyöriminen suhteessa piippulinjan keskiakseliin. En ole ihan varma tuosta jälkimmäisestä tosin, onkohan kyse kiertopoikkeamasta?
Poikkeama tapahtuu piipun suulla kun rihloihin kieroon pakotettu luoti hakee aerodynaamisen stabiliteetin. Eli tässä luodin pyörimiskeskiö oikeaa massakeskiön ympärille ja luodin nokka kääntyy kohti vastaantulevaa ilmavirtausta. Näin toki tapahtuu vain jos rihlaus on riittävä gyroskooppisen stabiliteetin saavuttamiseksi.
Koneistin muuten joskus 15v sitten itselle patruunan suoruusmittarin. Tuenta hylsyn rungosta ja mittakello luodin kärkikartioon. En nyt kaivanut vanhoja mittaustuloksia mutta ulkomuistista mittakello liikkui yleensä muutamien satasien luokkaa. Vähäisillä koemäärillä ja hyvin epätieteellisillä menetelmillä, siihen aikaan, en huomannut merkittävää parannusta kun valikoin patruunoita mittakellon lukeman perusteella. Homma on sitten jäänyt kokonaan pois kun olen päässyt itselle riittävään tarkkuuteen ilman patruunoiden suoruuteen keskittymistä. Olen tosin yleensä sorvannut hylsyjen kaulat paksuuteen kerran kun otan uuden hylsysatsin käyttöön.
Onko joku tehnyt kokeita paksuussorvattujen hylsyjen lähtönopeusvaihtelusta ilman laajenninkaraa ja laajenninkaran kanssa siten että kaulajännitys on molemmilla sama tai lähelle sama? Tällainen vaatii luonnollisesti melko paljon kokeita jos erot ovat pieniä.
Kyllä se pitkäkin luoti sinne rihloihin on mahdollista ajaa pari astetta vinossa luodin ja piipun keskiakseliin nähden. Näin etenkin lyijysydömisillä ohuella vaipalla varustetuilla luodeillea. Luoti menee piippuun vinossa ja tulee sieltä ulos aavistuksen vinossa.
Fullbore solideilla tämä on jo vaikeampaa mutta silti mahdollista. Niin kauan kun rihlat pystyy tekemään luotiin rihlanurat, niin kauan se rihloja pehmeämpi luotikin voi asettua hieman epäkeskoisesti rihloihin nähden.
Onko pienin mahdollinen kasa 100m jotenkin merkityksellistä on sitten jokaisen päätettävä itse. Itse olen tullut siihen tulokseen että 1 MOAn kasat 100 metriin on aivan riittävä lähtötaso ta-hommiin. Tuulenluku ja olosuhdetekijöiden hallinta tai hallitsemattomuus aiheuttaa paljon isompaa ongelmaa jossain 840 metrissä kuin 0.1 MOAn ominaistarkkuuden heikentyminen latausvaiheessa.
Lainaus käyttäjältä: HJu - tammikuu 07, 2023, 10:08
Kyllä se pitkäkin luoti sinne rihloihin on mahdollista ajaa pari astetta vinossa luodin ja piipun keskiakseliin nähden. Näin etenkin lyijysydömisillä ohuella vaipalla varustetuilla luodeillea. Luoti menee piippuun vinossa ja tulee sieltä ulos aavistuksen vinossa.
Fullbore solideilla tämä on jo vaikeampaa mutta silti mahdollista. Niin kauan kun rihlat pystyy tekemään luotiin rihlanurat, niin kauan se rihloja pehmeämpi luotikin voi asettua hieman epäkeskoisesti rihloihin nähden.
Onko pienin mahdollinen kasa 100m jotenkin merkityksellistä on sitten jokaisen päätettävä itse. Itse olen tullut siihen tulokseen että 1 MOAn kasat 100 metriin on aivan riittävä lähtötaso ta-hommiin. Tuulenluku ja olosuhdetekijöiden hallinta tai hallitsemattomuus aiheuttaa paljon isompaa ongelmaa jossain 840 metrissä kuin 0.1 MOAn ominaistarkkuuden heikentyminen latausvaiheessa.
Se on juurikin näin, myös tuohon kasan pienuuteen liittyen. Mutta silti, kyllä sillä 100m pientä kasaa ampuvalla kiväärillä on ihan kiva ampua sinne 840m, ihan noin osumisen puolesta. Niinkuin mainittu, 1 MOA riittää lähtökohtaisesti.
Mulla on itseni ja omien vehkeiden kanssa sellainen kriteeri, että kun saavutan ampuja/kalusto yhdistelmällä 0.5 MOA:n tason 100m, se riittää. Toki pyrin tekemään kaikki aseen tarkkaan käyntiin vaikuttavat asiat mahdollisimman hyvin.
No monestihan se 1.0 tai 0.5 Moan ase ei sinne 840m matkalle enää tuota tarkuutta saavuta. Pitää testata ampumalla riittääkö luodin stabiliteetti ja tarkkuus.
Lainaus käyttäjältä: HJu - tammikuu 07, 2023, 13:07
No monestihan se 1.0 tai 0.5 Moan ase ei sinne 840m matkalle enää tuota tarkuutta saavuta.
Tai ase/ampuja. Eri syistä johtuen.
ootteko kokeillu tuollaista "pallomaista" ja "O" rengasta holkin puristimen väliin ja hylsynpitimen "sokka" puristimesta pois?
https://www.redding-reloading.com/online-catalog/28-carbide-size-button-kits
On kokeiltu lukuisia eri versioita ja käytännössä aina sama lopputulos vipotusten osalta. On myös ollut sellainen laajenninkara jonka alku on mitoitettu supistetun kaulan sisämittaan ennen laajenninpalloa, karan alku toimii ohjurina ennen laajennusta mutta eipä sillä ollut juurikaan merkitystä. Paras lopputulos on saatu pesän mukaan hiotulla holkilla, sorvilla oikaistulla kaulalla ja ilman laajenninkaraa.
TA käyttöön riittää 1moa/100m käynti mutta siitä ei ole haittaa joss ase käy paremmin, pahviin ampujalle kun ei riitä mikään käynti. Omien pulttilukkojen käyntikriteerinä on aina ollut max. 0.5moa 5x5lks keskiarvo 150m matkalta että ampumineen on mielekästä, vain hyvin käyvät aseet ovat ampujaa motivoivia kun tietää että virheet tulee perän takaa.
Sellainen havainto on tehty vuosien aikana että pitkällä ohjauspinnalla olevat luodit on vähemmän kranttuja luodin vipotukselle hylsyssä ja lyhyt ohjauspinta on herkempi. Tätäkin joskus testattiin mutta tässäkin oli selkeitä poikkeuksia riippuen pesän ja ylimenon mitoista.
Vaikka tässä mennään sivuun patruunan suoruudesta,niin ajatuksia tuosta MOj:n kirjoituksesta:
"Se on juurikin näin, myös tuohon kasan pienuuteen liittyen. Mutta silti, kyllä sillä 100m pientä kasaa ampuvalla kiväärillä on ihan kiva ampua sinne 840m, ihan noin osumisen puolesta. Niinkuin mainittu, 1 MOA riittää lähtökohtaisesti.
Mulla on itseni ja omien vehkeiden kanssa sellainen kriteeri, että kun saavutan ampuja/kalusto yhdistelmällä 0.5 MOA:n tason 100m, se riittää. Toki pyrin tekemään kaikki aseen tarkkaan käyntiin vaikuttavat asiat mahdollisimman hyvin."
*Jos saa 100 m:iin 0,5 MOA tai jopa alle käyntiä,niin tietää että lähtöpää / lähettäjä on kunnossa.
*Kun matkan pidentyessä tietty astuu tuulenlukeminen päärooliin,niin sitten olisi parempi puhua 0,5 MOA:n tai 1,0 MOA:n ampujasta eli tuulenluku taidoista kuin aseesta/patruunasta.
Poimin tuolta 10 ls kasa-ammunnan SE:t: (Voi olla jotain uusia päivittymättä ja 600 metriin ei ole taidettu ampua 10 vuoteen ratojen puutteen vuoksi)
www.benchrest.fi/view.php?loc_id=15
Lukeman perässä kasan koko jaettuna 100 m:n kasoiksi:
100 m--> 5,05 mm-->5,05 mm
200 m-->13,04 mm-->6,52 mm
300 m-->21,06 mm-->7,02 mm
600 m-->55,20 mm-->9,20 mm (Ps.Naisen hallussa oleva.Eija Murisoja.)
JOS 600 metriä olisi ammuttu myös viimeisten 10 vuoden aikana olen aikas varma,että tuo SE olisi rikottu.Esim. Laulumaa sillä 300 Norma Magnumilla tuon pystyisi "helposti" rikkomaan.
Kun katsoo noita viimeisiä lukuja (jaettu kasan koko 100 m:n matkalle),niin ihmeen lineaarinen tuo "käyrä" on 600 metriin saakka.
(Kun kasa-ammunnassa kenttä on täynnä viirejä ja tuulen vaikutus minimoituu,niin jäljelle jää enempi/vähempi ase&patruuna yhdistelmän käynti).
*Hyviä 5:n kasoja syntyy "usein" vahingossa.Siksi otin nuo 10 ls kasat,joita syntyy "vahingossa" harvoin.
Pirun vähän päässyt edes 600 metriin ampumaan elämän varrella ja kun enää ei kutsuta edes kertaamaan,niin pitää vain lämmöllä muistella viimeistä kertausharjoitusta Sotinpurolla,jossa pääsi ampumaan 600 metriin 85.lla TA-kiväärillä.
20 ls kasa oli 180 mm.Taisteluhaudasta talvella repun päältä.Ei oltu väsyneitä,eikä hengästyneitä kylläkään.
Harjoituksen johtaja kävi silloin seuraamassa ammuntaamme ja kysyi minulta jos hän veisi tuon taulun silloiseen Kuopion sotilaspiirin esikuntaan näytille...Melko leveä hymy levisi sedän kasvoille,kun vastasin,että eipä taida everstiluutnantin arvoinen henkilö tuohon kersantin lupaa tarvita...
Kysyin myös häneltä piruuttani voisinko ostaa tuon aseen? Vastaus oli: "Eipä taida Suomen valtio olla pikkurahan puutteessa"
Kuitenkin mietin silloin,että jonkunmoinen riesa olisin vastustajalle tositilanteessa ennenkuin hengen ottaisivat....
Timppa
TA-hommissa oikeasti käytetään jakopatruunaa, latausholkkeja ei käytetä ollenkaan ja ase on se mikä hyllystä lyödään käteen. Siinä maailmassa ja siihen käyttöön 1 MOA on riittävä.
Asekohtaisesti teetetyt luoditusholkit, hylsyjen sorvailu, kanan verellä aseen loitseminen täyden kuun aikana ja ampumisen opettelu hyvin kun eivät ole aloittelijan repertuaarissa mitkään kovin tuttuja tai osattuja menetelmiä.
Omalla rahalla voi tosiaan hakea rajojaan ja käyttää aikansa miten haluaa. Varsinainen TA-toiminta on kuitenkin paljon muutakin kuin ampumista.
Lainaus käyttäjältä: Long Range - tammikuu 07, 2023, 06:05
Koheltaja:
"Long Rangen linkkaama luoditusholkki on tarkoitus tehdä kun saan hankittua 223Rem kalvaimen. Tulee mieleen vasarasarjan luoditin, sellaisella (kommuuni)sarjalla on tehty monet hyväkäyntiset paukut ennen ekaa latausprässiä."
Joka kerta kun nykyisin luoditan patruunoita noilla asekohtaisilla holkeilla niin hymyilen,että ympyrä on sulkeutunut.
Kun 1973 tai 1974 aloitin lataamaan patruunoita isävainajan 222 rem kivääriin,niin oli Sakon valmistamat "vasara vehkeet" jossa luodin asetus tapahtui samoin.
Vasaravehkeiksi noita kutsuttiin kun arbor prässiä ei ollut keksitty ja luodit naputeltiin kevyellä vasaralla paikoilleen.
Tuosta patruunan runoutista löytyy miljoona tutkailua maailmaltakin.
Tuossakin eräs hajatelma:
www.rifleshootermag.com/editorial/the-rundown-on-runout/360599
Jos/kun tehdään testejä ja aletaan etsiä muutaman millimetrin käyntieroja ,niin kun meillä ei ole välineitä millä varmistaa luotivaippojen paksuuseroja ja se vaikuttaa osuntaan vaikka olisi kuinka suora patruuna.
Luotikuppien seinämien vahvuuserot / tasaisuus on yxi tärkeä asia mikä tekee luodista käyvän/vähemmän käyvän.
Toinen jonka jokainen voi itse todentaa/lajitella on luodin tasopinnan (laakeripinnan) pituusero.Te kun ammutte melkos pitkillä luodeilla,niin suosittelen mittailtavaksi.
Luotien valmistuerien välinen käyntiero on olemassa.Olen tosiaan nyt käyttänyt 41 vuotta 6 mm Sierran 70 gr HPBT luotia ja valmistuseriä ollut lukematon määrä tuossa ajassa.
Ampunut niitä 4:llä eri kaliiperilla ja ollut eriä joilla voi saada esim. 6-7 mm hajontaa 100 metriin ja eriä joilla ei saa juurikaan alle 10 mm hajontaa 100 m:iin vaikka tekisi mitä.Siis 5 ls kasoja.
Mutta latvalinnustus tarkkuuteen riittää vallan mainiosti kaikki lotit eli ei hätää.
Jos haluan yrittää joskus oikein pientä radallla niin silloin luoteina koitan Euberg,Barts,Berger Column,Söderholm.
Sierra on arkipuku ja nuo ovat juhlapukuja.
Kaivelin laatikoita ja tuo Sakon "vasaravehkeen" luoditin löytyi vielä kuvattavaksi.Toisessa kuvassa näkyy himmeästi 5,7x43.Mitäpä tuo L kirjain tarkoittanee?
Kuvien nimi voisi olla. "Mistä rakkaus alkoi
Timppa
[/quot
L=luoditin
S=supistin ;D
Lainaus käyttäjältä: HJu - tammikuu 08, 2023, 11:15
TA-hommissa oikeasti käytetään jakopatruunaa, latausholkkeja ei käytetä ollenkaan ja ase on se mikä hyllystä lyödään käteen. Siinä maailmassa ja siihen käyttöön 1 MOA on riittävä.
Asekohtaisesti teetetyt luoditusholkit, hylsyjen sorvailu, kanan verellä aseen loitseminen täyden kuun aikana ja ampumisen opettelu hyvin kun eivät ole aloittelijan repertuaarissa mitkään kovin tuttuja tai osattuja menetelmiä.
Omalla rahalla voi tosiaan hakea rajojaan ja käyttää aikansa miten haluaa. Varsinainen TA-toiminta on kuitenkin paljon muutakin kuin ampumista.
Aiheena oli jälleenladatun luodin vipotus ja mitkä tekijät siihen vaikuttaa sekä miten saa korjattua, TA-aspekti tuli jostain ihan muualta mukaan eikä varsinaisesti liity aihepiiriin sisältöön. Toki jos foorumin linjaveto ei salli TA toiminnan ulkopuolista keskustelua, kuten jälleenlatausta niin se on eri asia.
Ei tarvitse turhaan loukkaantua.
Sallii Forum keskustella kasa-ammunnastakin, sitä varten meillä on tämä ballistiikka- ja jälleenlatausosiokin, mutta sallii se myös todeta että kasa-ammunta ja kasa-ammuntatekniikka ei ole autuaaksitekevää hommaa varsinaisessa ta-maastotoiminnassa.
TA-toiminta maastossa lienee ainoa erottava tekijä tämän foorumin, kasa-ammuntaforumien tai vaikka eralle.net ja toiminta-ampujien tarjontaan nähden. Siksi on hyvä välillä ehkä todeta uudemmille ta-harrastajille että ihan normaalitarkkuuskin riittää näissä hommissa vaikka niitä kasa-ammuntarkkuuksia ei saavuttaisikaan. Jos siitä tukee näppyjä niin harmi.
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - tammikuu 08, 2023, 07:48
On kokeiltu lukuisia eri versioita ja käytännössä aina sama lopputulos vipotusten osalta. On myös ollut sellainen laajenninkara jonka alku on mitoitettu supistetun kaulan sisämittaan ennen laajenninpalloa, karan alku toimii ohjurina ennen laajennusta mutta eipä sillä ollut juurikaan merkitystä. Paras lopputulos on saatu pesän mukaan hiotulla holkilla, sorvilla oikaistulla kaulalla ja ilman laajenninkaraa.
TA käyttöön riittää 1moa/100m käynti mutta siitä ei ole haittaa joss ase käy paremmin, pahviin ampujalle kun ei riitä mikään käynti. Omien pulttilukkojen käyntikriteerinä on aina ollut max. 0.5moa 5x5lks keskiarvo 150m matkalta että ampumineen on mielekästä, vain hyvin käyvät aseet ovat ampujaa motivoivia kun tietää että virheet tulee perän takaa.
Sellainen havainto on tehty vuosien aikana että pitkällä ohjauspinnalla olevat luodit on vähemmän kranttuja luodin vipotukselle hylsyssä ja lyhyt ohjauspinta on herkempi. Tätäkin joskus testattiin mutta tässäkin oli selkeitä poikkeuksia riippuen pesän ja ylimenon mitoista.
eli jos raha ei ongelma niin hankkia kalvain ja teetättää useempi piippu(ehkä pikku porukka:) ) ja samalla kalvaimella teetättää luoditusholkit ja sitten hiotuttaa kalvain supistusholkin tekoon sopivaksi.
aihioita
https://lewilson.com/stainless-bullet-seater-blank-with-micrometer
https://pacifictoolandgauge.com/565-pilot-hole-die-blanks-nopix-
Raha on aina ongelmana, vielä suurempi ongelma on aika joka on rajallista. Pesäkalvain on hankinnassa seuraavaan piippuun ja samalla saa tehtyä luoditusholkin. Supistusholkkia varten pitäisi hioa tai teettää kalvain, tai menetellä kuten nyt, kaupallinen kokosuppari hiotaan pesän mittoihin miinus 0.02-0.03mm.
HJu, en loukkaantunut.
Joskus näitä syvällisempiä jälleenlataukseen liittyviä asioita tulee käytyä käytännön, ja joskus ajatustasolla koska tunnetusti on koskaan tyydy siihen mitä on jo olemassa. Joskus nämä on merkityksettömiä nysväämisiä, toisinaan poissulkevia, ja on niitä jäänyt joskus käyttöönkin. TA-foorumi on siitä hyvä paikka käydä näitä läpi kun keskusteluissa foorumin taso on ihan jotain muuta kun "eräällä" toisella foorumilla, rinnalla kulkee toiminta-ampujat mutta siellä patruunoiden määrä korvaa laadun joten vaihtoehdot on vähissä.
Tänään pääsin jonkun sarjan ampumaan ennen kun tuuli yltyi. 223Rem ja luotina 4.5g Scenar, niistä 10kpl luodin vipotus oli 0.02mm sisällä ja huonoimmat 10kpl 0.1-0.15 välillä. Näillä ammuin 5lks sarjat peräkkäin kahteen kertaan ja silmällä näki ilman mittaamista kumpi kasa on kumpaa erää, paikkatarrojen määrä riitti tällä kertaa mittariksi. Ammun vielä 5x5lks testit niin paremmassa kelissä että saa luotettavamman tuloksen.
Aamuisen "kolleegan" puhelun jälkeen jäin miettimään luodin laakerinpinnan pituusvaihtelun vaikutusta käyntiin. Taas tuli huomattua että on kiviä kääntämättä syvällisessä jälleenlataamisessa ja tähänkin aiheeseen pitää syventyä jollain aikavälillä.
Ite kans miettiny noita holkkeja pesänmukaan tehtynä, kaula ja busningit on molempiin 260/308 olisko nuo parempi teettättää täyssuppareista?
Sinne varmaan saa hylsyn laittaa matkaan, Hannukaiselta tietty seleviää.
huomasin kans jälleen laajennin kara voi kaulan kieroon vaikka Orengas on välissä.
Oliko isoja eroja?
Vipottavissa oli 1-2 karkulaista jotka levitti kasaa, suoremmat nätissä 5lks nipussa jotka sai paikattua 2:lla paikkalapulla.
Kyllä mä olen siirtymässä pesän mukaan tehtyyn kokosuppariin, pesittyy varmasti mutta asettuu pesän suuntaisesti kun ei ole turhia välyksiä. Kokosupparit olen hionut sorvissa ja välillä holkki prässiin ja ammutun hylsyn supistus, kun supistettu hylsy on ammuttua hylsyä satkun ohuempi niin sen jälkeen pintojen kiillotus. Kaulan hion niin että määrämittaan sorvattu kaula supistuu 5-6 satkua luotia pienemmäksi ja laajenninkaran voi jättää pois kokonaan.
HJu kirjoitti:
"TA-hommissa oikeasti käytetään jakopatruunaa, latausholkkeja ei käytetä ollenkaan ja ase on se mikä hyllystä lyödään käteen. Siinä maailmassa ja siihen käyttöön 1 MOA on riittävä."
En tiedä nykyisen "jakotavaran" keskimääräisestä käynnistä,mutta aikaa on minulla vierinyt jo pitkä tovi TA savotan kertaamisesta.
Sieltä kirjoitin 600 m:iin ampumisesta.
Kuitenkin ennenkuin veimme moottorikelkoilla taulut 600 m:iin ammuimme 5 ls kasoja 300 m:iin.Aseet oli mallia 85 ja kaitpa noissa 7,62x53 R patruunoissa lie kanta leima ollut VPT...D46 luoti?
Noita 300 m:n 5 ls kasoja ei kyllä mitattu mutta pääosin ne olisivat peittyneet tulitikkuaskilla.Siis kaikkien ampujien kasat.
Eli ainakin jo tuolloin "jakotavaran" käynti oli alle MOA.n.
Tietty silloin miehet oli rautaa ja perät puuta-:).
Timppa
No nykyään kun TAK-85:lla ammutaan ta-kursseilla niin 1 MOA on 300m just ja just saavutettavissa. Käytetyt aseet on toki käytettyjä ja patruunat monesti sen +20v vanhoja. Ja monesti kurssilla on 1-2 asetta joita ei saada edes kohdistettua koska tähtäin on rikki tai ainakin sen nollausruuvit on menneet rikki.
Varmaan varastojen kätköistä löytyy ampumattomia TAK-85:ia jotka voivat olla tarkempia. Sitten kun niitä on ulkoilutettu ja ammuttu räntäsateessa ja kesähelteillä maastossa aikansa niin tarkkuus tyypillisesti heikkenee. Nykyään lataus on D166-luodilla ja itseasiassa niin se on TAK-85:ssa ollut aina kororummun osalta.
Mutta 1 MOA riittää rintakuvaan hyvin TAK-85:n käyttömatkoille. Jos uutena on tarkempi niin hyvä koska tarkkuus käytön myötä heikkenee.
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - tammikuu 08, 2023, 19:12
Pesäkalvain on hankinnassa seuraavaan piippuun ja samalla saa tehtyä luoditusholkin. Supistusholkkia varten pitäisi hioa tai teettää kalvain, tai menetellä kuten nyt, kaupallinen kokosuppari hiotaan pesän mittoihin miinus 0.02-0.03mm.
Nämä supparien tuunaukset on kiinnostavia, varsinkin kun autotallista löytyy sorvi. Miten teet luoditusholkin? Aloitatko kaupallisesta holkista esim. pienemmässä kaliiperissa vai teetkö koko holkin itse? Eli saako tehdasholkeista irti pilaamatta kalvainta?
Entä miten hiot kokosupparin käytännössä että muoto säilyy?
Kokosupparin hionnassa holkki laitetaan pakkaan kiinni ja pyörimään 1500-2000rpm. Paineilmapörrässä alkuun on kiinni karkeampi kivi millä hiotaan holkin sisäpinta lähelle mittoja, holkki irrotetaan välillä ja supistetaan hylsy jonka mittoja verrataan pesässä ammuttun hylsyyn. Yleensä käytän mittahylsyinä väljemmällä pesällä ammuttuja hylsyjä että saa supistuksen riittäväksi mutta ei liika. Kun aletaan olla alueella niin vaihdan hienomman kiven jonka kanssa hiotaan pesä lopullisiin mittoihin sekä muotoon. Lopuksi liuskekaralaikalla viimeistelu ja kumilaikalla viimeistely.
Pesän hionnan olen tehnyt käsivaralta sekä sorvin kääntökelkalla, molemmilla pääsee samaan lopputulokseen kun ymmärtää mitä on tekemässä eikä ala hosumaan. Kaulaa en hio käsivaralta koska siinä saa helposti kaulan kartioksi.
Lopputulos on juuri niin hyvä kun siihen käyttää aikaa ja vaivaa, koesupistuksia ei voi tehdä liikaa ja hylsystä mittaus mistä otetaan enemmän ja mikä kohta jätetään rauhaan. Nykyinen 223 kokosuppari ei käytännössä supista ammuttua hylsyä muualta kun kaulan osalta mutta väljässä pesässä ammutut hylsyt supistuu niin että ne pesittyy omaan aseeseen.
Luoditusholkkeja en ole aikoihin tehnyt mutta ne olen tehnyt kangesta alusta loppuun asti. Ensin ulkomuodon ja mahdollisen kierteen teko, sen jälkeen keskireiän poraus joka kalvaimella ajetaan luodin mittoihin. Lopuksi kalvetaan pesä ja tehdään luodin asetin.Tässäkin lopputulos on verrannollinen hosumisen määrään.
Kaikki tehdasholkit on karkaistuja ja niitä ei voi työstää muuten kun hiomalla, kalvainta tai sorvinterää niille on turha tarjota.
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - tammikuu 08, 2023, 19:12
Raha on aina ongelmana, vielä suurempi ongelma on aika joka on rajallista. Pesäkalvain on hankinnassa seuraavaan piippuun ja samalla saa tehtyä luoditusholkin. Supistusholkkia varten pitäisi hioa tai teettää kalvain, tai menetellä kuten nyt, kaupallinen kokosuppari hiotaan pesän mittoihin miinus 0.02-0.03mm.
onnistuskohan pesäkälvaimella tehdä suppausholkki "kovakromais" holkin tuliskohan tarpeeksi supistusta?
nii onnistusko ylipäätään..
ootteko tuommosta kokeillu oisko hyötyä luodituksessa
https://www.grauwolf.net/triebel-r125-geschosssetzstempel-338-lapua-scenar-250-gr.html
En osaa sanoa paljonko kovakromaus kasvattaa pintoja, joitain myytä, tuskin satkuja?
Joku on joskus tehnyt kokosupparin niin että ensin on kalvettu pesä vanhaan piippuun jonka jälkeen ulkopinta ohennettu ettei seinämää ole kun muutama milli. On sorvattu toinen toinen lieriö missä on sisäreikä kalvettu 3-4 satkua pienemmäksi kun edellisen jolkin ulkopinta. Sisäholkki pakkaseen ja ulompi punahehkuun jonka jälkeen ulompi holkki painetaan sisäholkin päälle. Tämän jälkeen vielä holkin karkaisu, lopputuloksena on supistusholkki joka on aavistuksen tiukempi kun pesän mitat ja hyvällä tuurilla lämpökäsittelyt ei ole vetänyt pintoja kieroon tai epäkeskeiseksi.
En ole lähtenyt kokeilemaan koska prosessissa on monia liikaa muuttuvia tekijöitä jotka vaikuttaa lopputulokseen, lämmön aiheuttamat muodonmuutokset ei aina ole ennakoitavissa.
Kiitoksia koneistusvinkeistä koheltajalle. Äkkiseltään tuossa prosessissa vähän turhan paljon käsivaralta tehtävää koneistusta omaan makuun kun tavoitteena on päästä satasen toleranssiin. Taitavalta ja huolelliselta kaverilta onnistunee kyllä.
Kovakromaus on mielenkiintoinen idea. Pinnoitepaksuuden puolesta pitäisi saada riittävästi supistusastetta. Haastepuolella epäilyttää miten saada pinnoitteen paksuus osumaan tavoitteeseen ja vieläpä satasen tarkkuudella samaksi joka kohdassa holkkia. Lisäksi kaulassa olisi mielestäni hyvä olla enemmän supistusastetta kuin hylsyn rungolla.
Yksi tapa jolla voisi koittaa tehdä kokosupparia olisi aloittaa kangesta ja sorvata pesäkalvaimella suppari noin 0.1mm alle tavoitemitan. Sitten aihion lämmitys sorvissa kaasuliekillä 150-400C ja kontrollointi pintalämpömittarilla. Kun aihio tavoitelämpötilassa niin koneistaa kalvaimella sen viimeisen kympin ja antaa jäähtyä. Lämpötilan valinnalla saa säädettyä hylsyn rungon supistusastetta. Jos onnistuu niin tuolla voi saada ainakin hylsyn rungon osalta sopivan kokosupparin. Samaa aikaa sopivan holkin kaulan tekeminen ei varmaan onnistu. Mutta kaulan voisi tehdä jälkikäteen niin että krymppää siihen holkin ja sisäsorvaa sen mittoihin. Pitäisi kokeilla käytännössä kuinka onnistuu.
Kalvaminen on hidas prosessi ja kalvain ehtii lämpeemään ja laajenemaan ennen kun pesä on kalvettu, kalvamisessa käytetään myös runsaasti öljyä ja tämä tekee omat haasteensa kovien lämpötilojen sekä pinnanlaadun osalta.
Serbiasta löytyy järkihintainen kalvainten valmistaja jolta voi halutessaan kysyä supistuskalvaimen hiomista, tai jos on olemassa ylmääräinen kulunut pesäkalvain niin siitä saa kotimaassa hiottua supistuskalvaimen.
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - tammikuu 09, 2023, 17:27
Kokosupparin hionnassa holkki laitetaan pakkaan kiinni ja pyörimään 1500-2000rpm. Paineilmapörrässä alkuun on kiinni karkeampi kivi millä hiotaan holkin sisäpinta lähelle mittoja, holkki irrotetaan välillä ja supistetaan hylsy jonka mittoja verrataan pesässä ammuttun hylsyyn. Yleensä käytän mittahylsyinä väljemmällä pesällä ammuttuja hylsyjä että saa supistuksen riittäväksi mutta ei liika. Kun aletaan olla alueella niin vaihdan hienomman kiven jonka kanssa hiotaan pesä lopullisiin mittoihin sekä muotoon. Lopuksi liuskekaralaikalla viimeistelu ja kumilaikalla viimeistely.
Pesän hionnan olen tehnyt käsivaralta sekä sorvin kääntökelkalla, molemmilla pääsee samaan lopputulokseen kun ymmärtää mitä on tekemässä eikä ala hosumaan. Kaulaa en hio käsivaralta koska siinä saa helposti kaulan kartioksi.
Lopputulos on juuri niin hyvä kun siihen käyttää aikaa ja vaivaa, koesupistuksia ei voi tehdä liikaa ja hylsystä mittaus mistä otetaan enemmän ja mikä kohta jätetään rauhaan. Nykyinen 223 kokosuppari ei käytännössä supista ammuttua hylsyä muualta kun kaulan osalta mutta väljässä pesässä ammutut hylsyt supistuu niin että ne pesittyy omaan aseeseen.
Luoditusholkkeja en ole aikoihin tehnyt mutta ne olen tehnyt kangesta alusta loppuun asti. Ensin ulkomuodon ja mahdollisen kierteen teko, sen jälkeen keskireiän poraus joka kalvaimella ajetaan luodin mittoihin. Lopuksi kalvetaan pesä ja tehdään luodin asetin.Tässäkin lopputulos on verrannollinen hosumisen määrään.
Kaikki tehdasholkit on karkaistuja ja niitä ei voi työstää muuten kun hiomalla, kalvainta tai sorvinterää niille on turha tarjota.
Pakko taas kerran todeta: Jäätävä tietotaito!
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - tammikuu 09, 2023, 20:11
Serbiasta löytyy järkihintainen kalvainten valmistaja jolta voi halutessaan kysyä supistuskalvaimen hiomista, tai jos on olemassa ylmääräinen kulunut pesäkalvain niin siitä saa kotimaassa hiottua supistuskalvaimen.
Onkohan noitten piippuaihioita kukaan kokeillut? Serbian vientimääräykset aiheuttaa kertakulun vuodeksi, oliko se nyt luokkaa 300 €. Mutta jos muutama innostuisi testaamaan, niin saattaisi saada aika edullisia piippuaihioita. Laadusta en juurikaan kommentteja löytänyt, kun joskus etsiskelin.
Jossain ollut keskustelua tästä luodin vipottamisesta luodintarkkuuteen ja muistin mukaan joku oli testannut eikuitenkaan ollut huomattavia eroja olisko ollu toisella foorumilla?
Pitääpä ottaa ohjelmaan niin pysyyy mielenkiinto harrastukseen. Kerran tein suppean 4+5lk testin tuolla 08:lla kun vertasin samaa latausta 2:lla eri kaula busningilla 100 metriin, oli selkeä ero tiukemmalla tuli melkein millilleen samanmoiset mutta paljo isommat.
Nuo pinnoitusmenetelmät aika hintavia, työhommissa tutustunut sivelypinnoitukseen, olis hyvä menetelmä varmaan tuohonkin mutta supistusholkin korjaamiseen arvokas. Tuttu teki mulle aikanaan noita supistus ja luodinasetusholkkeja, kun ei saanu ostettua niin piti teettää. Ei ollu halpoja silloinkaan vaikka kaverihommina sain, aikaa noihin meni paljon. Nykyään kaupalliset tuotteet jo laadukkaita, jos niitten tarkkuus ei riitä niin silloin joutuu maksaan. Pioneerityö on yleensä kallista ja aikaavievää. Ja kun siitä saatu tietotaito jalostuis eteenpäin.
Lainaus käyttäjältä: rum - tammikuu 09, 2023, 21:35
Jossain ollut keskustelua tästä luodin vipottamisesta luodintarkkuuteen ja muistin mukaan joku oli testannut eikuitenkaan ollut huomattavia eroja olisko ollu toisella foorumilla?
Riippuu aseen ja ampujan käynnistä onko vipotuksella vaikutusta vai ei. Jos ase käy 0.5-1moa yksittäisiä kasoja niin eipä siinä vipotukset paljoa näy. Kun aseen käynti alkaa olla 0.5moa tai alle 5x5lks/150m keskiarvokäynnillä niin pienetkin muutokset alkaa näkymään taululla, käytännössä tarkoittaa että 5lks peruskasat 100m pitää olla joka kerta 10mm tuntumassa.
Saanut aina aseiden mukana nuo asekohtaiset supistus ja luoditusholkit sepältä,joten noiden valmistamis tekniikasta juuri mitään tiedä,mutta yleissivistyksen vuoksi tulee noita luettua/katseltua:
www.accurateshooter.com/technical-articles/full-length-bushing-dies-and-die-conversions/
www.accurateshooter.com/technical-articles/reloading/inline-seating-dies-for-custom-chambers/
https://bulletin.accurateshooter.com/2017/08/how-to-reload-with-hand-dies-and-arbor-press/
www.youtube.com/watch?v=rsAXDOwlR14
Timppa
Lainaus käyttäjältä: rum - tammikuu 09, 2023, 21:35
Jossain ollut keskustelua tästä luodin vipottamisesta luodintarkkuuteen ja muistin mukaan joku oli testannut eikuitenkaan ollut huomattavia eroja olisko ollu toisella foorumilla?
Pitääpä ottaa ohjelmaan niin pysyyy mielenkiinto harrastukseen. Kerran tein suppean 4+5lk testin tuolla 08:lla kun vertasin samaa latausta 2:lla eri kaula busningilla 100 metriin, oli selkeä ero tiukemmalla tuli melkein millilleen samanmoiset mutta paljo isommat.
Omien havaintojen mukaan, liian tiukalla bushingilla supattuihin hylsyihin ei tahdo saada luotia suoraan. Vois suurempi hajonta johtua juuri siitä. Toki voi myös vaikuttaa lähtönopeuksiin.
mietin myös semmosta jos tekis kahesta osasta sorvaamalla runko - kaulan liitoskohta nuihin ulkokierre ja sitten palikka jossa ulko sisä kierre(bushinkiholkkia aattelin) en muuten mutta villikissakaliperiin
tuossa mielenkiintonen puristin ja muuta
https://www.youtube.com/watch?v=QMGe8XZmD4c
https://www.youtube.com/watch?v=XlE9AocBAME
https://www.youtube.com/watch?v=GRJZPSew4DA
https://www.youtube.com/watch?v=Er9kTAd07CA
https://www.youtube.com/watch?v=vjbeH6rA3E0
https://www.youtube.com/watch?v=3PQcMBy0HwU
https://www.youtube.com/watch?v=P17XVklukm4
ps miten "tarkkoja" keskitettyjä puristimet ovat (omista yhestä kalvaa epäilys ollu kylläkin "purkuholkilla" niin luoti ottaa aina toiseen laitaan)
Ensimmäinen oikaisulaite joka vaikuttaa toimivalta, teknisesti hieno ja työläs valmistaa. Patruuna kiinnitetään kaulasta joten edellytyksenä on että kaulat on sorvattu. Mittausten ja tämän laitteen perusteella vipotuksen alkulähde on kaulan ja hartian alueella. https://www.youtube.com/watch?v=gRy87zEzA3w
Ekan viestin Hornadystä löysin lisää juttua ja ihan toimivalta se vaikutti kun käyttäjänä on jälleenlataaja eikä markkinointihenkilö räpläämässä laitetta. En nyt löytänyt sitä videota uudestaan, linkkaan jos löytyy.
Kasa äijät varmaan tietäs noista vipotuksista :D kannattas niiltä kysyä he on varmaan käyvillä aseilla kokeillu?
Varmasti vipotukseen vaikuttaa holkit, puristin, hylsynpidin ja tietysti luoti ja hylsy. Kaikki pitäisi saada samankeskeiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - tammikuu 11, 2023, 20:35
Ensimmäinen oikaisulaite joka vaikuttaa toimivalta, teknisesti hieno ja työläs valmistaa. Patruuna kiinnitetään kaulasta joten edellytyksenä on että kaulat on sorvattu. Mittausten ja tämän laitteen perusteella vipotuksen alkulähde on kaulan ja hartian alueella. https://www.youtube.com/watch?v=gRy87zEzA3w
Ekan viestin Hornadystä löysin lisää juttua ja ihan toimivalta se vaikutti kun käyttäjänä on jälleenlataaja eikä markkinointihenkilö räpläämässä laitetta. En nyt löytänyt sitä videota uudestaan, linkkaan jos löytyy.
Itse lataan panokset niin että jätän 1/3 - 1/2 kaulasta supistamatta ja kokosupistan hylsyn rungon muutaman satkun ammuttua hylsyä pienemmäksi. Samalla pumppaan hartiaa muutaman satkun alas. Ideana, jonka olen joltain fiksummalta kopioinut, on että kaulan supistamaton osa keskittää luodin pesään nähden. Kuinka hyvin tämä käytännössä toimii ja miten sisäballistiikan dynamiikka käyttäytyy luodin liikkeellähtövaiheessa jos hylsyn runko-osa ei ole keskellä pesää, vaikea sanoa. Mutta pääpointti on että jos patruunat ovat tällaisia niin patruunan suoruus kannattaisi mielestäni oheisesta videosta poiketen mitata niin että kiinnitys kaulan supistamattomasta osasta ja mittaus luodista.
Teen kutakuinkin samoin kuin mitä Mysterman kirjoitti.ERITYISESTI väljäkaulaisilla pesillä,mutta myös ahdaskaulaisilla.
Kun saan selville millaisesta vapaahypystä/ rihlakosketuksesta ase/pesä pitää,niin teen tuon supistuskohdan (olakkeen) niin tarkasti luodin takaosan laakeripinnan päättymis kohtaan kuin osaan.
En tiedä onko tuo minun ylivilkkaan mielikuvituksen tuomaa,mutta se on juuttunut käyttöön ja kyselinkin joskus olenko yksin tuon tyylin käytössä.
Timppa
Lainaus käyttäjältä: Long Range - tammikuu 12, 2023, 16:45
Teen kutakuinkin samoin kuin mitä Mysterman kirjoitti.ERITYISESTI väljäkaulaisilla pesillä,mutta myös ahdaskaulaisilla.
Kun saan selville millaisesta vapaahypystä/ rihlakosketuksesta ase/pesä pitää,niin teen tuon supistuskohdan (olakkeen) niin tarkasti luodin takaosan laakeripinnan päättymis kohtaan kuin osaan.
En tiedä onko tuo minun ylivilkkaan mielikuvituksen tuomaa,mutta se on juuttunut käyttöön ja kyselinkin joskus olenko yksin tuon tyylin käytössä.
Timppa
On muitakin. Tapa on itsellä käytössä. Liitän tähän yhden videon missä asiaa lyhyesti käsittelen. kohta 9.45 https://www.youtube.com/watch?v=ogScHu2F7Q0
Tuossa on se Hornadyn video josta mainitsin: https://www.youtube.com/watch?v=SX6phO9Q7ao
Premierin oikaisin, astalon korvaisin ruuvilla: https://www.youtube.com/watch?v=LMOx9nBBJzY
Nyt kun on nähnyt useiden oikomislaitteiden toimivuuksia niin ei tuo Hornady niin huono ole mitä alkuun vaikutti. Jos alan tekemään niin samaan runkoon saisi mittauksen/oikasun, trimmerin ja hylsysorvin. Sama runko ja osia vaihtaen saa tarpeeseen sopivan työkalun, tästä olisi etua koska säilytystilojen määrä ja koko on rajaava tekijä kamppeiden määrään ja kokoon. Pitää vielä pyöritellä mielessä rungon mallia että saa vehkeet siinä toimimaan.
Itse lataan panokset niin että jätän 1/3 - 1/2 kaulasta supistamatta ja kokosupistan hylsyn rungon muutaman satkun ammuttua hylsyä pienemmäksi. Samalla pumppaan hartiaa muutaman satkun alas. Ideana, jonka olen joltain fiksummalta kopioinut, on että kaulan supistamaton osa keskittää luodin pesään nähden. Kuinka hyvin tämä käytännössä toimii ja miten sisäballistiikan dynamiikka käyttäytyy luodin liikkeellähtövaiheessa jos hylsyn runko-osa ei ole keskellä pesää, vaikea sanoa. Mutta pääpointti on että jos patruunat ovat tällaisia niin patruunan suoruus kannattaisi mielestäni oheisesta videosta poiketen mitata niin että kiinnitys kaulan supistamattomasta osasta ja mittaus luodista.
[/quote]
Tämähän ei kokosupistus holkilla onnistu, eli body-holkkilla ensin ja sitten shoulder-bump holkkia kehiin ? Laittaisitteko minkä valmistajan holkkeja käytätte ja ennenkaikkea mistä olette hankkineet. Brownells on tiedossa.
Onnistuu bushing kokosupistusholkeilla, joita toki parjattiin edellä siitä että niillä ei saisi niin suoria panoksia kuin kiinteäkaulaisilla holkeilla. Bushingilla on välys joka mahdollisesti heikentää keskeisyyttä. Riippuu holkeista mutta tuo välys ei varmaan ole kuitenkaan paria satkua enempää joten kovin isosta asiasta ei liene kysymys. Mikä sitten kenellekin on riittävä. Jos tuo on ainoa epäkeskeisyyden lähde niin aika suoria patruunoita tulee.
Itsellä on pääosin reddingin full sizing bushing holkkeja ja forsterin full sizing micro meter bushing holkkeja. Forster bushing bump neck sizing holkki on varteenotettava valinta tehdaspesään. Vaikka se ei ole tarkoitettu supistamaan hylsyn runkoa (kaulasupistusholkki), saattaa se väljässä pesässä toimia muutaman satkun kokosupparina. Tästä ei toki ole takeita koska riippuu oman aseen mitoista.
EDIT: Kun ajattelen bushing holkkien epäkeskeisyyttä niin on vielä sellainen mahdollisuus että CNC-koneistuksessa bushingin poteron koneistus vaatii aihion ylimääräisen kiinnityksen vaihdon joka ei ole tarpeen kiinteäkaulaisilla holkeilla. Kiinnityksen vaihto on aina mahdollinen epäkeskeisyyden lähde ja toleransseja heikentävä tekijä. Mutta vaikea sanoa kun en tiedä millainen noiden holkkien koneistusrutiini on.
Hyödyttäisikö ollenkaan supistaa FL-bushing holkilla ensin hylsyt ILMAN bushingia ja vasta kun on supistunut erän hylsyjä niin supistaa samalla holkilla uudestaan, mutta bushingin kanssa?
FL Bushing-holkilla supistaessa hylsyn kaulaosa supistuu ensimmäisenä ja vasta kammetuksen loppuvaiheessa supistuu hartia ja runko-osa. Voiko tuo kaulaosa asettua vinoon bushingin sivuttaisvälyksen vuoksi ja tehdä sitten luodinasetukseen keskeisyysvaihtelua?
Lainaus käyttäjältä: mysteryman - tammikuu 13, 2023, 18:12
Onnistuu bushing kokosupistusholkeilla, joita toki parjattiin edellä siitä että niillä ei saisi niin suoria panoksia kuin kiinteäkaulaisilla holkeilla. Bushingilla on välys joka mahdollisesti heikentää keskeisyyttä. Riippuu holkeista mutta tuo välys ei varmaan ole kuitenkaan paria satkua enempää joten kovin isosta asiasta ei liene kysymys. Mikä sitten kenellekin on riittävä. Jos tuo on ainoa epäkeskeisyyden lähde niin aika suoria patruunoita tulee.
Itsellä on pääosin reddingin full sizing bushing holkkeja ja forsterin full sizing micro meter bushing holkkeja. Forster bushing bump neck sizing holkki on varteenotettava valinta tehdaspesään. Vaikka se ei ole tarkoitettu supistamaan hylsyn runkoa (kaulasupistusholkki), saattaa se väljässä pesässä toimia muutaman satkun kokosupparina. Tästä ei toki ole takeita koska riippuu oman aseen mitoista.
EDIT: Kun ajattelen bushing holkkien epäkeskeisyyttä niin on vielä sellainen mahdollisuus että CNC-koneistuksessa bushingin poteron koneistus vaatii aihion ylimääräisen kiinnityksen vaihdon joka ei ole tarpeen kiinteäkaulaisilla holkeilla. Kiinnityksen vaihto on aina mahdollinen epäkeskeisyyden lähde ja toleransseja heikentävä tekijä. Mutta vaikea sanoa kun en tiedä millainen noiden holkkien koneistusrutiini on.
Riippuu ja roikkuu aika paljon koneesta ja kuinka hyvin pääkara ja vastakara on säädetty joko ohjelmallisesti (paremmat koneet) tai mekaanisesti kohdilleen (karvalakkikoneet). Jos tehdään paremmilla koneilla niin on satikan sisälla kohdillaan. Toki halvemmillakin saadaan kohdilleen, mutta vaatii enemmän jumppaamista.
Edit: toki 2-karaisen sorvin jossa on useampi revolveri tai b-akseli tai jyrsinkara geometrinen suoruus vaatii hieman muutakin. Jos b-akselisen monitoimisorvin kolaroi, niin geometrian kohdilleen saamiseen menee äkkiä viikko
Lainaus käyttäjältä: Perkolaattori - tammikuu 13, 2023, 19:34
Hyödyttäisikö ollenkaan supistaa FL-bushing holkilla ensin hylsyt ILMAN bushingia ja vasta kun on supistunut erän hylsyjä niin supistaa samalla holkilla uudestaan, mutta bushingin kanssa?
FL Bushing-holkilla supistaessa hylsyn kaulaosa supistuu ensimmäisenä ja vasta kammetuksen loppuvaiheessa supistuu hartia ja runko-osa. Voiko tuo kaulaosa asettua vinoon bushingin sivuttaisvälyksen vuoksi ja tehdä sitten luodinasetukseen keskeisyysvaihtelua?
Tuleeko suorempikylkisistä hylsyistä paremmin keskeisiä kuin kartiomaisemmista, kun suorat kyljet keskittävät hylsyn holkkiin jo ennen kuin hylsy on kokonaan pohjassa?
jossain oli että luotia asetettaessa varovasti pikkusen ja kampi takasin ja hylsyä pyöräytetään 180 astetta ja sitten uudestaan loput
Tuossa joitakin kuvia "Concentricity gauge" vermeistä.DIY henkilöille virikettä.
Timppa
Elrilaisia mittausvälineitä on katsottu ja usein tulee mieleen vanha sanonta, turha monimutkaisuus on teknistä tietämättömyyttä, eikä kuvissa ole vielä niitä star trekistä pomittuja mittalaitteita. Ekan kuvan Wilsonin laite on hyvä esimerkki ettei laitteen tarvitse olla monimutkainen himmeli.
tuossa omaa kokeilua nuiden videoiden pohjalta (ei mitään tietysti todista nuin pieni kokeilu;)
viistetty VLD r-r. ei kuivavoideltu
https://aijaa.com/VnRjG2
viistetty VLD ja kuiva voideltu (kolme ensimmäistä näky vain yks reikä ei pokka pitäny:)
https://aijaa.com/zeGbKm
ei viistetty mutta kuivavoideltu (taulu vaneria vasten paine löi repaleiseksi reiän ois pahvi pitäny alla olla:(
https://aijaa.com/ZjQ3I4
hylsyt. vanhoja tehaspaukkuja. ammunnan jäleltä vain kaula osasupattu (3mm jätetty vajaksi) ja harjattu(eipä ennen ole tullut harjattua pitää vielä tuota osasuppausta ja luodin asetuskohtaa täsmätä siten miten täällä ohjeistettu ja kaulojen sorvaus auttas varmaan kans) viistetty reunasta reunaan.
ps ehkä lyhyellä matkalla tuo viistäminen heikentää osuntaa(aikonaan pohdin ku viistin/hylsy keikkuu viistettäessä tuommosta nyt saiski;) https://kmshooting.com/product/case-neck-chamfer-tools/ pitänee hommata:) käytössä ollu rcbs missä trimmaus viistin samassa kun isompia satseja tekee)
nii 5 patia per taulu
vielä tuommosella voitelu
https://www.redding-reloading.com/online-catalog/162-imperial-dry-neck-lube-convenience-pak
Viisteestä ja hylsynsuun suoruudesta taisin jossain mainita, jos jompikumpi on epäkeskeinen niin luodin suoraan ohjautuminen ei ole varmaa. Näitä pohdittiin aikoinaan edesmenneen koneistajakaverin kanssa ja silloin jo päädyttiin että trimmaus ja viiste pitää saada tehtyä pyörivällä hylsyllä ja terä pysyy paikallaan, aivan kuten oikeassa sorvaamisessa missä työstettävä kappale pyörii ja sitä lastutaan terällä.
Sitten radalle tulee jamppa jatsarit jalassa, verkkatakki päällä ja kaivaa pyssista elämää nähneen 6.5x55:en. Kaivaa pussin pohjalta jotain tehdaspaukkua mitä on joskus halvalla saanut ja tuikkaa kolikon kokoisen 5lks kasan repputuelta 150 metriin, pistää aseen pussiin ja mutisee samalla jotain kun saapastelee takaisin hiaseen ja poistuu paikalta. Tämä on koettu ja siinä vaiheessa alkaa miettimään kaiken tarpeettoman mutta hyödyttömän nysväämisen tarpeellisuutta...
Päädyin tekemään tänään tuollaisen hätäsesti tehdyn kokeen. Tulostin pari kannaketta hylsylle, johon painoin molempiin 6,5 mm laakerin kuulat. Kuulat ei siis pyöri, vaan on liukupintana. Sitten yksi palikka toppariksi. En vielä tulostanut kellolle jalkaa, vaan kokeilin vaan viereen asennetulla magneettijalalla. Kuitenkin jo tuon perusteella voisi sanoa, että ihan toimiva laite tuosta tulee, kun vaan saa kellon vielä kiinni tuohon samaan profiiliin. Sorvaamaton 6,5 Creedmoor hylsy ja Lapuan 9,3 g FMJBT, heittää tavallisilla holkeilla luoditettuna melkein kympin. 6 PPC heitti pari satasta. Laite sopii siis mittaamiseen, mutta ei oikomiseen.
Tuosta hylsyn rungosta tuli mieleen että pullistuuko se tasasesti ympäri hylsyn??
Yksinkertaisuus on kaunista. Oman tein joskus 30 vuotta sitten niistä aineista mitä sattui sen aikaisesta tallista löytymään aika primitiivisillä välineillä ja hyvin on toiminut. Omaan laitoin pienet laakerit enkä ole niihin tyytyväinen, vähänkään jos menee roskaa laakeriin niin viisari värisee. Kuulat on helppo ja hyvä vaihtoehto, samoin pinet HSS kartiot.
Ammuttu hylsy on mittausten perusteella ollut pyöreitä, heitot on marginaalisia eikä niillä ole merkitystä kaulan tai luodituksen epäkeskeisyyden kanssa.
https://youtu.be/6m8Y6ZmSBiU
Siinä ihan hyvä video 1000 jaardin testatuista paukuista joissa pahin vipotus näkyy videollakin ihan selvästi.
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - helmikuu 17, 2023, 23:29
https://youtu.be/6m8Y6ZmSBiU
Siinä ihan hyvä video 1000 jaardin testatuista paukuista joissa pahin vipotus näkyy videollakin ihan selvästi.
Hyvin todennäköisesti luodit ovat suoristuneet pesityksessä. Kilpahemmo lataa patruunansa todennäköisesti lähes rihlakosketukseen. Niinpä, todellinen vipotuksen vaikutus ei tällä testillä selviä. Olisikin ollut mielenkiintoista, jos herra olisi pesittänyt patruunat ampumaradalla ja mitannut uudelleen jäljelle jääneen vipotuksen.
Olikohan tuossa nyt 0,013" ja 0,040" vipotusta. Eli 1mm pahimmillaan ja neljännesmilli. Freebore osuuden halkaisija taitaa olla tuossa aseessa noin 0,001" eli luokkaa 0,025mm. Luoti .284".
Freebore halkaisija .285". Eli jos mitataan vipotusta luodin laakeripinnasta ehkä noin 10mm hylsyn kaulan edestä. Sama kohta mistä patruunapesä kampeaa luotia niin jos hylsymessinki olisi täydellisen pehmeää olisi vipotus 10mm hylsyn suusta noin 0,001". Muistelen näistä testeistä, että vipotuksella on suurempi vaikutus tehdasaseen käyntiin kuin custom pesitetyssä aseessa.
Lainaus käyttäjältä: jpniemi - helmikuu 18, 2023, 10:15
Kilpahemmo lataa patruunansa todennäköisesti lähes rihlakosketukseen.
Joku lataa, joku ei. Jenkeissä on saatu esim. 6 ja 6.5mm ja 338lm parempaa käyntiä pitkällä yli 1,5mm hypyllä. Eikä ylimeno pakene läheskään siihen tahtiin kuin kiinni/lähellä rihlaa. Itsellä samat tulokset 6.5PRC kanssa.
Eiköhän kuitenkin pointti näissäkin ole se, että runoutti ei vaikuta läheskään niin paljoa kuin moni luulee, ja aika, energia ja resurssit voi kohdentaa muihin osa-alueisiin joilla on enemmän merkitystä.
Kuitenkin jos on laadukkaat latausvehkeet, holkit ja komponentit niin kyllä sillä riittävän suoraa paukkua tulee.
Mutta vaikuttaa silti jotain. Jos löytyy mittalaitteet tämän tarkistamiseen ja oikaisuun, niin jälleen yksi asia vähemmän mitä tarvitsee miettiä/arpoa. Näin omassa ajatusmaailmassa.
Monesti kun erinäisiä foorumeja seuraa tai katsoo videoita aiheesta tuntuu että ne jotka fiksoituu runouttiin eniten on latauksen perusasiat pielessä, kuten ladataan ties mihinkä hylsyyn, trimmaillaan sillon ku huvittaa, hehkut sillo ku huvittaa, latauspituudet ei haettu kunnolla jne. Vähän sama kun pohtis oisko halvempaa ajella 95 bensalla 98 sijaan sillä välin ku ajaa kierrokset jatkuvasti 4 tonnissa. Omasta mielestä runout on koko prosessin ihan viimeisin muuttuja eliminoitavaksi, kun kaikki muu on niin täydellistä kuin voi olla.
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - helmikuu 18, 2023, 22:22
Monesti kun erinäisiä foorumeja seuraa tai katsoo videoita aiheesta tuntuu että ne jotka fiksoituu runouttiin eniten on latauksen perusasiat pielessä, kuten ladataan ties mihinkä hylsyyn, trimmaillaan sillon ku huvittaa, hehkut sillo ku huvittaa, latauspituudet ei haettu kunnolla jne. Vähän sama kun pohtis oisko halvempaa ajella 95 bensalla 98 sijaan sillä välin ku ajaa kierrokset jatkuvasti 4 tonnissa. Omasta mielestä runout on koko prosessin ihan viimeisin muuttuja eliminoitavaksi, kun kaikki muu on niin täydellistä kuin voi olla.
+1👍
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - helmikuu 18, 2023, 18:51
Kuitenkin jos on laadukkaat latausvehkeet, holkit ja komponentit niin kyllä sillä riittävän suoraa paukkua tulee.
Henkilökohtaisesti en ole koskaan runnouttia mitannut. Tässä metsienmiehen lainauksessa on juurikin syy, miksen!
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - helmikuu 18, 2023, 22:22
Monesti kun erinäisiä foorumeja seuraa tai katsoo videoita aiheesta tuntuu että ne jotka fiksoituu runouttiin eniten on latauksen perusasiat pielessä, kuten ladataan ties mihinkä hylsyyn, trimmaillaan sillon ku huvittaa, hehkut sillo ku huvittaa, latauspituudet ei haettu kunnolla jne. Vähän sama kun pohtis oisko halvempaa ajella 95 bensalla 98 sijaan sillä välin ku ajaa kierrokset jatkuvasti 4 tonnissa. Omasta mielestä runout on koko prosessin ihan viimeisin muuttuja eliminoitavaksi, kun kaikki muu on niin täydellistä kuin voi olla.
Yksittäinen tekijä hukkuu taustakohinaan mutta kun niitä yksittäisiä tekijöitä on eliminoitu riittävän monta niin se alkaa näkymään taululla. Kunnes...
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - tammikuu 15, 2023, 14:33... radalle tulee jamppa jatsarit jalassa, verkkatakki päällä ja kaivaa pyssista elämää nähneen 6.5x55:en. Kaivaa pussin pohjalta jotain tehdaspaukkua mitä on joskus halvalla saanut ja tuikkaa kolikon kokoisen 5lks kasan repputuelta 150 metriin, pistää aseen pussiin ja mutisee samalla jotain kun saapastelee takaisin hiaseen ja poistuu paikalta. Tämä on koettu ja siinä vaiheessa alkaa miettimään kaiken tarpeettoman mutta hyödyttömän nysväämisen tarpeellisuutta...
Onneksi tämä on vaan harastus ja siihen voi käyttää aikaa juuri niin paljon kun haluaa. Joskus vaikutukset on korvien välissä ja se riittää kun on huono päivä, voi luottaa siihen että kaikki tarvittava on tehty jälleenlatauksen osalta ja se voi joskus tuoda sen puuttuvan pisteen, millin tai osuman. Kun kaikki voitava on tehty niin syyllisen löytää helposti eikä tarvitse myöhemmin jossitella.
Niin, en minäkään koskaan aiemmin mittaillut noita, kunnes hommasin siihen laitteen kun tuli sopivasti tyrkylle. Sen jälkeen olen sitten tehnyt hieman testiä tuon asian tiimoilta.
Kummasti vaan, liian usein ollakseen sattumaa, kerta toisensa jälkeen ne patruunat joissa luoti viipottaa vähiten, tuntuvat antavan parhainta käyntiä, niin kuin jo aiemmassa viestissä mainitsin. Otanta on pientä, mutta alan kyllä kohta uskoa, että ei ole kuitenkaan aivan merkityksetön tai vain psykologinen asia, vaikka ei nyt ihan ensimmäisenä jälleenlataamisessa tärkeysjärjestyksessä tulekaan.
Kun on vermeet mittaukseen, miksei sitä tekisi, on todella pieni vaiva. Vielä kun saa jossain vaiheessa laitteen suoristukseen, vaikka ehkä mallia Koheltaja😉, niin taas olisi yksi miinus merkkinen asia vähemmän mietittävänä.
Edit: Sitä paitsi kasa puolelta hevosmiesten tietotoimisto kertoo vähän samansuuntaisista tuloksista...
Kun aseessa on kisapesä ja holkit ovat match-laatua ellei peräti saman aseen pesälle valmistettuja, niin kovin kieroja patruunoita on vaikea edes saada prosessista ulos.
Tehdaspesä, sekalaiset hylsyt, holkit joissa luodin asetinholkki ei ole kelluva ja jonka muotoilu on käytetylle luodille epäsopiva, niin sitten niitä "banaaneja" todennäköisesti alkaa esiintymään vähän runsaammin.
Mainittakoon nyt vielä, että käytän vain Forsterin ja Reddingin match holkkeja ja Lapuan hylsyjä, eikä tule muutoinkaan oiottua missään työvaiheissa. Silti lopputuloksena heitot omassa prosessissa ovat parin satkun —maksimissaan kympin luokkaa.
Samaa luokkaa mulla kans, joskus menee 2-3 satkun sisään. Sakon vasarajutuilla on menny samaan, oletteko kokeillu tehaspateilla? Norma matcia näistä paremmista ja monta muutaki kokeillu kymmeniä varmaan niin melkosia heittoja niistä löytyy.
5-6-7Luvun D-46:t Tehas patit on pyöriteltyä + uuemmat tarkkuus patit niin ei omia tarvi häveta 20v. tuo Mittahärveli ollu mutta eipä tuota enää juuri tuu käytettyä, kun ei oo kasoihin vaikutanu omanlaista uskomusta niinku moni muukin.
Sama tilanne, Redding Match holkit käytössä, hylsyt 223 GGG samaa erää ja omassa pesässä ammuttu. Runout muutamia satkuja ja joskus kympin luokkaa mutta ei enempää. Jos joku alkaa syyttää GGG hylsyjä niin ei ne Lapua Matchit sen kummoisempia ole muuten kun että sisätilavuus on pienempi.
Aika hauska että heti luullaan, että perusasiat on perseellään ja hylsyt roskiksesta poimittuja. Ei osata hehkuttaa, väärät holkit, paskat prässit jne. Kyllä sitä runouttia tulee vaikka kaikki on tehty oikein ja hyvillä välineillä. Olen siinä käsityksessä että monet ei ole runouttia koskaan mitanneet eikä todenneet sen vaikutusta taululla ja siitä huolimatta sanotaan sen olevan huuhaata.
En ala sen enempää tästä kinaamaan koska runout on olemassa ja kun muut asiat on kohdallaan niin isompi runout näkyy myös taululla, tämä on testattu useaan kertaan muidenkin kun mun toimesta.
En kyseisellä huomiolla nimenomaisesti viitannut tässä ketjussa kenenkään, lähinnä se menee rapakon taakse. Enimmäkseen toin asiaa esille uusille laataajille jotka tätä ketjua lukee, että runoutin mittalaitteet yms kannattaa jättää prioriteettilistalla viimeiseksi.
Kiitos täsmennyksestä, verenpaineet laski normi lukemiin eikä otsasuonta tykytä...
Se kun usein unohtuu että näitä juttuja seuraa myös aloittelevat lataajat jotka poimii asian sieltä ja toisen täältä, oppi isänä on joku punaniska jonka ymmärrys jälleenlataamisesta on kyseenalaisella tasolla ja kaikki on aina mahtavasti.
Onhan noissa latausholkeissa eroja varsinkin luoditusholkissa, Reddingit Matc yhet on ja Forstereita BR-Micro vieläki 3 kpl ja pari tullu hävitettyäki pyssyjen mennessä.
Välillä on runoitit ollu Lee:lä samaa luokkaa mitä näillä Forstereilla mutta pienellä otannalla en tiiä mistä johtuu, yhet CH:n 0,270:n luotiholkit on joihin tipahtaa 0.30c luoti.
Forstereihin ei sovi 7,85 kuula että aika tiukkoja ovat.
Busningeilla tein kerran pienen testin 100M toinen satsi oli 0.366 ja 0.334 2kpl molempia, niin huomattavasti isommat kasat tuli tiukemmalla holkilla, toinen pari tais olla millilleen sama. Tämä on kans niitä juttuja jotka ei selviä muutako ite testaamalla ja pitemmällä sarjalla ei lukemalla jenkki foorumeita?
tuota tarkotin ja pallomaista laajenninta
https://bulletin.accurateshooter.com/2023/02/reloading-tip-o-rings-can-help-reduce-run-out-when-sizing/
ps onko muuten hylsyn kannat aina tip top
lisäksi
https://bulletin.accurateshooter.com/2023/02/reduce-run-out-try-rotating-your-cases-during-bullet-seating/
https://bulletin.accurateshooter.com/2023/02/scratches-on-bullet-jackets-affect-bc-and-long-range-accuracy/
Lainaus käyttäjältä: rum - helmikuu 22, 2023, 21:28
Onhan noissa latausholkeissa eroja varsinkin luoditusholkissa, Reddingit Matc yhet on ja Forstereita BR-Micro vieläki 3 kpl ja pari tullu hävitettyäki pyssyjen mennessä.
Välillä on runoitit ollu Lee:lä samaa luokkaa mitä näillä Forstereilla mutta pienellä otannalla en tiiä mistä johtuu, yhet CH:n 0,270:n luotiholkit on joihin tipahtaa 0.30c luoti.
Forstereihin ei sovi 7,85 kuula että aika tiukkoja ovat.
Busningeilla tein kerran pienen testin 100M toinen satsi oli 0.366 ja 0.334 2kpl molempia, niin huomattavasti isommat kasat tuli tiukemmalla holkilla, toinen pari tais olla millilleen sama. Tämä on kans niitä juttuja jotka ei selviä muutako ite testaamalla ja pitemmällä sarjalla ei lukemalla jenkki foorumeita?
Leen supistusholkeilla saa hyvinkin suoria hylsyjä verrattuna muihin valmistajiin tai yhtä hyviä. Näin ovat todenneet useat testaajat.
Short Action Customs:in testeissä kalliilla luoditusholkilla ei saatu oiottua vinoon supistettuja hylsyä. Supistetaan hylsyt suoraan, jos halutaan suoria patruunoita.
Bushingien kokoa muuttamalla kasojen koko muuttuu. Näin on aikoinaan todettu Accurate shooterin sivuilla.
Reddingin S-bushingeilla tulee helposti hiukan vinoja hylsynkauloja. Tiukemmalla bushingilla voi siksi tulla vielä vinompia, koska voimat ovat suurempia ja bushingi voi liikkua enemmän.
Toinen selitys kasojen kokoerolle lienee vastaava kuin luodinasetus syvyyden muuttamisella.