Tulin katsoneeksi Gavin Tooben videon, jossa hän testaa samanlaista ruutiannostelijaa, jota olen mahdollisesti hankkimassa.
https://youtu.be/da5S6plQhYo?t=748
Toistettuja annosteluja oli vain 10 per ruutilaatu, joten kovin tarkkaa kuvaa vaihtelusta tuosta ei vielä saa. Ehkä siitä kuitenkin saa kuvan ilmiön suuruusluokasta. Kahdella ruutilaadulla havaittu annostelun keskihajonta oli 0.19gr ja yhdellä laadulla 0.05gr.
Jäin miettimään kuinka tuollainen hajonta ruudin määrässä voisi teoriassa näkyä lähtönopeudessa. Otin laskuharjoitukseen esimerkin Vihtavuoren manuaalista: Lapua Scenar 9g 6.5 Creedmoor ja N555 ruuti. Minimi- ja maksimilatauksista interpoloimalla 1gr lisäisi lähtönopeutta 15.8m/s. Jos ruutiannostelun keskihajonta olisi 0.19gr, saadaan lähtönopeuden keskihajonnaksi silloin 0.19 x 15.8 = 3 m/s. Normaalijakauman mukaan se tarkoittaisi, että 95% lähtönopeusvälin leveys olisi 11.8 m/s.
Jos ruutiannostelun keskihajonta olisi 0.05gr, niin vastaavat luvut olisivat hajonta = 0.8 m/s ja 95% välin leveys 3.1 m/s
Ainakin tuo 0.19gr hajonta annostelussa vaikuttaisi jo ehkä melko merkittävästikin lähtönopeushajontaan.
Onko tästä asiasta käytännön kokemuksia? Oletteko tutkineet omia ruutiannostelijoitanne?
Terve
Itsellä on Harrels joku vanhempi malli ja RCBS vihreä muovinen (jossa iso ja pieni annostelija)
Ruutiannostuksen tasaisuuteen kuvittelen seuraavat tekijät:
1) Katkaiseeko annostelija ruutijyvän tai jyviä sulkuvaiheessa. Eli pistääkö kahva hanttiin tai jopa pysähtyy.
-Jos kahva pysähtyy alasväännössä, niin annoksen heitto voi olla jopa 0.5gr toivotusta >>> Tuottaa siis noin 1gr annosikkunaa.
(1gr on 0.06479891g)
2) Onko kahvan vääntö nopeus ja täyttö + tyhjennys koputtelut samanlaisia joka kerta.
-Helposti heitto +/- 0.2gr >>> 0,4gr annosikkuna.
3) Minulle opetettu:
- 3-5 kierrätettävää annostelua alle ennen kuin hylsyyn
- Jos annostelija katkaisee jyvän, niin kierrätetään
- Annostelijan säiliö aina yli puolen välin täynnä ruutia
- Kahvaa väännetään hitaasti, kun ruutia annostellaan hylsyyn.
(Tällä haetaan että hylsyyn mahtuu enempi ruutia, ja sitä tehostetaan pitkällä pudotusputkella)
- Tarkista, että ruudin pinta hylsyissä on noin sama.
(Vaihteleva kahvan nopeus tuottaa erilaisen jyvien pakkautumisen eli eri ruutipinnan korkeuden hylsyssä)
>>> Tuolla rutiinilla annostelu näyttäisi pysyvän molemmilla annostelijoilla 0,2gr ikkunassa. Toki minäkään ole mitannut kuin 10-20 hylsyn eriä.
Siis niistä annosteluista jotka ovat läpäisseet edellä mainitun tarkastelurutiinin.
Harrels katkoo N133 ruutijyviä selkeästi harvemmin kuin RCBS.
-Harrels on pyhitetty 6mm PPCn ruokintaan.
-RCBS on harjoituspatruunoiden tekoon
-Dillonilla Bulkkia ja käsiaseiden ruokinta. Kiväärin pateja tekee tunnissa 150kpl ja helppoja lyhkäisiä kuten 38 ja 44mag sen 500-600kpl tunnissa.
Dillon 550 sen ruutiannostelijaa häiritsee pahimmillaan nallittimen takertelu, eri kovuiset hylsyt supistuksessa, jotka aiheuttavat kahvan liikkeeseen erilaisia nopeuksia, Ruudittimen ylösalaisen liikkeen takertelu >>> Eli ruudittimen "koputtelu" ja liikenopeus vaihtelevat melkoisesti lataus-setin aikana, vaan ei se näytä hirveästi vaikuttavat 300m ja lyhemmillä matkoilla kunhan ei yritä samaan reikään kaikkia luoteja ampua.
-Dillonin kanssa olen lyhkäsillä mitannut usein yli 0.5grain heittoja (Lataukset 3-9gr) ja kiväärillä yli 1grain eroja (Lataukset 20-30 ... 80gr).
Esa
Ns. Tarkemmat pitkän matkan patruunat väsään Lymanin sähköisellä Gen6 vaakalla. Vaan väitän senkin ruutiannostelu ikkunan olevan noin 0.2grain.
Lainaus käyttäjältä: esase - marraskuu 20, 2022, 23:52
Ns. Tarkemmat pitkän matkan patruunat väsään Lymanin sähköisellä Gen6 vaakalla. Vaan väitän senkin ruutiannostelu ikkunan olevan noin 0.2grain.
Lymanilla kuten kai muillakin sähköisillä annostelijoilla joskus lorahtaa hieman ylimääräistä mutta sen vaaka näyttää todellisen määrän. Eli joskus pitää hieman vähentää mutta noilla pääsee helposti siihen tarkkuuteen mihin niiden vaaka riittää. Lymanille ainakin ilmoitetaan 0,1 grainia.
Ainakin 308lla 11.3g scenar-l ja n150 saa rcbs annostelijasta ihan sellasta paukkua, jolla nakuttaa 0.5moa luokkaa 300m. Neulavaaka ja käsisirotin. Työlästä, mutta saa vähintään yhtä tarkkoja annoksia kuin automaattiannostelijoilla. Sillä menetelmällä ite tein kaikki kisapaukut kunnes kesällä laiskuutta hankin chargemaster linkin.
Mittasin elo-syyskuussa Labradarilla jollekin 5 lks oliko 2m/s rangen sisään (tai sitten min oli -1m/s ja max +2m/s=3m/s range). Itseladattuja, oli joko 7.62x53R tai .308W muistaakseni. En kysynyt oliko käsin punnitut.
Mutta ei ainakaan 15m/s haitariin (min-max) kannattane tyytyä? Vaikka kokemusta onkin vain valmiiden patruunoiden testauksesta. Lapuan tehdaslaakisarjat pysyi sen 7-10-12 m/s sisällä maksimihaitarista kun puhutaan, 800m/s perustasolla. Jopa GGG halpis .308 oli 15m/s.
Lainaus käyttäjältä: SMä - marraskuu 20, 2022, 21:54
Jos ruutiannostelun keskihajonta olisi 0.19gr, saadaan lähtönopeuden keskihajonnaksi silloin 0.19 x 15.8 = 3 m/s. Normaalijakauman mukaan se tarkoittaisi, että 95% lähtönopeusvälin leveys olisi 11.8 m/s.
Tätä esimerkkiä hieman jatkamalla voi ehkä miettiä, miten ruutiannostelun osuutta lähtönopeusvaihtelusta voisi haarukoida. Jos se on iso, voi miettiä, jaksaisiko sille tehdä mitään. Kuvitellaan, että ruutiannostelun hajonnaksi olisi arvioitu tuo 0.19gr, jolloin odotettu nopeushajonta olisi 3 m/s. Oletetaan sitten, että näin ladattuja patruunoita ammuttaisiin reilu määrä ja nopeuden hajonnaksi saataisiiin vaikkapa 5 m/s, eli 95% nopeuksista mahtuisi 19.6 m/s haarukkaan. Kuinka suuri osa nopeusvaihtelusta johtuu ruutiannostelusta, ja millaiseen nopeushajontaan voisi päästä, jos ruutiannostelun saisi kokonaan vakioitua?
Keskihajonnat eivät summaudu, mutta varianssit (SD^2) summautuvat. Kokonaisvarianssin kaava:
5^2 = 3^2 + x^2,
jossa x on muista tekijöistä kuin ruutiannostelusta johtuva nopeushajonta, joka helposti ratkeaa:
x = neliöjuuri(5^2-3^2) = 4 m/s
Varianssina ilmaistuna ruutiannostelusta johtuisi siis (3^2)/(5^2) = 36% lähtönopeuden vaihtelusta. Jos ruutiannostelun saisi vakioitua, voisi odottaa, että tässä tapauksessa nopeushajonta tippuisi 5m/s -> 4m/s
https://youtu.be/K4gCV8fLJ9U
Lähetetty minun BAH-L09 laitteesta Tapatalkilla
Siinä mielessä tulee annostelijaa verrattua joka kerta vaakaan vrt kun AINA otan satsin annostimesta ja siirrän vaakaan
www.karkkainen.com/verkkokauppa/hornady-deluxe-ruutimitta
Säädän annostimen antamaan hiukan alle ja sirottimella graini vaakan kuppiin täyttö.En ikinä lataa pelkän annostimen satseilla.
Satsit AINA käyvät siis myös vaakan kautta.
Tuon Hornadyn annostimen putki on melkos pitkä ja vaakassa hiukan näkyy kun ruudin pinta laskee putkessa.Ja myös ruudin tiiveys.Jos koputtelen jotakin pöydällä ja ruuti tiivistyy,annostin antaa painoa hiukan enemmän.
Ammun niin vähän chronoon,etten tuohon Vo keskusteluun pysty osallistumaan.Ja kun en lataa IKINÄ pelkän annostimen satseilla.
Rönsyilen taas ja laitan historian havinaa:
*Olin 14 vuotias vuonna 1973 ja isälläni Sakon vasaravehkeet 5,7:n paukkujen lataamiseen.Ruudin mittaamiseen oli katkaistu hylsy jolla "kouhaistiin" ruuti (N120 oliko silloin tuolla joku muu "koodi" tuolle,N21 ?),hylsyyn oli juotettu varsi.
Silloinen "annostelija".
Sain isäni innostumaan hankkimaan vaakan.Osti tuon kuvan mukaisen tasapaino vaakan joltakin kultasepältä.Pienin punnus oli 0,05 grammaa ja sitten mentiin latauksella 1,25 grammaa.
Kotiovesta n.50 metrin päässä oli ampumapaikka ja taulut aina valmiina 150 m:n päässä.
Kotilataukset tekivät hiukan parempaa käyntiä kuin tehdaspaukut ja siitä "rakkaus alkoi" ja kiinnostus kiväärin käyntiin innostutti niin paljon että v.1981 meni 6PPC hankittavaksi ja olihan se kova hyppy parempaan 5,7:sta.
Timppa
Ps.PTK:n "tiedostosta" löytyi tuollainen taulukko.Peltipurkissahan nuo Wanhat ruudit olivat ja taisipa joissakin lukea "Rikkihappo Oy"-:). Numerointi muuttui syyskuun 1. päivänä 1973.
Nykyinen numero Vanha numero
N110 N19
N120 N21
N130 N303
N140 N16
N160 N34
N310 N14
N320 N22
N330 N13
N335 N30
N340 N18
Lainaus käyttäjältä: Long Range - marraskuu 22, 2022, 07:06
Säädän annostimen antamaan hiukan alle ja sirottimella graini vaakan kuppiin täyttö.En ikinä lataa pelkän annostimen satseilla.
Satsit AINA käyvät siis myös vaakan kautta.
Vaakana on halpa kiinan (0,001 g) vaaka, jota on useaan kertaan tullut tarkastettua puomivaa'an kanssa, ja hämmästyttävän tarkasti se näyttää. Kun lataa sillä 0,005 g tarkkuudella, niin homma käy nopeasti, mutta ei tarvitse miettiä, johtuuko heitot ruudin määrästä, vai jostain muusta. Annostelijana on vanha Redding, joka laittaa aika reilusti lisää ruutia, jos sattuu katkaisemaan jyvän. Reukun lataukset sitten suoraan annostelijasta. Siinä nopeusvaihtelut häviää ampujan aiheuttamiin virheisiin.
Jostain kumman syystä PPC ei silti lyönyt läpi, muuta kuin kasa-ammunnassa. Sakollakin oli varminttia ja ohut piippusta mutta ei mitenkään haluttu kaliberi nykyään?
Hornadyn annostelijan suoran putken pohjalle kun laittaa prikan (pyöreä pahvilevy jossa vaikka 1,5 cm reikä), niin saa aika tasaisempaa määrää täysi vs. vajaa
Lainaus käyttäjältä: rum - marraskuu 22, 2022, 19:57
Jostain kumman syystä PPC ei silti lyönyt läpi, muuta kuin kasa-ammunnassa. Sakollakin oli varminttia ja ohut piippusta mutta ei mitenkään haluttu kaliberi nykyään?
Tuttu metsästää ppc:llä ja tänä syksynä 5 teeriä 150-450 m.
Tosiaan edesmennyt "asehullu" PTK auttoi minua saamaan ekan 6 PPC:n v.1981 eli 41+ vuotta sitten.
Aikas monet kaliiperit läpikäynyt latvalinnustuksessa ja 6 PPC.stä lausunut,että se on helppo kaliiperi ja "huolimattoman miehen kaliiperi".
Hiukan karrikoiden sanoen se on vaikea ladata käymättömäksi.
Kasa-ammunta suosion vuoksi tuskin mihinkään muuhun kaliiperiin on saatavilla niin paljon 65-71 grainin tarkkuusluoteja kuin 6 PPC:hen.Kun huomioi kasaluotien käsin valmistajat.
Esim. Berger Column on tehdasluodeista käsittämättömän hyvä käyntinen.
Pieni rekyyli ja kuitenkin > 1000 m/s lähtö ja ylivoimainen käynti <300 metrin matkoilta tekee 6 PPC.stä kyllä ykkös valinnan latvalinnustukseen.
Nytkin vasta oli 6 PPC kasakivääri myynnissä BR sivuilla (koottu parhaista saatavilla olevista komponenteista) hintaan 2500 eur.
Sattumoisin tiedän,että sillä aseella ammuttu paljon 5 mm kasoja 150 metriin.
Suosittelen!
Timppa
Kun katsoo miten 6.5 Creedmoor on saatu joka paikkaan niin uusi kaliperi vaati kaupallisesti menestyäkseen ainakin:
- kaliperi itsessään on hyvä
- nippu isoja patruunavalmistajia ottaa sen tuotantoon (esim Sako 9.3x66 ei menestystä koska sitä lataa vain yksi firma)
- nippu isoja asevalmistajia ottaa kaliperin tuotantoon (harvassa on firmat jotka ei valmistaisi 6.5 Cr-kiväärejä).
- onni: markkinoiden pitää innostua asiasta tai ei tapahdu mitään. Esim 6mm ARC ei ole menestynyt vaikka kuka tahansa voisi niitä valmistaa.
Noista kolme viimeisintä eivät koskaan totetuneet 6mm PPC USAn kanssa. Miksi niin kävi on hieman mysteeri. Patruunassa ei ole vikaa mutta suosittua siitä ei tullut. 6mm BR Normakin on tehdasaseissa yleisempi.
Johtuisiko ainakin osin siitä, että kaliiperin ideaan vähän kuuluu customina tehty ase, itseladatut patruunat, hylsyjen teko itse jne. joten ei olla nähty tehdasaseiden ja patruunoiden menekkiä niin suurena?
Käsittääkseni Lapuakaan ei tee 6mm PPC hylsyjä siksi, että ampujat kuitenkin tekevät hylsynsä Lapuan .220 Russianeista.
6mm PPC USA oli se kaupallinen versio jolla on niin CIP- kuin SAAMI-status. Ei auttanut.
No ei 264 Win Mag tai 6.5 Rem Mag lentäneet nekään aikanaan vaikka kaiken maailman 6.5 PRC:t ja 6.5 Weatherby RPM:t ovat nykyään taas kuuminta hottia.
Jos markkina ei innostu niin se on lopulta siinä.
Yksi vaaatimus menestyskonseptille voisi olla 12mm Mauser-hylsynkanta. Löytyy 6.5 Cr:stä, 6mm BR Normasta, 308 Winistä jne. Asevalmistajalle helpompi toteuttaa massatuotannossa kuin 7.62x39:n lukonkanta jonka sukuiset patruunat oikeastaan tarvitsisivat ison lukonpään lisäksi vielä erityisen lyhyen aktion ympärilleen.
Täytyy varmaan 3D tulostaa vastaava osa tuohon Reddingin ruudittimeen ja kokeilla, minkä verran vaikuttaa tarkkuuteen.
https://www.brunoshooters.com/mm5/merchant.mvc?Screen=PROD&Product_Code=13195
Itsellä on pian 40 vuotta ollut pahvista saksilla askarreltu välipohja ruudittimessa, reiät tein asiakirjarei´ittäjällä. Enkä tarvinnut 3D-tulostinta ;D
Minä taas tein alumiini reikälevystä ja porasin reiät vain isompaan halkaisijaan. Tämä on siis suora malli, mutta yhtäkaikki tasaa siis painetta.
Tuollainen löytyi printterin pöydältä. Täytyy tehdä vähän paremmalla ajalla testi tuon vaikutuksesta.
Hornan puomivaakalla kasapatit tullu aina tehtyä, eise vermeitten määrä /laatu tee latauksesta sen kummempaa.
Joskus käy ja useimmiten huonommin,
Lainaus käyttäjältä: HJu - marraskuu 23, 2022, 07:13
Kun katsoo miten 6.5 Creedmoor on saatu joka paikkaan niin uusi kaliperi vaati kaupallisesti menestyäkseen ainakin:
- kaliperi itsessään on hyvä
- nippu isoja patruunavalmistajia ottaa sen tuotantoon (esim Sako 9.3x66 ei menestystä koska sitä lataa vain yksi firma)
- nippu isoja asevalmistajia ottaa kaliperin tuotantoon (harvassa on firmat jotka ei valmistaisi 6.5 Cr-kiväärejä).
- onni: markkinoiden pitää innostua asiasta tai ei tapahdu mitään. Esim 6mm ARC ei ole menestynyt vaikka kuka tahansa voisi niitä valmistaa.
Noista kolme viimeisintä eivät koskaan totetuneet 6mm PPC USAn kanssa. Miksi niin kävi on hieman mysteeri. Patruunassa ei ole vikaa mutta suosittua siitä ei tullut. 6mm BR Normakin on tehdasaseissa yleisempi.
Eikös Federaalilla ole 370 Sako magnum?
Taitaa olla. Ei silti kovin yleinen patruuna ja aseetkin taitaa olla Sako only plus tietty aseseppäkustomit. Afrikassa saattaa olla lievästi suosittu siellä missä 9.3x62 on rajattu joistain metsästyslajeista ulos liian heikkotehoisena.
Lainaus käyttäjältä: rum - marraskuu 24, 2022, 20:42
Hornan puomivaakalla kasapatit tullu aina tehtyä, eise vermeitten määrä /laatu tee latauksesta sen kummempaa.
Joskus käy ja useimmiten huonommin,
Kyllä laadukkailla komponenteilla ja latausvälineillä väitteesi kääntyy päälaelleen: pääsääntöisesti käy hyvin, harvoin tulee sattumia