Lataan nykyisin kiväärin patruunat metsästykseen täyssupistuksella.Syy johtuu 80-luvulla tapahtuneesta jutusta 6PPC kiväärin kanssa.
Se antoi hyvää käyntiä vahvalla rihlakosketuksella ja kaulan osasupistuksella.Ajelin aamupimeällä jahtimaille ja sitten kävelin n.2 km kyttäyspaikalle.
Kutsuin teeriä suhauttelemalla ja eka teeri tuli yltömatkalle.Suljin lukon ja tähtäämään.Teeripä ei odottanutkaan vaan lähti.Avasin lukon ja vedin auki.Luoti ottikin ja jäi rihloihin kiinni ja ruudit levisi osin latausrampille.
Eipä ollut puhdistus puikkoa / keinoa saada luotia pois ylimenosta...
Naama rutussa kokosin kamppeet ja lähdin kotiin.Harmitti kun kelikin olisi ollut mitä mainioin.
Varsinaiseen asiaan.En tiedä olenko ihan yksin tämän kokemuksen/ajatteluni kanssa?
Tämä koskee erityisesti boat tail,veneperäisillä luodeilla lataamista jos/kun hifistelen radalle parasta käyntiä.Ja erityisesti jos on Niednerin periaatetta isomman kaulavälyksen omaava ase. (Ahdaskaulaisissakin myös).
Kun huomaan / löydän luodin asetuspituuden josta kivääri tykkää.Vapaahyppy rihloista.Teen hylsyn kaulaan osasupistuksen siihen kohtaan asti mihin tuo luodin "laakeripinta" yltää.
Osasupistus kyllä aina parantaa käyntiä varsinkin väljempi kaulaisissa kun supistamaton osa ohjaa/keskittää,mutta jostakin syystä tuon luodin laakeripinnan asettaminen just hylsyn kaulan "olakkeen" kohdalle ollut käyntiä ensisestään parantava juttu ja juuttunut käyttöön.
Olen yrittänyt kaivella kaikkitietävästä netistä,jos olisi jotain mainintaa moisesta,mutta suoranaista tuohon viittaavaa en ole löytänyt.
Tommosen kuvan löysin,mutta tuossa ei ole samasta asiasta kysymys.
Timppa
Pitää kokeilla tuota. Nykyään tuntuu olevan suuntauksena siirtyä kaulasupistuksesta kokosupistukseen, jotta hylsy on joka kerta samoissa mitoissa. Parhaimmillaan hehkutus joka latauskerralla, vaikka onkin työlästä. Consistency is key.
Kaikkitietävä netti... Olen huomannut, että netistä ei löydy läheskään kaikkea tietoa mitä kirjoista löytyy. Joko tietoa ei ole netissä tai sitä ei vaan löydä. Ja pahimmillaan ihmisillä on hiljaista tietoa, jota he eivät jaa muuten kuin suullisesti.
Lainaus käyttäjältä: HxM - marraskuu 12, 2022, 06:52
Pitää kokeilla tuota. Nykyään tuntuu olevan suuntauksena siirtyä kaulasupistuksesta kokosupistukseen, jotta hylsy on joka kerta samoissa mitoissa. Parhaimmillaan hehkutus joka latauskerralla, vaikka onkin työlästä. Consistency is key.
Juuri tästä syystä suurin osa F-Class ampujista on siirtynyt kaulasuppauksesta kokosuppaukseen. Lisänä sekin että pelkällä kaulasuppauksella sulku on monesti niin tiukka että sulkuolat saa ennemmin tai myöhemmin runtua.
Käytännössä kokosuppaus pitää tehdä aina 3 kaulasuppauksen jälkeen, joten luonnollisestikkin hylsy ei ole täten samoissa mitoissa joka latauskerralla ja lisää muuttujia.
Hehkutus tapahtuu laitteella ihan itsekseen, trimmaus ja purseenpoisto on kaikkein työläin omasta mielestä.
Mä olen päässyt parhaaseen omakohtaiseen lopputulokseen aina kaulasupistamalla, supistamalla osan kaulasta.
Oma näkemys on että kun hylsy on pesän mitoissa, on hylsyn osalta vähiten muuttujia palotapahtumassa/ sen elämisessä, joka korreloi suoraa tarkkuuteen. Kokosupistuksen kertojen tarve pienenee, kun käyttää kaulasupistusholkkia, millä saa työnnettyä pelkästään hartiaa taaksepäin (bushing bump neck sizing die). Tällä saa vakioitua hylsyn mitat sen ollessa muutoin aseen pesän mitoissa, palotapahtuman pysyessä mahdollisimman vakioituna hylsyn elämisen suhteen.
Olen siirtynyt myös pitkähköön vapaahyppyyn, yhtenä syynä juurikin että saa luodin laakeripinnan oikeaan kohtaan hysyn kaulaa, ja olen huomannut myös sen vaikutuksen taululla. Tämä yhtälöhän ei onnistu käytettäessä erilaisia luoteja, ja siksi olen pyrkinyt kiinnittämään luotivalinnoissani huomiota tähän asiaan. Tästä on ollut seurauksena myös se, että ylimenon karkaaminen on rauhoittunut huomattavasti magnum kaliipereissa tarkkuuden kärsimättä, päinvastoin. Ison veden takana tätä ilmiötä on tutkittu enemmänkin yllättävin (hyvin) tuloksin.
Itsellä samat kokemukset kuin MOj:lla.
Omat 308 on pesitetty lähemmäksi 7,62*51 Natoa ja jos kokosupistaisin joka kerralla niin hylsyt saisivat turhaa jumppaa. Tällä hetkellä oma prosessi menee Reddingin competition kaulasupistuksella ja joka kolmas kerta tarjoillaan Forsterin Bump Bushing holkkia. Kaulan supistan aina siten, että jää ns ohjaava osuus.
6,5 CM menee Samoilla opein ja perinteinen viisseiska menee kaulasupistamalla sen 6 kertaa ennenkuin tarvitsee miettiä kokosupistusta. 338LM on ollut tähän saakka kokosupistuksella, mutta siihenkin pitää kokeilla Forsteria tms kunhan ehtii ostamaan holkit.
Jep.Kaulan osasupistus on aina parantanut käyntiä ja erityisesti väljäkaulaisissa esim. CIP pesissä.Se on varma asia se.
Tuo laakeripinnan takapiän jättäminen olakkeen kohtaan on mietityttänyt onko sille mitään selitystä7tukea.Kuitenkin juuttunut käyttöön.
Tosin kun kilpakalastin niin kalakaverini tuumi joskus virityksistämme: "Ei ana tartte tietää miksi toimii, pääasia kun toimii".
Aivan ääneen ajattelua ilman faktaa olen ajatellut onko mitä vaikutusta alun painekäyrään kun tuon boat tail luodin viisteen vuoksi paine ohjautuu kaulan reunaa vasten ja tapahtuuko kaulan avautuminen nopeammin ja siitä jotain etua?
Tämä siis vain aivan ääneen ajattelua kun ei ole välineitä painekäyriä tutkailla.
Timppa
Veneperähän on itse lähtemisen kautta huonompi kuin tasapohja, mutta taasen lennossa parempi.
Mihin perustuu tuo, että veneperä on huonompi lähdön kannalta? Onhan se vähän outo kartiopinta painetta ajatellen, mutta silti se eteenpäin vievä pinta-ala on sama, kun tasaperäisessä. Tietysti siellä on sellainen rako, jossa ruuti ja kaasut ei välttämättä kunnolla pala. Vai pääseekö veneperän kanssa osa kaasuista puhaltamaan luodin ohi?
Joskus mietin tuon Lapuan D46 luodin peräpään muotoa. Voisi kuvitella, että se olisi aika hyvä, mutta kuitenkin hyvin vähän tuota muotoa käytetään. Johtuneeko se hankalasta valmistuksesta vai huonoista ominaisuuksista?
Boat tail vs flat base
https://youtu.be/ZDUL_1vrABI
En osta videon väitettä siitä että veneperä jotenkin ohjaisi ruutilaasuja luodin etupuolelle tasaperäistä enemmän. Paineita on laukaisuhetkellä kuitenkin se +3000 bar joten luodinvaipa ja rihlannousu välistä jokin määrä kaasua kulkeutuu joka tapauksessa. Veikkaan että kyse on enemmän vaipan ja luodin ytimen kovuuksista. Lapuan vaipat ovat yleensä kovempaa ja huonommin muovautuvaa Ms90:stä ja Sierran ja Bergerin luodeissa Ms95:sta. Lyijysydänten kovuudet pitäisi myös mitata.
Maallikkotestinä kannattaisi kokeilla Bergerin 6mm 87gr VLD Boattail ja 6mm 88 High BC FB Varmint bullettia. Samalla nallilla, hylsyerällä ja ruutilatauksella voisi esim 6mm Creedmorella katsoa tuleeko sitä ruutikaasua VLD luodin etupuolelle jotenkin enemmän kuin FB-luodin kohdalla. Mahdollista tietenkin mutta tuo video jossa verrataan eri valmistajien luoteja ei todistajan vielä mitään.
Ja hieman akateemista koska pitkään matkaan tarvitaan kuitenkin VLD-tyyppisiä luoteja.
Kun yrittänyt jotain "tukea" tuolle omalle huomiolle löytää,niin tuommoinen lause oli esillä keskustelussa kun Bart Sauter ampui 5 ls kasan ME:n 600 jaardiin v.2018. 7,16 mm.
En aivan ymmärrä hivotellaanko tuossa edes samaa asia.......
"shank of a seated bullet does not directly contact a doughnut"
what is that means...??
is that means zero neck tension...??
Editor: This means that Bart believes a doughnut (thickened brass) at the neck shoulder junction of the case will negatively affect accuracy even if the full diameter section of the bullet is not contacting the doughnut.
https://bulletin.accurateshooter.com/2018/04/amazing-accuracy-sauter-shoots-0-282-group-at-600-yards/
Timppa
Donitsi hylsyssä on huono juttu joka tapauksessa. Näin minä tuon yleistäen luen. sSupistan omat 6,5x55SE hylsyt noin 3mm matkalta kaulasta, .291 in. renkaalla, kunnes alkaa jostain kanittaa. Sitten siirrytään ns. shoulder bump moodiin jos alkaa esiintyä ongelmia pesityksessä, yleisen hartialinjan pitenemisen myötä ko kaliberilla. Kun alkaa tyvikin ahdistamaan, niin sitten kokosupistus.