Tunerilla tai tekemällä piipun suu porauksella piipun päätä syvemmälle houkutellaan parallel node eli vastakkain olevien päävärähtelyn solmukohta TARKASTI luodin irtoamiskohtaan piipun suulla.
Päävärähtely menee piipussa kuin sini / cosini käyrä ja noilla em. pyritään luodin irtoamishetki saamaan sille hetkelle missä nuo ovat TARKASTI vastakkain.
Värähtelyä on muutakin kuin nuo päävärähtelyt ja myös useita taajuuksia.
Kuten on todettu Harrels tunerissa 1 klikkaus siirtää painoa 0,025 mm ja on todettu,että 1 klikkaus taakse / eteen tuosta " sweet spot" kohdasta alkaa heikentää käyntiä.
Tuo sini/cosini käyrän "pituus" vaihtelee tietty piipun pituuden / paksuuden mukaan ja noista syistä johtuen erilaisissa piipuissa tuo "sweet spot" pisteen houkuttelu matka TARKALLEEN luodin irtoamiskohdalle vaihtelee.
Eräs setä kysyi juuri Isä Calfeelta ohjetta hänen 457 mm pitkään ja 21,84 mm paksun piekkarin piipun tunerin viritykseen.
Normaali/yleisesti kasa-ampuijien käyttämä piippu on tasapaksu 610 mm pitkä ja 22,86 mm paksu.
Tuossa lyhyessä piipussa "houkuttelu matka" on lyhyempi kuin pitkässä:
Gerry, you're exactly right, the exact center of the parallel node in your barrel will most certainly be closer to the muzzle than will a 0,9" x 24" barrel..
Kehottaa kokeilemaan "out of box" ja vaihtamaan Harrels tunerin messinkisen? renkaan alumiiniseen.
Ekat piippuvärähtelyn mittaukset tehtiin täällä kiihtyvyys anturilla.Nyt työryhmä on rakentanut kosketuksettoman laser mittauslaitteiston ja katsotaan irtoaako sieltä jotain.
Kuitenkin alkaa tuntua siltä,että aseteknisin keinoin on kohta saavutettu "nirvana" ja VAIN piekkarin patruunan parantaminen voi enää viedä käyntiä paremmaksi mihin huippupiekkarit nyt pystyy.
Jäljellä oleva hajonta johtuu pääosin 22 LR patruunoiden nopeuserosta.
Olen yrittänyt jo vuosia "markkinoida" paineentasaus venttiili rakennetta piekkariin,mutta niin hullua seppää ei taida ainakaan täältä Härmästä löytyä,kun tietty rojekti tarttisi rahoittaakin....
Timppa
Ps.Kuvassa Harrels tuneri purettuna.
Kalevi Nurmentaus teki kiintovaimennettuihin piekkareohin paineenalennussäiliötä. Käytännössä piipun alkupuolelle porattiin 90-asteen kulmassa reikä josta kaasut ohjattiin erilliseen paineenalennuslieriöön jossa oli pieniä reikiä joista kaasut pääsi lopulta pihalle. Säiliölle oli koverrettu tukkiin oma tila piipun alle. Kakskakkosessa reikien ja paineenalennussäiliön täyttyminen ryönällä lienee ollut jonkinmoinen ongelma.
Kieltämättä jossain määrin turhauttavaa. Nuoret klopitkin tuunaavat mopon pakoputkia helmholtzin resonaattoreilla ja erilaisilla laskukaavoilla, muuttelevat pituuksia ja muotoja jne saadakseen laitteen soimaan juuri oikein, ja sitten piekkarissa ei saada kaasun virtauksia ja paineita vakioitua. Itse olen ratkaissut ongelman pysyttelemällä kokonaan erossa 22LR-laitteista, mutta ratkaisussa on lievää rimanalituksen makua.
Yleensä aseen rakentaminen massatuotetun patruunan ympärille on vähän hölmöä koska loteittain patruunat kuitenkin vaihtelee.
Siksipä USAssa ovat jo pitkän matkan pienoiskivääriammunnassa siirtymässä itseladattuihin 22lr-panoksiin, sorvattuihin luoteihin ja nopeampiin rihkannousuihin. Samat metkut toimii keskisytytteisissä joten miksei myös piekkareissa.
Niinpä, vielä kun sais niitä nallitettuja hylsyjä. Luoditkin Cutting Edge myy nallitettujen hylsyjen kanssa, joten saatavuus on huono. Mutta holkit saisi...
https://www.brownells.fi/epages/Suomi.sf/?ObjectPath=/Shops/Suomi/Products/146525430101294/SubProducts/430101294&IsMerchantPreview=1
No kun tällä hetkellä ei saa helposti edes kiväärinalleja niin tilanne on keskimäärin huono .-)
En kyllä yhtään ihmettele, ettei innokkaita rakentajia ole jonoksi asti. 2000 bar luokassa oleva paineensäädin, jonka pitäisi toimia äärettömän tarkasti ja äärettömän nopeasti, on vähintäänkin haastava tehtävä. Erilaisilla säiliöillä ja porauksilla pystyy kyllä rajoittamaan maksimi paineita ja siten ehkä vähän pienentämään prosenttualisia vaihteluita, mutta sillä tuskin mitään merkittävää vaikutusta on. Tosin niin sitä äkkiä veikkaisi noista tunereistakin. ::)
Ei siinä tarvitse säätää painetta - ainoastaan rajoittaa sitä. Toinen mahdollisuus olisi jollain valopäisellä jarrumekanismilla rajoittaa luodin maksiminopeutta. Pohdiskelu tietenkin jää vain teorian asteelle, kun ei ole lupaa pelehtiä aseenosien kanssa.
Ei ole juurikaan tietoa noissa 22 lr:ssä käytetyistä ruudeista, ja niiden painekäyristä, mutta kuvittelisi, että aika nopeasti nousee paineet noissa. Eli tuo "ylipaineventtiili" pitäisi saada aivan siihen ylimenokartion paikkeille. Se maksimipainehuippuhan siitä olisi saatava leikattua pois.
Ruuteja jota käytän eniten 22 LR patruunoiden lataamisessa ovat 3N36 ja 3N37.Normipatruunassa on ruutia 1,0-1,1 grainia eli 0,065-0,071 grammaa.
"Asehullu" (Positiivisessa mielessä) Pertti T Kekkonen rakensi kyllä piekkariin paineen alennus venttiilin.Ehdin tehdä PTK:n kanssa monenmoista puuhailua noin15 vuotta,mutta ilmeisesti hän teki tuon paineenalennus mysteerin senjälkeen kun muutin Joensuusta pois.En nähnyt tuota vermettä,mutta hän alensi sillä Vo jopa 150 m/s or so.
PTK ehti menehtyä ennen kuin minulla kiinnostus tuohon heräsi.
Yritin löytää ko. asetta / edes jotain piirustuksia,mutta ei enää tärpännyt.
Hämäriä muistikuvia oli että ylimenosta painetta purettiin PTK:n virityksessä.
*Tiedän,että Koheltajakin on vastaavan kanssa joskus paininut.
Kun meillä on erilaisia puoliautomaattisia/automaattisia kaasumäntä aseita,jossa paine otetaan piipun reiästä latausliikkeelle.Tuo paineentasaus rakenne voisi perustua tuon jäljittelyyn.
Yritimme hiukan laskeskella yhden sepän kanssa millaisen jousikuorman tai muun paineen tasauksen tarvitsisi.
Hataraksi jäi meidän fysiikan taidot..
Ihan autotalli insinöörin ajattelulla:(Ei missään tapauksessa faktaa). Korjailkaa viisaammat!!!!
*22 LR patruunan paine liikkuu 11000-12000 Psi (758-827 bar).
www.muunna.info/yksikoeiden-muuntolaskuri.php?tyyppi=druck
*About 773-843 kg/cm2-->7,73-8,43 kg/mm2
*Jos tehdään 2 mm pyöreä reikä piippuun-->Pinta-ala 3,14 mm2
*Onko reiästä ulostulevan paineen voima (3,14x7,73)-(3,14x8,43) -->About 24-26,5 kg????
*1 mm:n reiällä voima tippuu tietty.Mutta into hiukan laantui kun vaatisi melko voimakkaan jousen painemännän taustalla.
*Rakenne voi olla suljettu "putki" piipun alla mutta oltava purettavissa palokarstan puhdistamista varten.
*Kuitenkin meillä on nopeus ero hyvissä patruunoissa esim. 320 m/s alin ja 328 m/s sekunnissa ylin.
Noin 2-2,5 %.Onko tuo nopeus suoraan verrannollinen paineeseen?
*Yritin joskus laskea ährätä kuinka paljon paineen purku tilan tarttee muuttua jos alin paine olisi esim.11400 Psi ja ylin 11700 Psi.
En löytänyt tähän hätään tupakin aski laskelmiani.Kuitenkin kun piekkarin piipun halkaisija on about 5,65 mm,niin tuo tarvittava painetilan muutos ei tartte olla iso.
Nollaan tuota paine eroa ei saada millään,mutta hemmetti jos nopeushajonnan saisi edes puolitettua paineentasaus vermeellä,niin voisi odottaa kasojenkin puolittumista/ainakin pienentymistä...
Tuossa Varmint Alin käppyrässä piikkipaine on vain <8000 Psi (562 kg/cm2) ????
www.varmintal.com/a22lr.htm
Kehitellään!
Timppa
Ps. Menikös se niin,että viisaat hyödyntää keksintöjä joita hullut keksii-:).
jli:n kans samoilla linjoilla, parempi kun ei päätä liikoja vaivaa 22:n kans.
Tarkka-ampujalle totta vie 22:n ei ole "pää työkalu",mutta se on hyvä harjoittelu "laite" tuulenlukemisen,laukaisun yms. kanssa.
Sen pitkähkö luodin piippuaika ja jo 100 m:iin suurehko tuulenvienti ovat "hyviä" ominaisuuksia kun noita em. asioita treenaa.
Ja vaikka en ole hyvä tuulenlukija,niin sen olen oppinut,että vain hyväkäyntisellä aseella pystyy tuulenlukemista kunnolla opettelemaan.
Kun heitto ei tule juuri koskaan välineestä ,vain tuulesta (joskus tietty väreilystä), niin ei ole kuin yxi "syyllinen" liidokista ja se on väärin luettu tuuli ja syyllinen ihan ite perän takana.
Timppa
Ei varsinaisesti liity tarkka-ammuntaan, mutta panoskammion paineensäätöön kyllä: 90-luvulla Suomessa tehtiin pieni sarja Baikal IJ-18 -haulikkoon pohjautuvia nukutusaseita, työnimeltään Hirvi-Hilti. Nimi kertoo kaiken, aseella nukutettiin hirviä (pääasiassa, mutta myös mm. karkurihärkiä) ja ajopanoksena oli Hilti-naulaimen patruuna. Lussuimmallakin Hiltillä nopeutta oli niin muoviselle ampullille (hajosi) kuin kohteellekin (yksi kauris kuoli) liikaa, joten aseeseen konstruoitiin neulaventtiili, jonka kautta ylimääräinen paine vuodatettiin pois; periaate toimi ;)
Lainaus käyttäjältä: veeteetee - heinäkuu 07, 2022, 11:00
Ei varsinaisesti liity tarkka-ammuntaan, mutta panoskammion paineensäätöön kyllä: 90-luvulla Suomessa tehtiin pieni sarja Baikal IJ-18 -haulikkoon pohjautuvia nukutusaseita, työnimeltään Hirvi-Hilti. Nimi kertoo kaiken, aseella nukutettiin hirviä (pääasiassa, mutta myös mm. karkurihärkiä) ja ajopanoksena oli Hilti-naulaimen patruuna. Lussuimmallakin Hiltillä nopeutta oli niin muoviselle ampullille (hajosi) kuin kohteellekin (yksi kauris kuoli) liikaa, joten aseeseen konstruoitiin neulaventtiili, jonka kautta ylimääräinen paine vuodatettiin pois; periaate toimi ;)
Kuulostaa melkoiselle tekeleelle ;D
Mutta jos joku toimii, niin ei muuta kuin kovaa ajoa vaan.
Toki neulaventtiilillä saa yläpaineita laskettua, mutta ei sillä mitään maks. paineen vakiointia tehdä.
Esim. Jos taivoitteena on laskea heittelevät maks.paineet 680-700bar väliltä tasolle 660bar +/- 3bar.
Tuo luvanvaraisuus haittaa tällaisia kokeiluja. Helppohan tuo olisi porata johonkin joutilaaseen aseeseen reikä, ja tehdä siihen paineilmasylinterillä toimiva ylipaineventtiili. Kyllähän ylipaineventtiilit toimii yllättävänkin tarkasti monessa sovelluksessa. Sitähän nuo on niin hydrauliikan ylipaineventtiilit kuin turbojen hukkaportit. Ja molemmissa käytöissä se paineen nousu katkeaa kun seinään.
Lähtönopeushajonnan vertailuunhan ei tarvitsisi olla edes mikään huippu piippu. Vähän huonompikin käyttäytyy kuitenkin vastaavasti. Mutta siten kun haluaa tietää, miten se vaikuttaa tarkkuuteen, niin sitten ei enää ole mitään iloa kokeilla tavallisella piipulla, kun paineen muutokset hukkuu piipun aiheuttamaan epätarkkuuteen.
Se idea, miksi koease pitäisi tehdä juuri paineilmalla, eikä jousella, on se että tietää tarkalleen jousivoiman, ja siitä pystyy laskemaan myös piipussa olevan paineen.
Kun katsoo tuota Varmint Alin 22 LR patruunan painekäyrää,niin vaikka piikkipaine alussa on about 8000 Psi,niin kun luoti on piipun puolivälissä,niin paine olisi enää about 1000 Psi eli about 70,3 kg/cm2?
Tuo lie mitattu pesän luota,mutta sama se on myös luodin takana.
Niin rynkyssä kuin puoliautomaatti haulikoissa kaasumännälle paine otetaan about piipun puolivälin seudulta.Liekö osin syynä,että paine on siinä kohden jo alhainen?
Jos on 600 mm piekkarin piippu ja kaasun ulos otto on 300 mm kohdalla,niin tilavuutta piipussa luodin takana on silloin about 7,4 cm3? eli 7400 mm3.
Kun tuo piekkarin luodin Vo vaihteluväli on 320-328 m/s eli n.2,4 % ja JOS paineen vaihtelu luodin takana on lähes suoraan verrannollinen nopeuteen,niin 2,4 % tuosta 7,4 cm3:stä olisi vain 0,18 cm3.
Onko näin, jos paineen tasaajan mäntä ei liikkuisi esim 70 kg/cm2 voimalla vielä yhtään ja 72 kg/cm2 liikuttaisi 1 cm2 pinta-alaista mäntää 0,18 cm eli 1,8 mm niin ko paine ero tasaantuisi??
Nyt tuntuu luku pieneltä...Meninkö metsään jossain????
Mutta,mutta, kun luoti etenee ja paine luodin takana vähenee,niin paineentasaus mäntäkin palatuu ja what happens then?
Jousta männän taakse ajateltiin,mutta mikä muu mahdollinen? Neste ei puristu kokoon, paineilma/ kaasu männän takana? Kun pitäisi olla kuitenkin puhdistettavissa / avattavissa ajoittain....
Missähän kohtaa piipunvalmistusta muuten esim. rynkyn kaasumännän reikä tehdään? Ennen rihlausta? Ei ole helppoa rihlattuun piippuun reikää osuttaa uran pohjaan...Ainakin joutuu läppäämään kovin reiän teon jälkeen-:).
Osallistukaa laskenta taidon hlöt tähän,etten minä ihan "fake news" laskentaa harrastaisi...Vaikkakin opettajan mukaan matematiikka oli kiitettävä,mutta laulua vältettävä...
Perhana jos tämä olisi tullut BR-Tuotteen aikaan mieleen/eteen,niin protot olisi jo tehty.Oli senverran huima työryhmä: Kekkonen,Hartikka,Sivonen ja mie.
Aivan estoton porukka mitä kokeiluihin tuli.
Timppa
Kaasumännän reikä tehdään nykyäänkin rk:n piippuihin vasta kun piippu on asennettu runkoon kiinni. Eli Sakon/Valmetin aihiopiipuissa ei kaasureikää ole valmiiksi tehtynä. Reikä tulee rihlauran pohjalle ainoastaan vahingossa. En tiedä hoonataanko piippua poraamisen jälkeen mutta uskoisin että jotain viimeistelyä sinne tehdään.
Ar-15-aseissa kaasureikä porataan vasta sen jälkeen kun bolt extension on piippuun kiinnitetty. Niissäkään ei kaasureikää pyritä asemoimaan rihlojen suhteen koska tarkka paikka on seurausta sen bolt extensionn sijainnista.
Minun pähkäilyn mukaan sen käytännön luodin lähtönopeuden määrää hyvinkin pitkälle se maksimipaineen paineen piikki. Tämä siis sillä oletuksella, että luodit on identtisiä, ja erot johtuu ruudin määrästä ja palonopeudesta ym. Siellä puolessa välissä piippua se paine on niin pieni ja sitä kautta työntövoima, ettei sen loppupään paineen tasaamisella ole mitään käytännön merkitystä. Tuossa puolen välin kohdalla luodin nopeudet vaihtelee jo niin paljon, että pitäisi mitata ensin se luodin nopeus, ja sen mukaan avata venttiiliä, jotta saisi nopeuserot tasattua. Tuossa olisikin jo sitten vähän enemmän haastetta.
Sitä ylimenon kohdalla olevaa ylipaineventtiiliä pidän kyllä ihan uskottavana vaihtoehtona.
Jos erot johtuu esim. luodin halkaisija eroista, niin yhtälö muuttuukin aika paljon monimutkaisemmaksi.
Jos olisi ylipaineventtiili ja jos nuo paineet vaihtelee esim.11000 Psi-12000 Psi ja ylipaineventiili olisi säädetty avautumaan esim.paineella 11300 Psi,niin jo vain pitäisi Vo tasaantua.
Kaasun purkautuminen piipun alla olevaa putkea pitkin piipun suulle.
Noissa "venttiileissä" puhutaan PALJON kovemmista paineista,jopa 150000 Psi.
https://globe-benelux.nl/test-equipment/en/product-serie/hip-high-pressure-equipment/?gclid=CjwKCAjwq5-WBhB7EiwAl-HEklxGYhu0wwErcUudaqGsTqUOPwMmcfTwSMNAzX8mtmFxxMjnyJZNjRoCbukQAvD_BwE
Parhailla ilmakivääreillä,hyvillä luodeilla pääsee helposti <1,5 m/s V3 hajontaan.Luotien hifistelyllä tuotakin pienemmäksi.
Piekkareissa meillä on tuo 6-8 m/s V3 hajonta yleinen.Parhaalla tekemälläni luotivahalla sain tehdas patruunoista tuota hiukan alennettua,mutta oikeaa läpimurtoa ei tullut.
Suurin osa piekkarin nyt jäljellä olevasta kasojen koosta muodostuu tuosta Vo tai V3 nopeushajonnasta ja kun tunnetuilla aseteknisillä keinoilla 1:n millinkin puristaminen keski kasan koosta on sepällä kovan työn takana,niin kyllä tuon Vo hajonnan pienentäminen paineen tasaajalla olisi iso mahdollisuus käynnin pienentämiseen.
22 LR patruunassa nopeudesta muodostuu noin 35 % nallimassasta ja noin 65 % ruudista.Vaihtelee hiukan brändien välillä.
Kun pelkkä nallimassan tehon vaihtelu antaa jo usein lähes 5 m/s V3 eron,niin mikään sen jälkeen tehty vaihe patruunan valmistuksessa ei tuota tasaiseksi tee.
Mitta luodin olakkeesta kannan lerssin juureen (kun hylsyn kannan vahvuudet ovat tasaiset) on tärkeä. Luodin asetuspituuden merkitys on kaikille keskisytytteisten patruunoiden kotilataajille tuttua.
Piekkarilla ammumme AINA voimakkaalla rihlakosketuksellä,kun lukolla työnnämme lyijyluodin sisään.
Kun tuon mitan tärkeyden Piekkaritiimissä takavuosina huomasimme,niin iso osa porukasta joko pituuslajittelee kisapatruunat tai joku "Hannu Hanhi" löytää patruuna lot arvonnassa/etsinnässä niin tasapituisen valmistuserän että valikointi ei sitä juuri enää paranna.
Tuossa muuten vanha kuva 100 jaardiin (91 m) ammutut kasat.Valikoitu samasta Eley Tenex rasiasta pidemmät ja lyhyemmät.
S = 0,05 mm lyhyempi kuin L. Siis mitta luodin olakkeesta kannan juureen.
Vai olikohan jopa niin,että S= keskipituudesta 0,05 mm lyhyempi ja L= keskipituudesta 0,05 mm pidempi.
Kuitenkin +-0,02 mm pituuserot katoaa tausta kohinaan,mutta isommat erot alkavat näkyä jopa kohinan läpi taulussa.
Mitatessa jopa vahan vaihtelu tekee helposti satkujen heittoja.Mittakellon "rengas",joka asettuu luodin olakkeeseen on hyvä pitää koko ajan puhtaana.Korvapuikkoja kulunut runsaasti.
Timppa
Ps. Lähetin piruuttani tuonne Hollantiin kyselyn löytyykö heillä jotain valmista "pressure regulating valve" tms.ratkaisua,joka ei olisi kooltaan kovin iso.
Lainaus käyttäjältä: HJu - heinäkuu 08, 2022, 08:36
Kaasumännän reikä tehdään nykyäänkin rk:n piippuihin vasta kun piippu on asennettu runkoon kiinni. Eli Sakon/Valmetin aihiopiipuissa ei kaasureikää ole valmiiksi tehtynä. Reikä tulee rihlauran pohjalle ainoastaan vahingossa. En tiedä hoonataanko piippua poraamisen jälkeen mutta uskoisin että jotain viimeistelyä sinne tehdään.
Itse lyhensin AR:n kiväärikaasuisen piipun minimimittaan ja muutin karbiinikaasuiseksi - poraus osui sattumalta juuri uran pohjalle, ja oli kameralla tarkasteltuna niin siisti ettei mitään ylimääräisiä toimenpiteitä tarvittu. Avainasemassa oli mahdollisesti se että ensin porattiin millin kymmenystä pienemmällä terällä, ja vasta sen jälkeen aivan ohut siivu pois oikean kokoisella terällä.