No niin. Viimeinkin sain pari purkkia tuota N570. Ja heti armotonta testiä.
Heti purkin aukaistuani huomasin että jyväkoko on tasaista, ei niin kuin N170, joka on ainakin minulla ollut niin epäsäännöllistä kuin vain olla saattaa.
Ja tulokset puhukoon puolestaan.
Keli oli lauantaina -15C pakkasta ja kohtuullisen navakka etelä tuuli.
Panokset tuotiin suoraan sisältä (+20C) lataus kerrallaan ja niiden ei annettu jäähtyä ulkoilmassa.
Ase oli 6.5x284. 700mm pitkä mäkisen piippu. Piipulla ammuttu noin 1000lks ja loppunsa edellä. Lapuan hylsy, CCI 200 nalli, luotina 142MK.
Nopeusmittari on metrinen Crony.
Luodin rasia nro: 0017100333636, jos jotain kiinnostaa.;)
N170 eränumero oli 931/98 02495 tehty 8.4.2003.
N570 eränumero oli 15706 00009 tehty 20.9.2006.
Ensin pistin piippuun 5 kpl N170:llä ladattuja joissa oli 59gr ruutia.
Nopeudet olivat 899, 912, 923, 916, 932m/s.
Niin kuin näkyy nopeus ei ole tasaista. Aseessa ei ole N170 antanut koskaan tasaisia lähtöjä, nopeutta sillä on kyllä saanut.
Sitten kahden laukauksen sarjat N570.
58gr antoi 906,7 ja 908,5m/s.
59gr 924,4 ja 936,6.
60gr 938,1 ja 948,4.
61gr 969,1 ja 965,6.
62gr 976,0 ja 977,8.
63gr 997,7 ja 1002.
Että se sitten rikkoontui. Nimittäin 1000m/s raja 140gr luokan luodilla!!!! :shock: :shock: :shock: :shock: :shock: :roll: :roll: :roll: 8) 8)
Alle 60gr sopi ilman pudotusputkea. 61 ja 62gr meni putkella niin ettei tarvinnu rutistella. 63gr oli jo yli hylsyn kaulan puolenvälin joten sitä joutui painamaan tiukempaan luodilla. Ehkä 63,5 sopisi jos haluaisi, mutta tuolla 63gr antoi niin sopivasti lievää painemerkkiä(lievä ulosheittäjän kolon merkki), että se ainakin kyseiseen piippuyksilöön on maksimi. Vertailun vuoksi MAKSIMIT piipulla on olleet N165 ruudilla luotina 142MK 930m/s ja N170 ruudilla 950m/s.
Ja sitten SWAG quikload arvoista. (You know swag ;))
Energy 4020Kj/Kg
Ratio 1.241
Ba 0.3097 1/s
a0 1.3676
z1 0.51 x100%
b 1.8612
Density 1.620 g/cm^3
Alunperin arvot on kopsattu N560 ruudista johon on muuteltu nopeuksia ja muita niin että ne passaavat omaan aseeseeni. Nämä eivät ole suoranainen latausohje. Kaikki jatkokehitelmät omalla vastuulla!!!
tänään varmaan testaan N570 pienemmässä hylsyssä 6,5 millisessä piipussa . kuulana 9,3 grammainen Lapua.
51 grainia menee kun vähän vibralla täristää 25WSSM hylsyyn ilman että tarvitsee luodilla puristaa.
Oliko havaittavissa merkkejä osunnasta ??
nopeuksista päätellen saattaisi 61-62 grainin kohdalta löytyäkin ?
Viheriällä päästelin vaan mittarin yli. Tuli 20 cm korkee rökäle 280metriin.
Putkipyssyllä pistin pari sarjaa ja karkulaisia löytyi. Kelikin oli tosin meikäläiselle paha. 3-4 nätisti ja sitten jommalla kummalla puolen irtaallaan.
Toinen sarja oli bergerillä tulpattu ja siinä karkulaiset oli kauempana. Bergerin J4 vaippa saa jo vissiin kipiätä nuissa vauhdeissa.
vähän vauhteja:
ruutina N570 samaa erää kuin masalla mutta purkki 324
nalli Fed 210 match
hylsy Win 25Wssm kaulasorvattu (kaula 7.55 mm)
piippu on musta lothar 9 tuuman nousulla ja 620 milliä pitkä
luodit on ladattu rihlakosketukseen
verrokkina scenar 9g ja 47 grainia V3 800
(N560 ja 46 grainia antaa 840 m/s +10C)
luotina Lapua 9,3g B943
48 grainia 805,4 805,1 805,4
49 826 830 821 827 828 826
50 grainia 831 830 823 830 825 831 826
51 grainia 853 853 852 850 842
pakkasta oli noin 5 astetta ja paukut vähän lämpöisempiä
kasat oli 22-28 milliä amet 100m ja kokonaiskasa 35 milliä, korko 30 milliä
47 grainia scenarin takana nokesi kaulan ja 51 grainia ehkä aavistuksen tuntui kammessa yhdella paukulla
tuntuu toimivan tuo ruuti hyvin 6,5 millisessä mutta mulla ainakin on komea tulipallo piipun suulla ampuessa , pitää vielä testata magnum nalli
Tätä ruutia on tullut tämä kausi testattua. Valitettavana huomiona olen todennut ruudin olevan hyvn lämpötilaherkkää. Lähdöt saa tasaisiksi, mutta lämpötilaherkkyys on liiaallinen.
Tänään vauhdit +28c 923m/s 16,2g Lock Baselle, aiemmin +9 897m/s, +18c 904m/s, +22c 907m/s.
Latauspituus ja ruutimäärä on sama samoin supistusaste. Jonkin verran heittoa tulee tietysti mittaustekniikasta
,luodesta, hylsyistä jne, mutta pääpointti on selvä. Ruudilla saa energiaa ja ominaisuuksia, mutta lämpötotilaherkkyys ei ole muista parantunut, pikemminkin päinvastoin.
Eli Boforssin RP-15:sta tilaamaan. Vaan eipä taida se ruutihana aueta.
ootko er varma hylsyjen sisätilavuuksista ja että ne on samat?
Mulla on neljää erää 338 LM hylsyjä. Pienimmät on ammuttuna H2O tilavuuspainoltaan 114,6gr - suurimmat 117,3gr.
QL:n mukaan tämä voi vaikuttaa het kohta 10m/s nopeuksissa samalla ruutipanoksella. Jos ollaan korkeaenergisen ruudin väitetyllä "kukuntarajalla" voi tämä ero olla suurempikin.
Mutta joo, omien havaintojen perusteella lämpötilaherkkuus on karkeasti luokkaa 1m/s / C-aste eli samaa luokkaa N170 ruudin 0.9m/s kanssa.
Kannattaa myös kokeilla sitä, että jos ase on kuuma (sanotaan ammuttu 5-10lks) ja pesität patruunan 5s ennen laukausta vs 15s. Mulla on kättelyssä 10m/s eroa tuossa, mikä selittyy ruudin lämpeämisellä patruunapesässä.
Msa
Käytännössä noin on tullut tehtyä, koska en naatiskele laakeja.
Voi toki olla että hylsyn tilavuus on poikkeva. Koska touhuan mekaanisen vaan kanssa niin ei niitä tilavuuksia ole tullut tarkistettua, painoja kylläkin, joka kysyy hermoja mekaanisen vaan kanssa. Joka sekunti tuttaa
Päälinja on kuitenkin mielestäni selvä, lämpötilan tuoma vaihtelu on jopa luokkaa 10m/s/10c. Tuo nopeuden nousu 923m/s voi selittyä toki asetusyvyydellä. Holkki on ollut välillä irti enkä omista vempelettä jolla mitata latauspituus muusta kuin kärjestä.
Tästäkin syystä ei enää huvita hiukkaakaan ladata pieniä satseja. Eli ensi talvena prässi soi ja kesällä sitä ei käytetä toivottavasti lainkaan.
"Lataaminen on vain välttämätön paha ampumisen nautinnon tiellä"
Lainaus käyttäjältä: er
Tästäkin syystä ei enää huvita hiukkaakaan ladata pieniä satseja. Eli ensi talvena prässi soi ja kesällä sitä ei käytetä toivottavasti lainkaan.
+1!!!!
338LM:ää lataan aina 50 patruunan kannuja 50 tai 100 patruunan edestä kerralla. No latauskokeilut toki on tehty pienemmillä määrillä mutta nykyään vaan vakiolatausta vakiomäärä. Ruutipurkin koko myös rajoittaa hieman latailuja kun muitakin ruuteja kotona on joten N560:sta on vain se yksi purkki kerrallaan. Sillä saa ladattua 160 patruunaa ja rapiat.
Valmistelevia vaiheita (nallitaskun vakiointi, täyssupistus, nallitus) tulee tehtyä erikseen eri aikoina. Kun on valmiina esim. 100 nallitettua hylsyä niin siinä ei sitten montaa tuntia mene vaikka joka annoksen punnitsee digivaalla erikseen ja luodittaa aina joka hylsyn heti ruudituksen jälkeen. Jos olisi Chargemaster ruutiannosteluun niin homma sujuisi vielä nopeammin. Tosin hyvä annostelija, trickler ja digivaaka hoitavat homman aika sujuvasti. Keskinopeus on noin 30s/patruuna sisältäen ruudin punnituksen, annostelun hylsyyn ja luodituksen. Huomattavasti vähemmän aikaa kuin esim. osumien tarkistuskäynti 800m päähän ja takaisin vie :-)
Lainaus käyttäjältä: HJu
Eli joka ratakerralle ladataan uudestaan... :wink:
Lainaus käyttäjältä: SO
Lainaus käyttäjältä: HJu
Eli joka ratakerralle ladataan uudestaan... :wink:
Ei ainakaan meillä. 400 hylsyä (= 8 kannua) antaa tiettyjä vapauksia valita lataushetkien sijaintia hieman. Veikkaus on että aseen piippu kulahtaa ennen kuin nuo hylsyt on ammuttu loppuun.
Niinisalossa tuli ammuttua 338LM:llä jotain 170 patruunaa. Kotona odotti samalla latauksella vielä 200 patruunan tuliannos :twisted: Talven pimeinä iltoina tullut vähän puuhasteltua patruunoita ettei kesällä turhaan tarvitse räpeltää jotain latauksia sisätiloissa.
Tästä tuleekin sopiva aasinsilta, 338LM ampumamäärien kartoitukseen. Omalle kohdalle on laskenut 600 ls 338LM llä tänä vuonna. Määrä kivunnee noin 800-1000ls/v tasolle, jolloin tilaan uuden piipun 2 vuoden sisällä.
Ensi vuonna oletan kuulaa kuluvan noin 600-800ls 338:lla eli yht 5-6kg ruutia ja tuon päälle tietty muut aseet.
Olisikohan jollain jo QL:n arvot N570:lle olemassa ? Eli siis Brömelistä saadut arvot, ei itse arvottuja joita minullakin jo on.
Uusimmassa versiossa jossa on ne tuulen vaikutukset lentoradan varrella mahdollista huomioida pitäisi olla N570 arvot olemassa. Saisikö niitä tänne tai YV:nä.
Itsekin olisin kiinnostunut Brömelin omista N570 arvoista. Jos joltakin löytyy niin jakoon vaan... :)
Millaista dataa te oikein haluatte? Minulla on kyllä QuickLoad 3:lla tehty sisä- ja ulkoballistiikkadata PDF-muodossa kaikille Vihtavuoren manuaalissa oleville ruudeille ja luodeille kalipeerissa 338LM. Mutta se on aika iso pumaska, 200-sivuinen...
Voinen toki lähettää sähköpostiliittenä kuka haluaa...
Nämä arvot:
Energy 4020Kj/Kg
Ratio 1.241
Ba 0.3097 1/s
a0 1.3676
z1 0.51 x100%
b 1.8612
Density 1.620 g/cm^3
Kiitos etukäteen.
Tässä mpmasalle dataa:
HUOM! Ruudin Vihtavuori N570 paloarvoja muutettu oletusarvoista mpmasan toiveiden mukaiseksi!
//http://mamannon.suntuubi.com/datafiles/userfiles/Image/mpmasa1.gif
//http://mamannon.suntuubi.com/datafiles/userfiles/Image/mpmasa2.gif
//http://mamannon.suntuubi.com/datafiles/userfiles/Image/mpmasa3.gif
Kuvat ovat isoja, jotta niistä saisi luettavia tulosteita. Mistä muuten sait nuo paloarvot N570-ruudille, mpmasa?
eikun...
Pitäisi aina kertoa tarpeeksi tarkkaan mitä haluaa...:D
Meni nyt väärin päin. Nuo minun antamat on itte etsitty nopeuden mukaan, pohjana oli N560.
Nyt olisi hyvä jos saisi brömelin omat arvot jotta ei tarvitsisi swagilla arvottuja käyttää lataussuunnitelmissa.
Saisi laittaa ne sitten tuohon minun vanhempaan QL:ään. Ja muidenkin tarvitsijoiden.
elikkä mitä on uudessa QL:ssä N570 kohdalla.
Energy ?Kj/Kg
Ratio ?
Ba ? 1/s
a0 ?
z1 ? x100%
b ?
Density ? g/cm^3
Kiitos.
mikan kanssa tänään testattiin N570 arvoja. Ei ne "uudetkaan" arvot anna autuutta. Ba:ta muokkaamalla (nostamalla) jonnekin 0.315 tienoille oli ok rihlakosketuksettomalle LockBaselle. Mä ammun scenareita rihloissa, jolloin aloituspaine on luokkaa 10000psi ja tulokset ok ilman Ba muokkausta.
Säätämään joutuu joka tapauksessa.
No niin, ehkä tämä nyt menee oikein:
Energy=3950Kj/Kg
Ratio=1,2470
Ba=0,2770/s
a0=2,6972
z1=0,516 x100%
b=2,2230
Density=1,620g/cm^3
Lainaa
QL:n oletus aloituspaine on 250baria tai 3626psi (menikö oikein?). Pitääkö tuo aloituspaine kuitenkin muokata, jotta tulisi oikeita tuloksia?
Lainaus käyttäjältä: mamannon
Lainaa
QL:n oletus aloituspaine on 250baria tai 3626psi (menikö oikein?). Pitääkö tuo aloituspaine kuitenkin muokata, jotta tulisi oikeita tuloksia?
QuickLoadissa on selvät englanninkieliset ohjeet miten tulee aloituspaineen kanssa toimia luodin vaihdellessa. Esim asetettaessa luoti rihlakosketukseen => +7200 PSI aloituspaineeseen eli palttiarallaa kaksinkertaistaa defaultin 3600PSI.
Ohjeita kannattaa yleensä lukea - jos ei ole insinööri. :D
MSA
Mitenkään haluamatta olla ilonpilaaja niin mitään TA-patruunoita ei ladata rihlakosketukseen. Ikinä. Erilaisia kasa-ammunta&viriviri-patruunoita toki ladataan.
Ugh. Olen puhunut 8)
Lainaus käyttäjältä: HJu
Ugh. Olen puhunut 8)
Mulla on KAIKKI patruunat supuista hirvikivääriin rihlakosketuksessa / kevyessä rihlakosketuksessa JOS luoti ja patruunapesä vain tämän sallivat riittävän asetussyvyyden myötä...
KOSKAAN ei ole ollut ongemia paineiden tai luodin juuttumisen kanssa - päin vastoin tarkkuus ja nopeusjajonta ollut vähällä vaivalla ok.
Joten miksi ei harrastaja TA-lataajan pitäisi ladata luotejaan rihlaan?
Ugh Ugh. Olen myös puhunut.
Ehkä ymmärsin väärin. Kevyt rihlakosketus tai "aavistuksen omainen kosketus" on eri juttu kuin rihlakosketus minun mielestä. Rihlakosketuksessa luotiin tulee rihlan jäljet. Eli sellainen junttapituus.
Paineet lähinnä se suurin syy miksi kannattaa harkita onko rihlakosketus hyvä asia varsinkin jos muutenkin lataillaan yli ja ohi taulukoiden niin kuin itsellä ja muilla monesti on tapana.
Tämä on toki oma mielipiteeni ja mm. täyssupistuksen suosimisessa joka latauskerralla olen käsittääkseni vastarannakiiski mutta jokainen taaplaa tyylillään :-)
Mä käytän seuraavaa empiiristä määritelmää rihlakosketuksille:
- "rihlakosketus" = se pituus, johon luoti painuu kevyesti kurratussa hylsynsuussa lukko suljettaessa. Luotiin jää about neliönmuotoinen kosketusjälki.
- "kevyt rihlakosketus" = rihlakosketuspituus -0.05-0.1mm
- "kova rihlakosketus" = rihlakosketuspituus + 0.05-0.1mm
Tavoite on siis minimoida luodin vapaalento. Jos luoti ladattuna rihlakosketukseen antaa riittävän käynnin, niin sitä en sitä muuta. QL:llä simuloitaessa rihlakosketuksen vaikutusta maksimipaineeseen, niin se toki nostaa sitä. Vastaavasti toki ei tarvita aivan yhtä paljon öyhettä samaan lähtönopeuteen. Eli lite sii o såå.
Rihlakosketus ei itsellä ole normaalisti ohjelmassa jo senkään takia että lipasmaksimista on yleensä vielä paljon matkaa rihlakosketukseen ja minun mielestä TA-patruunoita pitää voida käyttää lippaasta.
338LM:ssä tosin ylimeno on niin lyhyt että patruunapesä rajoittaa patruunan maksimipituuden lyhyemmäksi kuin mitä lipas vetäisi. Nämä patruunat lataa noin 0,1-0,2mm irti rihloista. Tavoite on 0,1mm mutta käytännössä komponenttien variaatioista ja mittavälineiden toleransseista johtuen taidetaan olla lähempänä 0,15-0,2mm. Eli irti rihloista mutta ei niin kovin kauas. En ole havainnut ongelmia osumisessa, ehkä parempaakin tarkkuutta voisi rihlakosketuksella saada mutta katson että omilla latauksilla rihlakosketuksessa menee se varmuusraja jota en viitsi ylittää. Rihlakosketuksen hallinta tuo yhden ison painemuuttujan lisää kuvaan ja en ole halunnut sen kanssa alkaa pelaamaan.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Ok, mulla kaikkissa torrakoissa, kumma kyllä, on rihlakosketus mahdollinen hpbt-luodeilla ja käyttö lippaasta ok. TRG, SSG, Jalonen, M65, Sako75. Lippaan toiminta ok.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Rihlakosketus on toki paineita nostava. Toisaalta KUN aina lähtökohtaisesti luoti on rihloissa ja lataukset kehittää näin homma on aivan sama kuin selvästi irti rihloissa olevan latauksen kehittäminen. Ruutia vastaavasti vain vähemmän. Ehkä vois sanoa jopa että vain vähän irti rihloista oleva lataus ja suurempi ruutimäärä on alttiimpi joku kerta menemään ylipaineiden puolelle jos joskus joku kuula jää pitkäksi...
Mutta tapoja on monia, ei ole oikeaa eikä väärää, pääasia on että tietää mitä tekee ja rihlakosketuksen kanssa kieltämättä on enemmän muuttujia kehissä. Esimerkiksi en oikein ymmärrä miksi 0.1mm irti rihloista oleva lataus on "turvallinen" irti rihloista oleva verrattuna 0.1mm pidempää kevyeen rihlakosketuspatruunaan. Ehtiikö luoti 0.1mm matkalla liikkeelle lähdettyään saamaan niin suuren nopeuden, että se painuu pienemmällä pesäpaineella helpommin rihloihin. Varmaan jotaki tämän suuntaista, sillä lepokitka on aina suurempi kuin liikekitka. Rihlakosketuksessa kuula on rihloissa lepokitkan voimalla kiinni ja lähtee vasta liikkeelle kun riittävän suuri pesäpaine sen painaa rihlaan ja liikkeelle. Irti rihlasta oleva kuula pienessä liikkeessä oleva kuula taas kohtaa rihlan liikekitkakertoimella ja siten pesäpaine ei nouse niin korkeaksi kuin rihlakosketuksella. Mene ja tiedä.