Aikas vähän tullut keskisytytteisillä Vo tai V3 lähtönopeus hajontoja mitattua isommalla ls määrällä.Piekkarilla kyllä paljonkin.
Tullut lähinnä katsottua aina uuden latauksen V3 taso arvo mittarilla muutamalla laukauksella.
Kuinka pieniin Vo tai V3 hajontoihin pääsette? 10 ls + lie jo suuntaa antava/tilasto kelpoinen.Pienempi ls määrä jättää "vahingolle" varaa.
Tuli vaan tuon artikkelin luettua mieleen:
http://bulletin.accurateshooter.com/2022/05/do-chron-your-factory-ammo-stated-velocities-may-be-wrong/
Ja kun en ole tilasto matemaatikko niin tuo SD on kyllä keskihajonta,mutta kun itse aina vaan kirjaan alimman ja ylimmän erotuksen.Se ollut minulle ohjenuora piekkarilla.
https://peda.net/siikalatva/siikalatvan-lukio/oppiaineet/matematiikka/maa102/mappi2/mappi/kjo:file/download/a4fb66926de912b5d118c533c0e233799f639510/Keskihajonta%20ja%20otoskeskihajonta.pdf
Timppa
Lainaus käyttäjältä: Long Range - toukokuu 05, 2022, 06:03
Kuinka pieniin Vo tai V3 hajontoihin pääsette? 10 ls + lie jo suuntaa antava/tilasto kelpoinen.Pienempi ls määrä jättää "vahingolle" varaa.
Ja kun en ole tilasto matemaatikko niin tuo SD on kyllä keskihajonta,mutta kun itse aina vaan kirjaan alimman ja ylimmän erotuksen.Se ollut minulle ohjenuora piekkarilla.
Tuossa viestissä vähän pähkäilin samaa asiaa
http://www.takilta.fi/keskustelu/index.php?topic=22027.msg119196#msg119196
Siellä tutkailin kasan mitatun korkeuden ja todellisen 90% osuntavälin välistä yhteyttä eri laukausmäärillä. 90% väli on suorassa suhteessa hajontaan, joten sen tilalle voi ajatella SD:n, ja kasan korkeuden tilalle voi ajatella nopeuden maksimin ja minimin erotuksen. Kuvasta kannattaa ehkä katsoa oikeanpuoleista saraketta, jossa on ammuttu vain yksi kasa eri laukausmäärillä. Se vastannee paremmin nopeudenmittaamistilannetta.
Terve
300x53 (300WSM sorvatuilla kauloilla)
-Uudet hylsyt sisäänammunta
-32 laukausta
-220gr Scenu
Ka 863.4 m/s
STD 1,6
Hajonta 7
-Tämä näyttäisi käyvän 20mm / 300m kunhan katselee vähän tuuliviirejä
6.5x55 krokotiilin nahkalla sisustettu piipukanki
-Paljon ammuttua sekalaista Normaa ilman hehkutuksia
-27 laukausta
-9g Scenu
Ka 835m/s
STD 10,9
Hajonta 59
-Nämäkin pysyivät 300m matkalla alle 80mm läjissä, kunhan kuski ei toheloinut.
-600m matkalla voisin jopa väittää taulujen väistelleen. :o
-800m matkalla tuli lähinnä äitiä ikävä :-\
Saman 6.5x55 sen tyypillinen toiminta-alue
-Hylsyjä ei ole valikoitu
-7g ja 9g scenuilla
STD 4.5-6
Hajonta 10-20 m/s
-STD kasvaa isoksi koska samppeli määrät ovat pieniä 5-10 laukausta
-Nämä käyvät jo 800m matkallekkin ennustettavasti, vähän latauserästä riippuen. ;)
Samainen 6.5x55 Hehkutetuilla ja valikoiduilla hylsyillä
-7g ja 9g scenuilla
STD 2.4-3.4
Hajonta 5-9 m/s
-Pienet testimäärät >> STD kasvaa
Tunnustaudun hylsyjen kaulan uskovaiseksi.
Esa
6br kaliberiin tuli haettua latauksia ja valikoitua hylsyjä, mielenkiinnosta ammuin nopeuksia niin että mittari oli 200m päässä. Tähtäyspisteenä pässin sarvenreikä ja osumapiste siirretty vaan sivuun. Siitä tuli ammuttua paljon, koko rasiallinenkin (50kpl) joskus. Hajonnan sai pienimillään puristettua 3-4ms luokkaan, nopeus oli n1000m/s, luoti 70gr. Pienin 10lk ammuttu hajonta oli 1ms. Oli hyvä hylsy laatikko jonkun aikaa, joskus kävi vahinko ja kippasin kaikki vahingossa pesuun. Uusiks en alkanu hakeen.
Aiheeseen liittynee myös nopeuden mittaamisen tarkkuus. Caldwell chronolle mainitaan noin 0.25% tarkkuus, ja magnetospeed ilmoittaa, että voi odottaa noin 0.1-0.5% tarkkuutta, eli suunnilleen samaa luokkaa.
https://magnetospeed.com/faqs/question/view/id/1241/
Ei vain ole selvää, mikä on ilmoitetun tarkkuuden yksikkö. Kyseessä voi olla ainakin keskihajonnan suhde odotusarvoon, tai sitten vaikkapa etäisyys odotusarvosta, jonka sisälle vaikkapa 95% mittauksista osuu. Jos kyseessä on jälkimmäinen, on mittausten keskihajonta noin puolet 95% alueesta.
Jos valmistajan ilmoittama tarkkuus tarkoittaisi mittauksen satunnaista hajontaa, voi mittausaineistossa näkyvää kokonaishajontaa ennustaa varianssin laskukaavan avulla:
mittausten hajonta = neliöjuuri( todellinen nopeushajonta^2+mittausvirhehajonta^2)
Jos todellinen lähtönopeushajonta latauksella olisi vaikkapa 3 m/s, ja keskinopeus 1000 m/s, voisi mittauksissa näkyvän hajonnan odottaa olevan:
neliöjuuri( 3^2+(0.0025*1000)^2) = 3.9 m/s.
Tuollaista voisi odottaa, kun on ampunut riittävästi, jotta sattuman vaikutus otoksessa vähenee. Puhutaan helposti kymmenistä laukauksista. Pienillä laukausmäärillä pienempiä hajontoja saa sattumalta ja sitä helpommin, mitä vähemmän ampuu. Varma merkki siitä, että kyseessä oli pienestä otoskoosta johtuva sattuma, on se, että mittausten hajonta on pienempi kuin mittauslaitteen mittausvirhehajonta, eli tässä esimerkissä 2.5 m/s.
Jos on ampunut tarpeeksi, niin kaava toimii toki toisinkin päin:
todellinen hajonta = neliöjuuri( mittausten hajonta^2-mittausvirhehajonta^2)
Piirtelin kuvan, josta voi hahmotella laukasmäärän vaikutusta otoksesta lasketun hajonnan vaihteluun, jos todellinen kokonaishajonta (lähtönopeus ja mittavirhe yhdessä) olisi tuo yllä mainittu 3.9 m/s. Simuloin tässä 10000 laukausta kullekin otoskoolle, ja piirsin ennustejakaumat. Kuvasta näkee, että kaikilla laukausmäärillä saadaan keskimäärin oikeita hajontoja, mutta pienillä laukasmäärillä saa helpommin paljon todellista suurempia ja pienemepiä hajontoja. Esimerkiksi kymmenen laukauksen hajonnat asettuvat melkein kaikki välille 4-6 m/s, eli noin 50% todellista pienempiä tai suurempia hajontoja voi tulla havaituksi. Tämä liittyy aika paljon myös tikapuutestin laukausmääriin, jota toisessa säikeessä pohditaan.
Mulla ollut ProChrono käytössä ja räpsyttänyt piekkarilla sisällä.
Pulttasin mittarin tukevaan pöytään kiinni,ammun 3 m:n päästä aina,pulttasin myös erillisen valon kiinni mittarin yläpuolelle,pidän pölyimuria mittarin luona ja imuroin kennot 10 ls välein.
Palokarstaa lentää kennoihin.
Kennojen välihän tuossa on vain 300 mm.
En pysty tietämään mikä setupin mittaustarkkuus on,mutta uskoa antoi kun kaverini mittaili kilpailuimpparin V3 hajontoja ja parhaimmilla luodeilla oli alimman ja ylimmän välinen enää 3 feet/s luokkaa.
Ja pääosin <5 feet/s.
Sekoitellut erilaisia vahoja ja tutkaillut niiden vaikutusta V3 hajontaan.
Ampunut paljon myös pelkällä nallimassalla ja jos pelkkä nallimassa antaa alimman & ylimmän väliseksi eroksi esim.16-18 feet/s,niin mitempä sitten ruudin lisääminen voisi enää V3 hajontaa pienentäää.
Poistanut myös luodin ja ruudin muutamista takavuosien huippu paukuista Olimp-R,Federal Gold Medal ja luodittanut uudelleen Lapuan luodilla,jotka vahannut sitten.
Nuo molemmat ovat ns.dimble style eli hylsyn kannassa sisäpuolella on "kuppi" ja nallimassa vain reunoilla.
"Houston we have a problem".Nykyisin on menty liian voimakkaaseen nallimassaan ja vaikka on tehty sileät 2 asteen ylimenot ja 0,2250 " (5,715 mm) halkaisijaltaan pesät,joilla yritetty saada nallimassan aiheuttama luodin liikahdus TASAISEKSI,niin tuo alun vaihtelu "palotilavuudessa" ja sitä kautta paineessa aiheuttaa erilaisen palon savuttomalle ruudille ja siitä seuraa murheita.
Tuo ei mitenkään käsittele 22 LR patruunaa,mutta asiaa käsitelty keskisytytteisessä:
https://apps.dtic.mil/dtic/tr/fulltext/u2/a622138.pdf
22 LR patruuna on niin herkkä laite,että jopa ruudin sijanti edessä/takana aiheuttaa selkeästi nähtäviä eroja.
Mutta kuluuhan tuo nuoruus näitäkin ihmetellessä.
Kuvassa näkyy Olimp-R nallimassan sijainti reunoilla.
Toisessa kuvassa rasiallinen kuppikantaisia Olimp-R patruunoita.
Timppa
Ite ammuin mittariin johon oli antureitten väliksi laitettu 1m, kameran jalassa kiinni. Kolmion malliset suojat antureitten kohdalla. Numeronäyttö oli niin suuri että spottaus kiikarilla näki 200m päästä, muistiin ei muistaakseni useampaa kymmentä mahtunut. Kautta aikain ammuttujen laukausten jäljiltä suojiin osui vain yksi luoti, liipaisu tais epäonnistua ja lääppäs muoviin.
Patterin tilalle tuli vaihdettua samanlainen akku kuin nykyisin pilkkikaiuissa, kesti kylmälläkin vaikka kuinka kauan. Regulaattorilla jännite tiputettiin oikeaksi.
Tuli silhuetissä just testattua luotien vauhteja tuolla 150/200m alueella, siellä ne isot hajonnat tulee, ainakin noilla revolverikalibereillä, ite ammuin 44mag. Piti saada äänivalli alue luodin hidastuessa noitten matkojen väliin. Toi 44 murkula kieppuu melkoisesti kun vauhti putoo alle äänen nopeuden, onneksi mahtuu tuolle 50m matkalle. Ja kieppuuhan kaikki luodit, pienenmmät vaan vähemmän.
Terve
Standard Deviation kertoo tilastollisen oletuksen mistä ikkunasta kokonaishajonta löytyy, mikäli näytteet ovat normaalijakautuneita (Gaussin käyrä)
+/- 2 STD kertoo mistä ikkunasta 95.4% tuotteista tulee löytymään.
+/- 3 STD kertoo mistä ikkunasta 99.7% tuotteista tulee löytymään.
-Eli 6xSTD on tilastollinen arvio siitä mitä isommalla tuotemäärällä kokonaishajonta tulee olemaan. Tämä on yleensä isompi lukuaarvo, kuin koe-erästä mitattu hajonta.
-Koe-erästä mitattu hajonta on sen kyseisen koe-erän hajonta. Saatu hajonta ei ole useinkaan yhtä hyvä arvio/ennustus/mittari isommalle tuotanto-erälle kuin 6xSTD luku.
Esa
Lainaus käyttäjältä: esase - toukokuu 08, 2022, 01:13
Terve
Standard Deviation kertoo tilastollisen oletuksen mistä ikkunasta kokonaishajonta löytyy, mikäli näytteet ovat normaalijakautuneita (Gaussin käyrä)
+/- 2 STD kertoo mistä ikkunasta 95.4% tuotteista tulee löytymään.
+/- 3 STD kertoo mistä ikkunasta 99.7% tuotteista tulee löytymään.
-Eli 6xSTD on tilastollinen arvio siitä mitä isommalla tuotemäärällä kokonaishajonta tulee olemaan. Tämä on yleensä isompi lukuaarvo, kuin koe-erästä mitattu hajonta.
-Koe-erästä mitattu hajonta on sen kyseisen koe-erän hajonta. Saatu hajonta ei ole useinkaan yhtä hyvä arvio/ennustus/mittari isommalle tuotanto-erälle kuin 6xSTD luku.
Esa
Standard Deviation on suomeksi keskihajonta, joka usein lyhenee puheessa pelkäksi "hajonnaksi".
Extreme spread, range, tai "ikkuna" puolestaan on vaihteluväli (enimmäkseen otoksessa) tai X% todennäköisyysväli kun ajatellaan todennäköisyysjakaumaa muuttujalle, joka on määritelty koko reaaliakselilla.
Tre
Olen enempi IngenJör IngenVet ja minulla on siitä Dipolomi. ;D
On minulla Matematiikasta Filosofian paperitkin, vaan kyllä tuo ajattelu enempi tuonne Ingen.. puolelle vääntyy.
Termistön oikea käyttö ei ole koskaan ollut vahvuuksiani, eikä enää välitä kyseistä taitoa kehittääkkään. ::)
-Tällä alueella käytän itse Englannin kielisiä termejä. Siksi tekstissäni oli STD. Hajonta oli ihan vain poiminta edellisistä kirjootuksista.
SixSigma "Ingen" sovellusmalli:
Selitykseni lähestyi massatuotannon kannalta (suometettuna), mitä tuotannosta voidaan odottaa saavamme,
-kun pienillä protoerillä, esim. 30-50kpl tutkitaan uuden komponentin soveltuvuutta massatuotantoon.
-kun massatuotannosta poimituilla laadunvarmistus näytteillä seurataan prosessin kyvykkyyttä tuottaa tuotetta halutuilla ominaisuuksilla.
Toki jos tuotannosta pystytään mittaamaan jokaisen tuotteen ominaisuudet, niin sittenhän "saanto" on esitettävissä tilastona.
xx% luottamusvälien käyttöhän olisi yksi muista lähestymiskulmista. Vaan ampumapuolella STD ja EXT Spread ovat mittareiden antamina lukuina yleisimmin käytössä.
Ampujan kannalta Osumat ovat tavoite:
-Patruunavalmistuksen laadun seurantakriteereiksi on otettu mitattavia ominaisuuksia:
1) Hylsyjen fyysiset mitat; tilavuus, pituudet, paksuudet ja materiaalin kovuus, ..
2) Luotien fyysiset mitat; pituudet, paksuudet, paino, ...
3) Ruudin paino, tilavuus eri lämpö- ja kosteus olosuhteissa, valmistuserä, säilytysolosuhteet, hajut, ....
4) Luodin asetusvoima ja patruunan pituus (ogive, kokonaispituus),..
5) Luodin lähtönopeus, osumanopeus, ..
6) Kasan koko, muoto, ...
Asioita joista puhutaan vähemmän ovat:
1) Piipun kyvykkyys
-Puhdistusmenetelmistä kyllä keskustellaan, vaan kuitenkin... :-X
-Piipun kulumisestakin on välillä puhetta
2) Kelin vaikutus osumaan
-On puheissa, vaan kyllä sen vaikutus yleensä jätetään huomioimatta. :o
3) Ampujan taidot
-Näissähän ei koskaan ole vikaa
-Minullakaan ei koskaan ole huonoja päiviä. 8)
-Esim 300m kasakisa S2021
5x5 laukauksen ka voittajalla 26.228mm
Minun paras läjä lämppärillä 4/4mm oli vahinko
Oma ka 53.284mm ja läjät ylöspäin pyöristettynä: 97mm, 36mm, 48mm, 48mm ja 37mm.
Mikäli olisin osannut lukea tuulta paremmin, eli saanut karsittua selkeät virheet pois, niin 4 viimeistä läjää olisivat voineet olla noin 30mm.
1st läjä oli kuskin virheitä pullollaan: Etupukkin pussi oli löysällä. Olin lämppärillä ampumut viimeiseksi eri ruudilla, kuin millä olin ladannut kilpapanokset, enkä puhdistanut piippua lämppärin jälkeen. Siirryin ylätaululle lähes suoraan kuvitellen tuulesta jotain ihmeellistä, enkä antanut lupaa itselleni tulla alataululle ihmettelemään.
-Tästä huolimatta kuvittelen oman amputaitonj/aseen käynnin olevan noin 8mm/100m, 13mm/200m ja 25mm/300m
On Mielenkiintoista seurata, että kerkiävätkö madot juhlapöytään, ennenkuin pystyn maalimalle näyttämään, että esittämäni optimismi on todellakin saavutettavissa. ::)
Esa