Itseäni on kiinnostanut ymmärtää mikä hajonta johtuu mistäkin ja oon viimeisen puolen vuoden aikana tutkinut ja testannut asiaa oman kaluston kanssa ja pikkuhiljaa alkaa löytymään varmuus milloin ohiampuminen on perän takana, milloin ase/paruunayhdistelmän hajonnasta ja milloin ulkoballistisista syistä.
Tässä hyvä esimerkkikasasta missä on näitä kaikkia. Tuuli pyöri 0-1ms klo 9 ja 10 välillä. Pyrin ampumaan sekä tyyneen että puuskaan, että näen millaiseksi kasa muodostuu. Ja siitä muodostui juuri sellainen mitä odotinkin. Miten tätä sitten analysoisi? Muodosta näkee selvästi että klo 9 ja kympistä tuleva tuuli painaa osumia oikealle ja hiukan alas niinkuin teoria kertoo. Pystysuuntainen hajonta on yks yhteen aseen ja patruunan "ominaiskäynnin" kanssa. Tästä voin päätellä että ampujan osuus hajonnasta on millin tai pari luokkaa.
Mitä tästä on hyötyä tarkka-ammunnan näkökulmasta? Tiedän että jos itse en tee virhettä niin kykenen osumaan n. 30mm maalin sadalla metrillä ilman viirejä kunhan suurinpiirtein tiedän tuulen suunnan ja maksimin kun se on 1m/s ja noin 60mm maaliin vaikka en tietäisi tuulen suuntaa. Jos taas vähänkin pystyn lukemaan tuulta niin pystyn osumaan noin 20mm maaliin.
Tästä voi tietenkin laskeskella mitä se tarkoittaa kun tuulen maksimi kasvaa... Ja tietenkin jos on täysin tyyntä.
Tämmöstä jorinaa....
(https://img.aijaa.com/m/00239/15052618.jpg) (https://aijaa.com/1Jr0il)
Lainaus käyttäjältä: Zetori - huhtikuu 26, 2022, 15:36
Mitä tästä on hyötyä tarkka-ammunnan näkökulmasta? Tiedän että jos itse en tee virhettä niin kykenen osumaan n. 30mm maalin sadalla metrillä ilman viirejä kunhan suurinpiirtein tiedän tuulen suunnan ja maksimin kun se on 1m/s ja noin 60mm maaliin vaikka en tietäisi tuulen suuntaa. Jos taas vähänkin pystyn lukemaan tuulta niin pystyn osumaan noin 20mm maaliin.
Tästä voi tietenkin laskeskella mitä se tarkoittaa kun tuulen maksimi kasvaa... Ja tietenkin jos on täysin tyyntä.
Tämmöstä jorinaa....
Jos sanon oman mielipiteeni, niin tällä "itsetutkistelulla" ja käytännön tarkka-ammunnalla ei ole paljoakaan yhtäläisyyksiä. Se on hyvä, että luottamus aseeseen ja osaamiseen kasvaa ratatreenin myötä. Kun nämä taidot vie sitten todelliseen tarkka-ammunnan olosuhteisiin pois radalta ja viirien lähettyviltä ja lisää tähän vaihtelevat sääolosuhteet, vaihtelevat ampuma-asennot, muuttuvat ampumasuunnat, maalien paikantamisen/hiarkian, fyysisen väsymyksen, aikapaineen jne... niin jäljelle jää vain loputon halu ymmärtää miten helvetin vaikeaa tämä on. Itse aloitin tarkka-ammunnan treenamisen ja kouluttamisen vuonna 1997 ja kisaamisen 2001. En ole kuitenkaan vieläkään päässyt "hommasta jyvälle" eli varmaan osumaan vallitsevissa olosuhteissa. Ne asiat kun ei ole yksin omissa käsissä. Tämän näkee helpoiten ampumalla yli 1 000 m etäisyyksille. Jos haluaa nähdä mitä tarkka-ammunta on ja miten se eroaa rata-ammunnasta, niin kannattaa osallistua kisoihin toimitsijana ja kilpailija.
Mielipiteitä on hyvä olla ja kaikki mitä kirjoitit on totta mutta en näe siinä mitään ristiriitaa omien pohdintojen kanssa. Tarkka-ammunnassa on niin monta osa-aluetta mistä se koostuu mutta yksi pieni ja omasta mielestä todella tärkeä osa-alue on oman aseen tunteminen ja omien kykyjen ja rajojen tunteminen ja miten muuten se syntyy kuin toistojen kautta ensin "vakioiduissa" rataolosuhteissa ja sen jälkeen sitten enemmän oikeita olosuhteita jäljittelevissä olosuhteissa. Miten muuten opit tuntemaan oman aseen ja ja rajat?
Ei mun tämänhetkinen radalla harjoittelu ole tarkka-ammuntaa vaan se on sen yhden ja tärkeän osa-alueen haltuunottamista eli perusampumataidon harjoittelua ja aseeseen tutustumista. Uskon että kun jossain vaiheessa tätä kokemusta aletaan viemään lähemmäs "oikeanlaisia" olosuhteita niin siinä on ero paineen alla hankalissa olosuhteissa ampujalla joka on sinut aseensa ja omien kykyjen kanssa kuin sellaisella joka ei ole.
Edit. Vielä tuli mieleen tuosta kun kuulee siitä että viirien kanssa ampumisella ei ole mitään tekemistä tarkka-ammunnan kanssa. Ei varmasti olekaan sen kanssa kun ollaan suorittamassa sitä tehtävää todellisessa tilanteessa, mutta ihan varmasti on tekemistä jos mietitään matkaa siihen pisteeseen. Mikä on tuloksellisempaa ampumataidon harjoittelua kuin se että ymmärrät miks osumat on siellä missä ne ovat. Sen jälkeen sitten treenataan erikseen ilman viirejä ja opetellaan tuulen lukua maastossa. Eihän se tarkoita että niitä viirejä raahataan sinne maastoon sitten todellisessa tilanteessa, mutta se tietotaito selkärangassa, mikä harjoittelusta sinne on jäänyt kyllä seuraa mukana sinne "tosipaikkaan".
Terve.
Kuvassa on yksi tuulen lukemisen taitamattomuuden näyte.
Matka 100m. Luokka HW. Kaliiberi 6mm PPC.
Oma parhaani 5stä kasasta. 10.99mm. :o
-Kyse on siis kiinni taidoista, välineistä ja kelistä.
Kilpailun pienin kasa 3.56mm. ;D
Voittajan keskiarvo 5x5 laukausta 6.114mm :)
Kilpailun suurin kasa, niistä joissa kaikki laukaukset olivat piste alueella. 26.13mm
Esa
Lainaus käyttäjältä: Zetori - huhtikuu 26, 2022, 15:36
Tässä hyvä esimerkkikasasta missä on näitä kaikkia. Tuuli pyöri 0-1ms klo 9 ja 10 välillä. Pyrin ampumaan sekä tyyneen että puuskaan, että näen millaiseksi kasa muodostuu. Ja siitä muodostui juuri sellainen mitä odotinkin. Miten tätä sitten analysoisi? Muodosta näkee selvästi että klo 9 ja kympistä tuleva tuuli painaa osumia oikealle ja hiukan alas niinkuin teoria kertoo. Pystysuuntainen hajonta on yks yhteen aseen ja patruunan "ominaiskäynnin" kanssa. Tästä voin päätellä että ampujan osuus hajonnasta on millin tai pari luokkaa.
Tuostahan saa ohjelmallisesti tehtyä tyynen kelin kasan vetämällä keskipisteen kautta viivan klo 10:stä klo 4:ään ja laskemalla osumien etäisyys tästä viivasta? Nuo kellonajat ovat tietysti vähän ase/patikohtaisia, mutta ne saa selvitettyä muutaman minuutin tarkkuudella.