Vahva aamukahvi laittoi taas miettimään...
Teoria tietty kun ei ole testattu ja ymmärrän,että perääntymis kitkakin voi vaihdella laukauksesta toiseen,mutta kuitenkin:
Jos lavetissa tai piekkarien testipenkissä asennetaan ase absolut vaakaan ja lavetin tai testipenkin johteet pieneen kulmaan "vastamäkeen".
Kun nopeampi patruuna peruuttaa asetta hiukan enemmän,niin esim. piekkarilla voidaan ajatella näin 50 metriin:
(Nuo peruutus matkat eivät perustu yhtään mihinkään vaan ovat esimerkkinä).
*Hitain patruuna 322 m/s peruuttaa vaikkapa 40 mm sinä aikana kun luoti piipussa
*Nopein patruuna 328 m/s peruuttaa vaikkapa 42 mm sinä aikana kuin luoti piipussa
*Jos tuo 2 mm:n peruutuseron matka "vasta mäkeen" alentaa piipun suuta 0,07 mm,niin 610 mm:n piipulla osumapiste 50 m:n päässä on n.5,7 mm alempana.
---> Täydellisessä maailmassa tuo tekisi tietty senkin että aseen perän & etutukin ei pitäisikään olla hiekkapusseja vastaan VAAKASSA vaan edes etutukin alla oleva osa pienessä OIKEASSA kulmassa "vastamäkeen".
Helppohan tuo on elävässä elämässä testata säädettävällä kappaleella.
Nythän meidän etutukkien alapinta on vaakassa tai "väärään" suuntaan kulmassa-:).
Ymmärrän hyvin mahdollisen kitkaeron,kiihtyvyys eron,"pinniotteen" vaihtelevan vastuksen yms.mutta ainakin laveteissa (rail gun) tuo voisi ollakin ihan kokeilemisen arvoinen jutska.
Tuo vain tullut mieleen kun JOSKUS voinut käydä niin että testipenkistä 22 LR ammuttu hyvä käynti ei olekaan siirtynyt kun ammutaan 2-osaisilta tuilta.
Sen ymmärrän jos 22 LR patruunatesti ammutaan pelkillä raudoilla "ruuvipenkistä" ja kun raudat siirretään tukkiin niin siinä tulee petauksen tuoma muutos ja perääntymistäkään ei tapahdu "ruuvipenkistä".
Timppa
Ja voihan tuota teoretisointia jatkaakin.On ollut aseita joissa raudat perääntyy tukin johteissa. Eka minulla oli Feinwerkbau Universal kilpailu imppari.
Taisi olla Veijo Sivula&Kump. jotka siirsivät tuon asento piekkariinkin.
Johteiden kulmaa voisi tietty muuttaa vaakasta lievään vastaiseen,mutta jos unohdetaan vapaasti värähtelevä piippu ja laitetaankin 1 tukipiste piipun alle "kiilaamaan" niin sillä muuttuu piipun suun korko helposti tuon tarvittavan 0,07 mm esimerkiksi.
Taas liikaa aamukahvia?-:).
Timppa
Kiva idea, mutta eikös se totuus ole kuitenkin se, että aseen peruuttama matka riippuu vain luodin painosta (ja osin myös ruudin painosta), piipun pituudesta ja aseen painosta. Silloin koko liikematka 22 lr aseissa taitaa olla luokkaa 0,25 mm, ennen kun luoti poistuu piipusta. Jos pelkät raudat olisi johteilla, niin taitaisi hyvin kevyillä ratkaisuilla olla mahdollista päästä luokkaan 2 mm. Sillä matkalla luotettavasti tapahtuva piipun taivuttaminen muutaman sadasosamillin verran joka kerta samalla lailla alkaa olla vähintäänkin haastavaa. Näin äkkiseltään ymmärtäisin asian. Siitä en ole ollenkaan varma, olenko ymmärtänyt oikein. ::)
Taitaa piekkarissa aseen peräytyminen piippuajan puitteissa olla niin vähäistä että taitaa hävitä enimmäkseen kohinaan. Painava ase ei ehdi juuri liikkumaan.
Tuo Feinwerkbaun liikkuva lavetti oli kyllä hyvä huomio. Itsellä on FWB 300S vasenkätisellä tukilla. Ottaen huomioon että sen raudat liikkuvat tukkiin nähden joka laukauksella niin ase on hämmentävän tarkka
Kuten tiedämme voiman kaava on tuo F= 1/2 x m x nopeus neliöön 2.
Tuo luodin nopeuden muutos muuttaa rekyyliä kertoimella toiseen potenssiin.Kun kitkan jättää huomiotta / tai se on sama molemmilla nopeuksilla...
322 m/s toiseen potenssiin antaa luvun 103684
328 m/s toiseen potenssiin antaa luvun 107584
--> Ero on n.3,7 %.
Vaikka tuo perääntymisen ero 322 vrt 328 on pieni,niinjo se että perääntymis kulma olisi edes OIKEAAN suuntaan mahdollisesti auttaisi.
Ja eikä tuokaan ehkö olisi pahitteeksi että etutukin alla olisi tuennan kohdalla vastamäki eikä myötämäki kuten nyt rakennetaan-:).
Timppa
Tavallaan mielenkiintoinen idea tuo piipun taivutus magneetilla. Luultavasti välyksetön ja kosketukseton magneettikentän käyttö mahdollistaa melko hyvän toistettavuuden.
https://www.accurateshooter.com/guns-of-week/gunweek077/
Lainaus käyttäjältä: Long Range - helmikuu 06, 2022, 10:08
Kuten tiedämme voiman kaava on tuo F= 1/2 x m x nopeus neliöön 2.
Pieni korjaus:
F = m x a
E(kin) = 1/2 x m x v^2
Jatketaan mietiskelyä...
Ja eikö rekyyli ollut suhteessa liikemäärään eli mv?
Tämä on vähän kiinni siitä mitä ja miten aihetta lähestytään:
Kun halutaan tietää millä nopeudella ase perääntyy rekyylissä, käytetään liikemäärää. Eli luodin ja ruutikaasun yhteinen liikemäärä = aseen liikemäärä - Luonnollisesti päinvastaiseen suuntaan.
Kun halutaan tietää, miltä rekyyli tuntuu, käytetään usein energiaa. Eli tuolla liikemäärällä saadaan laskettua nopeus, jolla ase perääntyy, mutta tämän jälkeen aseelle lasketaan kineettinen energia, jossa siis painotetaan nopeutta, jolla ase perääntyy. Idea on siinä, että samaa patruunaa ammuttaessa kevyempi ase tuntuu potkivan enemmän, vaikka liikemäärä onkin sama. Kevyemmän aseen liike-energia tosin on suurempi, jolloin aseen liike-energia kuvaa rekyylin suuruutta(tai miltä se tuntuu) paremmin. Luonnollisesti asiaan liittyy niin paljon muutakin, ettei ihan noin suoraviivaisesti pysty asiaa tarkastelemaan.
Mutta joo - olet täysin oikeassa. Rekyyliä laskettaessa liikemäärä on se oikea tie onneen.
Heh,heh, minulle riittää se tieto että samanpainoinen nopeampi luoti potkaisee enemmän elävässä elämässä kuin hitaampi-.).
Tuon mahdollinen vaikutus elävässä elämässä selviää kun jostakin testipenkistä säätää johteet vastamäkeen,aseen vaakaan ja ampuu kasoja.
Timppa