Terve, olisikohan arvon kiltalaisilla ideoita mikä selittäisi eilisen ja tän päivän pari ylipainekeissiä? Löysin tässä taannoin muutamankymmentä irtoluotia, jotka punnituksen jälkeen osoittautuivat 10g scenareiksi tai scenar-l.
Olen käyttänyt silloin tällöin aikalailla täpölatinkia n150 ja fed nalli. Hylsynä lapuan 1-2 kertaa ammuttuja. Painemerkkejä ei ole ikään tullut. Nyt eilen kävi niin, että pari paukkua oli erittäin tahmeita laukauksen jälkeen ja toisesta vielä tippu nalli pihalle samalla kun hylsy lensi ulos. Ei mitään, purkuhommiin ja totesin, että ruutia oli aikalailla tismalleen oikea määrä, kaikki ladattu siis sirottimen ja neulavaa'an kanssa. Toisaalta osassa latauspituus oli mennyt melkein 0.5mm liian lyhyeksi joten luultavasti tullut liian kova puristus. Ollut ensimmäisissä luodeissa aika rajut painejälet holkista, joten luulen sen olevan syy miksi osa meni oal lyhyemmäksi, kun ei luoteihin tullut niin rajuja painaumia.
Tänään taas ammuin loput näistä löytöluodeista, tällä kertaa reilusti alemmalla latingilla, 44.5 grainia. Muuten ok, mutta jälleen 2/25 oli kampi tahmea, tällä kertaa ei kuitenkaan nallit prakannut, tuli vaan järeät jäljet hylsyn kantaan. Hankala uskoa, että sekaan olisi eksynyt 10.85g scenuja kun kaikki tosiaan puntarin kautta käyneet. Viallisia nalleja tai luoteja?
Aseena reilu tonnin ammuttu trg reilu vuoden vanha joten tuskin aseessa vikaa. Paineitten jälkeen ammuttu luotto 175grn scenar-l sekä tmk latingit ongelmitta. Luultavasti viimeinen kerta, kun lataan löydettyjä irtoluoteja 😄
Puristuslatauksilla on aika herkkää asetussyvyyden kanssa, kun ruuti murskautuu pienemmäksi kasvattaen palonopeutta ja siten painekäyrää jyrkemmäksi.
Minulla on täsmälleen sama ongelma 10g scenarilla + 46-47gr N150 latauksella SL5/SL7 vaimentimen kanssa ampuessa. Suujarrun kanssa voi mättää huoletta menemään, mutta vaimentimen kanssa paineet jostain syystä nousee muutaman lks jälkeen huomattavan korkeiksi.
Lainaus käyttäjältä: Sossi - tammikuu 23, 2022, 17:22
Minulla on täsmälleen sama ongelma 10g scenarilla + 46-47gr N150 latauksella SL5/SL7 vaimentimen kanssa ampuessa. Suujarrun kanssa voi mättää huoletta menemään, mutta vaimentimen kanssa paineet jostain syystä nousee muutaman lks jälkeen huomattavan korkeiksi.
Oletko koittanut vaikuttaako, jos syöttää lippaasta vai yksi kerrallaan suoraan pesään?
En ole koittanut, mutta suujarrun kanssa samaa latausta on ammuttu satoja ilman mitään ongelmia. Katsoin piippuun endoskoopilla ja hiiltäkään ei pahemmin ollut kertynyt ylimenoon.
Itsellä kävi sama homma kun ammuttiin Hätilässä toista päivää pitkiä sarjoja (kaliberi 308, luoti 10.85g scenar).
SL7i vaimennin oli nokalla kokoajan.
Lopetin ammunnat siihen ja purin paukkuja kotona, kaikki oli niin kuin pitikin.
Siitä sitten kunnollinen kuparinpoisto piippuun ja putsaus niin taas mentiin ilman ongelmia.
Toki vaihdoin myös jatkossa suujarrun paikoilleen jos tiesin että nyt tullaan ampumaan enemmän kuin tarpeeksi ;D
Vaimennin aiheuttaa vastapainetta ja ylimeno paskottuu yllättävän äkkiä.
Lainaus käyttäjältä: Sossi - tammikuu 23, 2022, 17:27
En ole koittanut, mutta suujarrun kanssa samaa latausta on ammuttu satoja ilman mitään ongelmia. Katsoin piippuun endoskoopilla ja hiiltäkään ei pahemmin ollut kertynyt ylimenoon.
Oma hypoteesi olikin, että patruunat runnoutuu lippaassa kun ammutaan vaimentimella. Jarrulla rekyyliä on paljon vähemmän.
Tuo vaimentimen käyttö on kyllä hyvä huomio. Itse en ennen tätä vklp oo ampunu 10g scenun tappilantinkeja kuin tyyliin 5lks sarja 100m ja 5lks sarja 300m perään lähtönopeuden ja käynnin selvittämiseks, sen jälkeen pari teertä tonttiin. Voipi olla että pitkä sarja vaikutti siihen että alko paineet nousemaan.
Oma luotto 175 latinki taas ei oo ikinä pitkissä sarjoissa ollut moksiskaan niin reenatessa kuin prssä kisatessa. Toki tulee sitä kisassa vastaan yleensä yks tai kaks tosi nokista hylsyä kun vaimennin puhaltaa liat takasin. Omat korvat taas ei anna ampua muun kun vaimentimen kanssa, pitänee varmaan suosiolla jättää ainakin pitkät sarjat 10 grammasen kanssa väliin.
Kannattaisi varmuudeksi kurkata piippuun/tehdä huolellinen tarkastus ahdistaako jostain ja toimenpiteet sen mukaan jos on tarvetta.
Lainaus käyttäjältä: MOj - tammikuu 23, 2022, 21:36
Kannattaisi varmuudeksi kurkata piippuun/tehdä huolellinen tarkastus ahdistaako jostain ja toimenpiteet sen mukaan jos on tarvetta.
Ainakaan itsellä ei muita työkaluja kuin puikko ja oma silmä, mitään niin radikaalia ei ole että näkisi/tuntisi kun puhdistin lauantai-iltana piippua. Ainakin vfgn tulpat liikku sulavasti läpi koko matkan eikä hirttäny missään vaiheessa. Kuparinpoistoa en ole tehnyt vielä kertaakaan, voishan sitä vaahdottaa kerran jos sattuis vaikuttamaan.
Lainaus käyttäjältä: Perkeleen_Luoma - tammikuu 23, 2022, 18:06
Lainaus käyttäjältä: Sossi - tammikuu 23, 2022, 17:27
En ole koittanut, mutta suujarrun kanssa samaa latausta on ammuttu satoja ilman mitään ongelmia. Katsoin piippuun endoskoopilla ja hiiltäkään ei pahemmin ollut kertynyt ylimenoon.
Oma hypoteesi olikin, että patruunat runnoutuu lippaassa kun ammutaan vaimentimella. Jarrulla rekyyliä on paljon vähemmän.
308:lla tuskin tuosta johtuvasta on kysymys. En tosin tiedä mikä, tai kuinka kevyt ase on kysymyksessä, mutta itsellä esim. 338 Lapuassa on SL7 nokalla, ja koskaan ei ole tuollaista tapahtunut. Latingit taulukkomax. Ase TRG 42.
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - tammikuu 23, 2022, 21:50
Lainaus käyttäjältä: MOj - tammikuu 23, 2022, 21:36
Kannattaisi varmuudeksi kurkata piippuun/tehdä huolellinen tarkastus ahdistaako jostain ja toimenpiteet sen mukaan jos on tarvetta.
Ainakaan itsellä ei muita työkaluja kuin puikko ja oma silmä, mitään niin radikaalia ei ole että näkisi/tuntisi kun puhdistin lauantai-iltana piippua. Ainakin vfgn tulpat liikku sulavasti läpi koko matkan eikä hirttäny missään vaiheessa. Kuparinpoistoa en ole tehnyt vielä kertaakaan, voishan sitä vaahdottaa kerran jos sattuis vaikuttamaan.
Jos piippu on ollut ns. "huonolla puhdistuksella", niin pinttynyt palokarsta voi olla kiusallisen kovassa ja kupari ei lähde sen alta, vaikka sita piipussa olisikin . Tähän ei sitten auta kun timanttitahna. Suosittelen endoskoopin hankkimista. Aukeaa monta asiaa.
Lisäksi suosittelen siirtymistä vfg tulpista esim. Deweyn lappuihin. Molemmista on kokemusta ja kun siirryin aikanaan käyttämään lappuja (Dewey), niin sen koomin ei ole vfg tulppia tullut käytettyä. Huom. Eri valmistajien lapuissa on huomattavia eroja, ja osa niistä on täyttä kuraa.
Edit: lisätty tekstiä.
juu ja ei sitten mitään Forestin partavahatoa...
Vaan esim tota: https://www.asetarvike.com/aseja-ammuntavarusteet/tuote/bore-tech-eliminator-piipunpuhdistusaine-480-ml/10541/ (https://www.asetarvike.com/aseja-ammuntavarusteet/tuote/bore-tech-eliminator-piipunpuhdistusaine-480-ml/10541/)
Itellä sattuu olemaan partavaahtoa ja vfgtä joten niillä näin alkuunsa. Ite en juurikaan piippuun mitään työnnä ennen kuin alkaa esim käynti heikkenemään. Lauantai-iltana pikkusen puhistelin, ja tulppa nro8 oli jo käytännössä täysin puhdas joten ei tunnu pahasti likaa keräävän.
Lainaus käyttäjältä: MOj - tammikuu 23, 2022, 21:58
308:lla tuskin tuosta johtuvasta on kysymys. En tosin tiedä mikä, tai kuinka kevyt ase on kysymyksessä, mutta itsellä esim. 338 Lapuassa on SL7 nokalla, ja koskaan ei ole tuollaista tapahtunut. Latingit taulukkomax. Ase TRG 42.
TRG-22 308win, minulla on myös TRG-42 A1 338LM jolla ammun pääasiallisesti SL7 vaimentimella ja sen kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa.
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - tammikuu 24, 2022, 12:57
Itellä sattuu olemaan partavaahtoa ja vfgtä joten niillä näin alkuunsa. Ite en juurikaan piippuun mitään työnnä ennen kuin alkaa esim käynti heikkenemään. Lauantai-iltana pikkusen puhistelin, ja tulppa nro8 oli jo käytännössä täysin puhdas joten ei tunnu pahasti likaa keräävän.
Jos puhdistat pelkästään vaahdolla ja VFG:llä niin puhdas tulppa ei kerro sitä onko piippu puhdas vai ei. Piipun ensimmäinen 150mm yleensä kerää kaikenlaista ryönää joka ei lähde pois muulla kun borepastalla tai timantilla hiomalla. Jos ei ole piippukameraa käytössä niin alkupään tukkoisuuden saa selvitettyä lyijyn kanssa tulkaamalla, kun työntää lyijypalloa piipun suulta pesään päin niin pesän päässä alkaa ahdistamaan jos se on tukossa. Aika usein käyntiin ja paineisiin vaikuttavista ongelmista löytyy huonosti puhdistetusta piipusta.
Carbon remover + eliminator, kunnon harjat ja laput käyttöön niin välttyy tulevaisuudessa tukkeutuneen ylimenon jynssäykseltä. Lämärillä etenkin en uskalla kovin pitkää puhdistusväliä pitää, ainakin pahimmat hiilet pois.
Käyntiongelmia ei oo missään vaiheessa ollut, pääsääntöisesti kasat pyörii 0.5moa tai alle. En tiiä sitten vaikuttiko se, että piippu ja vaimennin oli melko kuumia kun ekat ylipaineet löi, latinki muutenkin aika tapissa.
Eniten hämmensi se, kun tiputin 44.5 grainiin ja yhdessä paukussa tuli melko raju plungerin jälki, mutta seuraavat 6lks taas täysin normaaleja.
Mietin mitenköhän voisi itse luoti asiaan vaikuttaa? Olivat laarin pohjalta löydettyjä ja niin vanhoja, että lapuan luodit myytiin irtolaareissa eikä nykyajan sinisissä muovirasioissa.
Voisiko joku selittää hyvin yksinkertaisesti miten ja miksi piipun päässä oleva vaimennin nostaa pesäpaineita niin että nallit pullahtavat irti?
Onko samaa erää hylsyt? Tai mahdollista että toisen erän hylsy eksynyt joukkoon? Itelle kävi niin että myyjä väitti kaikkien olevan samaa erää mutta ei ihan ollutkaan... Osassa tuli jälkiä hylsynpohjaan ja kevyitä nopeusheittoja. Tarkemmassa syynäyksessä oli ihan silmin nähtäväviä eroja.
Hylsyjä ollut parista eri laatikoista, ostoajassakin on sen verta eroja että voi hyvinkin olla eri tuotantoerää
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - tammikuu 24, 2022, 19:25
Voisiko joku selittää hyvin yksinkertaisesti miten ja miksi piipun päässä oleva vaimennin nostaa pesäpaineita niin että nallit pullahtavat irti?
Sama kysymys?
Kun on käynyt luottolatauksella tapauksien jälkeen,ei voi olla kysymys ainakaan piipun alkupään kuparoitumisesta,koska jos/kun alkupään kuparoinnin vuoksi luoti ohenee alussa ja on väljä jatkossa,niin ei käy sanottiin pankissa.
Sanoit ampuneesi "löytöluodit" loppuun...Ainakin löytöluotien paksuus olisi ollut kiva tietää.
Luotien kovuutta/ kokoon puristuvuutta koti konstein hankala selvittää...Ainakaan enää jos ammuit ne jo buis.
Timppa
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - tammikuu 24, 2022, 19:25
Voisiko joku selittää hyvin yksinkertaisesti miten ja miksi piipun päässä oleva vaimennin nostaa pesäpaineita niin että nallit pullahtavat irti?
Ei mitenkään, omassa tapauksessa teoriani on, että vaimennin työntää takaisin nokea niin paljon että pesäpaine nousee siksi. Ensimmäisellä laukauksella puhtaalla piipulla paineet ovat normaalit ja ensimmäiset merkit tulee yleensä lippaallisen jälkeen. Tätä on testattu monta kertaa suujarrun ja vaimentimen kanssa täsmälleen samalla latauksella
Teoriaa voisi testata läpipuhaltavalla vaimentimella. Jos sillä nallit eivät irtoile niin tavallisen vaimentimen backpressure ja/tai piippuun työntämä noki ilmeisesti aiheuttavat paineen nousua.
Kannattaa muistaa että 47,0 grein N150:stä minkä tahansa 155 greinisen luodin perässä on Vihtavuoren taulukoiden mukaan ylilataus kaliperissa 308 Win. Siinä mielessä mitään kovin selittämätöntä tässä keississä ei ole. Jos mukaan lisätään tuntemattomia luoteja ja eri hylsyeriä niin ei ole mikään ihme jos tappilataus vähän oireilee.
En itse ole ainakaan huomannut että pulttilukoissa vaikuttaisi noin paljon. Itse olisin enemmän kallistumassa hylsykohtaisiin kovuus ja ennen kaikkea sisätilaeroihin, kuin vaimentimen vaikutukseen.
Seuraava kysymys.
Saatteko vaimentimen kanssa ylipaineen merkkejä itseladatuilla vai tehdasladatuilla patruunoilla?
Itsellä sakon trg paukussa ilmestyy plungerin ja ulos heittäjän jäljet, toki siihen en osaa vastata että tuleeko jos vaimenninta ei pidä paikallaan kun ammun aina vaimentimella. Voihan myös olla tuossa tapauksessa, että omassa trgssä esim plungeri on sen verta terävä että jättää herkästi jäljet. Saa nimittäin käsivoiminkin painamalla tehtyä.
Nyt kun ajattelee tarkemmin itse latausprosessia ja järjestystä missä laitoin laatikkoon, tuntui juuri näillä ylipainepaukuissa luodittaminen aika nihkeeltä. Joutu suht kovalla voimalla luodittaa vs normaalisti, ja ite luotien kärkiin tuli tavallista syvemmät painaumat.
Suurimman osan luodeista tönärillä mittasin ja halkaisija oli perus 7.82-7.83mm. Taisivat kyseiset hylsyt olla necktensionin suhteen turhan tiukkoja.
Pikemmin miettisin, miten lähellä rihlakosketusta luodit on olleet kun latauspituus on jäänyt pitkäksi. Ylipäätään jos luodinasetuskara tekee yhtään mitään painaumia luotiin kannattaisi se vaihtaa tai muokata sopivammaksi.
Myöskään ei mainittu latauspituuden hakemisesta mitään, en tiedä kumpaa mainituista luodeista oli käytetty aikaisemmin ja oliko nyt samaa, ja onko noiden ogive sama. Jos ei niin sitten jo lähtökohta on voinut olla väärä. Jos on haettu tappiresepti vaikka 0.5mm hypylle ja luodit ovatkin 0.1mm päässä rihloista, voi käydä mitä vaan. Sen lisäksi että ase on paahdettu kuumaksi.