Oon lueskellut täältä ja muualta tuosta tunerin käytöstä 22lr kanssa. Millaisesta vaikutuksesta puhutaan ja onko tuosta mitään hyötyä ellei kaikki muut osa-alueet oo kunnossa? Tarkoitan tällä että onko hyöty mitattavissa ainostaan ns. kasaluokan aseista ja niitä viimeisiä millejä vai voisiko tuosta olla hyötyä myös ns. jokamiesluokan piekkareissa?
Piipun suun ulkopuolelle tuleva paino on varmin (ainoa?) tapa saada pysty värähtelyn solmukohta osumaan piipun suulle ja siten pienentää pystyhajontaa.
Tarkka se paikka näköjään on.Harrelsin tunerissa 1 klikkaus siirtää painoa 1/100 " eli 0,0254 mm ja nyt on nähty jo 2:ssa huippu piekkarissa,että 1 klikkaus taakse/eteen heikentää käyntiä parhaasta käyntikohdasta.
Tuneri kyllä pienentää pystyhajontaa kaikissa piekkareissa em. johtuen.
Isä Calfee on tuuminut tuosta,että tarvitseeko tuneria säätää kun ilman lämpötila muuttuu? Hän lausunut: "Jos tarvitsee säädellä,niin aseeessasi on joku vika".
Viitannee petaukseen,eri puolilta vaihtelevaan piippu teräksen laatuun,yms.
Tuo kuitenkin kun liikutaan saman brändin paukuissa joissa nopeus luokka sama.
Ja ainakin Tapani Nousiaisen huippu piekkari on pitänyt huippukäyntinsä +3:sta ihan helle lukemiin asti ILMAN säätöä.
Mutta huonosta patruuna erästä se EI hyvää tee!!!!!
Timppa
Ps.Tuossa on kuvattu 2,4 mm tangon värähtelyä ja sen solmukohtaa.-->Eli piipun pää värähtelisi tunerista huolimatta,mutta luodin lähtökohta piipun suulla olisi solmukohdassa eli Calfeen mainostamassa "Stopped Muzzle" kohdassa.
Olisiko tuner ratkaisu myös siihen että saisi useamman eri patruunamerkin ja erän (tietenkin laadukkaan ja tasalaatuisen) käymään hyvin samassa aseessa?
Edit. Esim. siten että vaihtaessa patruunaa säätää vaan tuneria testauksen kautta tiedossa olevaan säätöön millä kyseinen patruuna/erä käy hyvin.
Teoriassa mahdollista mutta käytännössä voi olla haasteita. Kannattaa edelleen muistaa ettei tunerilla tehdä huonosta patruunasta hyvää, ja ettei tunerilla korjata kasaa senteillä vaan milleillä, eli hienosäädetään hyvin käyvä patruuna huippukäyntiseksi.
Joissain asentopiekkareissa on näkynyt tunereita piipun päällä etutähtäimen takapuolella, ilmeisesti toimii vaikka ei ole piipun jatkeena?
Jos käyttää samaa nopeusluokkaa,joka esim. Lapuan Center X,Midas+,XAct ,joiden valmistus erien Vo KESKINOPEUS vaihtelee 320-328 m/s niin ei tartte säädellä jos aseessa muuten kaikki on ok.
Joitakin viitteitä täälläkin Suomessa on kun siirtyy Lapuasta RWS:ään R50 ,jonka keskinopeus liikkuu 335 m/s +- niin SAATTAA tarvita säädellä.
Mutta ei kaikilla ole tarvinnut.
Olen ampunut melkosten paljon chronoon 22 LR lotteja (myös vahojen testausta jne) ja hyvin yleistä on,että TEHTAAN valmistuserän hitain on esim 322 m/s ja nopein on 328 m/s. Jos ampuu vain 10 ls niin SAATTAA alimman ja ylimmän ero jäädä tuota pienemmäksi,mutta kun ls määrä lisätään 20-40:een ls,niin harvoin löytyy erää jossa tuo jäisi <6 m/s.
Joskus joku voi patruuna lotossa paremman löytää.
Kun chronojen mittaustarkkuudeksi annetaan vaikka jopa +-1 %, niin 2 % 325 m/s on about 6,5 m/s.
Voinko luottaa mittauksiin vai onko mittarissani noin iso toleranssi?
Tein kaiken mitä tehtävissä oli.Ammun aina TASAN 3 m:n päästä. Pulttasin mittarin kiinni ettei suupaine vaikuttaisi,poistin loisteputki valot käytöstä kun niitäkin syyteltiin,pulttasin uuden valonkin tiukasti mittarin yläpuolelle ja kun tuota palokarstaa lentää kennoihin, minulla on imuri mittarin vieressä,jolla imuroin 10 ls välein kennot puhtaaksi.
Minua opastettiin,että laita 2 chronoa peräkkäin ja keskiarvot niistä.Ei varmaan huono ehdotus.
En noidenkaan toimenpiteiden jälkeen tietenkään tiennyt millainen on mittarin mittaus tarkkuus...Uskoa sitten lisäsi,kun eräs kaveri kävi mittaamassa kilpailu ilmakiväärinsä nopeuksia setilläni.
Mittaus setti antoi suurempiakin laukausmääriä ylimmän & alimman väliseksi eroksi <1,5 m/s.
Teillä monilla on tarkkoja ballistiikka laskureita käytössä,niin syöttäkääpäs 22 LR luoti,jonka BC G1 on 0,172 ja ammutaan 322 m/s ja 328 m/s paljonko on pystyn ero 50 m:iin laskennallisesti?
Parhaimmissa piekkareissa kun tunerilla saatu parhaimpaansa on pystyhajontaa jäljellä 4,3-6,0 mm kun ammutaan 30-40 ls kasoja.
Eli tunerilla saadaan piippuvärähdyksestä tuleva pystyhajonta minimoitua,mutta se ei korjaa patruunan Vo hajonnasta tulevaa pystyhajontaa.
Positiivinen kompensaatio? Eli saataisiin hitaampi luoti lähtemään suulta piippuvärähdyksen ollessa suulta korkeammalla ja päin vastoin?
Tuollaista "äly piippua" ei ole vielä tietääkseni keksitty....Autotalli insinöörinä virittelin piippuun härpäkkeitä ajatuksella "vasta värähtelijä", mutta on parempi kun en niitä edes esittele.
Kuoliaaksi naurattaja esiintyi jo Havukkaahon ajattelijassa...
Eli summasummarum: Tunerilla pienennämme piippuvärähtelystä tulevaa pystyhajontaa,mutta patruunan nopeusvaihtelusta tulevalle emme VIELÄ taida mahtaa mitään...
Timppa
Ps.4 tiimiläistämme kävi viime viikolla etsimässä käyviä valmistus eriä Lapua Schönebeckissä.Sanoin ennen lähtöä,että takaisin ei ole tulemista ennenkuin <10 mm kasoja 10 ls 50 m alkaa tulemaan-:).
Siis ulkolaidasta mitattuna. Hajonta siis <4,3 mm.
Laittoivat kuvan,että pääsevät kotimatkalle (alla).
Kun jotkut HUIPPU PPC kasa-ampujat ovat keksineet,että kasoihin pitää jättää hiukan pystyhajontaa,niin sellainen lataus kestää paremmin tuulen vientiä....Liekö nämä piekkari sedät kuunnelleet liikaa PPC setiä-:).
Onko kokeiltu laittaa piipun päälle koko matkalle kumia vähentämään värähtelyä? Sopivalla sisähalkaisijalla olevaa paksuseinämäistä kumiletkua tai vulkanoivalla teipillä tai kumilevyllä?
Kumia käytetään monessa paikassa vähentämään värinää, tiedä sitten toimiiko kyseisessä tehtävässä.
Ei ole henk.koht. kokemusta tuosta Limb Saver De-resonator tuotteesta.
Joku käyttänyt mainitsi ettei tuota enää poiskaan uskalla piipusta ottaa...
www.youtube.com/watch?v=KSoTBceFkww
Autotalli insinöörin ajattelulla mietin,että mitä hitaammaksi piipun suun liike saadaan ja JOS kuulat irtoilee värähtelyn pystyliikkeen aikana piipun suulta,niin sitä parempi mahdollisuus on että patruunan Vo vaihtelu ei tekisi niin paljon pystyä joka johtuu piippu värähtelystä.(Edellyttäen että piipun suun kulkema matka pysyy samana eri värähtely taajuuksilla)
Mutta jos/kun saamme tunerilla aikaan "Stopped Muzzle" kohdan,niin sittenhän kaikki on hyvin.
Nyt tarina 2:n viikon takaa,jota ei missään tapauksessa pidä YLEISTÄÄ kun on vain yhdestä tapahtumasta kysymys.Mutta ihmetystä herätti/herättää.
Noin 6 vuotta sitten jäsen Tapanille saatiin Anthony DiOrgin valmistama Turbo&Shilen Ratchet yhdistelmän raudat.Siis valmiiksi piiputettuna/pesitettynä.
Tapani istutti raudat tukkiin rautaisilla petaus taidoillaan.Viritti Harrelsilla tuninkiin ja loppu on ollut nähtävissä.
Ko piekkarilla on voitettu lukematon määrä SM kisoja ja pärjätty myös EM ja Word Cup tasolla erinomaisesti.
Nyt suuren laukausmäärän vuoksi Shilenin käynti alkoi hiukan jo hiipumaan ja Tapani päätti vaihtaa uuden piipun( Broughton).
Shilen Ratchetissa on 16 " nousu ja viiste palkit.Broughton on 16,5 " nousulla ja suorilla palkeilla.
Tapani kopioi KAIKKI mitat tuosta Ratchetista Broughtoniin TARKALLEEN: Ulko muoto,pituus,kierteytys,teki jopa pesän TARKALLEEN samanlaisen kuin DiOrg oli tehnyt.
Hän meni sisä radalle laittamaan uutta piippua tuninkiin tunerilla.Soitti minulle,että nyt ei Tapani usko omia silmiään..Uusi piippu meni parhaaseen käyntiin TÄSMÄLLEEN samalla Harrelsin klikkauksella kuin vanha piippu!!!!
1 klikkaus Harrelsissa siirtää 0,025 mm.
Ja ettei ihmettely loppuisi hän lisäsi Harrelsin lisäpäinon (n.40 g) ja paras tuninki löytyi SAMASTA klikkauksesta kuin mitä ILMAN lisä painoa....
What the hell? Tarttee miettiä...
Timppa
Kannattaa nyt muistaa että nämä solmut sun muut on seisovan aallon konsepteja. Laukaisutapahtuma on dynaaminen jossa raju värähtely vaimenee seinäkelloajassa mitaten nopeasti, eikä jää mihinkään tasapainotilaan.
Vaikka [seisovaa aaltoa] vastaavan tilanteen saisi laukaisutapahtumassa aikaan osoittaa piipunsuu milloin minnekin. Siis piipussa olisi ylös/alas-suuntaista siniaallolta näyttävää värähtelyä ja luodin lähtiessä piipunsuu olisi "keskellä" eli samassa kohti kuin lepotilassakin, mutta piipunsuu osoittaa joko ylös tai alas riippuen sen takapuolisen osan liikkeestä. Ts. edelleen on väliä millä kellonlyömällä luoti saapuu piipunsuulle.
Vaihtoehtoisesti voi ajatella että tunerilla muutetaan piippu/aktio(/tukki?) ominaistaajuutta sen verran että laukaisutapahtuman aiheuttama jonkunsuuntainen värähtely tai joku sen heijastuma/monikerta osuu joko paremmin tai huonommin siihen. Tuloksena voi esim. saada pidemmän aikaikkunan jona luodin poistuminen piipunsuulta on optimaalista, tai saada värähtelyn amplitudeja pienennettyä (ts. luoda vielä pidempi muttei niin optimaalinen aikaikkuna).
Onko suosituksia mitä tuneria vois kokeilla tuossa T1x kunhan saan sen takaisin Korvelta jolla se on sepityksessä. Projekti on vähän venynyt kun sää ei oo ollut optimaalinen testiammunnoille ulkotiloissa ja Korpi ei halua lähettää asetta ennenkuin hän on varmistanut itse miten se käy hänen sepityksessä jälkeen.
Jos oletetaan että kaikki nopeushajonta näkyy taulussa niin 6m/s nopeusero tarkoittaisi 8mm koroeroa 50 metrissä kun G1 BC 0.172
Tiedämme kuitenkin että asia ei ole näin yksinkertaista ja jostain syystä pienet nopeuserot eivät välttämättä näy kasoissa siinä määrin kuin voisi laskemalla olettaa .
Labradar ilmoittaa mittaustarkkuudekseen 0,1%. Jos keskiarvonopeus on 325m/s niin mittausvirhe (jos sitä on, joka laukauksella sitä ei välttämättä ole) on 0,325 m/s. Jos mittausvirhe olisi tuplat niin silloinkin se näyttäisi mittarin näytöllä pyöristysten vuoksi vain 1m/s pieleen. Käytännössä Labradarin lukemat ovat riittävät harrastuskäyttöön.
Eli laskenta näyttää 322/328 m/s erolle 8 mm pystyhajontaa ja elävässä elämässä PARHAITEN käyvillä piekkareilla on jäljellä pystyhajontaa n.4,2-6 mm.
-->Tuosta VOISI päätellä,että pienimuotoista positiivista kompensaatiota tapahtuisi ja totta vie nopeampi paukku ei aina mene ylemmäs / hitaampi paukku aina alemmas.
Tätä katsellut 50 m:n sisäradalla riittävästi chronon läpi ampuen.
Helmikuussa yritämme 50 m:n sisäradalla laittaa piippu värähtelyn mittaus laitteen kiinni ja katsella samalla kuinka tuo luodin irtoamis hetki suhteessa piipun värähdys kohtaan korreloi taulussa.
Itseäni kiinnostaa eniten se saadaanko mitä irti piipun suun värähdyksestä kun tuneri on oikeassa kohdassa ja sitten väännetään pois oikeasta kohdasta.
Katsotaan mitä saadaan irti vai saadaanko.
Timppa
Ps.Tuossa on Vargan testi kuva RWS R 50 lotista nro 405. 50 ls 50 m:iin ja ulkolaidasta mitattuna 13,9 mm.
Vargan aseessa EI tuneria.
Saimme tuon valmistus erän lähes kokonaan tiimillemme Suomeen ja monille tuotti ilon päiviä.
Jäsen Mikkokin ampui tällä erällä uuden SE:n asento puolella.
Max hajonta Vargan ampumana siis 8,2 mm 50 ls / 50 metriä..Aikas pyöreä kasa,joten pystyäkin lienee liki tuo.
Zetori:
Onko suosituksia mitä tuneria vois kokeilla tuossa T1x kunhan saan sen takaisin Korvelta jolla se on sepityksessä. Projekti on vähän venynyt kun sää ei oo ollut optimaalinen testiammunnoille ulkotiloissa ja Korpi ei halua lähettää asetta ennenkuin hän on varmistanut itse miten se käy hänen sepityksessä jälkeen.
Noista 2:sta on täällä Härmässäkin jo hyväksi havaittuja kokemuksia. Harrels ja Cicognani
http://harrellsprec.com/index.php/products/harrell-rimfire-tuners-403
www.varidecicognani.it/en/shop/view/fat-3-heavy--P00013/
Noita en tiedä vielä Suomessa olevan,mutta Jenkeissa tuokin toimivaksi todettu:
www.ezellcustomrifles.com/home-3/pdt-tuners/
Tomi on paininut tunerien kanssa jo paljon ja osoittanut maailmanmestaruuksillaan,että osaamistakin löytyy!
Timppa
Lainaus käyttäjältä: jthyttin - tammikuu 23, 2022, 09:58
Kannattaa nyt muistaa että nämä solmut sun muut on seisovan aallon konsepteja. Laukaisutapahtuma on dynaaminen jossa raju värähtely vaimenee seinäkelloajassa mitaten nopeasti, eikä jää mihinkään tasapainotilaan.
Hyvin paljon samaa mieltä.
Oma näkemys/oletus on se, että tunerilla vaikutetaan käytännössä siihen ensimmäiseen piipun suun ylös heilahdukseen, joka johtuu siitä luodin piippua "oikaisevasta" vaikutuksesta ja kehyksen ja tukin joustosta. Sen jälkeen tulee kyllä monenlaisia heilahduksia, joiden vähentämisellä saattaa olla ampujaan kohdistuvia psyykkisiä vaikutuksia, mutta luoti ei niistä enää välitä, kun on jo kaukana aseesta.
Joskus katselin noita antureita, mitä kännykkä- ja viihdeelektroniikkateollisuus on tuonut tullessaan. Eli muutaman euron hintaisia antureita, jotka näyttää kolmen suunnan kiihtyvyydet, ja jotkut myös muitakin asentotietoja. Valitettavasti vaan noiden nopeus ei riitä aseiden mittaukseen, tai en ainakaan löytänyt riittävän nopeaa. Jos olisi riittänyt, niin yksi kiinni patruunapesän päälle, yksi piipun puoleen väliin, ja yksi piipun päähän. Olisi ollut dataa aika paljon enemmän verrattuna siihen, että on vaan se yksi anturi piipun päässä mittaamassa piipun ylös/alas liikettä. Itse ainakin uskon, että aika paljon muuttuu piipun värähtelyt, jos ammutaan kehys liimattuna hiilikuitu tukkiin, tai 50 kg betoniin kiinnitetyllä Piippublokilla ammuttaessa.
Ainahan se ihmisestä on kiva tietää/ keskustella miksi joku toimii/ei toimi.Taulu on aina kuitenkin se karu mittari.joka näyttää onko tehty oikeita/vääriä asioita.
Saada hyväkäyntisestä piekkarista käynti vielä 15-20 % pienemmäksi vaatii lukemattoman määrän asioita joista yksittäisen asian vaikutus on pieni, hyvä ettei huomaamaton.
Siis jos yhden asian vaikutus on vaikka 0,1 mm 50 m:iin,niin 15-20 asian huolellisella tekemisellä se onkin jo 1,5-2,0 mm vaikutus ja silloin hyväkäyntinen muuttuukin huippukäyntiseksi.
Ulkona noita on turha edes yrittää tarkastella.Vaatii sisä radan.
Jos olisi joku yxi ISO ASIA,jolla taika iskusta hyvä käynti pienenee 2 mm 50 m.iin ja tekee KERRALLA huippukäyntisen, se olisi jo keksitty/huomattu.
Timppa
Tuolta muuten löytyy tuo Purdyn kaava,jolla moni saanut jo laskemalla tuningin lähelle oikeaa:
www.rimfirebenchrest.com/tools/test-page.html
The Purdy PRX
Timppa
Toi Harrellin tuner olis ihan kohtuuhintainen testattavaksi. Äkkiseltään en löytänyt suomalaisista aseliikkeistä. Tuokohan tuota kukaan maahan?
Edit. Paitsi että mitenhän tuon kanssa äänenvaimentimen käyttö?
Vastaan itse itselleni. Näyttäis että jos haluaa käyttää äänenvaimenninta niin Kinetic Securite Solutionsin ATS tuner (https://www.kineticsecuritysolutions.com/products/adaptive-tuning-system-ats) on ainut vaihtoehto mitä löysin.
Itse ruuvasin Cicognanin jatkeeksi välipalikan avulla (molemmissa päissä kierre) Jaki:n vaimentimen. Hyvin toimii, mutta ehkä tunerin tuoma tarkkuus hävisi. Mutta pitipä kokeilla.
Lainaus käyttäjältä: HVi - tammikuu 24, 2022, 13:57
Itse ruuvasin Cicognanin jatkeeksi välipalikan avulla (molemmissa päissä kierre) Jaki:n vaimentimen. Hyvin toimii, mutta ehkä tunerin tuoma tarkkuus hävisi. Mutta pitipä kokeilla.
Kokeilitko hakea uutta sweetspotia vaimentimen asennuksen jälkeen? Vai katosiko tarkkuus niin ettei millään säädöllä päässyt samaan kuin ilman vaimenninta?
Joutuuko tuneria säätämään kun vaimennin likaantuu ja kerää painoa?
Olen kuvitellut äänenvaimentimen käytön tunerin kanssa (.22LR) käytössä olevan yksi osa lisää muuttujia, joka hankaloittaa tasaista käyntiä piekkarissa.
Itse en ainakaan halvalla SAK vaimentimella saanut positiivista vaikutusta tauluun.
Ps. En moiti SAK:n tuotteita. Mikäli epäilisin, että joku toinen vaimennin olisi parempi niin sellaisen hankkisin, mutta en usko saavani yhtään parempia tuloksia millään muullakaan vaimentimella piekkarissa.
Keskisytytteisessä oman mielenterveyden (ja kuulon) takia käytän aina vaimenninta, mutta .22LR ammun varmaan 10x enemmän vuositasolla niin toki se aivan eritavalla likaa vaimenninta jne. Lisäksi olen noista väreilyistä jne tullut niin mielisairaaksi jo ennen täältä lukemista ja aina epäilen, että sitä vaimentimen momenttia jne muuttaa kokoajan pikkaisen niin se tuntuu hassulta lisätä piipun päähän vaimenninta. Kyllä minulla ainakin on ajan kanssa vaimennin löystynyt ja sitä joutuu käpelöimään. Enkä sitä myöskään halua kiinnittää liimalla tms. Vaimenninhan todennäköisesti kertoo, että haluaa pois ja siksi löystyy.
Onnellinen en voi olla tauluun ampuessa piekkarilla. Siluetissa sen sijaan voi kokea onnistumisia joita en pahville saa. Siltikin ammun pahville (liikaa)
Ampumamatkana aina 100m testeissä.
Menee jo aika paljon ohi alkuperäisen aiheen, mutta tuohon äänenvaimentimeen liittyvää. Itseä ainakin ihmetyttänyt tuo, miten ihmeellisiä epäsymmetrisiä koneistuksia monet vaimenninvalmistajat keksii noihin tehdä. Tietysti päätarkoitus vaimentimella on äänen vähentäminen. Ja tuotannon tehokkuus kiinnostaa kuitenkin useimpia valmistajia enemmän kun vaimentajan vaikutus aseen tarkkuuteen. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun luoti on herkimmillään, juuri piipusta ulos tultuaan, epäsymmetriset kammiot varmasti saavat luodin käyttäytymään epävakaasti. Hyvin tehty symmetrinen suujarru tai äänenvaimennin varmasti vakauttaa luodin lentoa, kun se pyrkii vähentämään luodin ohi puhaltavien palokaasujen nopeutta.
Olen noista joskus lukenut, että kokeiluja on ollut, porata reikiä piipun loppupäähän, jotta saadaan tuota puhallusta vähennettyä piipun päästä. Tuntuisi ainakin viisaalta ratkaisulta. Eli puretaan ylimääräinen paine pois luodin takaa, jo ennen kun luoti irtoaa rihloista.
Lainaus käyttäjältä: Zetori - tammikuu 24, 2022, 14:47
Lainaus käyttäjältä: HVi - tammikuu 24, 2022, 13:57
Itse ruuvasin Cicognanin jatkeeksi välipalikan avulla (molemmissa päissä kierre) Jaki:n vaimentimen. Hyvin toimii, mutta ehkä tunerin tuoma tarkkuus hävisi. Mutta pitipä kokeilla.
Kokeilitko hakea uutta sweetspotia vaimentimen asennuksen jälkeen? Vai katosiko tarkkuus niin ettei millään säädöllä päässyt samaan kuin ilman vaimenninta?
Juu ei ollut aikaa viritellä kunhan uteliasuudesta piti kokeilla. Ehkä ensi kesänä uudemman kerran.
Lainaus käyttäjältä: Kumpumäen seppä - tammikuu 24, 2022, 23:34
Menee jo aika paljon ohi alkuperäisen aiheen, mutta tuohon äänenvaimentimeen liittyvää. Itseä ainakin ihmetyttänyt tuo, miten ihmeellisiä epäsymmetrisiä koneistuksia monet vaimenninvalmistajat keksii noihin tehdä. Tietysti päätarkoitus vaimentimella on äänen vähentäminen. Ja tuotannon tehokkuus kiinnostaa kuitenkin useimpia valmistajia enemmän kun vaimentajan vaikutus aseen tarkkuuteen. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun luoti on herkimmillään, juuri piipusta ulos tultuaan, epäsymmetriset kammiot varmasti saavat luodin käyttäytymään epävakaasti. Hyvin tehty symmetrinen suujarru tai äänenvaimennin varmasti vakauttaa luodin lentoa, kun se pyrkii vähentämään luodin ohi puhaltavien palokaasujen nopeutta.
Olen noista joskus lukenut, että kokeiluja on ollut, porata reikiä piipun loppupäähän, jotta saadaan tuota puhallusta vähennettyä piipun päästä. Tuntuisi ainakin viisaalta ratkaisulta. Eli puretaan ylimääräinen paine pois luodin takaa, jo ennen kun luoti irtoaa rihloista.
Kiitos hyvästä huomiosta. En lähde vetämään tästä johtopäätöksiä enempää, mutta taulut antavat samanlaisia tuloksia minulle.
Lainaus käyttäjältä: HVi - tammikuu 25, 2022, 05:52
Lainaus käyttäjältä: Zetori - tammikuu 24, 2022, 14:47
Lainaus käyttäjältä: HVi - tammikuu 24, 2022, 13:57
Itse ruuvasin Cicognanin jatkeeksi välipalikan avulla (molemmissa päissä kierre) Jaki:n vaimentimen. Hyvin toimii, mutta ehkä tunerin tuoma tarkkuus hävisi. Mutta pitipä kokeilla.
Kokeilitko hakea uutta sweetspotia vaimentimen asennuksen jälkeen? Vai katosiko tarkkuus niin ettei millään säädöllä päässyt samaan kuin ilman vaimenninta?
Juu ei ollut aikaa viritellä kunhan uteliasuudesta piti kokeilla. Ehkä ensi kesänä uudemman kerran.
Uskoisin että siinä on syy koska tietenkin piipun värähtely muuttuu kun lisätään painoa. Mun vajavaisen tietämyksen mukaan äänenvaimennin toimii ihan samalla tavalla kuin tuner mutta ilman säätömahdollisuutta ja jos olet ensin säätänyt tunerilla sweetspotin kohdilleen niin vaimennin sotkee sen varmasti ja säädön joutuu hakemaan uudestaan
Tuolla videolla näkyy pystyhajonnan pienentämistä tunerilla:
www.youtube.com/watch?v=mqnAr-QBOzc
Stopped Muzzle lopulta?
Sama setä lisäilee piipun suulle eri painoisia puntteja:
www.youtube.com/watch?v=IsXL19_QFiE
Timppa
Painon lisääminen piipunsuulle vaikuttaa värähtelyn lisäksi aseen dynamiikkaan luodin piippuvaiheen aikana ja yleensä paino parantaa käyntiä. Suujarruissa taas kokemusten perusteella aukkojen koolla ja muodoilla voi vaikuttaa käyntiin vaikka suujarrujen paino olisi sama, silloin on kyse luodin väliballistisesta käyttäytymisestä eli kun luoti on vielä suupaineen vaikutuksen alaisena niin paljonko vaikuttaa aukkojen muoto luodin saamaan epäsymmetriseen takapotkuun.
Väliballistiikan häiriöt näkyy toisinaan lyhyillä (100m) matkoilla ja pidemmillä (+300m) luoti ehtii vakautua (riippuu luodin painosta ja rihlannoususta) ja käynti on suhteessa parempaa kun 100m taululla. Kun otetaan jarru pois niin 100m käynti vastaavasti on parempaa kun 300m.
Omat aseeni ovat olleet ilman suujarrua paitsi 7 mm Rem Mag ja nekin olivat asiakkaiden aseita enkä niillä muuta ampunut kuin varmistelin käynnit 100 m:iin.
Yleisesti kuitenkin 100 m:n käynnit (kasan koot) hvvissä olosuhteissa kun on kertonut NOIN 4:llä niin on tullut 300 m:n käynnit KESKIMÄÄRIN.
Kuitenkin yxi räikeä esimerkki poikennut tuosta. 6 JMS,12" nousu,71 gr Berger HPBT luoti.
Kun aseen sain,testasin eri kuulia 100 m:iin ja ko.luoti ei suostunut käymään.Barts, Sierra yms sekeästi parempia 100 m:iin.
Bergerin kasat olivat luokkaa 12 mm +.
Menin 300 m:n radalle ja noita Bergerillä ladattuja oli jäänyt 100 m:n tutkailusta.Tyrkkäsin ne jääneet lopuksi ja näin kiikarissa vain mustan reiän.
Latasin niitä lisää ja seuraavalla 300 m:in reissulla sillä syntyi 3 peräkkäistä 5 ls kasaa 15/17/21 mm....
Tuollaista käyntiä en millään muulla luodilla/aseella ole 300 m:iin saanut.
Tosin olen huono viirien/ tuulen lukija.
Juttelin aseen tehneen Seppä Söderholmin kanssa ja hän kertoi saaneensa samalla Bergerin luodilla omalla 6 JMS:llä 2 x 7 mm:n kasat 300 m:iin.
Niin pitikö Bergerin mennä lopettamaan tuon luodin valmistus......
Timppa
No joo, että vaimennin ja tuneri samaan aikaan. Muuttujia on jo liikaa. Yksistään vaimennin on erittäin hyvä keräämään p..kaa eli painoa lisää. Sopinee ammuskeluun....
Eipä sitä tuolla pistepuolella kokonpanossa sallitakkaan. Tunerikin kaipaa himpun huolenpitoa.....eli sisäputki kerää myös moskaa. En tiedä puhdistaako kaikki ns. "numero rinnassa" ampuvat tunereitaan.
Pitää muistaa, että kaikki massa piipunsuun etu/ulkopuolella vaikuttaa...😁.
Kun topicin otsikko oli "tunerin hyödyt" voin sanoa, että oikein asennettuna ja viritettynä varmasta saat hyödyn.
Hommaan vain pitää perehtyä.....
Tuneri alkaa kiinnostamaan päivä päivältä enemmän koska vaivana on pystyhajonta patruunasta riippumatta joka korostuu 150m matkoilla. Eilen monta hyvää 10lks kasaa missä sivuhajonta oli pientä, poislukien puuskien aiheuttamat flyerit, mutta pystyhajonta levitti kasat 2-4 kertaiseksi.
Sitä ennen kokeilen piipun päälle kiristettävää lisäpainoa jos sen kanssa saisi jotain järkeä pystyhajontaan.
Tässä hieman laskentaa. Sopii aiheeseen......toivottavasti.
Laskin omalle aseelle Burdyn metodilla tunerin "paikan".
Eli ensin faktat laskentaan, piipun pituus 24"
Tunerin sisäputken halk. 16mm eli 0,62"
Käytetään 9 harmonista.
Luku 0,3 on aina vakio laskussa
Väh. 9 - 1= 8
Jaetaan 24": 8= 3
Kerrotaan 9 x 3= 27
Kerrotaan 0,3 x 0,62"= 0,186"
Väh. 27"- 0,186"= 26,8"
Tunerin pit. on 26,8"- 24"= 2,8" eli 71,2mm
Tuneri antaa pituuden asetuksella 324 mukana tuo +4 clik.
Jenkkien sivulla oikea asteus löytyy +_ 12 clik.laskun tuloksesta.
Itsellä käynti ikkuna löyty +4 clik
Ainakin oma ase käy erinomaisesti, tosin noita "ikkunoita" löytyy tunerin säätöalueelta yleensä monia.
Löytyy ikkuna myös ihan " hakuammunnalla"ruuvaten tuneria ja ampuen...
Pitää muistaa, että tuneri ei korjaa huonoa piippua/patruunaa.....😎
Aiheesta lisää jenkkien foorumilta google hakuna " prx tuner"
Kanttaa kokeilla meneehän siinä aikaa ja tupakkimiehiltä tupakkaa.
Onko ihan tuhoontuomittu idea istuttaa tuneria vaimentimen taakse? Piipun jatkeena oleva vaimennin kerännee sen verran karstaa ja painonmuutosta etteä hyvä tunerin säätö ei kovin montaa sataa laukausta pysy?
Keskustelu niin moninaista,että tiedä kohta kenelle/mitä yrittäisi kirjoittaa,mutta yritetään:
Laitan piirroskuvan tunerin toiminnasta.Pystyvärähtely piipussa menee kuin sini&cosini käyrät vastakkain.Eli ainoa vaihtoehto on "houkutella" pystyvärähtelyn solmukohta piipun suun (luodin irtoamis paikan) kohdalle on piipun suun ULKOPUOLELLA oleva paino.
Harrelsin tunerissa 1 klikkaus siirtää painoa 0,01 " eli about 0,025 mm.
Kun tunerilla lähtee nollasta eteenpäin hakemaan parasta kohtaa,tulee vastaan useampi kohta jossa pystyhajonta menee pienexi.
Se on nyt nähty,että 1 klikkaus parhaasta käyntikohdasta eteen/taakse heikentää käyntiä-->Tuosta voi jokainen arvailla mitä äänenvaimentimeen kertyvä paska voi tehdä.
Tästä johtuen piekkari kasa-ampujat puhdistavat jopa tunerin sisäpinnan ajoittain.
Sekin on nyt nähty,että kun piekkarissa on KAIKKI asiat kunnossa,niin se ampuu parastaan esim.+4:stä hellelukemiin asti ILMAN ruuvaamista.(Tapanin Turbo esim).
Jos tuolla piipuvärähtelyn mittauksella saataisiin todennettua tästä jotakin.Eli oletus on,että tunerin oikea asetus antaisi luodeille mahdollisuuden lähteä piipun ala/ylä kuolokohdissa piipun "stopped muzzle" eli pysähtymisen hetkellä.
Piekkarin patruunoiden nopeusvaihtelu on parhaillakin loteilla alimman ja ylimmän ero n. 6 m/s ja siitä tuleva pystyhajontahan voi korjaantua vain positiivisella kompesaatiolla eli hitaampi lähtisi piipuvärähdyksen ollessa ylempänä ja päin vastoin.
Jokuhan täällä katsoi ballistiikka ohjelmalla,että tuo 6 m/s ero aiheuttaa 8 mm:n pystyhajonnan laskennallisesti 50 m:iin.
Jos ammutaan parhaalla piekkarilla esim.50 ls kasa 50 m:iin,niin kyllä siellä vaan on kasa,jonka hajonta on tuo 8 mm tai yli.
Kun noita käyntikohtia on useampi tunerilla säädettäessä,niin mistäpä tiedämme mikä on "laajin" käynti ikkuna? Vaatii kovasti laukauksia eri nopeuksisilla paukuilla nopeusmittarin läpi ja katsoo millaisen nopeusvaihtelun mikin asetus "kestää".
Katsotaan onko tuolle piippuvärähtelyn mittaukselle asetettu liikaakin odotuksia,mutta periaatteessa tuon käynti ikkunan kokoakin voi yrittää selvittää.....
Timppa
Ps.Tosiaan aikas mielenkiintoinen asia tapahtui tosiaan muutama viikko takaperin.Tapani vaihtoi uuden piipun Turboon.Kopioi kyllä Broughtoniin TÄSMÄLLEEN samat mitat,kierteen,pesityksen kuin oli pois vaihtamassaan Shilen Ratchet piipussa.
Ja vaikka Brughtonissa on 16,5" nousu ja Shilenissa 16" nousu ja palkit Broghtonissa suorat ja Ratchetissa viistot,niin TÄSMÄLLEEN SAMA tunerin klikki antoi parhaan käynnin Broughtonille kuin Shilenille.
What the hell, on kysyttävä.
Tuokin on mielenkiintoista ajatusleikkiä.Kun laitatte tuohon laskuriin 660 m pitkän piipun, 20 asteen lämpötilan nousun ja ruostumattoman teräksen laajenemiskertoimen 16,niin piippu pitenee about 0,2112 mm...
Eli piipun pituuden muutos on n.8 kertainen tunerin 1 klikkauksen siirtoon vrt.
http://maenpaa.arkku.net/it/laskenta/l_laajennus.php
Paukun nopeus nousee hiukan myös ja siitä huolimatta sama tunerin asetus on toiminut +4 ja +25...
Loputkin hiukset lähtee päätä raapiessa näiden kanssa.
Timppa
Lämpötilan noustessa piipun pituuden lisäksi myös piipun halkaisija kasvaa, ja jäykkyys taas on verrannollinen halkaisijan neljänteen potenssiin. Jollakin lämpötila-alueella myös kimmokerroin alkaa muuttua (käytännössä laskee lämpötilan kohotessa), mikä tuo oman lusikkansa soppaan. Iskuaallon etenemisnopeus materiaalissa riippuu kimmokertoimesta ja toisaalta ominaisvärähtelyn taajuus riippuu kimmokertoimen neliöjuuresta.
Tuossa alkaa olla niin monta muuttujaa, että tarvittaisiin vähän enemmän kaavoja vaikutuksen selvittämiseksi. Jos koetulokset osoittavat ettei vaikuta, niin en olisi kovin huolissani.
Harold R. Vaughn:n kirjassa Rifle Accuracy Facts oli keskisytytteisellä kiväärillä tutkittu myös piipun värähtelyä ja konsteja värähtelyn minimointiin.
Yksi mielenkiintoinen tapa oli sallia lukonkehyksen ja piipun liikkua luodin piippuajan verran taaksepäin. Käytännössä raudat liikkuivat 0.1" eli 2,5mm jona aikana luoti ehti piipusta pihalle ja värähtelyt jäivät vähemmälle. Joka laukausta varten raudat pit asettaa etuasentoon. Eräänlaine railgun -kiinnitys tukin sisällä hieman samaan tapaan kuin Feinwerkbaun 300S -ilmakiväärissä. Huomioitavaa oli se että eri värähtelytajuudet häiritsivät piippua eri tavoin. Korkeat taajuudet haittasivat vähiten ja niiden pois suodattaminen oli hankalaa mittausten ja tulosten varmistamiseksi.
Muita konsteja oli mm. piipun kiinnitysalueen "symmetrisointi" niin että kaasunpurkausaukot tehtiin kummallekin puolelle lukonkehystä ja koska kiikarinjalalle oli ruuvinreiät kehyksen yläosassa niin kehyksen alaosaan porattiin saman kohtaan vastaavat reiät. Näin kehys oli joka suuntaan yhtä jäykkä/joustava.
2-olkaisen lukon osalta suljetun lukon alimman olan takaosan hienoinen hiominen vähensi piippuun asti ulottuvien värähtelyjä määrää. Tosin samaan pääsee myös kelluvalla lukoonpäällä (esim Savage110).
Piipun pään lähelle asennettu lisämassa vähemmän yllättävästi vähensi piipun pään värähtelyjä.
Harold oli sitä mieltä että pyöreä lukonkehys on optimaalinen tarkkuuden kannalta ja tasapohjaiset/neliskanttiset kehykset noin lähtökohtaisesti huonompia. Tätä hän ei mielestäni perustellut kovin ymmärrettävästi, tosin hänen vertailukohtana oli Mauser Kar98k-lukonkehys joka ei ole kovin jäykkä.
Kirjoittajan mielestä hyvin flexaava piippu ei välttämättä haittaa tarkkuutta kunhan lataukset ja komponentit ovat aina samanlaisia.
Sivulan Veijo & Kump.rakensivat asentopiekkariin perääntyvät raudat.Liekö lukeneet Haroldin kirjaa vai ideoineet issekseen.
En ole siitä kuullut pitkään aikaan hiipuiko into vai mikä?
Yhdenlaisen idean EVO 1 versiota yritetään mitata tuolla värähtely tutkailussa.Idea on kyllä kirjoittajan,mutta jos nuo sepät haluaa sen mallisuojata tms. niin en viitsi sitä julkiseksi saattaa,kun tunnetulle ratkaisulle ei enää oikein suojaa saa.
Se on kuitenkin satavarma,että sellaista ei ole tällä planeetalla kukaan aiemmin koittanut/ tai ei ainakaan ole julki tuonut-:).
Ja sitäpaitsi sen toimivuutta elävässä elämässä ei ole ehditty edes koittaa.Toimii vasta vain minun päässä ja se ei vielä radalla auta mitään.
HJu:lta hyviä nostoja.
Kehitellään!
Timppa
PeeVee esitteli viestissään tuota Purdyn kaavaa.Sillä on useampi henklö jo täällä Suomessakin saanut etukäteis laskennalla Tunerin asetuksen lähelle oikeaa.
Säästää patruunoita.
Isompi osa porukasta lähtee nollasta siirtymään eteenpäin ja tyylejä varmaan liki yhtä monta kuin ampujaa.Kun on käytössä hyvin käyvä paukku,joka todettu hyväksi jo ilman tuneria voi edetä vaikka 2-3:n laukauksen sarjoja klikkaus kerrallaan.
Patruunatehdas hankkii ja aikaa kuluu.
Enempi tai vähempi tuningin hakijat etenevät tuon Hopewellin menetelmän mukaisesti:
http://newbrunswick-benchrest.blogspot.com/2016/01/the-hopewell-method-of-barrel-tuning.html
Tuossakin on ihan hyvin kuvailtu piippuvärähtelyä / tunerin käyttöä.
www.targetshooter.co.uk/?p=660
Laitan ihan ilman PeeVeeltä lupaa kysymättä kuvan hänen harjoitustaulustaan.PeeVeelle nostan hattua.Alle 2:ssa vuodessa hän kokosi kilpailukykyisen kaluston ja voitti jo kesällä 2021 LV luokan pistepiekkarin SM kisan.
Tosin järjestin hänelle niin hyvän piipun,että vaikea sillä on ysejä ampuakaan ellei välttämättä halua-:).
Eikä,vaan ulkona ammuttu mestaruus kertoo,että tuulenlukukin on jo hallinnassa!! Way to go PeeVee!!
Ulkoradalla ampuu henkilö, sisäradalla ase&patruuna....
Tuo PeeVeen esimerkki kertoo sen ettei tartte kymmentä vuotta treenata lähestyäkseen kärkeä.Ja Suomessa on helppo verrata omaa tekemistään Euroopan ja jopa Maailman kärkeen,kun viereisillä paikoilla ampuu EM ja World Cup voittajiakin.
Timppa
Tuli ensimmäinen (piekkari)tuneri talouteen ja kuulisin mielelläni muiden rutiineista hakea paras "tuuninki" ilman että prosessissa menee tonnin puntti Midas+:aa ::)
Tuo yllä oleva Hopewellin metodi on ilmeisen suosittu, mutta jos palstan "tunaajilla" on vinkkiä vastaavista prosesseistaan niin antaa kuulua. Osa ainakin ilmeisesti skippaa nuo ääripäiden kokeilut ja aloittaa suunnilleen säätövälin puolesta välistä molempiin suuntiin pienemmillä muutoksilla, ja kun ensimmäinen sweet spotti löytyy tyytyy siihen.. Tuossa äärilaidasta toiseen haarukointimenetelmässä varmaan löytyy useampi node joilla vertikaalia saa pienennettyä mutta miten sitten niiden välillä ns. parhaan seulonta ???
Terve
Itse kokeilin vanhemman ampujan vinkin perusteella seuraavasti ja selvästi löytyi pari aluetta joissa pieni hajonta. Sisätiloissa.
Ase kiinni iineaarijohdepenkissä. Cicognanin tuuneri
Ammuin "vain" kaksi paukkua per asetus ja sitten yksi kierros lisää tuuneriin. 14 kierrosta eli kului 28 paukkua..
Ja sitten parhaan kasan ympärillä napsu kerrallaan molempiin suuntiiin vaikka 5 tai 10 paukkua.
Kunhan rikastuu, niin alla olevvaa voisi kokeilla....hardcore tyyli by Pedro S
https://wwaccuracy.com/index.php?threads/my-tuning-process.7482/