Usein näkee laadukkaidenkin aseiden lukkojen sisäpinnalla (jossa iskuri liikkuu) karheuksia yms.
Kun tuo iskurin lyönti on kuitenkin eka värähdyksen aiheuttaja aseelle,niin saisihan tuo isku olla samanlainen lyönnistä toiseen.
Kun tuo jousi käpristyy viritettäessä olisi tärkeää ettei se ota välillä toiselta puolelta kosketusta ja välillä toiselta puolelta.
Tuo Turbo kehys on piekkareissa osoittautunut pirun hyvä käyntiseksi ja Calfeen testien mukaan tasaisinta iskusta toiseen antavaksi.
Siinä on rakenne PAS (Pin Around Spring) eli iskuri on jousen ympärillä.
Ilmeisesti tuolla tavoin tehtynä jousen käpristymisestä johtuvat kitkaerot ovat pienemmät vrt SAP rakenteeseen eli Spring Around Pin (Jousi iskurin ympärillä).
Kuva vielä Turbon sisukaluista.
Saisihan noita ilmestyä keskisytytteisiinkin lisää....
Ja voisihan noita aseitaan vaikka klikkipatruunaan napsutella ja värähdysmittarilla tutkailla kuinka paljon värähtely vaihtelee iskusta toiseen...
Timppa
Kyllähän nuo sisäpinnat on hankalia viimeisteltäviä, ja vähän näkyvinä kiinnostaa varmasti hyvin vähän asetehtaita. Harva ostajakaan niitä tutkii. Sisäpinnoissa ristikkäinen hoonaus olisi luultavimmin se pienikitkaisin, ja tasaisimman liikkeen aikaansaava käsittely. Hoonauskoneita jonkin verran tullut katseltua, jos tulisi edullinen vastaan. Mutta niin ilmeisesti muutkin, kun Facessa myynnissä ollut ilmoitus hävisi, kun olin yrittämässä vastata, että ostan sen. Aika kuitenkin alle puoli tuntia ilmoituksen julkaisusta.
Missähän keskisytytteisissä tuota PAS rakennetta on käytetty? Arisaka ainakin, mutta onko missä muissa pulttilukoissa käytössä?
Jousen ulkopinta ottaa kaikissa konstruktioissa johonkin kiinni, joko lukon tai iskurin sisäpintaan
Jos jousi on iskurin sisällä, niin silloin jousen sisäpuoli ei ota kiinni mihinkään. Voisiko se ero johtua itseasiassa siitä ottaako jousen sisäpinta johonkin kiinni vai ei ?
Turbon kohdalla raskas iskuri itsessään varmaan vakioi tapahtumia aika hyvin.
http://www.takilta.fi/keskustelu/index.php?topic=20215.0
Eikös tuo ole ainakin monessa Sakon kiväärissä käytössä
Aimo Lahti tosiaan suunnitteli/patentoi VKT pienoiskiväärin lukkolaitteen työryhmineen v.1933.Siinä jo oli PAS rakenne kuten myös myöhemmin Valmet nimellä tunnetuissa piekkareissa.
Se oli pitkään kunkku 40 ls / 60 ls 50 m:n makuukilpailussa ja sillä ammuttiin myös ekana maailmassa 400/400 pistettä
www.adlibris.com/fi/kirja/vkt-ja-valmet--kivaarit-9789525687354
Kyllä tuon Valmetin ympärillä on ollut kovaa muutakin menestystä:
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2014/08/kullervo-leskinen-maailmanmestari-13.html
Harmi,että Valmet loppui aikoinaan.Kun työntekijöinä oli huippuampujia,joilla oli palava intohimo kehittämiseen,niin eihän se voi johtaa muuhun kuin huipputuotteisiin.Ja Aimo Lahden & Kump. hemmetinmoinen osaaminen taustalla.
Ilmeisesti "käsityö" ja KOVA ammattiylpeys meni liian kalliiksi ja massatuotanto vei mahdollisuuden jatkaa????
Ehdin käydä muutaman kerran Valmet Tourulan tehtaalla Timo Hyytisen vieraana.100 m:n sisäradalla ampumassa ja muutenkin tutustumassa tehtaaseen.
Suomen paras piipun läppäys taitokin meni "hautaan" Valmetin loppumisen myötä.
Pari esimerkkiä jolla voidaan verrata Valmetin tuotetta "nyky härpäkkeisiin":
*Asentoampuja tuttuni Mikko Mattila (ampunut 2 x kisoissa makuulta 600/600 pistettä.Vaihtoi Hartin piipun Ansun kehyksestä vanhaan Valmetin kehykseen ja käynti parani.Tietty pesitys/kierteytyskin muuttui,mutta silti.
*2012 Pistepiekkarin SM-kisat Karttulassa.Silloin ei ollut vielä HV painorajaa ja pystyin Valmet vapaapiekkarillani osallistumaan.
Sisärata kisa jossa nimenomaan mitataan aseen & patruunan käyntiä.Ei niinkään ampujan taitoja.
Harjoittelin sisäradalla kodin lähellä hiukan ja taulut alkoivat olla 250/18-25 X.
Kun ajelin Karttulaan ajattelin,että hyvin joutuu muutkin ampumaan jos aikovat minut voittaa...
Kun 2 ekaa korttia oli ammuttu, tulokseni oli 500/25 X ja ihmettelin napakymppien (X) alhaista määrää...
Kasapöytien alla oli kumimatto,kun oli urheilusali jossa ammuimme.
Huomasin 2. ja 3. kortin välissä että perhana,nuo Suomen huippunimet eivät nojaa pöytään ampuessaan...
Lopetin nojaamisen 3.korttiin ja tulos oli 250/18 X.
Hävisin SM kullan 3.lla X:llä ja jäin hopealle.
Eli en hävinnyt Valmetin vuoksi vaan kun olin ampunut harjoittelun betonilattialla olevalta pöydältä ja tottunut nojaamaan pöytään....
Kuitenkin vieressä ampui joku Bleikerilläkin,jonka hinta lienee 6000-8000 EUR? Minun aseen hinta oli ostaessa käytettynä 1000 markkaa eli about 160 EUR-:).
Joskus vanhassa vara parempi??????
Timppa
Tuo kuva ei ole minun Valmetin testitaulusta,mutta käynyt on tuokin...
Ja muutenkin tuo Aimo Lahden ajattelu ollut mielenkiintoinen.Hylsyn kantaan iskevä levymäinen osa on erillinen osa kuvassa näkyvästä PAS iskuri "putkesta".
Ainakin fixusti mietitty,että liikkuvan iskuri "putken" päissä on ohjainpinnat ja saatu kitkapinta pieneksi,kun keskeltä ei kosketa olleskaan.
Kun Aimo on suunnitellut tuon erillisen levymäisen iskurin osan...Kun se jää viritettäessä 22 LR hylsyn kantaan kiinni,niin onko takana ajattelu,että epäkeskeisen massan liikahdus pienempi vrt jos nallipiikki liikkuisi kiinteänä iskurin mukana kuten yleisesti on rakennettu....
Timppa
mite lie tuo
https://www.youtube.com/watch?v=rzVnN_5Wp6c
Tuossa näkyy miten iskurin jouset voivat olla kuin käärmeet mutkilla.Tuollaiset käppyrät eivät voi antaa tasaista iskua joka lyönnille.
www.youtube.com/watch?v=L8V5TXwoVEI
Timppa
Heitin ilmaan jo aiemmin teoriani jonka mukaan ero SAP ja PAS välillä tulisikin siitä ,onko jousen sisäpuolella nallipiikin varsi vai ei.
Jousen ja sen sisällä olevan nallipiikin välistä kitkaa on toisessa konstruktioissa jonkin verran ja toisessa ei ollenkaan. Nallipiikin jousen ulkokehä ottaa kummassakin konstruktiossa kiinni sijoituspaikkana seiniin. Toki PAS-versiossa se jousikanavan ulkoseinä liikkuu eteenpäin hieman jousen mukana joitakin millejä eli nallipiikin liikeradan verran joka sekin hieman vähentää kitkaa. Väittäisin että nallipiikin ympärillä oleva jousi ottaa kuitenkin enemmän kitkaa nallipiikistä kuin lukon nallipiikin kanavan seinistä.
Anyway PAS-systeemi vaikuttaa hieman fiksummalta mutta kun katsoo millä konstruktioilla voitetaan Olympiakullat niin SAP-konstruktio dominoi niissä.
Olisiko tuo käynnin ero kuitenkin enemmän kiinni SAP-rakenteen suuremmasta iskurin massasta kuten myös HJu aiemmin arveli? Eli SAP lyö nallia liikemäärällä ja PAS silkalla jousivoimalla?
PAS:n kevyempi iskuri taas lyhentänee iskurin viivettä, josta lienee hyötyä olympialajeissa, vaikka absoluuttinen tarkkuus vähän kärsisikin verrattuna SAP-rakenteeseen..
SAP-rakenne erillisellä piikillä on näköjään myös Tikka T1X:ssä ja ilmeisesti Sako Quadissa.
T1x ja Quad/Finfire lukot ovat perusratkaisuiltaan samanlaiset. Materiaalit osin erilaiset, pieniä mittaeroja siten etteivät sovi ristiin. MY2022 T1x ulosheitto muuttui erilaiseksi.