"Uusimman ilmastollisen vertailukauden perusteella Suomen keskilämpötila on nyt 2,9 astetta. Kolmekymmentä vuotta aiemmin se oli 1,3 astetta viileämpi."
https://yle.fi/uutiset/3-12158613
Nuo ovat koko maan keskiarvoja. Monella oma toiminta-alue on lämpimämpi tai kylmempi, mutta tuli mieleen, että olisiko keskilämpötilojen muuttuminen järkevä huomioida valmiiksi laskettuja ballistiikkakortteja tehdessä? Tavoitehan on osua, tasaluvut on vaan tasalukuja.
Varmaan kannattaisi laskea jonkinlainen "todennäköisin lämpötila" niissä olosuhteissa missä toimii, ja tehdä sitten säädöt sen molemmin puolin. Tuo lämpötila ei kuitenkaan ole yleensä sama kuin keskiarvo, koska lämpötilajakauma ei ole standardin mukainen. En tiedä onko niitä valmiiksi missään laskettu, mutta periaatteessa oman toimintaympäristön mittausaineistosta sen voi kyllä itse laskea.
Eikö siinä tapauksessa kannattaisi ottaa otokseksi pelkkä valoisa aika, että lämpötila vastaa tarkemmin aikaa jolloin laukaukset ammutaan?
Tosin hyökkäys tapahtuu aina auringon sarastaessa tai keskiyöllä eikä patruunat ole ehtineen lämpiämään ::)
Toisaalta keskimäärin kaupungeissa ja asutuskeskuksissa on lämpimämpää, mutta tuulee enemmän... Onko toiminta-alue siirtymässä enemmän sinne? ;)
Ammattimiehillä on jo pitkään ollut ballistikkakortit tai korjauskertoimet eri lämpötiloille.
Ammattimies myös käy kohdistamassa aseen ennen tehtävää juuri sen hetkisiin olosuhteisiin jos vaan mahdollista.
Lainaus käyttäjältä: MMä - marraskuu 06, 2021, 23:46
Ammattimiehillä on jo pitkään ollut ballistikkakortit tai korjauskertoimet eri lämpötiloille.
Ammattimies myös käy kohdistamassa aseen ennen tehtävää juuri sen hetkisiin olosuhteisiin jos vaan mahdollista.
Tämä oli se juttu, miksi nostin aiheen esille. Korttihan kannattaa tehdä siten, että korjauskertoimia ei juuri tarvitse käyttää. Väsyneenä yksinkertainenkin juttu voi mennä pieleen.
Perinteisesti kortit on esim. kympin välein. Mutta voiko saman tehdä siten, että päästään parempaan osumatodennäköisyyteen tekemällä työ lämpötilatilastoja hyödyntäen?
Tuo valoisan ajan arvot oli aika raikas heitto. Kyllä mä huomioisin valonvahvistinkäytön, mutta keskiarvojen laskuissa voisi silti olla hyvä painottaa valoisaa aikaa.
Kohdistuksen varmistaminen on edelleen tärkeää.
Itse huomioisin pimeällä toimimisen lähinnä siten, että se saisi olla vielä 10x yksinkertaisempaa kuin valoisaan aikaan.
Heitetään vaikka, pimeällä kyky ampua tarkka laukaus rajoittuu puolta lyhempään matkaan kuin valoisalla. Ja tästä edelleen karkeasti, erilaisten olosuhdetekijöiden vaikutus on vain neljännes. Tulevan yön lämpötilan pystyy kuitenkin arvaamaan/ennustamaan kohtuullisesti, itse en lähtisi yön aikana kompensoimaan lämpötilaa.
Tuli vain mieleen kun 80-luvulla oli eka talvimetsästys ja ompelutin vanhalla äitimuorilla taskun aluspaitaan ja pidin "tuliannoksen" siellä.
Myöhemmin hiukan testaillut pakastimessa pidettyjä keskisytytteisen ja piekkarin paukkujen korkoja.Samoin kalastus täkyjen säilytykseen hommattua Waecon kylmä boxia (max -18 C).
Härpäkkeitä on muutenkin TA savotassa mukana riittävästi,mutta lämpötila vakioitu pikku boxi patruunoille voisi olla ihan toimiva juttu.
Oma iho pysyy lämpimänä niin kauan kuin henki pihisee ja lämpömittari taskussa patruunoiden vieresssä????
Timppa
Kylmällä jäähtyy myös ase ja ilmantiheys kasvaa. Lämpimät patruunat ei noille suureille voi mitään.
Siksi en ole patruunoita erityisesti paaponut.
Siinä voi muutenkin tulla vähän kiire, jos tosipaikan tullen joutuu kaivelemaan patruunoita taskusta jäätynein sormin.
Nykyään automaattiset sääasemat mittaavat 10 minuutin välein, ja data on aika vapaasti käytettävissä. Siitä aineistosta sitten valitsee riittävän monen vuoden mittauksista kunkin päivän kellonaikavälin, esimerkiksi aamu-ja iltahämärän välinen aika, jolloin asetta voi joutua käyttämään. Laskemalla osumat eri astelukujen kohdalla saa selville, mikä asteluku on todennäköisin.
Käytännössähän ainoa ongelma on se, että kohdistukset ja nopeudenmittaukset tehdään aina liian lämpimällä kelillä, touko-elokuun välissä. Eli korjaukset tehdään epäkeskisesti ja jos niissä on virhettä, virhe kasvaa. Tätä silmälläpitäen parempi olisi vain tylysti ottaa lämpötila-alueen puoliväli ja tehdä perussäädöt ja -mittaukset sille. Paljon mukavampi kyllä on radalla pötkötellä hyvällä kelillä.
Jos tietää ase&patruuna kombinaation lähtönopeudet -25C, +-0C ja +25C keleissä niin välialueet voi extrapoloida niistä. Kannattaa toki myös ampumalla varmistaa.
Lähtönopuden lisäksi hyvä myös varmistaa ampumalla vaikuttaako lämpötila jotenkin itse asejärjestelmän toimintaan/osumapisteeseen eri keleillä. Ei pitäisi mutta kaikenlaista aina sattuu. Suurin muutos varmaankin tulee patruunan lähtönopeusmuutoksista ja ilmantiheyden muutoksista.
Ongelmana ainakin aiemmin oli se että nopeusmittarit yleensä hyytyivät jo -10C lämpötiloissa kun elektroniikka/akut/patterit/näytöt hyytyivät. Labradarin käyttö kovilla pakkasilla saattaisi onnistua jos USB-virtalähteen pitää takin sisäpuolella pitkän piuhan päässä. Onko kukaan kokeillut miten Labradar pelittää pakkasella ?
Lainaus käyttäjältä: HJu - marraskuu 07, 2021, 19:54
Jos tietää ase&patruuna kombinaation lähtönopeudet -25C, +-0C ja +25C keleissä niin välialueet voi extrapoloida niistä. Kannattaa toki myös ampumalla varmistaa.
Lähtönopuden lisäksi hyvä myös varmistaa ampumalla vaikuttaako lämpötila jotenkin itse asejärjestelmän toimintaan/osumapisteeseen eri keleillä. Ei pitäisi mutta kaikenlaista aina sattuu. Suurin muutos varmaankin tulee patruunan lähtönopeusmuutoksista ja ilmantiheyden muutoksista.
Ongelmana ainakin aiemmin oli se että nopeusmittarit yleensä hyytyivät jo -10C lämpötiloissa kun elektroniikka/akut/patterit/näytöt hyytyivät. Labradarin käyttö kovilla pakkasilla saattaisi onnistua jos USB-virtalähteen pitää takin sisäpuolella pitkän piuhan päässä. Onko kukaan kokeillut miten Labradar pelittää pakkasella ?
-10C menee vielä hyvin, kovemmalla pakkasella ei ole vielä tullu testattua
Lainaus käyttäjältä: HJu - marraskuu 07, 2021, 19:54
Lähtönopuden lisäksi hyvä myös varmistaa ampumalla vaikuttaako lämpötila jotenkin itse asejärjestelmän toimintaan/osumapisteeseen eri keleillä. Ei pitäisi mutta kaikenlaista aina sattuu.
Oman kokemuksen perusteella vaikuttaa osumapisteeseen ja tarkkuuteen ainakin joillain latauksilla. Pahimmillaan kasa leviää ihan reippaastikin. Ja miksipä ei niin tekisi, vaikutushan on hyvin paljolti sama kuin reilusti kevyemmällä latauksella kun lämpötila tippuu esim. 30 astetta.
Magnetospeedillä ollaan nopeuksia mitattu eikä se ihan hetkessä hyydy vaikka olisi reilu parikymmentä pakkasta.
Patruunoita en alkaisi lämpimässä säilömään, silloin niiden lämpötila muuttuu kokoajan kun ne ottaa käyttöön. Mieluummin jo hyvissä ajoin ennen käyttöä ulkolämpötilaan.
Lainaus käyttäjältä: HJu - marraskuu 07, 2021, 19:54
Suurin muutos varmaankin tulee patruunan lähtönopeusmuutoksista ja ilmantiheyden muutoksista.
Mä olen omissa testeissä huomannut, että ilman tiheyden vaikutusta ei ballistiikkaohjelmat huomioi oikein. Esim. Hodgdon H1000 on lähes täysin tunteeton lämpötilan muutoksille, mutta silti lämpötilan pudotessa n. 7 astetta, 100m osumat löytyy taulusta sentin alempaa vaikka lähtönopeus pysyy täysin samana (Labradar). Tätä ei selitä mikään muu kuin ilman tiheyden muutos lämpötilan laskiessa. Nyrkkisääntönä voi pitää että ilman tiheys muuttuu n. 1%/3C.
Lämpötila yleensä muuttaa lähtönopeutta ja alempi lähtönopeus tarkoittaa pidempää piippuaikaa -> kasa voi olla eri kohdassa ja/tai hajonta suurempaa jos ei mene alkuperäiseen harmoniasykliin se luodin ulostulo piipusta.
Tai näin ainakin olen ymmärtänyt.
Piipussa varmaan on jotain lämpölaajenemistakin 1. ja jälkimmäisten laukauksien välillä, voikohan tämäkin vaikuttaa osumapisteeseen merkittävästi?
Aika moni ballistiikkaohjelma huomioi ilmantiheyden muutokset jos vaan lähtöarvot syöttää oikein. Osaavatko kaikki softat laskea muutokset oikein, on asia joka pitäisi testata. Myös kiertopoikkeaman laskennassa on ohjelmistoissa eroja mutta se ei onneksi alle kilsan matkoilla aivan hirveästi vaikuta.
Jos ruutipanos reagoi merkittävällä lähtönopeudenmuutoksella lämpötilamuutokseen niin vaikuttaahan se myös aseen rekyylikäytökseen. Itselataavassa muutos on helposti isompi kuin raskaassa pulttilukossa mutta eiköhän miedompi rekyyli ja pidentynyt piippuaika aina jotain vaikutusta saa aikaan.
Perinteinen tapa on tietenkin ampua paljon eri olosuhteissa ja merkitä tiedot ylös. Harmillisesti harvalla harrastajalle on mahdollisuutta ampua samaa patruunaa/latausta eri keleissä eri matkoille riittäviä määriä.
Ballistiikkaohjelma helpottaa taulukoiden tekoa mutta lopullinen totuus selviää vain ampumalla. Aseet ja tähtäimet kun ovat yksilöitä. Eikä asiaa helpota piippujen kuluminen laukaisumäärien kasvaessa. Onneksi moni pikkumuutos häviää kohinaan eikä keskivertoaseella ja ampujalla kaikkia olosuhteiden pikkumuutoksia edes havaita taulussa.
Selvennyksenä vielä, että testit on tehty eri päivinä siten, että lämpötila on ainut muuttuja, muiden olosuhteiden ollessa samoja hyvinkin tarkasti. Lähtönopeus kuitenkin sama näissä eri lämpötiloissa (ruuti H1000).
Oma trg ja sille 11.3g scenar-l käyttölataus tuntuu olevan suhteellisen "tuntemattomia" lämpötilaa kohtaan. Olen ampunut sillä -30c sekä +30c lämpötiloissa, toki vain 300 metriin mutta käytännössä 100m peruskohdistukseen verrattuna kasat ovat +/-1cm sekä 300 metriin "normikoro" on siinä 1.6mrad luokkaa, oikeen kuumalla 1.5 ja kylmällä 1.7. Toki jossain 600m matkalla tuollaiset erot varmaan näkyvät enemmän, mutta tuntuu että oikeen kuumalla piisaa kun vähentää naksun, oikein kylmällä pitää lisätä sen yhden max kaksi.
Kuten Metsienmies kirjoittaa latvalinnustus matkoilta <300 m vaikutus niin pieni,ettei juuri vaikuta mopon ohjaukseen.
(Latvalinnustuksessa kuitenkin liikutaan -10 C ja +10 C välillä pääosin)
Tuossa muuten hauska Sierran tekemä testi Erä-lehden referoimana 3.lla eri lämpöisellä patruunalla.Hauska sikäli että +55 C kuumennetut patruunat osuivat alemmas kuin -4 C ja + 21 C.
https://eralehti.fi/ps-pekkasuuronen/2016/09/19/lampotilan-vaikutus-luodin-lentoon/
Tuo tehty kyllä sisäradalla ja aseen lämpö pysynyt vakiona.
-->Syytä vaan ampua oma ase eri lämmöissä/ kylmyyksissä,koska muuttujia riittää.
Timppa
Yksi selitys sille miksi nopeammat luodit osuvat alemmaksi on lyhyempi piippuaika. Eli ase ei ehdi nousta rekyylistä aivan yhtä paljon kuin hitaammalla latauksella.
Joka tapauksessa muuttujia riittää ja raskaspiippuinen chassis-kivääri on monelle asialle vähemmän arka kuin esim lyhytpiippuinen kevyt metsästyskivääri.
Sehän ei ole mahdollista, että samaan suuntaan lähetetty sama luoti nopeampana osuisi alemmaksi. Luoti on siis syystä tai toisesta lähtenyt eri suuntaan. Todennäköisin syy on piipun värähtelykäyttäytymisen muutos, jos on penkistä ammuttu. Periaatteessa patruunan pituus ja sitä kautta luodin asema muuttuu jonkun sadasosan ja äkillinen pistemäinen lämmönlähde (kuuma patruuna) voi tehdän pieniä pingotuksia aseeseen. Niiden vaikutusta on vähän paha arvailla. Vielä hankalampaa on arvailla, miksi Sierra ylipäätään teki testin jonka tuloksia se ei selitä.
Sepä onkin se juttu että piippuajan pidentyessä piipun suu ei enää olekaan samassa kohtaa hitaan luodin irrotessa kuin nopean luodin ja lyhyemmän piippuajan kanssa on tilanne.