Kiinnostuin muutama vuosi sitten erään sotaveteraanin lehtihaastattelun perusteella jatkosodan tarkka-ampujista. Veteraani kertoi mm., että hän oli ollut paikassa, jossa useat meikäläiset olivat kaatuneet vihollisen tarkka-ampujan luodista. Kaivelin miehen mainitseman yksikön sotapäiväkirjoja - kansallisarkiston digitoimia - ja totta tosiaan, monta miestä oli mennyt veteraanin kertomassa paikassa.
Samalla minulle selvisi, että aihetta on tutkittu niukasti ja siitä on ylipäätään kirjoitettu yllättävän vähän. Yksi tutkielma on laadittu kadettikoulun jalkaväen kapteenikurssilla 1990. Itse en tekemistäni voi nimittää varsinaiseksi tutkimukseksi, sillä olen amatööri, sotahistorian harrastaja.
Aloin käydä systemaattisesti läpi etulinjan yksiköiden sotapäiväkirjoja tammikuusta 1942 kesäkuuhun 1943, siis asemasodan ajalta. Kahlasin läpi lähes 400 komppanian tai vastaavan rintamayksikön sotapäiväkirjat. Selasin myös paljon muita kansallisarkiston digitoimia asiakirjoja.
Yritin etsiä myös elossa olevia tarkka-ampujaveteraaneja kertomaan toiminnasta. Yhden löysinkin. Kaiken tuloksena on nyt teokseni Miehet jyvällä/Tarkka-ampujien jatkosotaa (Atrain&Nord). Jos kirja herättää tarpeeksi suurta innostusta, voin harkita tutkimukseni ulottamista vuoden 1943 kesäkuusta jatkosodan loppuun saakka. Ehkäpä vielä Lapin sodankin aikaan.
Sattuuko muuten joku tuntemaan tarkka-ampujaveteraanin, tai useampia?
Ahti Koskinen
Kirja odottelee nyt sopivaa lukuaikaa.
Alle esimerkkilinkki:
https://www.adlibris.com/fi/kirja/miehet-jyvalla-9789523156005?gclid=EAIaIQobChMIoq7jm8-Q8gIVGm8YCh0Qfw-OEAsYASABEgLO6PD_BwE
Ahti Koskinen,
Mainitsit tavanneesi yhden tarkka-ampuja-veteraanin.Mahtoiko olla Toivo Maukonen Kemijärveltä? Olen lukenut hänen kirjansa Tarkka-ampujan polku.Kertomansa mukaan hän pystyi ampumaan kilometrin päähän varusteiden puolesta. Maukonen ainakin käytti kiikarikivääriä.
Maukonen mainitsi mm. ampuneensa venäläisen hevosen joka veti kärryissä olevaa "soppatykkiä" . Maukonen käytti suojanaan panssaria. Olen itse nähnyt Hangon lähettyvillä teräksestä kyhätyn, venäläisen tarkka-ampujan käyttämän suojakuvun. Allekirjoittanut on ampunut Unkarissa radalla Dragunof-tarkkuuskiväärillä 20 m matkalta. Sain 4 kutia osumaan tulitikkuaskin kokoiselle alueelle. Tällä radalla kertoivat että Dragunofilla voi ampua 1200 m saakka. Tämä veteraani jonka tapasit,kertoiko hän omasta selviytymisestään sodasta ? Monet tarkka-ampujat kuolivat tai haavoittuivat sodassa,syynä oli useimmiten vastapuolen tarkka-ampuja tai korohoron kranaatin sirpaleet ? Mm.Ludmila Pavliachenko haavoittui saksalaisten kranaatinsirpaleista pari kertaa. Simoakin yritettiin hätyytellä korohorolla,mutta sirpaleet eivät osuneet häneen. Terveisin Jyrki Koskinen, Taiteilijakoti Rafael, Aholan palstatie 61,05430 Nuppulinna.